2. Esityksen sisältö
I. Millainen on Lahden yleiskaavaprosessi
II. Millainen on Lahden yleiskaava
III. Miten yleiskaava syntyy yhdessä tietoa rakentamalla
IV. Miten vaikutuksia arvioidaan, toteutus ohjelmoidaan ja
miten toteutusta seurataan
4. Jatkuvassa yleiskaavaprosessissa
rakennetaan tietoa*
kaupungin tulevaisuutta varten.
• Selvitykset aina ajan tasalla
• Päätöksenteko helpottuu
• Vähemmän valituksia
• Jatkuva keskustelu osapuolten välillä
• Asemakaavoittajat ja muut toimialat
mukana
• Yleiskaavan paikkatieto kaikkien
saatavilla
• Resurssit: ”Tehdään se, mihin
pystytään ja aika riittää.”
*KNOWLEDGE BUILDING may be defined as the production and continual improvement of ideas of value to a
community, through means that increase the likelihood that what the community accomplishes will be greater than
the sum of individual contributions and part of broader cultural efforts. (Bereiter & Scardamalia, 2003)
Haasteita:
• Versioiden hallinta ja niistä
viestiminen
• Lausuntomenettely
• Osallisten aktivoiminen
5. Strategia 2025 ja yleiskaavan tavoitteet
Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen
ympäristökaupunki.
Kestävä yhdyskuntarakenne
Väestönkasvu ja kestävä talous
Palveluiden saavutettavuus
Elinkeinoelämän toimintaympäristöt
Elinympäristön viihtyisyys
Kaupunkilaisten osallistuminen
Lapsiystävällinen Lahti
Strateginen
suunnittelu on
oikeiden
valintojen
tekemistä.
6. Tiedon hallinta ja käytettävyys on haaste.
Paikkatieto
Trimble Locus
Karttapalvelut
Asiantuntijoiden
ja osallisten
tuottama tieto
Suunnitelmat
Toteutus
Seuranta
Strategia
Yleiskaava-
asiakirjat
ovat
muistio.
Yleiskaava-
prosessi on
keskustelu-
foorumi.
12. Yleiskaavan liikenneverkon nykytilan
kuvaukset ja suunnitteluohjeet
Lahdenkatu välillä Saimaankatu - Heinlammintie
Suunnitteluohje
Kaupungin pääkadulle suunnitellaan korkeatasoista
katuympäristöä, jossa sekä autoliikenne että pyöräily toimivat
sujuvasti. Liikennettä ohjataan ja kulkijoita opastetaan uusimmalla
tekniikalla ja liikennevaloin. Pysäkit varustetaan laadukkailla,
valaistuilla pysäkkikatoksilla, joista löytyy ajantasainen informaatio
bussien saapumisesta. Pyöräilyn pääreitin sujuvuuteen ja
turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota ja sen varrella
varaudutaan katetun pyöräpysäköinnin tarpeisiin. Pyöräilyn ja
kävelyn risteämistä autoliikenteen kanssa ohjataan liikennevaloin.
Kivimaan koulun lähiympäristössä kiinnitetään erityistä huomiota
melusuojaukseen ja lasten turvallisiin koulumatkoihin.
Alikulkukäytävän käyttöä tehostetaan laadukkain opastein.
Rengasmelua torjutaan nopeusrajoituksella ja päällysteillä. Kadun
varrella on palveluita ja lyhytaikaista pysäköintiä. Asuinkortteleihin
liitytään tonttikatujen kautta.
Yhteysväli kartalla
13. Lahti vuonna 2025:
Yleiskaavan selostus
Kestävästi kasvava Lahti
Lahden keskusta
Asumisen Lahti
Elinkeinojen Lahti
Palveluiden ja kaupan Lahti
Luonnonläheinen Lahti
Saavutettava Lahti
19. Laaja keskustelu yleiskaavan tasolla
hyödyttää asemakaavoitusta
”Kaupunki turvaa edellytykset asukkaiden hyvinvoinnille.
Otetaan käyttöön uusia osallistumistapoja sekä kannustetaan asukkaita osallistumaan
käyttämiensä palveluiden ja ympäristön kehittämiseen.”
Oma Lahti –illat 2014
yleiskaavaluonnos
27. IV. Miten vaikutuksia arvioidaan,
miten toteutus ohjelmoidaan
ja miten toteutusta seurataan
28. Ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat
yleiskaavan vaikutuksia.
2011: Kokonaisarviointi
Luonnonympäristöt
Ekosysteemipalvelut
Ihmisten elinolot ja elinympäristö
Yhdyskuntarakenne ja liikenne
Maisema ja rakennusperintö
Elinkeinot
2015: Tarkennetut strategiset teemat
Kaupunkitalous
Palveluverkko
Lapsiystävällisyys
Kävely ja pyöräily
(Kasvihuonekaasupäästölaskelma)
(Merkittävät maankäytön muutokset)
31. Esimerkkejä yhteensä
noin 20 mittarista
Yleiskaavan toteutuksen seuranta
Kestävän kaupunkiseudun seutukeke-mittareilla (SYKE)
Taloudellisesti kestävä
kehitys:
Työpaikkojen toimialajakauma,
Asumiskustannukset,
Energian kulutus
rakennuksissa,
KHK-päästöt,
Yhdyskuntajätteen
hyödyntäminen
jne…
Ekologisesti kestävä
kehitys:
Toimintojen sijainti
kaupunkirakenteessa,
Virkistysalueiden osuus,
Suojelualueiden ja hiljaisten
alueiden osuus,
Pinnoitettu maa pohjaveden
muodostumisalueella
jne…
Sosiaalisesti kestävä
kehitys:
Väestö ikäluokittain,
300 m etäisyydellä
virkistysalueesta asuvat
ihmiset,
500 m etäisyydellä
lähipalveluista asuvat ihmiset,
Asumisväljyys
jne…
Yleiskaavaprosessi on keskustelufoorumi.
Yleiskaava-asiakirjat ja paikkatiedot ovat muistio.
Tietoa rakennetaan paikkatietojärjestelmään eri osapuolten toimesta. Asiantuntijoiden ja kansalaisten rakentamaa tietoa kohdellaan samalla tavalla talletetaan järjestelmään paikkatietomuodossa.
ePalaute, karttapohjaiset kyselyt, työpajat
Selvitykset
Eri osapuolet voivat hakea tietoa paikkatietojärjestelmästä:
Viranomaiskäyttö: TeklaGIS, WebMap
- Yleinen käyttö: karttapalvelut
Ihmisillä ja organisaatioilla on arvokasta paikallista tietoa
Hiljainen tieto näkyväksi ja käyttöön
Osallistuminen sitouttaa
Laaja keskustelu yleiskaavan tasolla hyödyttää asemakaavoitusta
Säästetään resursseja ja tehdään kestävämpiä päätöksiä
Kerro, miten järjestettiin
Cross-cutting the themes, we used the three questions which ”smart communities” use to solve problems.
The future visions proved to be more interesting than we thought, despite many participants’ advanced years.
We got many insightful comments.
On the mobility in Lahti map exercise we asked people to draw their everyday itineraries with a colour corresponding to the mode of transport.
The different coloured comment slips represented the purpose of the journey.
The colour coding helps us analyse and report the material afterwards.
In the living environments and services map exercise we asked people to mark meaningful places and give comments on them.
The markings were also colour coded according to land use.
At the end of the workshops, all material was photographed in situ so that it would be easier to put it into digital, geographical information format (GIS). This is the work our graduate student is doing for us.
Yleiskaavan aluevaraukset on järkevää mitoittaa strategian tavoitteellisen 1% vuotuisen väestönkasvun mukaan
Palvelut mitoitetaan alle strategian tavoitteellisen väestönkasvun
Jatkuva yleiskaavaan sidottu palvelusuunnittelu auttaa hahmottamaan tavoitteellisen ja toteutuneen väestönkasvun välistä eroa ja reagoimaan siihen joustavasti
Pitkät valot pitää olla päällä silloin, kun ajetaan pimeässä. Lähivalot riittävät, kun toimintaympäristö on jo hahmottunut.
Juttu on siinä, että on yksi auto, jossa on sekä pitkät valot että lähivalot.
Tavoitevaihe:
Yleiskaava- ja palveluverkkotyön tavoitteet
Luonnosvaihe:
Yleiskaavaluonnoksessa esitetään pitkän aikavälin visio palveluiden järjestämisestä
Ehdotusvaihe:
Yleiskaavaehdotuksessa visio täsmentyy ja vaikutukset arvioidaan ennakkoon, palveluiden suunnittelu toimialoilla etenee lyhyen aikavälin suunnitelmiin
Hyväksymisvaihe:
Yleiskaavan seurantaraportissa mukana tieto tehtyjen investointien vaikuttavuudesta
Pitkän aikavälin visio uuden Lahden kaupungin palveluiden järjestämisestä kirjataan yleiskaavan selostukseen jo 2015.
Tarkistetaan neljän vuoden välein
Tuotetaan paikkatietoaineisto, jonka avulla lyhyen aikavälin suunnittelu pohjautuu kokonaisvaltaiseen ja ajantasaiseen tietoon. Kuluvana tuotetaan peruskoulukohtaiset ”kortit”, jotka viedään karttapalveluihin.
Pidetään jatkuvasti ajan tasalla