Tutkimuksella selvitettiin Itä-Suomen alueen asukkaiden näkemyksiä Itä-Suomen yhteistä kulttuuripääkaupunkihakua kohtaan. Tutkimus toteutettiin vuonna 2020.

1. PAIKALLISTEN ASUKKAIDEN
SUHTAUTUMINEN
KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIHAKUUN
Katja Pasanen &Jarkko Kääriäinen
Kauppatieteiden laitos, matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus
Tutkimuksella tukea – Savonlinna Euroopan
kulttuuripääkaupungiksi 2026 –hanke
Kesäkuu 2020

2. SISÄLTÖ
• Tutkimuksen tausta ja toteutus
• Kyselytutkimuksen tulokset
• Nuorten näkemykset Saimaa-ilmiöstä
kirjoituskilpailun aineiston pohjalta
• Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet
2
Kuva: Syty Saimaa-ilmiölle tapahtumakierros Joensuussa

3. TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TOTEUTUS
3

4. Savonlinna on Itä-Suomen maakuntien ja niiden keskuskaupunkien yhteinen ehdokas Euroopan
kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026. Itä-Suomen kulttuuripääkaupunkihaku tunnetaan nimellä Saimaa-ilmiö2026.
Euroopan kulttuuripääkaupunki (ECoC) on vuosittai eri puolilla Eurooppaa järjestettävä kokonaisuus, joka huipentuu
tapahtumavuoden mittaiseen suurtapahtumaan. Kokonaisuuden toteuttaminen voi vaikuttaa alueella positiivisesti
esimerkiksi lisäämällä paikallisten asukkaiden osallisuutta ja omaa paikkakuntaa kohtaan koettua ylpeyttä sekä
matkailijoiden tuomaa matkailutuloa. Kulttuuripääkaupunkivuodella on kuitenkin potentiaalia tuoda mukaanaan myös
negatiivisia vaikutuksia, kuten ruuhkautumista, meluhaittoja tai ympäristön kuormittumista. Euroopan
kulttuuripääkaupunkiprosessi on valtava kokonaisuus, jonka järjestämiseen liittyy aina riskejä, ja joita on pyrittävä
tunnistamaan ja hallitsemaan. Yksi olennainen tekijä tapahtumavuoden onnistumiselle on paikallisten asukkaiden ja
toimijoiden tuki toimintaa kohtaan.
EU:n ECoC (European Capital of Culture) asiakirjat painottavat kulttuuripääkaupunkihankkeen olevan erityisesti
kulttuuriprojekti, jonka keskiössä ovat paikalliset asukkaat. Välillisenä vaikutuksena kulttuuripääkaupunkihanke ja -
vuosi lisäävät matkailua ja tuovat tätä kautta elinvoimaa ja tuloja kulttuuripääkaupunkialueelle.
Euroopan kulttuuripääkaupunkiprosessi on kokonaisuudessaan alueilleen strateginen kehitysprosessi, jolla voidaan
kulttuuria vahvemmin hyödyntämällä saada aikaa muun muassa uutta positiivista nostetta alueelle.
JOHDANTO
4

5. MIKSI ON TÄRKEÄÄ SELVITTÄÄ
PAIKALLISTEN ASUKKAIDEN
SUHTAUTUMISTA?
Kulttuuripääkaupunkiprosessi tarjoaa foorumin ja
mahdollisuuden paikallisten asukkaiden osallistamiseen
tapahtumavuoden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä oman
alueensa kulttuuritoimintaan laajemminkin. Tätä kautta on
mahdollista lisätä asukkaiden hyvinvoinnin ja yhteenkuuluvuuden
tunnetta.
Kulttuuripääkaupunkiprosessin onnistuminen ja vuoden
menestyksekäs läpivienti jopa vaatii paikallisten asukkaiden laajan
mukaan saamisen, sitoutumisen ja tuen prosessia kohtaan jo
prosessiin alkuvaiheessa – se on yksi kulttuuripääkaupunki-
vuoden menestyksen ja pysyvän perinnön avaintekijöistä. Tästä
syystä paikallisten asukkaiden näkemyksiä ja osallisuutta on syytä
mitata prosessin aikana, mielellään useamman kerran, jotta
nähdään myös muutokset suhtautumisessa.
Tällä selvityksellä tuotetaan tietoa neljän Itä-Suomen maakunnan
asukkaan näkemyksistä omasta asuinalueestaan sekä heidän
suhtautumisestaan kulttuuripääkaupunkihakua kohtaan
kulttuuripääkaupunkiprosessin tueksi.
5
Kuva: Syty Saimaa-ilmiölle tapahtumakierros Lappeenrannassa

6. Kyselyaineisto
Osana Saimaa-ilmiö2026 kulttuuripääkaupunkiprosessia toteutettiin kysely, jossa selvitettiin Itä-Suomen neljän
maakunnan asukkaiden eli Saimaan alueen asukkaiden paikallisidentiteetin rakennusaineita sekä asukkaiden
tietoisuutta ja suhtautumista kulttuuripääkaupunkihakua kohtaan.
Kysely toteutettiin ajanjaksolla 20.1.-9.2.2020 ja se oli kohdennettu Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon ja
Pohjois-Karjalan asukkaille.
Kysely toteutettiin Webropol-verkkokyselyalustalla. Linkkiä kyselyyn jaettiin Saimaa-ilmiön Facebook -sivulla sekä Itä-
Suomen alueelle kohdennettuna Facebook -mainontana. Lisäksi kyselystä tehtiin tiedote kyselylinkkeineen. Tiedote
julkaistiin Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta kussakin maakunnassa vähintään yhdessä lehdessä (ks. Liite 1).
Kyselyyn saatiin kaikkiaan 707 vastausta, joista Itä-Suomen alueella asuvien vastauksia oli kaikkiaan 624. Kyselyn
vastaukset analysoitiin hyödyntäen tilastollisen aineiston käsittelyyn tarkoitettua SPSS-ohjelmistoa. Analysoinnissa
käytettiin pääosin kuvailevia menetelmiä sekä ryhmien vertailuun soveltuvia menetelmiä.
TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTOT
6

7. Nuorten kirjoituskilpailu
Saimaa-ilmiö2026 –prosessin osana alueen nuorille järjestettiin kirjoituskilpailu, jonka aiheena oli Tulevaisuuden Saimaa
2026. Nuorilla oli mahdollisuus teksteissään ottaa kantaa myös kulttuuripääkaupunkihakuun liittyen. Nuorille annettiin
seuraavanlainen tehtävänanto kirjoituskilpailun pohjaksi ja ideoiden herättelijäksi:
”Millainen on se Saimaan alue, jossa voisit kuvitella asuvasi myös tulevaisuudessa? Millainen kotiseutusi on vuonna 2026? Millaisia palveluita,
harrastuksia, ihmisiä ja elämää sieltä löytyy? Millaisia ovat ne asiat, jotka tuovat sinulle iloa nyt täällä asumisesta ja millaisia asioita toivoisit
olevan alueella tulevaisuudessa? Millaisia ajatuksia kulttuuripääkaupunkihaku ja -vuosi sinussa herättävät? Millaista ohjelmaa haluaisit
mahdollisesti nähdä kulttuuripääkaupunkivuonna tai voisitko nähdä itsesi tuottamassa jotain ohjelmaa tapahtumavuoteen?”
Kirjoituskilpailuun saatiin noin 100 kirjoitusta Mikkelin ja Savonlinnan yläkoululaisilta sekä lisäksi kaksi kirjoitusta Joensuusta.
Kuopion ja Lappeenrannan yläkouluja ei saatu innostumaan kirjoituskilpailusta.
Näistä noin sadasta nuoresta 17 otti kantaa kirjoituksessaan itse kulttuuripääkaupunkihakuun ja sen merkitykseen alueelle.
Nämä kirjoitukset eivät näin ollen edusta alueen nuorten yleistä mielipidettä, mutta tarjoavat väläyksiä nuorten mielipiteisiin
kulttuuripääkaupunkihausta.
Kirjoituskilpailujen kirjoitusten sisällöistä voi lukea tarkemmin Jarkko Kääriäisen blogitekstistä.
TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTOT
7

8. KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET
8

9. TULOKSET –
KYSELYYN VASTANNEET
Kyselyyn vastasi 624 itäsuomalaista ihmistä neljän
maakunnan alueelta.
Vastaajista 61 prosenttia oli naisia ja 38 prosenttia miehiä.
Vastaajien keski-ikä oli 53 vuotta.
Valtaosa kyselyyn vastanneista oli korkeasti koulutettuja –
heillä oli jo alempi tai ylempi korkeakoulututkinto.
Vastaajista 56 prosenttia oli palkkatyössä tai yrittäjänä.
Eläkeläisiä oli noin joka neljäs vastaaja.
Taiteen tai kulttuurialan ammattilaisina toimi ainoastaan
kahdeksan prosenttia vastaajista.
Maakuntien välillä ei ollut huomattavia eroja vastaajien
sosiodemografisen profiilin osalta. Tilastollisesti
merkitsevä ero oli löydettävissä iän ja elämäntilanteen
suhteen. Pohjois-Karjalassa vastaajien ikäprofiili oli muita
maakuntia nuorempi ja vastaajien joukossa oli muita
alueita hieman enemmän työssäkäyviä sekä opiskelijoita.
Etelä-Savo Etelä-
Karjala
Pohjois-
Savo
Pohjois-
Karjala
Koko
aineisto
Vastaajien määrä 256 120 149 99 624
Ikä *
Alle 35 v. 14,8 % 14,2 % 18,8 % 26,5 % 17,5 %
35-59 v. 43,4 % 49,2 % 45,6 % 48 % 45,7 %
60 v. tai enemmän 41,8 % 36,7 % 35,6 % 25,5 % 36,8 %
Keski-ikä 53,2 v. 51,5 v. 49,6 v. 46,6 v. 53 v.
Sukupuoli
Mies 42,6 % 31,7 % 39,6 % 33,3 % 38,3 %
Nainen 56,3 % 63,8 % 60,4 % 65,7 % 61,1 %
Muu/en halua sanoa 1,2 % 0 % 0 % 1 % 0,6 %
Koulutus
Peruskoulu 5,5 % 3,3 % 6 % 6,1 % 5,3 %
Lukio tai ammattitutkinto 29,7 % 28,3 % 33,6 % 25,3 % 29,6 %
Alempi korkeakoulututkinto 31,3 % 29,2 % 26,2 % 25,3 % 28,7 %
Ylempi korkeakoulututkinto tai
korkeampi
32,4 % 37,5 % 33,6 % 43,4 % 35,4 %
Muu 1,2 % 1,7 % 0,7 % 0 % 1 %
Elämäntilanne **
Palkkatyössä tai yrittäjänä 52,3 % 62,5 % 52,3 % 59,6 % 55,4 %
Työtön tai lomautettu 5,9 % 6,7 % 8,1 % 2 % 5,9 %
Eläkkeellä 31,2 % 24,2 % 26,2 % 17,2 % 26,4 %
Opiskelija tai koululainen 3,9 % 5,0 % 10,1 % 16,2 % 7,5 %
Kotona lasten kanssa tai huolehdin
muusta omaisesta
2,7 % 0 % 0 % 2 % 1,4 %
Muu 2,0 % 1,7 % 3,4 % 2 % 2,2 %
En halua sanoa 2,0 % 0 % 0 % 1 % 1,0 %
Kulttuurin ammattilaisuus
Toimin kulttuurin tai taiteen
ammattilaisena
7,4 % 8,3 % 6 % 10,1 % 7,7 %
En toimi kulttuurin tai taiteen
ammattilaisena
92,6 % 91,7 % 94 % 89,9 % 92,3 %
9

10. TULOKSET -
KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIHAKU
Kyselyyn vastanneilta alueen asukkailta kysyttiin heidän tietämystään
ja suhtautumistaan Itä-Suomen yhteistä kulttuuripääkaupunkihakua
kohtaan.
Koko Itä-Suomen alueella keskimäärin 80 prosenttia vastanneista oli
kuullut kulttuuripääkaupunkihausta (ks. taulukko).
Eroja maakunnittain kuitenkin oli. Etelä-Savossa Saimaa-ilmiöstä oli
kuullut yli 90 prosenttia vastaajista, kun taasen Pohjois-Savossa
asiasta oli aiemmin kuullut noin kaksi kolmesta vastaajasta.
Myös eri ikäluokkien kesken oli eroja tietämyksen suhteen. Alle 35-
vuotiaista (109 vastaajaa) kulttuuripääkaupunkihausta oli kuullut 60
prosenttia, 35-60 –vuotiaista (285 vastaajaa) 80 prosenttia ja 60-
vuotiaita tai sitä vanhemmista (229 vastaajaa) 90 prosenttia. Tästä
voidaan päätellä, että jatkossa viestiä olisi syytä suunnata erityisesti
nuorten ja nuorten aikuisten suuntaan tietoisuuden lisäämiseksi.
Etelä-
Savo
Etelä-
Karjala
Pohjois-
Savo
Pohjois-
Karjala
Kaikki
Kyllä 93 % 77 % 66 % 71 % 80 %
En 7 % 23 % 34 % 29 % 20 %
Olitko tätä ennen kuullut, että Savonlinna ja Suur-Saimaan alue
hakevat Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä vuodelle 2026?
10

11. TULOKSET -
KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIHAKU
Saimaa-ilmiö2026 tunnettiin kyselyn toteutuksen aikaan
tammikuussa 2020 parhaiten Etelä-Savossa ja Etelä-
Karjalassa (ks. taulukko). Saimaa-ilmiön tuntemisen
osalta maakuntien välillä oli löydettävissä tilastollisesti
erittäin merkittävä ero (p=0,000**) Kruskall-Wallisin
testillä testattuna.
Myös iän osalta oli löydettävissä tilastollisesti erittäin
merkitsevä ero (p=0,000**). 35-vuotiaat ja sitä
vanhemmat vastaajat tunsivat Saimaa-ilmiön nuoria
vastaajia selvästi paremmin. Hyvin tai erittäin hyvin
(arvot 5 ja 6) Saimaa-ilmiön tunsi 8,2 prosenttia alle 35 –
vuotiaista ja 16,5 prosenttia 35 –vuotiasta ja sitä
vanhemmista.
Etelä-
Savo
Etelä-
Karjala
Pohjois-
Savo
Pohjois-
Karjala
Kaikki
1 En lainkaan 11 % 13 % 30 % 31 % 19 %
2 24 % 23 % 26 % 16 % 19 %
3 26 % 28 % 22 % 21 % 24 %
4 29 % 21 % 17 % 18 % 23 %
5 19 % 11 % 6 % 10 % 13 %
6 Erittäin hyvin 2 % 4 % 0 % 3 % 2 %
Keskiarvo (1-6) 3,38 3,05 2,44 2,69 2,98
Kuinka hyvin tunnet tämän Saimaa-ilmiönä tunnetun
kulttuuripääkaupunkiprojektin?
11

12. TULOKSET -
KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIHAKU
Kulttuuripääkaupunkihakua pidettiin pääosin positiivisena asiana sekä Itä-
Suomelle että vastaajien omille paikkakunnille (ks. taulukko).
Haun koettiin olevan hieman positiivisempi asia koko Itä-Suomelle kuin
omalle paikkakunnalle. Kaikkien maakuntien asukkaiden vastaukset olivat
hyvin samansuuntaisia.
Tilastollisesti merkitsevä ero (*) löytyi seuraavista muuttujista maakuntia
keskenään vertailtaessa: Saimaa-ilmiö on Itä-Suomelle hyvä asia, omalle
asuinpaikkakunnalleni hyvä asia, uskottava hanke sekä hyvin tiedotettu
hanke. Ainoa tilastollisesti erittäin merkitsevä ero (**) löytyi sen suhteen,
koettiinko Saimaa-ilmiö oman asuinpaikkakunnan kulttuurielämän
kehitykselle hyväksi asiaksi.
Hieman yllättävää oli, että Etelä-Savossa, joka on haun keskiössä, vastausten
keskiarvot olivat hieman muita maakuntia alhaisempia usean muuttujan
osalta. Suhtautuminen kulttuuripääkaupunkihanketta kohtaan onkin tämän
tutkimuksen tulosten mukaan hieman epäileväisempää ja varovaisempaa
juuri ydinalueella Etelä-Savossa. Etelä-Savosta oli eniten vastaajia kyselyyn eli
kattavin otos, mikä on voinut vaikuttaa vastausten keskiarvoihin suhteessa
muihin maakuntiin.
Myös iän suhteen ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja. Kaikki
ikäryhmät suhtautuivat yleisesti ottaen positiivisesti kulttuuripääkaupunki-
hakua kohtaan, mutta yli 60-vuotiaat kokivat sillä olevan kaikkein eniten
positiivisia vaikutuksia. Nuorimmat ikäryhmät (alle 35 v.) kokivat vaikutusten
olevan myös positiivisia, mutta vastausten keskiarvot jäivät muita ikäryhmiä
alhaisemmiksi.
Etelä-
Savo
Etelä-
Karjala
Pohjois-
Savo
Pohjois-
Karjala
Keski-
arvo,
koko
aineisto
Mediaani,
koko
aineisto
Tilastol-
lisesti
merkit-
sevä ero
Itäsuomalaisille ihmisille hyvä asia 4,9 5,2 5,3 5,2 5,1 6
Oman asuinpaikkakuntani ihmisille hyvä
asia
4,6 4,7 4,5 4,3 4,6 5
Itä-Suomelle hyvä asia 5,0 5,3 5,4 5,3 5,2 6 *
Omalle asuinpaikkakunnalleni hyvä asia 4,6 4,8 4,4 4,3 4,6 5 *
Itä-Suomen kulttuurielämän kehitykselle
hyvä asia
5,0 5,2 5,2 5,1 5,1 6
Oman asuinpaikkakuntani
kulttuurielämän kehitykselle hyvä asia
4,8 4,6 4,5 4,2 4,6 5
**
Itä-Suomen kansainvälistymiselle hyvä
asia
4,9 5,0 5,2 5,1 5,0 6
Uskottava hanke 4,1 4,6 4,6 4,5 4,4 5 *
Kaikille suunnattua toimintaa 4,0 4,1 4,2 4,0 4,1 5
Hyvin tiedotettu hanke 3,5 3,7 3,2 3,4 3,4 4 *
Toimintaa, johon Itä-Suomen kannattaa
panostaa
4,6 4,9 4,9 4,8 4,8 5
Mielestäni Saimaa-ilmiö 2026 / kulttuuripääkaupunkihaku on… (1= täysin eri mieltä …
6= täysin samaa mieltä)
12

13. Yli puolet kyselyyn vastanneista olisi kiinnostunut
osallistumaan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan
katsojana (ks. kuva).
Todella paljon pienempi osa vastaajista näki itsensä tässä
vaiheessa talkoolaisena tai ohjelmien järjestäjänä vuonna
2026. Talkoolaisuuteen eniten kiinnostusta oli Etelä-Savossa ja
katsojana olemiseen Pohjois-Savossa.
Eniten sellaisia, joita osallistuminen katsojana ei kiinnosta oli
Pohjois-Karjalassa, mutta toisaalta siellä oli myös suurin
kiinnostus olla järjestämässä ohjelmaa.
Alle 35-vuotiaat olivat hieman muita ikäryhmiä innokkaampia
järjestämään ohjelmaa tai tapahtumia (10 % ikäryhmän
vastaajista) ja talkoolaisuudesta eniten kiinnostuneita olivat
yli 60-vuotiaat (25 % ikäryhmän vastaajista). Talkoolaisuuden
osalta oli löydettävissä tilastollisesti merkitsevä ero
ikäryhmien välillä. Yli puolet kaikista ikäryhmistä olivat
kiinnostuneita osallistumaan katsojana.
3%
7%
24%
56%
19%
13%
3%
8%
20%
52%
16%
22%
0%
6%
14%
61%
22%
15%
1%
13%
15%
44%
27%
21%
2%
8%
20%
55%
20%
17%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%
Kyllä, olen jo nyt aktiivisesti mukana toiminnassa
Kyllä, olen kiinnostunut tekemään tai järjestämään
ohjelmia tai tapahtumia
Kyllä, olen kiinnostunut osallistumaan talkoolaisena
Kyllä, olen kiinnostunut osallistumaan katsojana
En
En osaa sanoa
Kaikki Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Karjala Etelä-Savo
TULOKSET
KIINNOSTUNEISUUS OSALLISTUA KULTTUURIPÄÄ-
KAUPUNKIVUODEN JÄRJESTELYIHIN JA TAPAHTUMIIN
Kiinnostuneisuus osallistua kulttuuripääkaupunkivuoden järjestelyihin ja tapahtumiin maakunnittain
13

14. TULOKSET –
KULTTUURITOIMINNAN TÄRKEYS
Itä-Suomen neljän maakunnan alueen asukkaat pitävät
hyvin tärkeänä sitä, että sekä heidän asuinpaikka-
kunnallaan ja Itä-Suomessa on monipuolista
kulttuuritoimintaa ja palveluja (ks. taulukko).
Maakuntien väliltä ei löytynyt eroja vaan vastaajat olivat
hyvin yksimielisiä asiasta asuinmaakunnastaan
riippumatta.
Myös kaikki ikäryhmät pitivät tärkeänä sitä, että omalta
asuinpaikkakunnalta ja Itä-Suomesta löytyy
monipuolista kulttuuritoimintaa. Tilastollista eroa
ikäryhmien välillä ei ollut.
Etelä-
Savo
Etelä-
Karjala
Pohjois-
Savo
Pohjois-
Karjala
Keskiarvo,
koko
aineisto
Mediaani,
koko
aineisto
…kaupungissasi / kunnassasi on
monipuolista kulttuuritoimintaa?
5,0 4,9 5,1 4,9 5,0 5
…Itä-Suomessa on monipuolista
kulttuuritoimintaa?
4,8 4,7 5,0 4,8 4,8 5
Kuinka tärkeänä pidät sitä, että… (1= en lainkaan tärkeänä… 6= erittäin tärkeänä)
14

15. TULOKSET –
KULTTUURITILAISUUKSISSA KÄYNTI
Kyselyyn vastanneilta kysyttiin myös heidän aktiivisuuttaan
kulttuuripalveluiden käyttäjinä.
Valtaosa vastaajista käyttää erilaisia kulttuuripalveluita useimmiten yhdestä
kuuteen kertaan vuodessa kulttuuripalvelusta riippuen (ks. taulukko).
Useimmiten käytettyjä palveluita ovat maksulliset- ja ilmaistapahtumat sekä
elokuvat. Ooppera puolestaan on kulttuuripalveluna sellainen, jota valtaosa ei
harrasta kertaakaan vuoden aikana.
Vastaajista ainoastaan kaksi prosenttia oli sellaisia, jotka eivät
olleet käyttäneet mitään kulttuuripalvelua viimeisen vuoden aikana.
Vastaajista vähän palveluita kokonaisuudessaan käyttäviä oli noin neljännes ja
paljon käyttäviä noin seitsemän prosenttia. Syitä kulttuuripalveluiden käytölle
tai käymättä jättämiselle ei kysytty.
Maakuntien välillä palveluiden käytössä ei juurikaan ollut eroja. Ainoat erot
löytyivät oopperan ja muiden museoiden osalta, joita on käytetty Etelä-
Savossa hieman muita maakuntia useammin. Etenkin oopperan osalta tämä
on ymmärrettävää, sillä vuosittain järjestettävät Savonlinnan Oopperajuhlat
houkuttelevat katsojiksi paljon oman maakunnan asukkaita.
Iän osalta tilastollisesti merkitsevä tai erittäin merkitsevä ero oli löydettävissä
teatterin, konserttien, taidenäyttelyiden ja museoiden, muiden museoiden,
oopperan ja maksullisten tapahtumien osalta. Alle 35-vuotiaat käyttävät
kulttuuripalveluita muita ikäryhmiä harvemmin.
Vähintään
kerran
kuukaudessa
Vähintään
6 kertaa
vuodessa
Vähintään
3 kertaa
vuodessa
Vähintään
kerran
vuodessa
En
kertaakaan
Elokuvat 9 % 17 % 26 % 33 % 16 %
Teatteri 2 % 7 % 25 % 35 % 30 %
Konsertit 6 % 14 % 32 % 32 % 16 %
Taidenäyttelyt ja taidemuseot 5 % 10 % 21 % 38 % 27 %
Muut museot 3 % 8 % 20 % 44 % 25 %
Ooppera 1 % 1 % 4 % 24 % 70 %
Maksulliset tapahtumat 7 % 23 % 30 % 29 % 12 %
Ilmaistapahtumat/-konsertit yms. 5 % 17 % 28 % 36 % 13 %
Kuinka usein olet käynyt erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa viimeisen vuoden aikana?
15

16. Toiveita oman alueen ja paikkakunnan tulevaisuuden kulttuuritoiminnasta ja -palveluista esitettiin runsaasti avoimissa
vastauksissa.
Useimmiten esiin nousi erityisesti musiikki eri muodoissaan. Vastaajat toivoivat usein ylipäätään musiikkia lisää,
mutta erityisesti mainittiin matalan kynnyksen konsertit sekä ilmaiskonsertit. Vastauksissa mainittiin myös muun
muassa erilaiset konsertit, klassinen musiikki, ooppera, jazz, kansainväliset artistit ja musiikkitapahtumat.
Toinen hyvin usein mainittu kokonaisuus oli lapsille, nuorille ja perheille suunnattu toiminta ja ohjelma:
lastentapahtumat, koko perheen tapahtumat, lastenmusiikki, lastenteatteri, nuorten konsertit ja tapahtumat,
ympäristökasvatus.
Usein mainittiin yleisellä tasolla myös matalan kynnyksen kulttuuri, esimerkiksi erilaiset kansalais- ja toritapahtumat,
pop-up tapahtumat, historialliset kaupunkikävelyt, paikalliskulttuuriin liittyvät tapahtumat ja urheilutapahtumat.
Muutamat vastaajat toivoivat, että kulttuurin käsitettä laajennettaisiin, ja että kulttuurin, luonnon ja liikunnan
yhdistämistä eri tapahtumissa.
Toivottavien uusien kulttuuripalveluiden listalla oli muun muassa yleinen käsitöiden tekemiseen sopiva tila ja verstas
sekä lainattavat kulttuurikausikortit.
TULOKSET -
TOIVEET OMAN ALUEEN JA PAIKKAKUNNAN TULEVAISUUDEN KULTTUURITOIMINNASTA
16

17. Alla muutamia poimintoja lukuisista kyselyyn saaduista kommenteista.
”Toivoisin, että meidän mahtavaa luontoa voisi hyödyntää ja tuoda esiin myös kulttuuritapahtumissa. Tapahtumia, jotka
ammentavat paikallisesta kulttuurista. Omintakeisuutta peräänkuulutan, ei toisilta lainattua. Yksinkertainenkin voi olla
kaunista!”
”Festivaaleja sekä orkesteriesityksiä. Esimerkiksi lukioissa opiskelee paljon lahjakkaita tanssijoita, näyttelijöitä ja muusikoita,
joten heidän esityksiään voitaisiin julkistaa paremmin. Moni varmasti nauttisi heidän esityksistään. Varsinkin kesällä voitaisiin
järjestää vastaavia tapahtumia. Kuopion taidelukio Lumit järjestikin viime vuonna ulkoilmakonsertin, joka oli erittäin
mielenkiintoinen.”
”Kaikenlaisia, jotka saavat meidät asukkaat lähtemään kotisohvalta liikkeelle. Tarvitaan myös erilaisten tapahtumien komboja
eli esimerkiksi kulttuuria urheilutapahtumiin ja urheilua kulttuuritapahtumiin.”
”Lapsille ja nuorille, erityisesti murkkuikäisille suunnattua ilmaisukoulutusta harrastuspohjalta, teatteria ja musiikkikasvatusta
sekä muita tapahtumia, jotka ehkäisisivät nuorten syrjäytymistä ja poismuuttoa täältä.”
”Mieluummin paljon pieniä hyviä tapahtumia kuin muutamia jättisuuria. Koko perheelle suunnatut paikallisesti tuotetut
tapahtumat on aina hyviä ja saa ihmiset liikkeelle :) Uniikkeja juttuja, joissa monipuolisesti erilaisia asioita!”
”Museoiden näyttelyt saisivat vaihtua tiuhemmin, ulkomaalaisten artistien tai bändien konsertteja lisää ja esimerkiksi nuoriakin
kiinnostavia elokuva- tai pelimusiikkikonsertteja.”
TULOKSET -
TOIVEET OMAN ALUEEN JA PAIKKAKUNNAN TULEVAISUUDEN KULTTUURITOIMINNASTA
17

18. TULOKSET –
YLPEYS OMAA KOTIPAIKKAKUNTAA KOHTAAN
Valtaosa vastaajista (72 %) oli ylpeä omasta kotikunnastaan /-
kaupungistaan. Ainoastaan 14 prosenttia ei ollut ylpeä omasta
kunnastaan (ks. taulukko). Ylpeys omaa kotikuntaa kohtaan oli vahvinta
Pohjois-Savossa ja heikointa Pohjois-Karjalassa tämän tutkimuksen
tulosten mukaan. Yksittäisiä syitä tähän ei kerätty aineisto paljasta.
Toisaalta kovin pitkälle meneviä päätelmiä syistä ei voi edes tehdä, sillä
vastaajia oli Pohjois-Karjalassa ainoastaan 99. Tilastollista eroa
maakuntien välillä ei ollut.
Koko aineiston osalta myöskään ikäryhmien osalta ei ollut löydettävissä
tilastollisesti merkitsevää eroa. Ylpeitä omasta kotikaupungista oli 73
prosenttia alle 35-vuotiaista, 69 prosenttia 35-59-vuotiaista ja 76
prosenttia 60-vuotiaista ja sitä vanhemmista.
Avoimista vastauksista oli nähtävissä, ettei omaan kotikaupunkiin tai -
kuntaan oltu välttämättä kaikin puolin tyytyväisiä. Negatiivisina asioina
mainittiin muun muassa päätöksentekokulttuuri, kateus ja eripuraisuus
ja korkeat verot.
Oletko ylpeä kotikunnastasi / kaupungistasi?
Etelä-
Savo
Etelä-
Karjala
Pohjois-
Savo
Pohjois-
Karjala
Kaikki
maakunnat
Kyllä 70 % 71 % 80 % 67 % 72 %
En 16 % 13 % 11 % 12 % 14 %
En osaa
sanoa
13 % 16 % 9 % 21 % 14 %
18

19. TULOKSET –
PAIKKAKUNNALLA VIIHTYMINEN
Kyselyyn vastanneista kaksi kolmesta uskoi asuvansa nykyisellä
asuinpaikkakunnalla vielä viiden vuoden kuluttua eli valtaosa
vastaajista on juurtunut asuinkaupunkiinsa ja pääosin tyytyväinen
elämäänsä siellä.
Epävarmuutta selvimmin aihepiirin sisällä aiheutti ennen kaikkea
työtilanne. Moni haluaisi asua nykyisellä asuinpaikkakunnallaan,
mutta töistä ei ole välttämättä varmuutta. Toisaalta muutamat
kokivat olevansa ikään kuin loukussa, kun ei ole varaa muuttaa tai
ei saa asuntoa kaupaksi.
Myös syyt muuttaa pois alueelta olivat samansuuntaisia -
useimmin mainittuja syitä olivat työ- ja opiskelupaikan
puuttuminen nykyiseltä asuinpaikkakunnalta.
Kyselyyn vastanneet Itä-Suomen neljän maakunnan alueen
asukkaat viihtyisivät omassa asuinympäristössään, mutta elämän
perusedellytykset (esim. työn tai opiskelupaikan puute) asettavat
ajoittain haasteita jäämiselle.
Pohjois-Karjalan alueen asukkaat uskoivat hieman muita
useammin, että eivät asu enää viiden vuoden kuluttua nykyisellä
asuinpaikkakunnallaan. Tilastollisesti merkitsevää eroa
maakuntien väliltä ei kuitenkaan löytynyt.
Uskotko asuvasi nykyisellä asuinpaikkakunnallasi viiden vuoden kuluttua?
Etelä-
Savo
Etelä-
Karjala
Pohjois-
Savo
Pohjois-
Karjala
Koko
alue
Kyllä 69 % 71 % 69 % 58 % 68 %
Mahdollisesti 19 % 23 % 21 % 23 % 21 %
En 12 % 7 % 10 % 19 % 12 %
19

20. TULOKSET –
ITÄ-SUOMESSA VIIHTYMINEN
Itä-Suomen alueella uskoi viiden vuoden päästä asuvansa lähes
neljä viidestä vastaajasta eli vaikka muuttoa omalta
asuinpaikkakunnalta suunnittelisi, niin ainakin osalla muuttaminen
tapahtuisi Itä-Suomen alueen sisällä.
Ainoastaan seitsemän prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei
tule asumaan edes Itä-Suomessa enää viiden vuoden päästä.
Itä-Suomen ulkopuolelle vetävät vastaajia pääasiassa paremmat
työllistymismahdollisuudet, mutta muutamilla myös perhe.
Edellisen kysymyksen tavoin eniten epävarmuutta Itä-Suomessa
asumiseen liittyen tulevaisuudessa, oli Pohjois-Karjalan alueen
vastaajilla. Tilastollisesti merkitsevää eroa ei kuitenkaan löytynyt.
Muita ikäryhmiä useammin alle 35-vuotiaat olivat muita useammin
sitä mieltä, etteivät asu viiden vuoden päästä enää paikkakunnalla
(28 % ikäryhmän vastaajista) tai Itä-Suomessa (13 % ikäryhmän
vastaajista). Myös epävarmuutta asian suhteen oli nuorilla
aikuisilla muita ikäryhmiä useammin. Huomattavaa kuitenkin on,
että suurempi osa oli epävarma useimmin oman paikkakuntansa
kuin Itä-Suomen suhteen, mikä viittaisi siihen, että Itä-Suomen
alueella pysyminen on monelle nuorellekin hyvin mahdollinen
vaihtoehto.
Uskotko asuvasi Itä-Suomen alueella viiden vuoden kuluttua?
Etelä-
Savo
Etelä-
Karjala
Pohjois-
Savo
Pohjois-
Karjala
Koko
alue
Kyllä 79 % 84 % 77 % 69 % 78 %
Mahdollisesti 15 % 10 % 15 % 24 % 15 %
En 6 % 6 % 8 % 7 % 7 %
20

21. NUORTEN NÄKEMYKSET SAIMAA-ILMIÖSTÄ
KIRJOITUSKILPAILUN AINEISTON POHJALTA
21

22. Tulevaisuuden Saimaa 2026 –kirjoituskilpailussa 17 nuorta (1 Mikkelistä, 16 Savonlinnasta) mainitsi kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyviä
näkemyksiään osana kirjoitustaan. Näkemykset kulttuuripääkaupunkivuoden tuomista mahdollisuuksista olivat positiivisia, ja toivotut vaikutukset
näyttäytyivät kirjoituksissa etenkin toiveina matkailun, alueellisen elinvoimaisuuden sekä erilaisen kulttuuritoiminnan lisääntymiseen liittyen.
TULOKSET -
NUORTEN NÄKEMYKSET KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIHAUSTA KIRJOITUSKILPAILUN TEKSTIEN MUKAAN
"Vuonna 2026 Savonlinna pyrkii saamaan tämän tittelin. Se toisi paljon uusia työpaikkoja sekä pysyvää muutosta taloudelliseen toimeliaisuuteen." (Tyttö, Mikkeli)
"Kulttuuripääkaupunki haku on mielestäni hyvä asia, jolla Savonlinna voisi saada paljon näkyvyyttä ja jopa niitä asukkaita. Kulttuuripääkaupunki vuotena Savonlinnassa
kannattaisi järjestää enemmän tapahtumia kuin yleensä, koska ylipäätänsä Savonlinnassa mielestäni ei järjestetä paljoa tapahtumia vuoden aikana. Tapahtumina voisi toimia
esimerkiksi festivaalit, koska ne vetävät aina paljon ihmisiä puoleensa. " (Tyttö, Savonlinna)
"Jos Savonlinnasta, tulisi kulttuurikaupunki niin tänne tulisi enemmän turisteja kuin ennen Euroopasta ja muualtakin maailmasta." (3p, Savonlinna)
"Kulttuuripääkaupunkihaku on herättäny miussa ylpeyttä, koska juuri meiän kaupunkimme/alueemme on laitettu ehdolle hakuun. En koskaan olisi uskonut, että näin pieni
kaupunki, saisi näin hienon tilaisuuden. Kulttuuripääkaupunkivuosi voisi olla hyvä tilaisuus näyttää Saimaan eri ihmeitä eurooppalaisille kuin myös suomalaisillekin." (tyttö,
Savonlinna)
"Kaupunki on ehkä menettämässä asukkaita, mutta kaupunki voi vielä elpyä, ja Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi voisi auttaa asiaan. Sinä vuonna tänne ja muuallekin
Saimaan alueelle tulisi vierailemaan runsaastituristeja, mikä on totta kai hyvä ja taloudellisesti kannattava asia kuihtuvalle Itä-Suomelle. […] Savonlinna sopisi hyvin Suomen
(ja Euroopan) kulttuuripääkaupungiksi, koska kaupunki ja maisemat ovat kauniita ja se kuvaa hyvin Suomea. Pääkaupunkivuosi voisi turistejamatkailemaan muuallakin
Suomessa, kuin vain pääkaupunkiseudulla ja Lapissa.Savonlinnasta voisi tulla suosittu turistikohde, jos kaupunkia kehitettäisiin. "(2 tyttöä, Savonlinna)
"Kun meille pidettiin se esittely koko hankkeesta ajattelin että olisipa siistiä jos Savonlinna oikeasti voittais. Kaverille sanoin että muutetaan siks kesäks tänne jos sitte ollaan
pois muutettu. Luokassa kyseltiin että millasii tunteita tää koko asia herätti niin parikin mun luokkalaista sano että ei voi tietää onko koko Savonlinnaa olemassa vuonna 2026.
Tämähän on “kuoleva kaupunki”. Sitä mie en todellakaa haluais vaikka välillä monikin asia tässä kaupungissa ärsyttääkin. […] [ECoC-vuoden ohjelmasta] Miusta ois hyvä et
ihan kaiken ikäisille ois jotai. Joku festari tai messu ois iha hyvä. Tai jotenki siihen vois liittyä savonlinnalaiset asiat. Just jotkut muikut, lörtsyt, olavinlinna tai semmoset mitkä
on savonlinnalaisille ylpeydenaiheita. Vois myös tehä jotai siihen liittyviä tavaroita kuten jotai kasseja tai pinssejä. Olavinpäivänä vois sit enemmä juhlia ku yleensä. Esim.
toteuttaa enemmä toimintaa, joka sais sitte sinne enemmä porukkaa tulemaa paikalle." (2 tyttöä, Savonlinna)
"Mielestämme on aivan mahtava mahdollisuus kun Savonlinna on ehdolla kulttuuripääkaupungiksi. Jos Savonlinna valittaisiin tänne varmasti muuttaisi ihmisiä ja eri puolella
maailmaa kiinostuttaisiin Savonlinnasta. Toivoisimme, että jos Savonlinna valittaisiin niin tänne järjestettäissiin paraati, musiikkiesitys, iso jalkapallopeli ja paljon muuta
kivaa." (2 poikaa, Savolinna)
22

23. YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET
23

24. Tämän selvityksen tulosten mukaan Saimaa-ilmiö2026 kulttuuripääkaupunkihaku on ollut jo
ensimmäisessä hakuvaiheessa Itä-Suomen neljän maakunnan alueen asukkaiden keskuudessa melko
hyvin tunnettu asia. Kaikkiaan neljä viidestä kyselyyn vastanneesta oli kuullut asiasta. Tietämys ei
kuitenkaan vielä ollut kovin syvää, sillä kysyttäessä, kuinka hyvin alueen asukkaat tuntevat Saimaa-
ilmiön, vastausten keskiarvo oli kolme (asteikolla 1-6).
Kulttuuripääkaupunkihakua pidettiin vastaajien keskuudessa pääosin positiivisena asiana sekä Itä-
Suomelle että vastaajien omille paikkakunnille. Haun koettiin olevan hieman positiivisempi asia koko Itä-
Suomelle kuin omalle paikkakunnalle.
Nuoret, alle 35-vuotiaat aikuiset, ovat tämän ensimmäisessä hakuvaiheessa toteutetun tutkimuksen
mukaan muita ikäryhmiä vähemmän tietoisia Saimaa-ilmiöstä kuin vanhemmat ikäryhmät, mutta heidän
joukossaan olisi mielenkiintoa jopa ohjelmien järjestämiseen.
YHTEENVETO
24

25. Tämän tutkimuksen tulosten pohjalta jatkotoimenpiteinä kulttuuripääkaupunkihaun toiselle kierrokselle
ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä:
• Viestintää tulee tehostaa, parantaa ja kirkastaa - siinä nähtiin olevan heikkouksia. On tuotava entistä vahvemmin
esiin, että tämä on koko Saimaan alueen eli neljän Itä-Suomen maakunnan yhteinen hanke.
• Erityisesti viestintää tulee kohdentaa nuorille ja nuorille aikuisille heille sopivassa muodossa, sillä Saimaa-ilmiö on
heikoimmin tunnettu heidän keskuudessaan. Myös muille ikäryhmille suunnattua viestintää tulee tehostaa ja syventää, jotta
ymmärrys kulttuuripääkaupunkikokonaisuudesta kasvaa ja syvenee.
• Yhtenä viestinnän kärkenä voisi olla yhteistyön tekeminen ja osallisuus. Osallisuuden kautta myös ylpeys omaa aluetta
kohtaan todennäköisesti kasvaa.
• Positiivisen viestinnän kautta on mahdollista lisätä paitsi tietoisuutta, myös asukkaiden ylpeyttä omaa paikkakuntaa kohtaan.
• Kulttuuripääkaupunkihanketta on tuotava enemmän esille alueellisissa ilmaistapahtumissa, elokuvissa ja museoissa, sekä
liikuntapalveluiden yhteydessä – sellaisten palveluiden parissa, joita alueella pääsääntöisesti kulutetaan eniten.
• Osallistamisen tapoja ja toimenpiteitä on lisättävä koko toiminta-alueella. Etenkin lasten, nuorten, nuorten
aikuisten ja erityisryhmien osallistaminen, jotta kulttuuripääkaupunkihanke tulisi läheisemmäksi myös heille.
Tällaisia toimenpiteitä voisi olla esimerkiksi näkyvä toiminta kouluissa (1., 2. ja 3. aste), korkeakouluissa, nuorten
kokoontumispaikoissa ja kulttuurikokemusten yhteydessä.
• Suhtautumisten ja näkemysten kehittymistä on seurattava toistamalla tutkimus laajemmalla otoksella.
JATKOTOIMENPITEET
25

26. Itä-Savo 23.1.2020. Mitä mieltä olet kulttuuripääkaupunkihankkeesta? – Vastaa kyselyyn!. https://ita-savo.fi/uutiset/lahella/f5a37002-8c8e-4dba-ba8a-c7e7cbbca0d0
Lappeenrannan uutiset 22.1.2020. Kysely selvittää Suur-Saimaan alueen asukkaiden mielipiteitä ja ajatuksia kulttuuripääkaupunkihankkeesta sekä omasta asuinpaikasta.
https://www.lappeenrannanuutiset.fi/artikkeli/835006-kysely-selvittaa-suur-saimaan-alueen-asukkaiden-mielipiteita-ja-ajatuksia
Länsi-Savo 24.1.2020. Itä-Suomen yliopisto selvittää Saimaan alueen asukkaiden ajatuksia Saimaa-ilmiöstä. https://lansi-savo.fi/uutiset/kulttuuri-ja-viihde/db0065ac-2ba0-458b-
b465-fab3938e674a
Savon Sanomat 22.1.2020. Itäsuomalaiset voivat nyt vaikuttaa kulttuuripääkaupunkihankkeeseen, kysely avattu verkossa. https://www.savonsanomat.fi/savo/Itäsuomalaiset-
voivat-nyt-vaikuttaa-kulttuuripääkaupunkihankkeeseen-kysely-avattu-verkossa/1500140
Uutisvuoksi 26.1.2020. Itä-Suomen yliopisto selvittää Saimaan alueen asukkaiden ajatuksia Saimaa-ilmiöstä. https://uutisvuoksi.fi/uutiset/kulttuuri-ja-viihde/f45c3993-2a7e-
41d5-bf0e-e5363224342d
Yle 22.1.2020. Asutko Savossa tai Karjalassa? Itä-Suomen yliopisto haluaa tietää, mitä mieltä olet Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihankkeesta. https://yle.fi/uutiset/3-
11170976
Itä-Savo 18.2.2020. Aada ja Maija Talvisalon koulusta voittivat kirjoituskilpailun – "Savonlinna vuonna 2026. Se saattaisi näyttää karulta ja kuolleelta, mutta se voi näyttää myös
edistyneeltä ja modernilta", voittajat kirjoittavat. https://ita-savo.fi/uutiset/lahella/4840fe44-c300-4cb9-ac28-77f9b2b4f4ff
Länsi-Savo 17.5.2020. Tällaisia ovat nuorten Saimaa-visiot: Mikkelissä on terveet koulut, Kenkäveroon tulee kulttuuritalo ja verkkokalastukselle täyskielto. https://lansi-
savo.fi/saimaa/saimaa/41d62a13-beae-4d93-baed-04923454bd07 fbclid=IwAR3gPuumdrglOcuWbd73ugQaXEgm7W5wJhD8p7E4cDGJMuD4eDGH9q32ynI
Kääriäinen J. (2020). Unelma tulevaisuuden Saimaasta. Millaisena Saimaa näyttäytyy nuorten silmin vuonna 2026? Millaisella Saimaan alueella nuoret voisivat tulevaisuudessa
kuvitella elävänsä? https://www.esavo.fi/fi/page/61?articleid=7
Liite 1. Linkkejä tutkimuskokonaisuudesta kirjoitettuihin lehtijuttuihin ja blogiteksteihin
26

27. Photographer: Aapo Repo
#saimaailmiö2026 #savonlinna2026
www.saimaailmio2026.fi
www.facebook.com/saimaailmio
www.instagram.com/saimaailmio2026savonlinna
twitter.com/saimaailmio
Lisätietoja tutkimuksesta:
Katja Pasanen, katja.pasanen@uef.fi
Jarkko Kääriäinen, jarkko.kaariainen@uef.fi
Itä-Suomen yliopisto, kauppatieteiden laitos,
matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus