Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

2019 02 26 veli pohjonen tulevaisuuden tutkimuksen seura

279 views

Published on

Hiilimetsänhoidon tolosten esittelyä

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

2019 02 26 veli pohjonen tulevaisuuden tutkimuksen seura

  1. 1. Hiilimetsänhoitoa maapallolla - mahdollisuuksia ilmaston muutoksen torjunnassa Veli Pohjonen Metsät ja puun käyttö ilmastonmuutoksen torjunnassa Tulevaisuuden Tutkimuksen Seura, Helsinki 26.2.2019
  2. 2. Sisältö 1. Suomen toteutunut hiilimetsänhoito 2. Muiden maapallon maiden toteutunutta hiilimetsänhoitoa 3. Metsänhoidon ja ilmastometsien 3 linjaa 4. Kokemuksia puuttomien alueiden metsityksestä 5. Ruohonjuuritasolle, kehitysmaiden pienviljelijät hiilimetsänhoitoon ja hiilipörssiin
  3. 3. Pohjoiset, kestävän kehityksen ilmastometsämme – mitä meillä on annettavaa muulle maailmalle?
  4. 4. Suomi 100 – maailman pisin ja tarkin metsän mittauksen sarja (VMI)
  5. 5. Hiilimetsänhoitoon  Onnistunut metsänhoitomme on paisuttanut puustoa, lisännyt kuutioita  Ilmastometsätaloudessa tulee mukaan alkuainehiili, tavoittelemme hyvää hiilimetsänhoitoa  Hyvä ilmastometsä on vahva hiilen nieluvarasto. Hyvin hoidettuun ilmastometsään tulee runsas hiilen nieluvirta.  Ilmaston kannalta hiilimetsänhoidon 3 linjaa eri maille ja koko maapallolle ovat a) metsien hävityksen pysäyttäminen, b) nykymetsien parempi hoito ja c) metsien viljely puuttomille alueille
  6. 6. Kuutioista alkuainehiileen Hiilimetsänhoidossa ei lasketa ensisijaisesti istutettujen taimien lukumäärää vaan kasvatettujen puiden kuutioita Nyrkkisäännöt (osin karkeat):  Kuutiossa runkopuuta 0,5 tn kuivamassaa  Kuivamassassa hiiltä 50 prosenttia  4 kuutiota puuta -> tonni hiiltä  Mukaan oksat ja juuret: kasvata 3 kuutiota puuta, sido puuston biomassaan tonni hiiltä  Luken VMI 11 ja VMI 12 datasta kerroin Suomen metsille: 2,83
  7. 7. Hiililuku ja Nieluvirta Eri alueiden välisessä vertailussa tarvitaan  Hiililuku: metsäbiomassan varastoitunut alkuainehiili, maahehtaaria kohti (tn C/ha), lasketaan valtion koko maapinta-alaa kohti  Nieluvirta: metsäbiomassaan vuosittain virtaava alkuainehiili, yksikössä kg C/ha/v. Kyseessä on nettovirta jossa mukana ovat koko hakkuupoistuma ja luonnon lahoama.  Jos alueen metsäbiomassa vuosittain vähenee, nieluvirta muuttuu päästövirraksi.
  8. 8. Suomen hiilimetsänhoito 2018 Hiililuku 29,6 tn C/ha – Nieluvirta 342 kg C/ha/v
  9. 9. Mennään maailman metsiin FAO on mitannut (tai arvioinut) maapallon metsien (ja muiden puustoisten alueiden) puiden kuutiomäärät maittain viidesti, vuosille 1990, 2000, 2005, 2010, 2015. Vertaillaan kuutioiden kehitystä maittain, sekä vuoden 2018 hiililukuja ja nieluvirtoja
  10. 10. Hiilimetsänhoidon naapurimaitamme 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Norja, puusto milj. m3 Hiililuku 11,8 - Nieluvirta 207 0 100 200 300 400 500 600 700 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Latvia, puusto milj. m3 Hiililuku 39,3 - Nieluvirta 570 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Viro, puusto milj. m3 Hiililuku 38,2 - Päästövirta -98 0 100 200 300 400 500 600 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Lie ua, puusto milj. m3 Hiililuku 29,9 - Nieluvirta 301
  11. 11. Euroopan metsämahdit (Suomi on nro 5) 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Saksa, puusto milj. m3 Hiililuku 36,8 - Päästövirta -70 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Ranska, puusto milj. m3 Hiililuku 20,1 - Nieluvirta 386 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Ruotsi, puusto milj. m3 Hiililuku 26,3 - Nieluvirta 72 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Puola, puusto milj. m3 Hiililuku 32,5 - Nieluvirta 908
  12. 12. Maailman metsämahteja 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Brasilia, puusto milj. m3 Hiililuku 40,9 - Päästövirta -42 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Yhdysvallat, puusto milj. m3 Hiililuku 16,2 - Nieluvirta 185 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Venäjä, puusto milj. m3 Hiililuku 17,7 - Nieluvirta 28 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Kiina, puusto milj. m3 Hiililuku 6,4 - Nieluvirta 104
  13. 13. Otos Sahelin vyöhykkeeltä 0 50 100 150 200 250 300 350 400 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Senegal, puusto milj. m3 Hiililuku 6,0 - päästövirta -28 0 50 100 150 200 250 300 350 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Tshad, puusto milj. m3 Hiililuku 0,6 - Päästövirta -21 0 50 100 150 200 250 300 350 400 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Burkina Faso, puusto milj. m3 Hiililuku 3,7 - Päästövirta -40 0 500 1000 1500 2000 2500 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Sudan, puusto milj. m3 Hiililuku 3,1 - Päästövirta -34
  14. 14. Hiilimetsänhoidon kärkimaita 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Itävalta, puusto milj. m3 Hiililuku 49,4 - Nieluvirta 17 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Japani, runkopuuta milj. m3 Hiililuku 52,9 - Nieluvirta 955 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Slovenia, puusto milj. m3 Hiililuku 79,5 - Nieluvirta 1087 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Etelä-Korea, runkopuuta milj. m3 Hiililuku 36,7 - Nieluvirta 1075
  15. 15. Mitä maailmalta on opittavaa  Hiilimetsänhoito on mahdollista eri puolilla maapalloa  Euroopan metsät ovat toipuneet maailmansodasta ja ”kylmän sodan” kaudesta hyvin. Metsien palautus oli maapoliittinen menestys. Myös ilmastometsätalous maapallolla tulee olemaan maapoliittinen kysymys  Afrikan kehitysmaissa on edelleen rakenteellinen ongelma -> metsiä häviää, hiiltä pääsee ilmakehään  Aasian maat osoittavat että hiilimetsänhoidolla pääsee, väkiluvusta huolimatta, korkeisiin hiililukuihin ja vahvaan hiilen nieluvirtaan  Slovenian kummajainen: onko hyvän hiilimetsänhoidon selitys maanomistuksen rakenne? 75 % pientilojen yksityismetsiä, 25 % valtionmetsiä. Mallia kehitysmaihin?
  16. 16. Hiilimetsänhoidon 3 linjan alueita (a) vihreä: nykymetsät, älä hävitä; (b) punainen ja keltainen, hoida paremmin; (c) harmaa: kehitä uusi hiilimetsänhoito, kastelua tarvitaan (paitsi arktisen ja vuoristojen kylmät alueet)
  17. 17. (a) Puuttomaksi hakattuja, kynnettyjä, laidunnettuja maita Afrikassa riittää
  18. 18. (a) Metsien häviöstä johtuvat päästöt edelleen merkittävät Miten pysäyttää esimerkiksi Brasilian sademetsien hupeneminen? Hiilipörssillä !
  19. 19. (b) Miten hoitaa nykymetsiämme entistä ilmasto- ystävällisemmin? Hiilipörssillä ! • Laskennan esimerkki: Kiikala, Metsolan palsta • Pinta-ala 15,9 ha • Puustoa 1760 m3 • Hiiltä (C) rungot, oksat, juuret 623 tn • Metsolan hiililuku 39,2 tn C/ha
  20. 20. (b) Ilmastometsätalous suomalaisen metsätilan tasolla Hiilimetsänhoito, malli Metsola  Hiililuku alkuvuonna (A) = 39,2 tn C/ha  Hiililuku seuraavana vuonna (B) = 40,5 tn C/ha  Nieluvirta B – A = 1290 kg C/ha/v  Hinta sidotaan hiilen pörssihintaan = 73,3 E/tn (C) (Alkuvuonna 2019 tonni hiilidioksidia 20 euroa)  Hiilenpoiston arvo: 1,29 x 73,3 = 94,6 E/ha/v  Metsolan tilan (15,9 ha) vuosilaskutus hiilipörssiin: 15,9 x 94,6 = 1504 Euroa/v.  Kun hyvä hiilimetsänhoito jatkuu, vähintään sama ilmastolaskutus jatkuu vuodesta toiseen
  21. 21. (b) Hiilimetsänhoito – nykymetsien jatkuvalle kasvatukselle mahdollisuus
  22. 22. (b) Jatkuvan kasvatuksen ”ilmastometsiä” löytyy Etiopiastakin
  23. 23. (c) Puuttomien Afrikan alueiden metsityksestä on kokemuksia yli 30 vuoden jaksolta • Etiopiassa 1980-luvun polttopuumetsitykset onnistuivat hämmästyttävän hyvin • Silloin kommunistinen maanomistus; vuoden 2004 maauudistuksen jälkeen vanha metsitysmenetelmä ei onnistune • Nyt pienviljelijät avainasemassa
  24. 24. (c) Dessie (vasen) ja Debre Birhan polttopuun viljelymetsiä 2010-luvulla
  25. 25. (b) Vuorten rinteet metsittyisivät luontaisesti, jos vapaa laidunnus ja polttopuun korjuu poistuisivat. 1980-luvun Catchment closure hanke Etiopian Kombolchassa
  26. 26. (c) Sudanissa Enso Forest Development mukana aavikon metsityksissä 1970-luvun lopulta lähtien Kun kasteluun ei ole varaa, varmin aavikon viljelypuu on meskiittii (Prosopis juliflora)
  27. 27. (c) Sudanissa vaihtoehtoja olivat myös luontaisen peltometsäviljelyn puulajit (vasen: Balanites aegyptiaca) ja kastellun viljelyn Eucalyptus
  28. 28. (c) Autiomaan täsmämetsityksestä tieteellisesti ja metsänhoidollisesti paras näyttö on hankkeesta: Turning the desert green, Yatir, Israel
  29. 29. Summa summarum: aloitetaan hiilimetsänhoito afrikkalaisen pienviljelijän tasolla
  30. 30. Hiilimetsänhoidon ja hiilipörssin ketju 1. Pienviljelijä istuttaa tilalleen nopeakasvuisia puita 2. Viljelijä laskee vuosittain pientilansa puiden lukumäärän, viidessä kokoluokassa 3. Viljelijä ilmoittaa lukemat paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen 4. Metsänhoitoyhdistys laskee vuotuisen hiilen nieluvirran ja tilittää hinnan kansainvälisen pörssihinnan mukaan viljelijälle 5. Paikallinen metsänhoitoyhdistys raportoi kansalliselle kattojärjestölle 6. Kattojärjestö laskuttaa maansa nieluvirrasta kansainvälistä hiilipörssiä
  31. 31. Pienviljelijä Minale Hailu, Etiopia 2009-2010: A= 5,04 tn C/ha, B= 5,47 tn C/ha (tilan koko 1 ha) Nieluvirta B-A = 430 kg C/ha/v = 31,5 euroa/v
  32. 32. Joko aika kypsä?  Hiilimetsänhoidon menetelmää koeajettiin 10 etiopialaisella pientilalla 2010-luvun alussa  Puu kasvoi, ja pientiloille tuli vuotuinen hiilen nieluvirta  Metsänhoitoyhdistysten järjestelmä syntyi Etiopiaan. Suomesta kummiyhdistyksenä oli Kyyjärven metsänhoitoyhdistys  Aika kansaianväliselle hiilipörssille ei ollut 10 vuotta sitten vielä kypsä.  Joko se 2020-luvulla on?
  33. 33. Hiilimetsänhoito olisi Suomen ja EU:n antaman kehitysavun mahdollisuus
  34. 34. Yhteenveto  Paisuvaa puustoaan hyvin hoitava Suomi voi jatkaa hiilimetsänhoidon mallimaana seuraavat 100 vuotta  Hiililuvun kestävä nousu, vuotuinen hiilen nieluvirta otettava tavoitteeksi niin perhemetsän, kansakunnan, Euroopan, kehitysmaiden kuin koko maapallon tasolla  Lopputulema: Metsän globaali hiilimetsänhoito poistaa maapallon alkuainehiilen uhkan (MOT)
  35. 35. Kiitos  veli.pohjonen@gmail.com

×