Helsingin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition esitelmä maahanmuuttajanuorista Allianssi-risteilyllä 14.4.2016.

1. Maahanmuuttaja-
nuorten hyvinvointi
Helsingissä
14.4.2016
Tommi Laitio, nuorisotoimenjohtaja
(Tutkimus ja tilastot: Sanna Ranto, Stina Högnabba, Pirjo Mattila)

2. Monikulttuurisempi Suomi
ja Helsinki

3. Vieraskielisten nuorten määrä vuosina 1990-2013
Lähde: Tilastokeskus
27,067
57,100
126,375
0
20000
40000
60000
80000
100000
120000
140000
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Suomen muutos monikulttuuriseksi on
tapahtunut nopeasti.

4. 26,5 % Suomen maahanmuuttajataustaisesta
väestöstä asuu Helsingissä, 47,3 %
pääkaupunkiseudulla.
(Tilastokeskus)

5. Helsinkiläinen nuoruus
monikulttuuristuu vauhdilla.

6. Helsinki ei monikulttuuristu
tasaisesti.
Vieraskielisten 15-29-vuotiaiden osuus kaupunginosittain 2015 ja osuuden muutos
vuosina 2006-2015
Kartasta on poistettu alueet, joissa 15-29-vuotiaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupungin tietokeskus
© Helsingin kaupunkimittausosasto, Helsingin seudun kunnat ja HSY, 2015
Vieraskielisten osuus ja muutos
Hki osuus 15,6 % ja muutos 6,7 %-yks
Osuus YLI ka ja muutos YLI ka (27)
Osuus YLI ka ja muutos ALI ka (10)
Osuus ALI ka ja muutos YLI ka (12)
Osuus ALI ka ja muutos ALI ka (62)

7. 38% nuorista asuu kaupunginosissa,
joissa vieraskielisten osuus ylittää
kaupungin keskiarvon. (15,6%)
Vieraskielisten osuus alueen 15-29-vuotiaista 1.1.2015
Kartasta on poistettu alueet, joissa 15-29-vuotiaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupungin tietokeskus
© Helsingin kaupunkimittausosasto, Helsingin seudun kunnat ja HSY, 2015
Vieraskieliset % 15-29-v.
Helsinki = 15,6 %
22 - 35 (17)
15,6 - 21,9 (20)
9 - 15,5 (36)
1,5 - 8,9 (38)

8. Helsingistä tulee
monikielinen.

9. Eriarvoinen nuoruus
- maahanmuuttajataustaisten
nuorten hyvinvointi tilastojen
valossa

10. Joka seitsemäs
suomalainen ajattelee
ihmisten rotujen olevan
erilaisia henkisiltä
kyvyiltään.
(Taloustutkimus, Suomen kuvalehti 35/2015, kysely tehty tuhannelle suomalaisella
elokuussa 2015)

11. Syrjintä ei ole aina tietoista
eikä suoraa.

12. Joka toinen Helsingin
NEET-nuori on
vieraskielinen.

13. Työllisyydessä merkittävät erot. Vieraskielisillä
koulutustaso ei vähennä työttömyyttä.
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22
Kaikki koulutusasteet
Vain perusaste
Ylioppilastutkinto
Keskiasteen ammatillinen tutkinto
Alempi korkeakouluaste
Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutus
%
Työttömyysaste
Suomi tai ruotsi
Muut kielet
Työllisyys- ja
työttömyysaste 20–29-
vuotiailla äidinkielen ja
koulutusasteen mukaan
31.12.2013
Lähde: Tilastokeskus

14. Yhdenvertaisuutta(ko)?
“Joillekin täällä on kaikki tarjolla ja
toisille taas ei mitään. Aivan kuin
emme kuuluisi kaikki samaan
maailmaan. Joskus mietin, olenko
tupsahtanut jostain avaruudesta
tänne?”
http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/kokemustieto/tulevaisuuden-hallinta/aivan-kuin-emme-
kuuluisi-samaan-maailmaan

15. Ulkomaalaistaustaisista yli viidesosaa
kiusataan säännöllisesti,
suomalaistaustaisista alle
kymmenesosaa.
1
5
7
2
7
2
2
2
3
2
3
2
14
16
16
15
17
15
0 5 10 15 20 25 30
Suomalaistaustaiset
Ulkomaalaistaustaiset
Ensimmäinen polvi
Toinen polvi
Ulkomaalaistaustaiset pojat
Ulkomaalaistaustaiset tytöt
%
Useita kertoja viikossa Noin kerran viikossa Harvemmin
Lähde:Kuinka usein sinua on kiusattu koulussa tämän lukukauden
aikana? Kouluterveyskysely, raportoitu Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi
Helsingissä, Tilastoja 2015:40

16. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden
aikana, %
19
25
15
27
30
23
29
24
0 5 10 15 20 25 30 35
Suomalaistaustaiset - yhteensä
Suomalaistaustaiset - pojat
Suomalaistaustaiset - tytöt
Ulkomaalaistaustaiset - yhteensä
Ulkomaalaistaustaiset - pojat
Ulkomaalaistaustaiset - tytöt
Ensimmäinen polvi
Toinen polvi
%
Lähde: Kouluterveyskysely, raportoitu Ulkomaalaistaustaisten nuorten
hyvinvointi Helsingissä, Tilastoja 2015:40

17. Hyvinvointieroja
on paljon
• 45 % pienituloisista alle
16-vuotiaista on ulkomaalais-
taustaisia.
• Ulkomaalaistaustaiset osallistuvat aktiivisemmin
koulun vastuutoimintaan.
• Selvästi enemmän koetaan ongelmia
ryhmätyöskentelyssä ja opettajien kanssa
toimeentulemisessa.
• Ulkomaalaistaustaiset tytöt kokevat muita
useammin luokkahengen huonoksi.
• Kaksi kertaa enemmän ongelmia keskustella
omista asioista vanhempien kanssa.
• Täyspäihteettömyys sekä liikakäyttö
suomalaistaustaisia yleisempää. 72 % täysin
raittiita (suom. 56%)

18. Myös peloissa on eroja.
Lähde: Helsingin turvallisuustutkimus 2015, julkaisematon
Kuvio: 15-29-vuotiaita huolestuttavat asiat kieliryhmän mukaan

19. Ensimmäisen polven
suomalaiset
• ”Maahanmuuton sopeutumisen hintaa maksaa
vielä seuraavakin sukupolvi. Suomessa syntynyt
ja suomalaisen peruskoulun läpikäyneen nuoren
koulunkäynti sujuu heikommin, hänellä on
vähemmän kavereita, hän kokee enemmän
fyysistä uhkaa, hän pääsee heikommin
jatkokoulutukseen ja asuu useammin
pienituloisessa perheessä, joissa on useammin
työttömyyttä. ” (Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä)