Elina Kilpi-Jakonen: Maahanmuuttajataustaisten lasten yhdenvertaiset mahdollisuudet suomalaisessa koulutusjärjestelmässä? Esitys Kaikille samat mahdollisuudet - mutta miten? -seminaarissa 1.2.2019.

1. Maahanmuuttajataustaisten lasten
yhdenvertaiset mahdollisuudet
suomalaisessa
koulutusjärjestelmässä?
Elina Kilpi-Jakonen
Akatemiatutkija, Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto
Kaikille samat mahdollisuudet – mutta miten?
Ylisukupolvinen eriarvoisuus Suomessa
1.2.2019

2. • Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret Suomessa
• Määrä ja suurimmat taustamaat
• Yhteenveto koulutuspoluista
• Onko kotitaustalla erilainen vaikutus
maahanmuuttajataustaisille verrattuna kantaväestöön?
• Koulutusjärjestelmän vahvuuksia, heikkouksia ja kehittämisen
kohteita
Sisältö

3. Maahanmuuttajataustaiset lapset
Suomessa 1990–2017
0
20000
40000
60000
80000
100000
Syntynyt ulkomailla ikä 0 - 6 Syntynyt ulkomailla ikä 7 - 14 Syntynyt ulkomailla ikä 15 - 19
Syntynyt Suomessa ikä 0 - 6 Syntynyt Suomessa ikä 7 - 14 Syntynyt Suomessa ikä 15 - 19Lähde: StatFin

4. Suurimmat taustamaat (0–19 v. 2017)
0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000
Entinen Neuvostoliitto ja Venäjä
Viro
Somalia
Irak
Entinen Jugoslavia
Afganistan
Syyria
Vietnam
Turkki
Kiina
Ruotsi
Iran
Intia
Kongon demokraattinen tasavalta
Thaimaa
Syntynyt ulkomailla Syntynyt Suomessa
Lähde: StatFin

5. Vahva koulutususko: korkein tutkinto,
jonka uskoo suorittavansa (PISA 2012)
Lähde: VTV (2015)

6. • Toisen asteen
koulupudokkuutta kaikilla
ryhmillä
• Eroja selittää jossain
määrin aiempi
koulumenestys
• Siirtymä toiselta asteelta
korkeakouluun (ja lukiosta
yliopistoon) samankaltaista
kuin kantaväestöllä
• Entisestä Jugoslaviasta
kotoisin olevien matalampi
kouluttautuminen
• Itä-Aasiasta kotoisin
olevien yliopistoon
suuntautuminen
Koulutuspolut
Seuranta 8 vuotta peruskoulun päättämisen (2000–2004) jälkeen, x-akseli*100 =
todennäköisyyden prosenttiyksikköero kantaväestöön, lähde: Kilpi-Jakonen (2017)

7. • Tutkimustulokset jossain määrin erimielisiä
• Jonkin verran enemmän näyttöä, että periytyvyys on
heikompaa maahanmuuttajataustaisilla
• Pätee erityisesti mitattavissa oleviin resursseihin
• Optimistinen näkökanta: vanhempien matala asema ei periydy
lapsille yhtä vahvasti
• Pessimistinen näkökanta: vanhempien korkea asema ei takaa
lapsille yhtä hyviä lähtökohtia
Onko koulutuksen periytyvyydessä
eroja?

8. • Vahvuuksia
• Yhtenäisen peruskoulun pituus
• Vanhempien resurssit määrittävät suhteessa vähän
koulumenestystä
 paremmat mahdollisuudet pärjätä kotitaustasta riippumatta
• Heikkouksia
• Vähäinen koulussa vietetty aika (lyhyet koulupäivät ja myöhäinen
aloitusikä) – erityisesti yhdistettynä suomen etäisyyteen monista
muista kielistä
Koulutusjärjestelmämme vahvuuksia ja
heikkouksia kv. tutkimusten valossa

9. • Oppilaiden kielelliset
resurssit
• Suomen (tai ruotsin) kielen
oppimisen tukeminen
• Kielitietoinen opetus
• Oman äidinkielen
säilyttäminen
Kehittämisen kohteita
• Opinto-ohjaus peruskoulussa ja toisella asteella
• Miten sovittaa yhteen korkeat tavoitteet ja heikohko koulumenestys
• Tuen tarve toisella asteella
• Tietoa myös vanhemmille?
Kuva: Linda Saukko-Rauta
(Kieli, koulutus ja yhteiskunta –
toukokuu 2018)

10. elina.kilpi-jakonen@utu.fi

11. • StatFin-tilastotietokanta (Tilastokeskus)
• Kilpi-Jakonen (2017) Maahanmuuttajien lasten
koulutussiirtymät toisen asteen koulutuksen läpi ja
korkeakouluihin. Kasvatus, 48: 217–31.
• Valtiontalouden tarkastusvirasto (2015)
Tuloksellisuustarkastuskertomus: Maahanmuuttajaoppilaat ja
perusopetuksen tuloksellisuus. Valtiontalouden
tarkastusviraston tarkastuskertomukset 12/2015.
Viitteet

12. • Ansala, Hämäläinen & Sarvimäki (2014) Integroitumista vai eriytymistä?
Maahanmuuttajalapset ja -nuoret Suomessa. Kelan työpapereita 56/2014.
• Griga & Hadjar (2014) Migrant Background and Higher Education Participation in
Europe: The Effect of the Educational Systems. European Sociological Review, 30:
275–86.
• Kilpi-Jakonen (2011) Continuation to upper secondary education in Finland: Children
of immigrants and the majority compared. Acta Sociologica, 54: 77–106.
• Kilpi-Jakonen (2012) Does Finnish educational equality extend to children of
immigrants? Examining national origin, gender and the relative importance of parental
resources. Nordic Journal of Migration Research, 2: 167–81
• Kirjavainen & Pulkkinen (2017) Takaako samanlainen tausta samanlaisen osaamisen?
Maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden osaamiserot PISA 2012-
tutkimuksessa. Kasvatus, 48: 189-202.
• Larja, Sutela & Witting (2015) Ulkomaalaistaustaiset nuoret jatkavat toisen asteen
koulutukseen suomalaistaustaisia
harvemmin. www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-11-02_001.html
• Tilastokeskus (2018) Ulkomaalaistaustaisuus vaikutti erityisesti toisen asteen
läpäisyyn. http://tilastokeskus.fi/til/opku/2018/opku_2018_2018-03-14_tie_001_fi.html
Laajemmin lähteitä