• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri (lukio)
 

Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri (lukio)

on

  • 309 views

Lukion barometrin jakaumia ja tuloksia 2013

Lukion barometrin jakaumia ja tuloksia 2013

Statistics

Views

Total Views
309
Views on SlideShare
309
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
0
Comments
1

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial LicenseCC Attribution-NonCommercial License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel

11 of 1 previous next

  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment
  • Oppimisen tulevaisuus 2030 –barometrinpääsivuilta http://www.edelphi.fi/fi/groups/ot ja http://www.edelphi.fi/fi/groups/barometri (haastajabarometri) löytyvättuoreimmattiedot. KansikuvassaiPadiasormeileeDima, kaksivuotiaspoikaPietarista, jonkaäitiä ja isääeitiedetämuutakuinäidintautien (HIV ja hepatiitit) kautta. Jos hyvinkäyDimasiirtyyeläkkeelletöistään – joitavoimme vain arvailla – vuoden 2080 paikkeillasiis 50 vuottabarometripaaluntuollapuolen.
  • Miksibarometriatarvitaan ja miten sitä voikäyttää.
  • KS. JEROMY GLENN (World Future Review)
  • Argumentiteliperusteluterilaisilletulevaisuuksille on Delfoinpääsaalis. Tavoitteena on saadaasiantuntijat ja asianosaisetargumentoimaan ja kommentoimaan, jotta “iskemäsiirtymät” perustuisivatrationaaliseenajatteluun ja vuorovaikutteisestimuodostettuunymmärrykseensiitä, mikä on hyvästä. Erilaisiaargumenttityyppejä: ideologinen, instituutionaalinen (traditio), kokemusperäinen, systeeminen (vaikutuspremissi), paradigmaattinen (muutos), …
  • Kukin väite esitellään ja käsitellään samalla kaavalla. Ensin kuvataan tulevaisuusteesi selitteineen samassa muodossa kuin sitä on kysytty. Toiseksi tulokset esitetään graafisessa muodossa sekä todennäköisenä ja toivottavana tulevaisuutena. Määrällistä kuvausta seuraa laadullisena aineistona panelistien kommentteja teesin puolesta ja vastaan. Ennen teesin sanallista yhteenvetoa näytetään ristiintaulukoitu grafiikka, joka visualisoi vastaukset nelikenttään, jossa toisena akselina on todennäköinen ja toisena toivottava tulevaisuus. Oikealla ylhäällä ovat vastaukset, joissa tulevaa kehitysnäkymää pidetään sekä todennäköisenä ja toivottavana, vasemmalla alhaalla vastaavasti päinvastoin.
  • Kukin väite esitellään ja käsitellään raportissa samalla kaavalla. Ensin kuvataan tulevaisuusteesi selitteineen samassa muodossa kuin sitä on kysytty. Toiseksi tulokset esitetään graafisessa muodossa sekä todennäköisenä ja toivottavana tulevaisuutena. Määrällistä kuvausta seuraa laadullisena aineistona panelistien kommentteja teesin puolesta ja vastaan. Ennen teesin sanallista yhteenvetoa näytetään ristiintaulukoitu grafiikka, joka visualisoi vastaukset nelikenttään, jossa toisena akselina on todennäköinen ja toisena toivottava tulevaisuus. Oikealla ylhäällä ovat vastaukset, joissa tulevaa kehitysnäkymää pidetään sekä todennäköisenä ja toivottavana, vasemmalla alhaalla vastaavasti päinvastoin. Väiteanalyysin lopuksi kukin väite sijoitetaan johonkin seuraavista kolmesta teesikategoriasta:Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi. Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa keskusteltavaksiTulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos tapahtuu.Väitteiden luokitus voi muuttua barometrin seurannan aikana. Suuri yksimielisyys kaukaisesta asiantilasta saattaa lähetessään kuumentua kiistakysymykseksi tai vaatia keskustelua toteutettavan vaihtoehdon muodoista.Teoreettinen kehityskulku on kuitenkin se, että kiistakysymysvaihe eli vastakkainasettelu käynnistää kehityksen, jonka seurauksena paradigma muuttuu tai löydetään kolmas tie, jossa ei ole kyse kummastakaan alkuperäisestä vastakohdasta. Useimmiten vastakkainasettelu jatkuessaan johtaa kommentointiin, argumentointiin ja keskusteluun, jossa näkökulmat moninaistuvat ja rikastuvat. Sosiaalisissa muutoksissa on kulttuurisia hitausvoimia, jotka johtuvat vanhojen intressien, osaamisten ja instituutioiden asemien puolustamisesta. Hitausvoimia voi pitää myös hyödyllisinä voimina, joiden tehtävä on säilyttää traditiosta se, mikä on aikaa kestävää. Vähitellen evolutionaarinen muutospaine näkyy myös mielipiteiden konsensuksena, joka on ensin mahdollista saavuttaa jostain riittävän kaukana olevasta tulevaisuudentilasta.Kiistakysymykset kuten kaikki tulevaisuuskysymykset syntyvät tässä hetkessä ja tilassa, mutta niiden käsittely ja ratkaiseminen on paljon helpompaa tulevaisuudessa kuin nykyisyydessä saati historiassa.
  • Jakaumatvoipelkistäänelikentäksikahdenmuuttujakriteerinsuhteen. Kiinnostavaa ontietysti “iskemä” ja senhajaantumakoordinaatistoon. Aikasarjatarkastelussa “iskemäkuvio” lähteeliikkeelle.
  • Yleissivistävänkouunteesipilvi. Opetussuunnitelmakehittäjille tie on aukiainejakoisenkoulunkehittämiseen, “opettajainhuoneen” uudelleenorganisoimiseensekäkoulunnostamiseenkylänkeskelle! Painittavaa on edelleensiitä, mitenopettajatkoulutetaan, mitenryhmäoppimistaedistetään ja mitenaikaansaadaaoppimistuloksia vai ovatko ne itseasiassaprosesseja?
  • Yleissivistävänkouunteesipilvi. Opetussuunnitelmakehittäjille tie on aukiainejakoisenkoulunkehittämiseen, “opettajainhuoneen” uudelleenorganisoimiseensekäkoulunnostamiseenkylänkeskelle! Painittavaa on edelleensiitä, mitenopettajatkoulutetaan, mitenryhmäoppimistaedistetään ja mitenaikaansaadaaoppimistuloksia vai ovatko ne itseasiassaprosesseja?
  • Yhteiskunnallisetdriverit (driving forces) muokkaavatoppimista ja koulua
  • Esimerkkimallistajollavoidaanvauhdittaakehitystä
  • aPajan OPS-haudontaalaajassakontekstissa
  • Monenkohdallatodennäköisen ja toivottava tulevaisuus eroavattoisistaan: “Vaikkapyrkimyssaattaa olla tuohonsuuntaan, eivarmaan olla vielänoinpitkällä. Suomessaeimennämukaanuudistuksiineikä olla innovatiivisia. Kun mietinmitälukioopetusolilähes 40 vuottasitten, tai 10 vuottasitten ja nyt, niinvalitettavasti se vaikuttaaliiansamanlaiselta, perusrakenne on samanlainen. Ehkäjonkinverrankuitenkinkatsotaanenemmänulos ja kohtiyhteiskuntaa, muttaliiankapeastaaukosta.Toivottavaa ja tärkeäätämäkyllä on. ja antaaopiskelijoilleparemmatlähtökohdat ja valmiudetjatkokoulutukseen ja työelämään.”Rakenteetsalpaavattoivottavaatulevaisuutta: “Pelkäänpä, ettätiedealojen ja aineenopettajuuteenliittyvätpaineetovatesteenäkehitykselle. Lisäksiedelleenlisääntyvämaahanmuutto ja senseurauksenamuuttuvaopiskelijaainesvaativatselkeyttäerilaisenkulttuurin ja osaamisenerilaisuudentakia.” Useimmatovatkuitenkintoistamieltä. Ilmiöpohjaisuus innostaa ja kiinnostaa: “Aihekokonaisuudet ja sittemminilmiöpohjaisuudenjonkinasteinenläpimurtoviittaavatsiihen, ettäläheisempivuorovaikutus on tulevaisuudessatodellisuutta.” Kokonaisuuksiinsaaotteenympäröivästäelämästä: “Oppimineneikuitenkaanliity vain ongelmienratkontaanvaanpikemminkinniin, ettäympäröivääelämää ja arkeavoihyödyntääopetuksensisältöinä tai sisällöllisinävirikkeinä.” Yliopistoissakinainekeskeisyysvähenee:: “Tieteissä raja-aidatmurtuvat (vaikkaosalletieteilijöistä se on vaikeasulattaa), näinpitäisikäydämyöslukiossa. Lukio on nykyiselläänenitenjäänytkiinnistaattisentiedonopettamiseen, jotennäineivoijatkua. Edellyttäätietystimyösylioppilastutkinnonedelleenkehittämistäsamaansuuntaan.”Kyse on myösjännitteestäyksilön ja yhteisönvälillä: “Ratkaisujenhakeminenyleisiinongelmiin on todennäköinensuunta, mutta se, ettäeiolisiyksilöpainotteista on erikoinennäkemys. Eiihminenihmisenämuutuperusolemukseltaan. Se mikävaikuttaaminuuntuleeolemaanainatärkeämpääkuin se, mikävaikuttaa vain yleisellätasollajohonkinjoukkoon.Kysymyssistältääkaksiosaa, joistatoinen, otsikossamainittu on toivottava, muttatoinen, seliteosassaselostettuei ole sitä.”Epäilyksiä on siitäkin, “Onkolukioikäisistävielävälttämättäratkomaanmaailmanongelmia?” Toisinpäinajatuskulkee, kun pohditaansivistyskäsityksenmuutosta: “Lukiokoulutuksenyleissivistävyydenkäsite on avattava ja määriteltäväuudelleen. Lukiontehtävänä on tuottaaakateemisiinammatteihinihmisiä, joilla on syvällisetajattelun ja ongelmanratkaisuntaidot. Mottonavoisi olla: "Opiskellaanei vain elämäävarten, vaantavoitteena on pystyävaikuttamaanoman ja muidenelämänsuuntaan!"Tarkoitus-teesiinkiinnittyykysymyssivistyksestä ja yleissivistyksesyä: “… sivistyskäsityksemmeliikkuuyksilöllisestäauktoriteettitiedonomaksumiseneetoksestakohtiyhteisöllisempäätiedonarvioinnin, rakentamisen ja luomiseneetosta. Tämätuleesiirtämäänmyöslukiokoulutustakohtiyhteisöllisempääoppimista ja konstruktivistisempaatietokäsitystä.“Tarkoituksenpohtiminenkirvoittaamyösajatuksenyhenäisestätoisesgtaasteesta: “Lukio-opetuksenkäsitteleminenerillisenäeiistuajatteluuni. Parinkymmenenvuodenpäästävoisikuvitella, ja toivoisinettänäinolisi, ettäikaluokkaakäsitelläänkokonaisuutena ja jokaisellelöytyyhenkilökohtaisen oppimisen polkujairrotettunanykyisestä, kaavamaisestalukio-ammatillinenkoulutus -vastakkainajattelusta. “Uudistuminen on haasteopettajainkoulutukselle: “Tämäedellyttäisitaaskerranopettajankoulutuksenkehittämistä ja ainedidaktisenvallituksenpurkamista. Toistaiseksikehityseinäytälupaavalta.”
  • Nuorisoasteenpedagogiikkaaeitulerakentaajuridisenpakon tai sosiaalisenvelvollisuudenvaraan. Oppivelvollisuudenpidentäminenjäykistäisikoulutusjärjestelmää, ylikorostaisiformaalin koulutuksen merkitystäerilaistenvaihtoehtoistenoppimisväylienkustannuksella ja alentaisiopetuksen/koulutuksen järjestäjienmotivaatiotakehittääopetus- ja ohjaustoimintaansayksilöäaidostitukevaansuuntaan.Yksikeinoratkaistaongelma on oppivelvollisuusiännostaminen. Toinenvaihtoehtovoisi olla lukion ja ammatillisen koulutuksen rajanliudentaminenensimmäisenvuodenosalta. Ammatillisessakinkoulutuksessaopiskellaanensimmäisenvuodenaikanapaljonyleissivistäviäaineita. Voisikoperusopetuksenjälkeen olla kaikilleyhteinen 10. luokka, jokasuoritettaisiinjokolukiossa tai ammatillisessakoulutuksessa?
  • LYKEION-viittaustuntuututummalta: elämänkatsomustietoaopetettiin 80-90-luvuilla tähäntapaan, koskaeiollutkunnollisiaoppikirjoja. Jos se toimii, se toimiimielettömänhyvin. Jos yleissivistyksenmääritelmänäpidetääntietoihin, taitoihin ja arvoihinperustuvaakykyävastataelämisenmuutostenhaasteisiin, niin some on varmaanisommassaroolissakuinnykyisin. Muttamikä on lukionperustehtävävuonna 2030 - eikökaiken oppimisen perustana ole keskustelu ja ajattelunkehittäminen? Todennäköisestiväensaamiseksinopeastituottavaantyöhöntuleeolemaanesteenämoiselleidealismille. Väki on saatavanopeastituottamaanrahaa ja maksamaankoulutuksensa.Sosiaalinen media tuleevalitettavastisuuntaamaanoppimistayhäenemmänsuorittamiseen ja vääränlaisenpelillisyydensuuntaan, jossasaadaannopeastituloksia, muttapintatiedon ja ulkoa oppimisen keinoin.
  • Pientenkuntienmahdollisuudetjärjestääyksinlukiokoulutustaovatkäytännössäjonytohi. Kehityskulkeevääjäämättäpienemmistäalueellisistayhteistyöjärjestelyistäkohtiyhälaajempiaverkostolukioita (ensimmäisetovatjosyntymässä). Nopeastikehittyvätieto- ja viestintätekniikkamahdollistaamaantieteellisestihyvinkinhajaantuneidentoimipisteiden (josniitäedestarvitaan?), opettajien ja opiskelijoidenvälisenvuorovaikutuksen. Ainakinaktiivisimmatopiskelijatpoimivatopinnottarpeidensamukaanjoustavastieritarjoajilta ja hyväksyttävät ne esim. tuollaisissahyväksymiskeskuksissa.En näehyväksilukemistaoleellisenatulevaisuudessa, vaanerilaistenoppimistapojenlisääntymisen, jokamahdollistaalaadukkaan oppimisen riippumattaoppilaitostenmäärästä/koosta.Arviointikäytännöttulevatkaikenkaikkiaansuoritusperusteisestaosaamisperusteiseensuuntaan. Tämätuleelisäämäänmyösmuuallahankitun, niinformaalistikuininformaalistiopitun, osaamisentunnistamista ja tunnustamista. Pääsääntönälukio-opinnottullaanedelleensuorittamaantietyssäyhdessäpaikallis-alueellisessaoppilaitoksessa, jokakylläkinnykyistäenemmänhuomioimuuallahankittuaosaamista. Keskitettyopintojenhyväksymiskeskusvaikuttaatällähetkellätarpeettomalta, elleitällaistasittenperustetakokokoulutusjärjestelmän AHOT-tarpeitatyydyttämään. Kevyemmänkeskitetyninformaatio-ohjauksentiivistämiselle on kuitenkintarvetta, jos ja kun etenkinarkioppimisenkenttiähalutaanformalisoidatunnistamis- ja tunnustamiskäytännöin.
  • Tämä "lyhytnäköisyys" koskisikaiketitilastollisestiennenkaikkeapoikia, joidenkehitysvaihe on tytöistäjäljessä.Olennaisempaakuinvalinnaisuus ja omatpolut on ehdottomasti se ettäonkokokoluokattomuudessamitäänmieltä! 16-vuotias pääosinhaluaisiryhmäytyä, omanryhmän ja omanluokan. Hänelläolisi n. 3 vuottaaikaatutustuanäihinihmisiin.Nykysysteemissäisoissakaupunkienlukioissanuorieiehditutustuatoisiineikäkoeolevansaosaryhmääjokavaihtuukurssistatoiseeneikäomanryhmänkanssasaavalittuasamojakursseja. Olennaistaolisiettäolisisamaryhmä (luokka) jokapääosinkulkisilukiopolunyhdessä, muttaheilläolisiomatvalinnaisensa. Tuossaiässäsuurellaosallaopintojentavoitteellisuus tai jatko-opinnotei ole se elämänpääasia, vaankuuluajoukkoon! Lukiolainenvoirauhassavalitamukavia ja helppojaopintoja (onkosellaisialukiossa?), joskokeelukio-opiskelunmielekkäänäsiten. Toivoisinikä- ja kehitysvaiheenymmärrystä!!Valinnaisuus on toivottavaa, muttaperustuuoptimismiin. Edelläjoviittasinsiihen, ettäosallenuoristaeiitsensäsivistyksellinenkehittäminennäytäolevantärkeää. Siksi on tärkeäävarmistaa, ettäkaikkienpohjataso on riittäväyksilön ja yhteiskunnantarpeisiin.Tämä on riippuvainensiihen, tehdäänkötoisenasteenkoulutusuudistus. Sinänsäolishyvä, josolisiyhteisiäopintojakokoikäluokalle ja erikoistuminentapahtuisisittenyhteisenosuudenjälkeen. Eli joseiolisilukiota, vaanyhtenäiskoulu, jossasittenolisierikoistumisopintojajokoteoreettispainotteisia tai käytännöllispainotteisia. Aikaeiehkä ole tällevieläkypsä, muttajossainvaiheessauskon, ettänäintehtäisiin.Nykyisenlukionopetussuunnitelmaperustuuainejärjestöjenintresseihin ja voimaaneikäsuinkaansiihen, mitäihminenelääkseentämänpäivänmaailmassa ja yhteiskunnassatarvitsee.Motivaationtällä on suurtavaikutusta. Siitä, mistätykkää, senoppiinopeasti ja helposti. Nykyistäkinlaajemmallavalinnaisuudellasaadaanvarmaanmotivoituneempiaoppilaita, muttaliiansuurellaoppilasmäärällä se eituesijoittumistajatko-opintoihin tai työelämään. Mikä on lukio-opiskelunperimmäinentarkoitus?47-51 kurssistatällähetkellä 18 on oppiaineenensimmäisiäkursseja. Nykyisenkaltainentiedonsirpaleisuusei ole yleissivistävää. Lukiolaiselle on annettavamahdollisuussyventyähäntäkiinnostaviinopintoihinjolukioaikana.Tietoyhteiskunnanmukanaantuomasivistystarpeidenmuutosedellyttäämyöslukionrakenteidenuudelleenajattelemista. Laaja-alainenpintaraapaisuei ole enäätarkoituksenmukaista, vaansyytä on määränsijaankeskittyä oppimisen laatuun ja syvyyteen. Perusopetustarjoaajonykyiselläänriittävänlaajanperinteisentiedollisenyleissivistyksen, jota lukionei ole syytätoistaa. Lukiontavoitteeksi on asetettavanykyistävahvemminyleissivistyksentaidollistenelitiedonhallinnallistenpuoltenkehittäminen. Tämänmahdollistamiseksilukiossa on voitavasyventyäharjoittamaantieteellistäajatteluanykyistäharvemmissaoppinaineissa. Pääasiaei ole, mihintieteenaloihinpaneutuu, kunhanpaneutuujoihinkinkunnolla.
  • Ulkoistuksella on puolensa. Pitäneekehittäämyös oppimisen survival -kursseja! Aikaluonnollinenkehityssuuntatämä on. Aikamoisiaongelmiasyntyymyössilloin, kun sähkökatoaapitemmäksiaikaa. Teknologiariippuvuus on ainariski.Vuosi 2030 on liianlähellätähän, vaikkatämäonkintodennäköistätulevaisuutta. Oppikirjanorjallisestanoudattamisestapitääpäästäeroon.Tarvekäyttääesim. mobiililaitteitatäytyylähteäoppiaineestakäsineikäniin, ettätässä on laitemitensenavullaopiskelisin. Tieto-ja viestintätekniikka on renkieiisäntä.Aikamoinenresurssointivaadittaisiintällaiseen. Kun tietotekniikankehitysnäyttäänytjumiutuneentilaan, jossanörtiteiviitsienäätehdämitää, vaankaikkipitäisitehdäitse. Innovointiyskii, kun jokaisellamieneeaikaatekniseenpähkäilyyn, vaikkakaikkieivoiosatakaikkea.Tämänkehityssuunnanmahdollistavattekijätovatjonäköpiirissätällähetkellä (2013). Uudetteknologisetinnovaatiotmahdollistanevattämänsuuntaisettoteutuksetjolähivuosienaikana. Älykkäidenagenttiohjelmienkauttatapahtuvanopiskelunlisäksitarvitaanvuorovaikutusta ja ryhmässä / tiimissätapahtuvaavuorovaikutteistayhdessäoppimista (kontaktiopetusta) - tätämitkäänohjelmat ja tietotekniikkaeivätvoikorvata.Jos peilaammekehityksennopeutta 17 vuottanykyhetkestätaaksepäin, tämätuntuurealistiselta. Eitoimikaikissaaineissa, eikäkorvaamissäänaineessatäysinopettajaa, muttalisääoppilaansaamaatuen ja opastuksenmäärää ja vapauttaaopettajiahaasteellisimpianasioidenopetukseen.Tietoteknologiaavaaopettajalleaitojamahdollisuuksiapaitsikonstruktiiviseenpedagogiikkaanmyösoppimisprosessinyksilöllisempään ja toisaaltayhteisöllisempäänhallinnointiin. Oppimistaseuraavatagenttiohjelmatvoivatparhaillaanviedäopetuksenteollisenyhteiskunnanlogiikkaanperustuvastamassatuotantoeetoksestakohtikustomoinnin ja yhteiskehittelyneetosta. Oppimispolunnormatiivisuus ja standardisuuslöyhenee ja samallayksilöllistentarpeiden ja reittientunnistaminen ja luominenparantuu. Toisaaltayksilöitävoidaanerilaisistatoisiaantäydentävistälähtökohdistaohjatatietoteknologiantekemänmonitoroinninavullatoimimaan ja oppimaanryhmissä. Tasoryhmiensijaanaletaanpuhuatäsmäryhmistä. Oppiminensiisyhtäältäyksilöllistyy ja toisaaltayhteisöllistyy.
  • Tämähänliittyyaikaisemminkysyttyynopituntunnistamiseen ja tunnustamiseen. Opinnäytteettokikertovatenemmänkuin "kokeet", muttaeikö "opinnäytteet" olekinlukionarkea. Pelitovatpuolestaanmenetelmiä, josdidaktinenkäsitesallitaan.Jos tähänmennään, pitäätehdätasa-arvoisenkohtelunnimissätarkatpelisäännöt ja vastaavuusohjeistus.Vaankukatuonkaikentekee? Tähäneinäytetäoppilaitoksissaresursoitavan ja hyväasiamuuttuuhuonostihoidetuksisäästötoimeksi koulutuksen järjestäjäntavotteistossa.Auttaamyöslukionsirpaleisuudenvähentämiseen.Nykyinenlukio on surullinen. Mitensaadaanopiskelijatinnostumaan ja innovoimaan kun eisaadaheitäedesryhmäytymään, kun ryhmiäei ole (muutenkuinpaperilla).Lukio-opintojavaivaatällähetkellä bulimia ilmiö. Kurssitpitääsisäistäänopeasti (ja pinnallisesti) ja senjälkeenkokeessa "oksennetaan" kaikki (ulkoa)opittupaperille ja sittenvoiunohtaakaikki ja jatkaasamaauudessajaksossa.
  • Toivottavaamuttamitenopettajatiimiyttääoppijayhteisöjä kun oppijatovatniinkovinirrallisia, kurssistatoiseenerikokoonpanoissavaeltaviairrallisiaopiskelijaotantoja (näinkaupunkienisoissalukioissa).Esteenäaineenopettajienyksipuolinenkoulutus ja painottuminenaineenhallintaan. Muutoshidasta, muttatuleevarmasti.Kutenmonimuukin on jokommentoinutasiaa, on tämämuutosajankohtainenjonyt. Opettajilletulisijärjestäätäydennyskoulutustaaiheesta, silläharvaopettaja on saanutaikanaanminkäänlaistakoulutustatähänliittyen. Ja tällaisiataitojaeiopitakuuntelemallajotainluentoa, vaantarvitaansekäaikaaettäkäytännönharjoituksiasekäkonkreettisiaohjeita ja vinkkejä.Mikäli 2030 mennessäopettajuuteenhalutaanmuutosta, on opettajainkoulutuksessaaloitettavamuutospikimmiten. Myösopettajientyöaikakysymysliittyytähän. Opettajientyötäytyynähdäkokonaisvaltaisenaopiskelijoidenohjaamisenatiedonlähteille, eikäoppituntienpitämisenä!Nykyinenyksilösuoritukseenkeskittyvä ja eriaineisiinsirpaloitunutlukio-opetuskuormittaaoppilaitakohtuuttomastieikäjäsennymielekkäiksikokonaisuuksiksi. Lukiolaisetovatsenikäisiä, ettäliittyminenyhteisöön on erityisentärkeääkasvun ja kehityksenkannalta.On kuitenkinvältettäväsellaistakehitystäkuinRuotsissa, jossa (etenkinperus)koulunkykyopettaaoppilailleoppisisältöjä ja tietoja on rapistunuttäysin.Tämäsuunta on jonähtävissämuttakeinot ja kykytoteuttaatällaistakokonaisvaltaista, laaja-alaista ja moniammatillistaohjaustapuuttuvatvielä. Huomioopettajienkoulutukseen.Tämäedellyttäisiopettajankoulutuksessaaikaradikaaliamuutosta! Nykyääneijuuripainotetaohjaamista tai tutkivaaoppimista.Miksikyselyssäeihalutapohtiaoppilaanroolia? Minustanykyinenkurssimuotoinenlukio on katastrofiyhteisöllisyydenhukkaamisessa. Halutaankotällälinjallajatkaa?Opettajantyönkuvamuuttuupitkältiteknologisen ja senavaamienpedagogistenmahdollisuuksienmyötätiedonsiirtäjästäoppimisprosessinkoordinaattoriksi. Opettajapystyyvastaisuudessaopetusteknologianavullaseuraamaanentistäyksityiskohtaisemminoppijankehitystäsekäryhmäyttämääntoisiaantukeviaoppijoita ja edistämäännäinyhteisöllistäoppimista. Opettaja on edelleenomantieteenalansaasiantuntija, muttaeitietoverkkojenmyötäenääoppimistilanteenyksinomainentiedollinenauktoriteetti. Tämä on kuitenkinlukion ja kokoyleissivistävän koulutuksen uusienoppimistavoitteiden (kriittinenajattelua ja tiedonhallintasekäyhteisöllinenluovuus) kannaltaenemmänmahdollisuuskuinuhka. Opettajastatuleeenemmänsokraattinenkanssakysyjäkuinsofistinentietäjä.
  • Luultavastikoulutovattässäkinasiassahyvineriarvoisessaasemassakeskenään. Ne oppilaitokset, joissa on hyvätyöilmapiiri ja hyväoppilas-opettaja -suhdeluku, pystyvätmuitaparemminkäyttämäänvoimavarojasyventämiseenniinitseopetuksessakuinsensuunnittelussa.
  • Vuonna 2030 monikulttuurisuus on saanutuusiatoteuttamisenmuotoja. Öljyvarantojennopeaväheneminenjohtaamatkustuskustannustennopeaankasvuun, jolloinnykyisenkaltainenmassaturismiei ole enäämahdollista. Tämäeikuitenkaantarkoitasitä, ettänuorillaolisinykyistävähemmänmonikulttuurisiakontakteja. Kontaktit vain siirtyvätvirtuaalimaailmaan. Lisäksiympäristöongelmatovataiheuttaneetlaajamuuttoliikettä, jolloinperiferisetkinalueet, kutenSuomi, ovatmuuttuneetmonikulttuurisemmiksi.Jos lukioidenjakautuminenkiihtyy, niinjoissakinlukioissatämävoi olla tulevaisuutta. Lukionkansainvälistyminen ja monikulttuuristuminenvoidaantoteuttaahyvinmonellakevyemmälläkintavalla, eikäopiskelijalle ja järjestelmällekallispakollinenvaihtojakso ole ainoa tai useinkaanmielekkäinvaihtoehto – tämäeisiistarkoita, etteikövapaaehtoisissavaihtojaksoissaolisilukioissapaljonpetrattavaa ja lisäämisentarvetta, josverrataanesimerkiksiammatilliseentoisenasteenkoulutukseen. Kulttuuri- ja kielikylvytvoidaantoteuttaamyösvirtuaalisestiverkottumisenkuollettaessamaantieteellistenetäisyyksienmerkitystä. Myösmaahanmuuttolisäämahdollisuuksiakulttuurienvuoropuheluntiivistämiseen.Hyviävaihtoehtojalöytyytulevaisuudessavirtuaalisellapuolella. Kulttuurienhomogenisoitumineneienäävaaditulevaisuudessamatkustamista. Amerikka on jotäällä. Oman pikantinlisänsätuleetuomaalisääntyväväkivalta ja terrorismi. Kiinatuleetuomaanomansanansatalouteen. KansallisenidentiteetinarvotullaanehkänostamaanseuraavanavastapainonatämänhetkiseenEurooppayhteistyölle.Rankkavaatimus, muttakuulostaaaikahyvältäajatukseltamuuten. Ehkäeisentäänpakollinen? Joissakinperheessävoituottaaisojaongelmia (rahallisesti) ja osanuoristaei ole ehkävalmislähtemäänkotipaikkakunnaltaan (perhetilanne, persoonallisuusarempi, poikaystävä, läheisetystävät, vakavaklassisensolistisensoittimenopiskelulukionohessa, tms.)Vaikkavarmastitalouskysymyksetestävät/hidastavattoteuttamista, saataisiinpaljonmuuallasäästöjä, kun kulttuurituntemusolisikäytännössäopittua ja testattua. En osaaedesluetellaniitäosaamisia, mitätällainenmahdollisuusnuorelletarjoaisikielitaidon ja maailmankansalaistaitojenlisäksi.
  • Minuaepäilyttääajatussiitäettälukiotovatyritysten tai yhdistystenomistamia.Tiedontarkoituksenmukaisuus (lue: tutkimustuloksentilaustyöluonteisuus) on jonytongelmayliopistotasolla. Rahoituseisaavaikuttaaopiskelunpainotuksiin. "Ei ole ilmaisialounaita."Lukio on yleissivistäväoppilaitos ja näinäyhtenäiskulttuurin ja yhteisöllistenkokemustentäydellisenkatoamisenaikoinanäenarvoasiinä, ettäoppisisällötovatedeskansallisestijonkinlaisessaharmoniassa. Se helpottaakeskusteluaerialojenvälillä. Eriytyminenliianaikaisin on oikeastaanvastakkainenilmiösillemitäitsetoivoisin: alojenvälisyyttä, oppiaineiden raja-aitojenylitystä.En pidälukioidenmaksullisuuttahyvänäasiana, koska se aiheuttaamielestänieriarvoistumista ja entisestäänsyventääoppineisuuden ja syrjäytymisenperiytymistä. Mahdollisuuksientasa-arvo on minulletärkeäperiaate.Samaamieltä, muttavoisikopääteesisiltitoteutua? Lukioidenosaltatapahtuuylirajojentapahtuvaaorganisoitumista, jokakeveimmillään on sellaistasamaanyhdistykseenkuulumista ja sensääntöjennoudattamista, jollaei ole vaikutustamaksuihin. Meillä on sitäpaitsijovalmiinaoppilaskohtainenmaksujärjestelmä, jokahyvinsopisinettobudjetointiin. Koulujenasia on hoitaaasiatniinetteioppilasmaksujatarvitamuttamonenlaisetliittoutumisetolisivatmahdollisia. Monet niistäsaattavatsitäpaitsi olla taloudellisestisäästäviävaikutukseltaan.Lukiokoulutuksenmaksuttomuudesta on pidettäväkiinnikansallisenosaamispotentiaalinmaksimoimiseksi ja sivistyksellisenyhdenvertaisuudentakaamiseksi. Tämäneikuitenkaantarvitsetarkoittaasitä, etteikölukiokoulutuksenjärjestäjäkenttävoisi olla nykyistämonimuotoisempi, kunhanmaksuttomuudenperiaatetoteutuu. Nk. yksityisten koulutuksen järjestäjienlukiotvoivattoimiavaihtoehtoistenopetus- ja oppimistapojenlaboratorioina ja viedäsitenosaltaanlukiokoulutuksenkehitystyötäeteenpäin. Mikääneimyöskäänpoissuljesitä, etteivätkönämälukiotvoisi olla osajotainkansainvälisempääpedagogistakoulukuntaa tai franchiseä, kunhan ne toteuttavatkaikillelukioillekuuluvialakisääteisiätavoitteita ja tehtäviä. Yksityinenrahoitus, sensijaanettäkohdennettaisiintietyillelukioille, voitaisiinjakaaesimerkiksierilaistenlukioiden, niinyksityistenkuinjulkisten, koostamilleerikoisverkostoille (luonnontieteelliset, yhteiskuntatieteellisetjne.), jotkaverkkovälitteisestitoteuttaisivaterilaisiapedagogisiakokeiluita tai projekteja. Elinkeinoelämänlisäksiverkostoissamukanavoisivat olla kansalaisjärjestöt ja korkeakoulut.Elinkeinoelämänrahoitusvoilisääntyä, muutoineivarmaanmennäRuotsintietäkoskaRuotsikinpakittaajo.Toivottavastiei. Minulla on kokemustaykstyiskoulustaulkomailla ja se oliloistavapaikka. Valitettavastisenkääntöpuolena on monienmuidenkoulujenkurjistuminen. Pidänkoulujenlaajamittaistayksityistämistäerittäinhaitallisenakehityksenä.Tällainenkehityssuuntaei ole mitenkääntoivottavaa - muttaesimerkiksitaloudellisettekijät ja vahvojensäästöjentoteuttaminentulevinavuosina ja vuosikymmeninävoivatlisätätämänkehityssuunnanvaaraa. Aatteelliset ja /tai liiketaloudellisetbrändittoisivatsuomalaiseenlukiokoulutukseeneriarvoistavat ja epätasa-arvoisettekijät.Kansainvälisenvertailukelpoiduudenlisääminensuomalaissalukio-opetuksessaolisitärkeää. Jos sitäeitehdä, tämätrendirupeaakukoistamaan, mikäminusta on selvästihuonompivaihtoehto. Lahjoitukset ja bränditvoisisäästääkorkeaakoulutustatarjoavilleoppilaitoksille. Kannattaasiisajoissamiettiälukionkansalinvälistämisenmuitavaihtoehtoja.Jos aikovatsaadaosaavaatyövoimaa, satsaavataivoihin. Rahanpuute ja kasvavainnovaatioidenluomisenpakkopakottaatoimiin.tasa-arvo ja demokratia! Jos taloudellisetseikattulevatsanelemaansivistyksensuunnanhäviääobjektiivisuus ja tasa-arvoonliittyvätasiat.Kansainvälinenverkottumineneteneevarmasti ja elinkeinoelämäkintuleeosallistumaanrahoitukseen. Suomalainenyksityiskoulumalli on kuitenkinomituinen - veronmaksajatmaksavatkäytännössäkulut ja toisaalta ne myöstoimivatsamojensääntöjenmukaankuinjulkisetkoulut (vrt. esim USA). Kehitysriippuukuityenkinpaljonyleisestäyhteiskunnallisestakehityksestä (rikkaidenrikastuminenedelleen, tuloerojenjyrkkäkasvu) - on tokimahdollistaettä "yläluokka" ajaaitselleenomat "vapaakoulut".Taloudellinenliberalismijohtaneetähän, sennäkeeyliopistoista.Koulutuksen valjastaminentaloudellisenvallankäyttöönvahvistaasitä ja ajaamaailmansyvemmälle ... Toisaaltavoihan olla niin, ettätaloushuomaakilpailuvaltikseenyhteisenhyvän ja ekologian. Siltikäänihmisenajatteluaeisaisinäinlähtökohtaisestikahlita. Toisaaltalukukausimaksutpudottavatpotentiaaleja, mikäyhteiskunnallisenkehityksennäkökulmasta on järjetöntä.Nämäovattodennäköisestimaksullisia. Huolenaeriarvoisuudenkasvu ja polarisoituminensekämaksukyvynettäasuinpaikanmukaan.
  • Meillä on varmaan 2030 aikamonenlaisialukioita (josedeshaluammepitääkiinnilukioinstituutiosta). On ammattilukiota, kv. lukioita, akatemialukioita, taitolukioita, jne. olemmeluopuneetyo-kirjoituksista ja oppilaitoksetprofiloituvatesim. alueellisistatarpeistakäsin. Tulemmenäkemäänsivistyneitäputkimiehiä ja kädentaitoisiatutkijoita. Luovummestereotypioistasivistyksen ja ammatillisuudensaralla.Suhdeehkämetsässä, muttatuottoisia ja tehokkaitaaivojatarvitaan. Tosinniitätuleeammatilliseltakinpuolelta, koska AMK opetuställähetkellävalovuodenedelläyleisopetusta.Tämänhetkinen "meno" eituetätä, lukionjälkeisetvaihtoehdotovatlisääntyneet, pirstaloituneet ja sirpaleinenelämänmenosaattaatukealyhyitäkoulutuksiayhdistettynä. Jonkinverran on myösilmassakorkeakoulutuksenarvostuksenlaskua, enäänuoreteivätjaanäitä koulutuksen arvoja, halutaan "hyväelämä" ominehdoin. Akateemisuusei ole niinkunniassakuinennen.lukioon on tultu ja jatkossakintullaanselvittämäänomiamielenkiinnonkohteita ja ihmisenpsyyke (entistäaiemmintapahtuvatulevaisuudenuravalinta) eisiitämuutu, vaikkarakenteitamuutetaan.Jos peruskoulunjälkeisiinopintoihinsaadaan "kysynnän ja tarjonnan" kannaltanykyistäparempitasapaino, on mahdollista, ettätulevaisuudessalukiokoulutukseenhakeutuvilla on nykyistäselkeämpi ja motivoituneempihalujatkaaopiskeluakorkeakouluissa. Tällähetkellälukiokoulutukseen "joutuu" paljonmyösniitä, joillaeiopintojenpäättyessä ole halua / tai kykyäjatkaaopintojaankorkeakouluissa.Tutkintotasojaeikahdenkymmenenvuodenpäästäenäämielletäniintutkinto- ja tasokohtaisestikuinnykyäänvaantutkinnoissavoi olla aineksiamonesta.Veikkaanettävaikkatähänpyrittäisiinkin - kutennytnäyttää - niinjärjestelmämonellatavallaharsuuntuu. Lukionopintojasuoritetaansivusta (ammatilliseltapuolelta) ja yhdistelläänmuihinopintoihin. Ja hyväniin.Korkeakouluunsiirtymiseenvaikuttaavarmaankinenitenäidinkoulutustaso. Toki korkeakoulutvoisivatottaavaikkakummilukiota, joidenkanssasyntyisiluontevaayhteistyötä.Olisihan se hyvä, ettälukioolisiprofiloitunutnimenomaanyliopistoihinvalmentavana, kutenalunperinolikin. Muttatämänkinriippuusiitä, tehdäänkötoisenastenuudistus. Eli silloinvoisi olla tietytkurssit, jotkavalmistaisivatyliopistoon, kun osaopinnoistaolisikaikilleyhteisiä, ja osasittenammatilliseenopiskeluunvalmentavia.Hyvätavoite. Tällöintoteutuisilukiontehtäväjatko-opintoihinvalmistavanaoppilaitoksena. Edellyttääselvääremonttialukion ja jatko-opintojennivelvaiheeseen (jottakorkeakouluhinpääsyolisimahdollistailmanpitkiäodotteluvuosia) sekäkokoikäluokankattavaaohjaustayläkoulunlopussa, jottakaikillelöytyisiomajatkopaikkalukio/ammatillisetopinnot/työnohessatapahtuvaoppiminen.Lukioidenseuloutuminenammattikorkeakouluhin ja yliopistoihinvalmentaviksi on erittäinvalitettavatrendinykyisellään. Nykyistäyleisempimahdollisuusopiskellakorkea-asteenkurssejajolukioaikanavoisi olla hyvälääketähän.Tulevaisuus voitosiaanhaarautuatoisellakintavalla, jossatoinenaste on organisoituNorjanmallisellatavallakokonaisuudeksi, jossaeitehdäkrouviajakoaammatillisen ja korkeakouluunjohtavanreitinvälillä. Amkin ja tiedekorkeakoulujentulevakehitys on myösotettavahuomioon.
  • Lukion opetussuunnitelmanperusteidenuudistaminenodottaavuoroaanvielänykyisenhallituksenaikana. Kun perusopetustyönsuunnittelupääseetäyteenvauhtiinvaltioneuvostoantaneekehystoimeksiantonsa. Lukion uudistamistarpeestaollaanlaajaltiyhtämieltä, Arviointineuvosto ja OKM:n asettamakehittämisryhmäovatsanoneetsamansuuntaisetsanansa. Muutosvalmiusnäkyy myös barometripaneelistonnäkemyksissä. Sekäopettajuudenuudistumiseen että monipuolistuvanarvioinnintoteutumiseenuskotaanleveästi. Enemmänpohdintaa ja tuntemuksiaherättäävalinnaisuus ja tavat, joillayleissivistystätulevaisuudessaaikaansaadaan. Huolilukioverkonkattavuudesta ja luonteestakäyilmipanelistienkommenteista.

Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri (lukio) Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri (lukio) Presentation Transcript

  • Kaukotulevaisuusargumentteja 1. Katsotaan riittävän kauas jotta intressien vaikutus laimenee 2. Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia (laadullinen ennakointi) 3. Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita kukaan ei kerro haluavansa 4. Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja vipuvaikutuksia 5. Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien markkinoita 6. Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat, vanhemmat, koulut, kunnat) 7. Metodiksi eDelfoi: asiantuntijuus, asianosaisuus, argumentoinnin anonyymisyys ja iteratiivisuus 8. Toimintaperiaatteiksi ”open source”, ”open data” ja ”open argument”
  • Oppimisen tulevaisuudet 2016, 2030 (kehitysympäristö) Ks. http://edelfoi.fi, http://www.ebarometri.fi
  • eBarometri
  • Argumentaatio Puolesta Vastaan Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa tavoitteet. keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita". Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva! En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa! Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita. Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt större samhälleliga problem.
  • Tulevaisuusteesi (Delfoi-tekniikka) ULKOISTETTU OPETUS ”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.” Selite Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.
  • Teesien kolmijako
  • Jakaumaesimerkki: oppivat ryhmät eitodennäköinen ja toivottava todennäköinen ja toivottava eitodennäköinen ja ei-toivottava todennäköinen ja ei-toivottava
  • Oppiminen, koulu ja yhteiskunta 2013
  • Yhteiskunnalliset driverit muutoksen tekijöinä
  • 1. Tarkoitus
  • TARKOITUS "Opiskellaan ei vain elämää varten, vaan tavoitteena on pystyä vaikuttamaan oman ja muiden elämän suuntaan.” Yleissivistys ja sen edellyttämät avaintaidot … yksilöllisyys ja itsekkyys on niin vahvasti muuttuvat ajassa. Entistä tärkeämpää on että arvotettu menestymiseksi yhteiskunnassamme lukion OPS on maailman muuttumisen ja että se kehitys ei nopeasti käänny. yhteiskunnallisten haasteiden rajapinnassa yhä Tämä on arkea jo nyt paremmin. Se ei voi toimia niin, ellei vastuuta lukioissa. Ei lukio … tiedealojen ja anneta oppijalle itselleen tiedon käsittelyssä ja mikään aineenopettajuuteen liittyvät oppimisessa. Ongelmat ja ilmiöt tulevat entistä aataminaikuinen paineet ovat esteenä keskeisemmiksi. instituutio ole!! kehitykselle. Muistamispohjaisesta … resurssit ovat pikemminkin oppimistoiminnasta siirrytään vähenemässä kuin lisääntymässä. Kehitys on pikemminkin kulkenut Koko lukiokentässä tuskin pystytään ongelma- ja yksilöllistymistä kohden. Suuret oivaltamispohjaiseen menemään vahvasti tähän mullistukset toki voivat muuttaa opiskeluun, jossa vallitseva työsuuntaan, vaan koulut ovat hyvin suunnan, mutta muutos on hidas. eriarvoisessa asemassa keskenään. ja toimintatapa ei ole yksilöiden Ehkä muutosta tulisi tapahtua... välinen kilpailu vaan yhteistoiminta. Ihmisten asennoituminen yhteiskuntaan tuntuu kuitenkin olevan koko ajan vahvemmin yksilökeskeinen. Sen kehityssuunnan kääntyminen tuntuu epätodennäköiseltä. Koulun on myös otettava aktiivinen rooli yhteiskunnan muuttamisessa demokraattisemmaksi ja ekologisemmaksi. Kriittinen pedagogiikka on tässä hyvä lähtökohta.
  • 2. Koko ikäluokka
  • KOKO IKÄLUOKAN KOULUTUS “Putki on tiivistynyt koko ajan, myös vuoto.” “Väite on tavoitekuvauksena hyvä mutta normina huono.” Jokaisessa systeemissä on vuotonsa. Fiksu Heidän pitäisi päästä kiinni työelämään tavalla, joka systeeminsuunnittelija tekee tilaa hitaille mahdollistaa jatko-opinnot sitten myöhemmin. prosesseille ja kypsymiselle. Tällä hetkellä Oppisopimuksen lisäksi tähän kannattaisi kehittää ohjaava idea on lisätä kontrollia ja sanktioida muitakin muotoja 2030 mennessä. yksilöratkaisuja. Oletuksena ei ole Aina on joukko ihmisiä, jotka eivät Mistä rahoitus? merkityksiään etsivä ja pohjiltaan järkevä kulje normaalia polkua. Näin on ihminen vaan järjestelmän hyväksikäyttäjä, jota tulevaisuudessakin. Ennustan jopa, täytyy ulkoa ohjata. … teesi sulaa merkityksettömäksi, jos että tällainen joukko lisääntyy monenlaisten opintojen ja protestina opiskeluun pakottamiselle hyväksilukemisten kudelmajärjestelmä ja elinikäisen oppimisen toteutuu. vaatimukselle. Aloituspaikkojen lisääminen niillä aloilla, joilta ulos jäävien osuus on suuri, on tärkeää. Mekaanisella nostolla ei puututa niiden pudokkaiden perimmäisiin ongelmiin, jotka eivät edes hakeudu koulutukseen toisella asteella. …työmarkkinoilta löytynee edelleen hommia, joissa vähäisemmillä koulutuseväillä pärjää … ei eroteltaisi nuoria vielä peruskoulun jälkeen, vaan luotaisiin yhtenäinen "toinen aste". Ns. nuoruusiän nostaminen johtaa siihen, että työurien alku viivästyy entisestään. Myös ns. turvavaltio kehitys jatkuu ja kattaa jo ihmisen aikuisuutta liikaa.
  • 3. Tiedon tuottaminen
  • TIEDON TUOTTAMINEN “Sosiaalisen median varaan ei voida jättää yleissivistyksen oppimista.“ Avainjuttu on se miten eri mahdollisuudet saadaan nivotuksi eheyttäväksi oppimiskokonaisuudeksi. Ei some mitään Nuoret ovat keskenään tulevaisuudessakin hyvin itsestään tuota ja kaikista vähiten yleissivistystä. eriarvoisessa asemassa yleissivistyksen hankkimisen edellytysten suhteen. Yksi osa eriarvoisuutta on sosiaalisen ja kulttuurisen Tietoyhteiskunta on jo nyt Kun tietoa on rajattomasti pääoman periytyvyys perheissä. muuttanut tietokäsitystämme saatavilla useista eri aidosti konstruktiivisempaan lähteistä, jää opettajan suuntaan. Oppimisen Kaiken pitää lähteä pedagogiikasta ja tehtäväksi sen tiedon kannalta tämä tarkoittaa opiskelijoita pitää tukea ja ohjata kokoamisen ja entistä yhteisöllisempiä itseohjautuvaan oppimiseen. Pedagogisen soveltamisen opettaminen. oppimistilanteita ja mallin tulee olla systemaattinen, mutta ympäristöjä. Oppiminen opiskelun vapaata. Kaikki alkaa ajattelusta Organisointia tarvitaan, ainakin jotkut tarvitsevat. Vapaa aletaan nähdä paitsi ja kysymyksistä, oppimiseen voidaan keskustelukin ja olemassa olevan käyttää sosiaalista mediaa tai aivan organisoimattomalta vaikuttava ymmärtämisenä myös sen uudenlaisia ratkaisuja. voi olla organisoitua. arvioimisena ja kokonaan uuden luomisena. Sosiaalinen media on valikoiva yleissivistyksen Koko koulutusjärjestelmä on vuonna 2030 tuottaja. Toisaalta se mahdollista tiedon jakamisen ja kehittynyt integroituneeksi kokonaisuudeksi, tuottamisen, mutta nonformaalina oppimisympäristönä jossa jo melko varhain on mahdollisuus siirtyä se ei pysty tuottamaan kattavaa ja laaja-alaista nykyisenkaltaisen korkeasteen opintopihin. yleissivistystä kaikille. Koulun tehtävä on ajattelun Tavoitteena on koulutusiän (perusaste, toinen taitojen opettamisen ohella paikata ja täydentää aste, korkea aste) lyhentäminen ja nopeampi aikaisemmin opittua. siirtyminen työelämään, jossa itsessään on koulutusputkia ja koulutusrakenteita.
  • 4. Osaamisen tunnistaminen
  • OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN “Arviointikäytännöt tulevat kaiken kaikkiaan suoritusperusteisesta osaamisperusteiseen suuntaan” … arvelen, että tämä hyödyttäisi ennen kaikkea pientä joukkoa edistyneempiä opiskelijoita, eli ei koituisi kaikkien opiskelijoiden hyväksi. … kohti yhä laajempia verkostolukioita (ensimmäiset ovat jo syntymässä). Nopeasti kehittyvä tietoja viestintätekniikka mahdollistaa maantieteellisesti hyvinkin hajaantuneiden toimipisteiden, opettajien ja opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen. Ainakin aktiivisimmat opiskelijat poimivat opinnot tarpeidensa mukaan joustavasti eri tarjoajilta … Osaamisen tunnistaminen ja tunnistaminen on ihan hyvä keino realisoida opintosuorituksia meriitiksi. Helposti se kääntyy itseään vastaan, kuten ammattitutkintojärjestel mä. Muualla opitun hyväksilukeminen sinänsä toivottavaa, mutta isot yksiköt kuulostavat ja muodostuvat helposti liian byrokraattiseksi toiminnaksi. Suorittaminen ja hyväksyminen tulee olemaan yhä vähemmän tarkeää. Ehkä yliopistot tulevat pitkällä tähtäimellä häviämään. Automatisaatio ja koneet tulevat hoitamaan rutiiniasiat ja tekijöille jää aikaa erikoistua. Hyväksi lukeminen jää ehkä historiaan ja pääasiaksi tulee saada tekijöitä, joilla on riittävä kompetenssi. Kaiken kaikkiaan hyväksi lukemista on varaa ja järkevää laajentaa paljon nykyisestään. Tämä voi olla hyvä ratkaisu myös pitkien matkojen haasteisiin. Opintojen kansainvälinen hyväksymiskeskus on varmasti olemassa 2030 ja sen kautta suomalainen järjstelmä on linkittynyt muuhun länsimaiseen vastaavan tason opetukseen nykyistä tiukemmin. Ratkaistavaksi jää missä lähiopetus tapahtuu, jotta lukio ei mene vain Tällaiset isot keskukset tyypillisesti lisäävät etäopiskeluksi. Lykeion edellyttää myös byrokratiaa. Voi toki live-kontaktia. osaltaan lisätä tasavertaisuutta ja opitun tunnustamista. Tämä on syrjäseutujen iso menetys. Tässä mallissa on hyvää se, että hyväksiluvun perusteet tulevat yhtenäisiksi, jolloin tutkinnot ovat yhtenevämpiä.
  • 5. Valinnaisuus
  • VALINNAISUUS “Opintojen määrä voisi olla jossain puolessa välissä väittämää ja nykyistä tilannetta.“ Lukio on vielä yleissivistävä koulu ja se vaatii yhtenäisyyttä joiltain osin. Yksittäisten kurssien Ajattelu vaatii vapautta ja aikaa. valinnaisuuden tai pakollisuuden sijasta pitäisi keskittyä Vapaaehtoisuus tuottaa ryhmittelemään lukio oppiaineita isommiksi motivaatiota ja vapaus luovuutta. teemakokonaisuuksiksi. Jos kunkin oppiaineen sisäinen Työ ja vapaa-aika tulevat yhä … valinnaisuuden logiikka säätelee sekä oppisisältöjä että työmäärää, enemmän lomittumaan ja ihmiset lisääminen voisi kokonaisuudesta tulee sirpaleinen, työtaakasta liiallinen hakeutuvat motivoiviin ja varmistaa opetuksen ja laajempaa ymmärrystä maailmasta ja tiedon käytöstä innostaviin tehtäviin, joita laadun pysymisen ei pääse syntymään. Jos valinnaisuus menee liian tehdään myös vapaa-aikana. Se korkealla. pitkälle, on vaarana liian aikaisin tehdä valintoja, jotka tulee ehkä vaikuttamaan kaventavat mahdollisuuksia määrä voisi olla Opintojen myöhemmin. varsinaisten opintojen Niin kauan kuin aineenopettajien jossain puolessa välissä varhaistumiseen ja opintojen palkkaus perustuu oman aineen Mitä pahaa siinä on jos väittämää ja nykyistä tilannetta. sekoittumisen jo lukiovaiheeseen. opetustunteihin, niin he kyllä opiskelija valitsee mukavia Tällä turvataan tietty yhteinen taistelevat omista aineistaan ja opintoja? Ei kukaan syytä tietämyksen taso kaikille. opetustunneistaan. Näin tekee myös ihmistä joka tekee työtä, Yhteisiin opintoihin pitäisi Oaj. josta hän pitää. sisällyttää ajattelun ja … "lyhytnäköisyys" koskisi kaiketi ymmärtämisen opintoja. Valinnaisuus Ruotsissa on ainakin Keskimäärin lukiotilastollisesti ennen kaikkea poikia, joiden johtanut hyvin pintapuolisiin valintoihin, oppilaiden kyky (16v) kehitysvaihe on tytöistä jäljessä. joissa taktikoidaan hyvien todistusten tehdä oman saamiseksi. tulevaisuutensa … liika valinnaisuus kasvattaa kannalta rationaalisia Laajassa valinnaisuudessa piilee myös epävarmuutta ja lisää ainevalintoja ei ole monenlaisen erilaistumisen ja sosiaalisen aikuistumisahdistusta. erityisen hyvä. jakautumisen siemen. Kun kaikki muuttuu valinnaiseksi, korostetaan ajatusta siitä, että yksilö on oman onnensa seppä.
  • 6. Tieto- ja viestintätekniikka
  • TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA “Tieto-ja viestintätekniikka on renki ei isäntä.“ Opiskelijan opiskellessa sähköisellä alustalla tehtäviä ja tasoa sovitetaan hänelle sopivaksi OPETTAJAN kanssa. Paras yhdistelmä on aina ihminen ja teknologia, ei vain jompikumpi. Tasoryhmien sijaan aletaan puhua täsmäryhmistä. Oppiminen siis yhtäältä yksilöllistyy ja toisaalta yhteisöllistyy. … järjestäminen edelläkuvatulla tavalla on tekniikka mahdollistaa viisaampi ratkaisu kuin tarkemman palautteen ja eriyttäminen tasoryhmiin. Ihmisten kasvokkain tehostaa ohjausta - tämä on kuitenkin vain lisämauste, ei tekemälle ohjaustyölle jää Yksilöllistä opinto-ohjausta on syytä pääasiallinen ohjauksen resursseja paremmin. lisätä, mutta ensisijaisesti inhimillisenä muoto Blended vuorovaikutuksena. Eriyttäminen mahdollistaa samalla learning olisi heterogeenisten ryhmien ideaali muotoutumisen silloin, kun sellaisissa Tämä toimii ehkä matematiikassa, mutta työskenteleminen on mielekästä. kontaktiopetus on tarpeen myös siinä. Ehkä kannustaisin ihmisten välisen Ehkä myös kielissä tämänmuotoinen vuorovaikutuksen organisointiin. Millä opiskelu voisi hyödyttää. Miltei kaikissa perusteella meidän pitäisi tavoitella muissa aineissa ohjelman hoitama teknoutopioita? opetus on vitsi ja dystopia. Jo tietokoneiden alkuaikoina yritettiin opettaa opetusohjelmilla, joita opiskelija olisi tehnyt omaan tahtiinsa, mutta ei tämä menetelmä jäänyt elämään.
  • 7. Arviointi
  • ARVIOINTI “Nykyinen lukio on surullinen. Miten saadaan opiskelijat innostumaan ja innovoimaan …“ Ainoa kriteeri on että oppimisen tavoitteet on määritelty ennakolta tarkasti ja niiden saavuttaminen pystytään siten arvioimaan ko. Tässä suhteessa erot eri oppijoiden välillä suoritteesta Olennaisin arviointi voivat ja saavat olla suuria. Joku voi Arvioinnin liikkuessa suoritusperustuu erilaisiin lukiovuosinaan rakentaa oman kattavan perusteisesta näyttöihin ja portfolioihin, maailmanymmärryksen ja -taitojen osaamisperusteiseen suuntaan joista merkittävä osa kokonaisuuden, joka perustuu lähes tulevat myös lukio-opintojen tuotetaan yhteisissä yksinomaan itsenäisistä tai itsevalituista suorittamistavat projekteissa. oppimisprojekteista, jotka kerätään näyttöjen ja Oppimisen organisoinnin monipuolistumaan. Tätä tukee osaamisten portfolioksi. Joku toinen taas kannalta näyttöpohjainen myös lukioiden rakenteiden ja saattaa turvautua opetusvetoiseen opetus on ylivertaista sisältöjen siirtyminen oppiohjelmaan, jossa tutkinto rakennetaan nykymalliin verrattuna. pintaoppimista tuottavasta asiantuntijoiden opettajankoulutus ei anna tähän Nykyinen (oppimisvalmentajien) johdolla Erilainen oppija voidaan ottaa bulimiaopiskelusta syväoppimista systemaattisesti pala kerrallaan. valmiuksia. huomioon joka vaiheessa. Opinnäytepolut kuulostavat sellaisilta sillisalaateilta tuottavaan projektiopiskeluun. Osaamista mitataan laajempien tehtävien avulla, osa näistä että niiden arviointi on hankalaa. Lähinnä hankalaa tehtävistä voi olla oppiainerajat ylittäviä. Arvioinnissa on se, että minkä osan mikäkin polku korvaisi jostain kiinnitetään huomiota asian ymmärtämiseen ja tiedon oppi-kokonaisuudesta ja jääkö oppilalta silloin jotain prosessointiin. Koeviikoista on luovuttu ja ne on korvattu oleellista vielä opiskelematta kurssista. Paljon esim. opinnäytetöillä. yksinkertaisempi ja helpompi organisoida ja arvioida Ei toteudu, ennen kuin yo-tutkinto on nykysysteemi. muuttuu. … jatko-opintoja varten olisi hyvä opetella tutkielmien Koulu ei ole eikä sen tarvitse olla tekemistä ja saada taitoja tulevia opinnäytetöitä miniyliopisto. varten. Meillä on vielä liian yksilökeskeinen maailmankuva. Itse mietin paljon yhteisöllista ja kollektiivista oppimista ja sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Toisaalta tässäkin väitteessä taustaolettamana on, että koulun on tarjottava tai ainakin kontrolloitava kaikki ihmisen elämässä.
  • 8. Opettajuus
  • OPETTAJUUS “Tämä suunta on jo nähtävissä mutta keinot ja kyky toteuttaa tällaista kokonaisvaltaista, laaja-alaista ja moniammatillista ohjausta puuttuvat vielä. Huomio opettajien koulutukseen.“ Esteenä aineenopettajien yksipuolinen koulutus ja painottuminen aineenhallintaan. Muutos hidasta, mutta tulee varmasti. Jo nyt tämän suuntaisia opettajuuden taitoja tarvitaan Vuosi 2030 on tähän muutokseen liian lähellä. opettajien kyky ja osaaminen (vanhan Todella toivottavia avaintaitoja! Taitojen aineopettajakoulutuksen pohjalta) toteuttaa näitä omaksumiseen tarvitaan omaehtoista odotuksia on vain hyvinkin puutteellista ja hyvin kouluttautumista. opettajainkoulutus laahaa vahvasti opettajan yksilöinä haettujen kokemusten ja perässä. Virassa olevat ovat liikaa osaamisen varassa. Opettajien koulutus on perustunut mukavuusalueella. Yksin perinteiseen tukeutuen tähän asti hyvin vahvasti oman aineen tyyli on helppoa eikä siinä tee virkavirheitä. Voit aineenhallintataitojen opetteluun- opettajien opettaa sitä mitä haluat ja sitä mitä osaat. pedagoginen koulutus onkin isojen uudistusten Opetteleminen yhdessä muiden kanssa uusia taitoja Opettajan työnkuva tulevina vuosina. tarpeessa muuttuu pitkälti on työlästä. Oma tietämättömyys ja osaamattomuus Tiimiorganisaatio ei toimi ylhäältäpäin teknologisen ja sen avaamien pedagogisten voi "paljastua", mikä "ei annettuna, se on nähty ja alkaa olla jo sovi" opettajalle. mahdollisuuksien myötä tiedon siirtäjästä Perinteisellä opettaja- eilispäivää. Siten voi hyvinkin toteutua oppimisprosessin koordinaattoriksi. Opettaja auktoriteetilla on edelleen kouluissa, joissa tullaan aika jäljessä pystyy vastaisuudessa opetusteknologian paikkansa. Koululaiset ovat verrattuna yritysmaailmaan. avulla seuraamaan entistä lapsia. Tämä edellyttäisi opettajankoulutuksessa aika radikaalia yksityiskohtaisemmin oppijan kehitystä sekä muutosta! Nykyään ei juuri painoteta ohjaamista tai tutkivaaryhmäyttämään toisiaan tukevia oppijoita ja oppimista. Meillä on jo nyt kouluja, joissa edistämään näin yhteisöllistä oppimista. on otettu ratkaisevat askeleet. Muutos ei onnistu ilman että opettajien työsopimus perusteellisesti remontoidaan. Mikään väitteen töistä eivät ole sellaisia, että ne luontevasti saataisiin nykyopettajan työn piiriin. Miksi kyselyssä ei haluta pohtia oppilaan roolia? Minusta nykyinen kurssimuotoinen lukio on katastrofi yhteisöllisyyden hukkaamisessa. Halutaanko tällä linjalla jatkaa?
  • 9. Tehokkuus
  • TEHOKKUUS “On vaikea kuvitella, että 2030 on jäljellä paljoakaan nykyisistä työelämän (ja erityisesti palkkatyön) rakenteista“ Tietoyhteiskunta luo tulevaisuushorisontteja, joissa on mahdollisuus erilaisiin merkitysvaliontoihin niin työn kuin opintojen suhteen. … merkkejä on näkyvissä myös Kiire ja rahan puute, sekä informaation On vaikea kuvitella, että 2030 on kiireen ja pinnallisuuden puute ja sen runsas käyttö tulevat ehkä jäljellä paljoakaan nykyisistä "vastaliikkeestä" aiheuttamaan juuri tuon. Määrä korvaa työelämän (ja erityisesti Tämä näkyy laadun ja tyhmentää. palkkatyön) rakenteista. Jo nyt on jo Tieto syvenee vain aidossa vastavoimia aistittavissa enkä yliopistoissa! Tässä ei tietotekniikka vuorovaikutuksessa ja kun puhu mistään slow-lifesta. enää kykene auttamaan. on aikaa paneutua. Päinvastoin. Pitää pystyä Tehokkuusajattelu tulee hahmottamaan Tietoteknologia on oikeasti väistämättä tiensä kokonaisuuksia, jotta tietää Koulutuksen pitäisi voida ongelmallinen asia, koska päähän, kun työelämän mitkä tiedot ovat relevantteja. toimia myös vastavoimana tutkimusten mukaan vaatimukset ja pineet eikä vain olemassa olevaan pureksiminen, sulattaminen opiskelussa kasvavat valmistavana ja sitä ja syväpohdinta tulee sitä kestämättömiksi. vahvistavana instituutiona Näin ei käy, jos hankalammaksi, mitä Mikäli taloudellisuusajttelu ja opetussuunnitelma ja nykyisenkaltainen enemmän käyttää tuntijako eivät kohtaa toisiaan, niin päädymme sivistyslukio hyperaktiiviseksi tekeviä tämänkaltaiseen tilanteeseen. On väistämättä säilytetään. lyhyen jännitteen viestimiä, tyydyttävä "vähempään" kuten hakukoneita ja sosiaalista mediaa. Lukion rakenteet ovat liian jäykät ja sisällöt liian tietopainotteiset ajatellen tietoyhteiskunnan osaamistarpeita. Rakenteita joustavoittamalla ja tietosisältöjä karsimalla pääsemme käsiksi oppimisen määrän sijasta sen laatuun. Tavoitteeksi on siis asetettava entistä laadukkaampi ajattelu, mikä myös tarkoittaa entistä tehokkaampaa päättelykykyä ja tiedonhallintaa. Emme enää kilpaile sillä, kuka tietää eniten, vaan kuka taitaa eritellä olennaisen vähemmän olennaisesta ja tehdä sillä vielä jotain uutta.
  • 10. Globaalisuus
  • GLOBAALISUUS “Kaunis ajatus, kallis toteuttaa.“ Tuskinpa on ulkomaillemenopakkoa, ei ainakaan kuulosta kestävältä kehitykseltä. Mahtava ja kannatettava idea. Monessa tapauksessa vasta toisen rooliin asettuminen avartaa ja auttaa sisäistämään tietoa ja muuttamaan asenteita. Verkossakin voi Monialainen järjestöyhteistyö saada tuntumaa voisi mahdollistaa käytännön globaalitoteutuksen. Ja ehkä ulkomaan harjoittelu voisi antaa kansalaisuuteen vielä Näin kun tehtäisiin kaikkialla Tämä on yksi maailmassa, ennakkoluulot tulevaisuuden vähenisivät ja lukion keskeisin kansainvälisyydestä tulisi kehittämissuunt itsestäänselvyys. Toisen a. nahkoihin ja toisen maan When there ongelmiin asettuminen is a will Uskon, muuttaa ymmärrystä. että koti- tai ulkomainen there is a yhteiskuntapalvelu tulee jossain way muodossa opetussuuunnitelmaan enemmän myöhemmissä ammattiin valmistavissä oppilaitoksissa. Tämä on hyvä ajatus, mutta välttämättä sen ei pitäisi olla Kulttuurien homogenisoituminen ei Nopeimmat koulu ovat jo pelkästään ulkomaanjakso, enää vaadi tulevaisuudessa (kenties) rakentamassa vaan se voisi sisältää matkustamista. Amerikka on jo täällä. yhteyksiä kouluihin, joiden mahdollisuuden tehdä jotain Oman pikantin lisänsä tulee tuomaa kanssa voisivat olla oman yhteisön ja/tai lisääntyvä väkivalta ja terrorismi. Kiina systemaattisessa yhteiskunnan eteen myös tulee tuomaan oman sanansa vaihdannassa? Ellei ole niin kotimaassa. talouteen. Kansallisen identiteetin arvo kohta on. Eiköhän siitä tule yksi Ulkomailla olo veisi helposti tullaan ehkä nostamaan seuraavana muuttuja, jolla kouluarvostusta perusturvallisuuden monelta vastapainona tämän hetkiseen muodostetaan. tuon ikäiseltä ja olisi Eurooppayhteistyölle. painajaismainen siihen haluttomille. Öljyvarantojen nopea väheneminen johtaa kasvuun, jolloin Ei tällainen olisi kasvamista vaan pakottamista. nykyisen kaltainen massaturismi ei ole enäämatkustuskustannusten nopeaan tarkoita sitä, että mahdollista. Tämä ei kuitenkaan nuorilla olisi nykyistä vähemmän monikulttuurisia kontakteja. Kontaktit vain siirtyvät virtuaalimaailmaan. Lisäksi ympäristöongelmat ovat aiheuttaneet laajaa muuttoliikettä, jolloin periferisetkin alueet, kuten Suomi, ovat muuttuneet monikulttuurisemmiksi.
  • 11. Lukioverkko
  • LUKIOVERKKO “Suomalainen maksuttomuuden ja yhdenvertaisuuden periaate koulutuksessa säilyy.“ Tämä on yksi kehityssuunta, joka vahvistuu Tämä tasa-arvon mantra on vielä seuraavana 20 vuoden ajan muttei niin loppuunkaluttu - ainoa. Kulutusmaailman mallista brändäystä iso Nk. yksityisten koulutuksen osa kansasta ei edes halua voivat loiventaa monet vastatrendit ja järjestäjien lukiot voivat sitä. Halutaan muutosta kansalliset (ja kansainväliset) toimia vaihtoehtoisten muuttumatta? koulutusinstituutiot, jotka tuottavat opetus- ja oppimistapojen transparentteja arviointeja ja laboratorioina ja viedä siten Taloudellinen liberalismi Vallalla oleva talousajattelu hyväksilukemisia. osaltaan lukiokoulutuksen johtanee tähän, sen näkee johtaa varmaan kehitystyötä eteenpäin. yliopistoista. väestörikkailla seuduilla … tämäntyyppinen yksityistymis- Kansainvälinen verkottuminen uudenlaisten yksityisten kehitys vaarantaisi koko kouluetenee varmasti ja lukioiden syntyyn, jotka järjestelmän perustana olevan elinkeinoelämäkin tulee kilpailevat opetuksella, tiloilla ajatuksen osallistumaan rahoitukseen. ja kansain-välisillä Elinkeinoelämälle yhdenvertaisuudesta, ja lisäisi mahdollisuuksilla. tarjottiin mahdollisuutta koulujen ja siten opiskelijoiden Mielenkiintoinen haaste nyt rahoittaa yliopistoja välistä eriarvoisuutta sekä Johtavat eri alojen yritykset tasa-arvoiselle ja miten kävi, pelkät kilpailu-henkisyyttä entisestään. voisivat toki pitää oman alansa koulusysteemille. Koulutus on pienen yhteiskunnan omat bisnesintressit kursseja lukioissa ilman voimavara, eikä maksullisuus tue jyräsivät. Vastustan yksityistämistäkin. tavoitetta kaikkien koulutustasosta. rahan määräämiä arvoja. Eikä niitä rahoittajia kasva myöskään Sivistysvaltioon kuuluu riippumaton tiedon puissa. jakaminen.
  • 12. Akateeminen polku
  • AKATEEMINEN POLKU “Tutkintotasoja ei kahdenkymmenen vuoden päästä enää mielletä niin tutkinto- ja tasokohtaisesti kuin nykyään vaan tutkinnoissa voi olla aineksia monesta.“ Ei toteudu ellei korkeakouluille anneta lisää resurssia … Tällä hetkellä lukiokoulutukseen "joutuu" paljon myös niitä, joilla ei opintojen päättyessä ole halua / tai kykyä jatkaa opintojaan korkeakouluissa. työn ja koulutuksen käsitteen muutos on niin vahva, ettei teoreettisilla korkeakouluopinnoilla ole 2030 vastaavaa statusta kuin tällä hetkellä. Julkisen talouden rahoitusongelmat ovat vaatineet koulutusjärjestelmältä tehokkuutta. Yksi keino on ollut karsia ns. kahden samantasoisen tutkinnon suorittajia. Tämä on johtanut siihen, että lukioista ei enää hakeuduta ammatilliseen koulutukseen, vaan lähes 100 % lukiolaisista puolet 30-vuotiaista on … 2020 mennessä noinjatkaa korkeakouluissa. suorittanut korkeakoulututkinnon. Tällöin on tärkeätä pitää kiinni lukiosta korkeakouluun Tämänhetkinen "meno" ei tue tätä, lukion selkeästi valmistavana toisen asteen jälkeiset vaihtoehdot ovat lisääntyneet, koulutusväylänä ja keskittyä lukion tämänkaltaisen pirstaloituneet ja sirpaleinen elämänmeno profiilin kirkastamiseen. Konkreettisesti tämä saattaa tukea lyhyitä koulutuksia yhdistettynä. edellyttää lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyön Jonkin verran on myös ilmassa tiivistämistä siten, että entistä useampi korkeakoulutuksen arvostuksen laskua …” rivilukiolainen saisi jo lukioaikana perehtyä Tarvitaan paljon erilaisia työtehtäviä suorittavia ihmisiä, jolloin lukio-korkeakoulu -väylä ei ole korkeakouluopintoihin. Opetuksen sähköistyminen tulee parantamaan korkeakoulutuksen hyvä. Toisaalta nuorille pitäisi antaa mahdollisuus Fifty/fifty olisi hyvä. Minne ne tasa-arvoistamaan hankkia lukiokoulutus, vaikka ei vielä tiedäkään, saavutettavuutta ja siten myös kaikki akateemikot lukioita tässä suhteessa. pannaan? Työllistyminen on siis tärkein mihin aikoo jatkossa. Tarvitaan paljon erilaisia työtehtäviä suorittavia kriteeri, ja toinen kriteeri on valtion määrärahojen käyttö. Ylikoulutus vie turhaa rahaa kiristyvältä ihmisiä, jolloin lukio-korkeakoulu -väylä ei ole valtiontaloudelta. hyvä. Toisaalta nuorille pitäisi antaa mahdollisuus 15-vuotias ei useinkaan tiedä, mikä on se oma juttu hankkia lukiokoulutus, vaikka ei vielä tiedäkään,
  • Lukion tulevaisuus 2030
  • Jotta Pisa-menestys jatkuisi … Suomessa pitäisi • keventää opetussunnitelmia, • tehdä koulusta paikka, jossa opitaan sosiaalisia taitoja, • kouluttaa uutta opettajakuntaa taitojen opettamiseen, • yhdessä tekemiselle ja yhdessä oppimiselle pitää raivata enemmän aikaa kuin nykyisin, • ylioppilastutkinnon uudistaminen on avainasemassa opetuksen kehittämisessä PISA-tutkimus tulevaisuudessa vertailee oppilaiden taitoja tietotason sijasta. Nyt opettajien aika kuluu tietojen opettamiseen  taitojen opettamiselle ei jää aikaa. - Maailman rehtorijärjestön puheenjohtaja Ari Pokka