Systeemistä oppimista Checklandin tapaan, Anita Rubin, Turun yliopisto

1. SYSTEEMIAJATTELU
Otavan Opiston OOMY-paja maaliskuun iduksena .2012
Anita Rubin

2. SYSTEEMIAJATTELUN PERIAATTEET
Systeeminen järjestelmä on
• luonnon tai ihmisen luoma,
• fyysinen, abstrakti tai inhimillinen,
• ympäristöstään rajan erottama kokonaisuus (esim. ihmisen
iho tai eläimen nahka, solukalvo, itsenäisyysjulistus, vesijohto-
järjestelmä),
joka voi olla joko avoin tai suljettu.
Systeemi rakentuu hierarkkisesti ja koostuu eri tasoista, joilla on
omat lainalaisuutensa. Näitä ei voi suoraan johtaa ylemmän tason
lainalaisuuksista, mutta kunkin tason lait vaikuttavat niiden
alapuolella oleviin toimintoihin.
Peter Checkland 1985

3. SYSTEEMIAJATTELUN PERIAATTEET 2
Systeemiajattelu on siis
…tapa ymmärtää ilmiöitä, tapahtumia ja
tapahtumaketjuja, niiden luonteenpiirteitä ja
niiden välisiä suhteita yhtenä kokonaisuutena;
…metodi-/metodologiaperhe joka muodostaa
joustavan ja monimuotoisen työkalun
käytettäväksi organisaation/järjestelmän tms.
ongelmanratkaisuun.

4. SYSTEEMINEN MAAILMANKUVA
Organisoitumisen periaatteet koskevat kaikkia systeemejä,
olivatpa ne fyysisiä, kemiallisia, biologisia, sosiaalisia…
Mekanistinen maailmankuva:
• Täydellinen ymmärrys mistä tahansa ilmiöstä on
saavutettavissa, kun tunnetaan sen peruselementit ja
toiminnot ja analysoidaan ne (reduktio). Näin saadaan
yleispäteviä vastauksia tutkittavan ilmiön/olion toiminnasta.
Systeeminen maailmankuva:
• Ilmiöt ovat jotain enemmän kuin osiensa summa. Yleispäteviä
vastauksia voidaan saada vain ylittämällä tutkittavan
ilmiön/olion materiaalinen perusta ja keskittymällä systeemisen
kokonaisuuden abstrakteihin ominaisuuksiin.
4

5. René Magritte:
The Future of Statues

6. SYSTEEMI: ENEMMÄN KUIN OSIENSA SUMMA
Systeemi muodostuu rajoitetusta määrästä eri tekijöitä, joita
voidaan usein kutsua myös alasysteemeiksi (omien ehtojensa
varassa toimivia pienempiä systeemejä).
Systeemien ja alasysteemien välillä / systeemien kesken on
prosesseja (vuorovaikutusta, energian ja informaation
vaihtoa), jännitteitä ja toiminnallisia tai orgaanisia yhteyksiä.
Tästä syystä systeemi on emergenttinen (kasvava)
kokonaisuus, joka kehittyy omaehtoisesti.
Mitä korkeammalla hierarkiassa systeemi toimii, sitä
abstraktimpi ja yleisempi se on luonteeltaan (esim.
yhteiskunta).

7. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Biocomplexity_spiral.jpg

8. IHMISEN TEKEMÄT SYSTEEMIT
Ihmisen toiminnasta syntyneet systeemit voidaan jakaa
kolmenlaisiin kokonaisuuksiin:
1. Suunnitellut aineelliset systeemit muodostuvat tietoisen
suunnittelun tuloksena (esim. talon lämmitysjärjestelmä).
2. Suunnitellut abstraktit systeemit ovat laajempia ihmisen
tekemiä kokonaisuuksia, jotka voivat koostua myös tietoisesti
rakennetuista käsitteellisistä kokonaisuuksista (esim. koulu).
3. Kolmas tietoisten systeemien laji on ihmisen toiminnalliset
systeemit: ihmiset muodostavat systeemejä toteuttaakseen
jotain tarkoitusta, luodakseen jotain, toimiakseen yhdessä tai
saavuttaakseen jonkin päämäärän (esim. Suomen
opetusjärjestelmä).
Rajat eri systeemien muotojen välillä ovat häilyviä…

9. Pioneer 10
Zaha Hadid:
Opus (to be built in Dubai)

10. PALAUTTEEN ROOLI AVOIMISSA
SYSTEEMEISSÄ
Negatiivinen palaute (feedback)
• Tarpeellista systeemin itseohjautuvuuden ja
oppimisen/oppimiskyvyn ylläpitämiseksi;
• Ohjaa systeemiä pysymään oikeassa suunnassa.
Positiivinen palaute
• tuotoksen, tuloksen (eli outputin) toteutuminen ja
laatu
• Vältettyjen negatiivisten vaihtoehtojen summa.
.../...

11. HOMEOSTAASI
• Systeemin kyky ylläpitää sisäisiä toimintojaan ja
tilaansa;
• Tapahtuu eliminoimalla tarpeeon virtaus ja
häiritsevät ulkoiset ärsykkeet, “melu” ja vaikutteet;
• Homeostaasin (systeemin sisäisen talouden)
ylläpitämisessä oleellista on sääntely, siis systeemin
kyky säännellä toimintaansa ja sisääntulevaa
tietoa/informaatiota/ainetta.

12. Oberon Zell:
Millennial Gaia
Fallen Angel 112358:
Yin Yang Dove Crow

13. SÄÄNTELY JA FLUKTUAATIO
Uuden energian/informaation lisääntyminen inhimillisissä
systeemeissä saa aikaan fluktuaatiota (heilahtelua,
epäsäännöllistymistä) sen sisäisissä prosesseissa.
Samalla systeemi pyrkii sekä ylläpitämään toimintaansa että
kehittymään tasapainoisesti kumuloituvan palautteen avulla.
Pyrkimys itsesäätelyyn Pyrkimys yhä
(tasapainon saavuttamiseksi eriytyneempään ja
käyttämällä korjaavaa tai tarkoituksen-
negatiivista palautetta) mukaisempaan tilaan.
Dissonanssi
(ristiriita)?
13

14. AVOIN SYSTEEMI
• vastaanottaa ainetta, energiaa ja/tai informaatiota
ympäristönsä kanssa (=panos eli input);
• muuntaa vastaanottamaansa energiaa, ainetta ja/tai
informaatiota toisenlaiseksi ja
• tuottaa ympäristöönsä takaisin muuntamaansa ainetta,
energiaa ja/tai informaatiota (=tuotos eli output);
• samanaikaisesti ylläpitää aktiivisesti omaa sisäistä tilaansa
(=homeostaasi) eliminoimalla ylimääräistä energian, aineen
tai informaation virtausta ja pyrkimällä häiritsemään
ulkoisten tekijöiden vaikutuksia;
…/…

15. René Magritte:
The Human Condition

16. AVOIN SYSTEEMI (jatkoa)
• pyrkii kohden negatiivista entropiaa, ts. pyrkii säilymään
hengissä ja ylläpitämään toimintojaan;
• rakentuu hierarkisesti ylä- ja alasysteemeistä;
• pyrkii eriytymään ja erikoistumaan.
Palauteprosessissa systeemi kuluttaa energiaa, jota se ottaa
ulkopuolelta. Palauteprosessi on tärkeä informaation
kuljettajana ja systeemien menestys ja kehitys ovat
riippuvaisia palautteen toimivuudesta.
Säätely on avoimen systeemin talouden ylläpidossa
välttämätöntä.

18. OPPIVAT OLIOT JA SYSTEEMIT
Avoimet systeemit ovat sellaisia ”oppivia olioita” (learning
beings) (Kuusi 1999; de Jouvenel 1967):
• joita kontrolloivat deterministiset luonnonlait ja niiden oma
tahto,
• jotka ovat vähemmän ennustettavia kuin ei-oppivat oliot ja
• joiden ominaisuudet, kyvyt ja tarpeet voidaan havaita.
Oppivan olion tavoitteena on sen elossapysyminen,
kehittäminen ja/tai lisääntyminen. Nämä prosessit vaativat sekä
passiivisia (esim. muistiin rekisteröinti) että aktiivisia (muistin
palauttaminen ja muuntaminen toiminnoksi) prosesseja.

19. OPPIVA ORGANISAATIO
• Oppiva organisaatio on oppivan olion erikoistapaus.
• Organisaation keskeinen piirre oppivana systeeminä on sen
ymmärrys siitä, että sen toiminnalla on suunta ja tarkoitus
 Oppivan organisaation tärkein ominaisuus on sen
itseymmärrys
Luonteenpiirteet:
• osallistava ja osallistuva,
• motivoiva,
• matala ja ei-hierarkinen,
• joustava ja muutoskykyinen,
• proaktiivinen ja
• kykenevä rakentamaan vision ja strategian sen
toteuttamiseksi

20. EI-OPPIVAT OLIOT JA SYSTEEMIT
• ovat avoimia systeemejä, mutta eri tavalla kuin oppivat oliot
(=joiltain ominaisuuksiltaan lähempänä suljettuja
systeemejä);
• ovat ennustettavia, kun niiden historia (aikaisemmat tilat,
tapahtumat tms.) ovat kartoitettavissa esim. aikasarjoilla ja
joiden nykytila tiedetään;
• saattavat vaikuttaa ei-ennustettavilta, mikäli niiden alku-
perää tai lähtötilaa ei voida tietää riittävällä tarkkuudella
(esimerkiksi koneet, termostaatti, kaasut);
• eivät kykene luonnostaan itsesäätelyyn, ja
• ovat sen vuoksi matkalla kohti osiensa hajoamista eli
entropiaa.

21. Ei-oppiva olio?

22. SYSTEEMIN EVOLUTIONAARINEN KEHITYS
Luonnolliset systeemit kehittyvät sekä ennakoitavasti että
ei-ennakoitavasti spontaanisti ja evolutionaarisesti
hyppäyksittäin.
Samat osat, toiminnot ja elementit, joista systeemi koostui
aikaisemmin, ovat edelleen nähtävissä muutoksen jälkeen,
mutta niiden lisäksi systeemiin on tullut jotain uutta ja
oleellisesti merkittävää, joka muuttaa näiden elementtien
merkityksen ja keskinäisen suhteen toisenlaiseksi.
 Miten hallita/ymmärtää muutosta?

24. SYSTEEMI JA MUUTOS
Muutos vaikuttaa organisaatiosysteemissä
• sisäänpäin sen omiin toimintoihin: hallintoon,
tiedonkulkuun, teknisiin resursseihin ja välineisiin,
sisäisiin mekanismeihin ja organisaatiossa tai sen
kanssa työskenteleviin ihmisiin;
• ulospäin yhteiskuntaan ja siihen toiminta-
ympäristöön, jossa organisaatio toimii.

25. KOMPLEKSISUUS SYSTEEMIAJATTELUSSA
Kompleksinen ilmiö tai asia on laadullisesti erilainen kuin
sen yksittäiset osat. Sen vuoksi sitä ei voida mitata tai
selittää pelkästään sen perusteella, että tiedetään sen eri
osien luonteenpiirteet, tarkoitukset, roolit ja
toimintamallit.
SSM (= Soft Systems Methodology eli pehmeä
systeemimetodologia) kehitettiin erityisesti kompleksisten
ongelmien ymmärtämiseksi ja ratkaisemiseksi.

26. KOMPLEKSINEN SYSTEEMI
Systeemiä voidaan pitää kompleksisena, jos
• se on avoin;
• sillä on jatkuva, kaksisuuntainen informaation
vaihtojärjestelmä.
Ihmisen tekemät systeemit -- erityisesti sosiaaliset systeemit --
muuttuvat aina kohti suurempaa kompleksisuutta ja
abstraktisuutta (esim. toiminta- ja hallintoyksikkönä
perheklaani  kyläyhteisö  kansallisvaltio  EU  ? )

28. KOMPLEKSINEN SYSTEEMI JA KRIITTINEN
INFORMAATIO
Kaikki informaatio ei vaikuta systeemin toimintoihin tai
järjestelmiin.
Kriittinen informaatio on sellaista informaatiota, joka
vaikuttaa systeemiin ja jonka käsittelemiseksi systeemissä
ei välttämättä ole valmiita keinoja.
Mitä enemmän systeemiin virtaa kriittistä informaatiota,
sitä epävakaisemmaksi se tulee ja sitä varmemmin se
vähitellen lähestyy kaoottista tilaa.
 Kriittinen kysymys: miten tähän on valmistauduttu?

30. KONTROLLOITU MUUTOSPROSESSI
Erilaisten systeemiajatteluun perustuvien tekniikoiden ja
menetelmien avulla pyritään löytämään yhteyksiä päätöksen-
teon, toimijoiden, tavoitteenasettelun, visioiden ja itse-
ymmärryksen välille.
Näin saadun tiedon välityksellä luodaan kuva niistä
välttämättömistä muutosprosesseista, joiden avulla
päätöksen-teosta vastaava ryhmä voi
• valmistautua erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia varten;
• tehdä valintoja erilaisten vaihtoehtoisten tulevaisuuksien
välillä;
• alkaa toteuttaa tarvittavia toimia toivottavan
tulevaisuuden saavuttamiseksi.

31. KONTROLLOIDUN MUUTOSPROSESSIN
TOTEUTTAMINEN
1. Kartoita systeemin nykytila:
• kuvaile toiminnot sen eri osa-alueilla ja ala-
systeemeissä;
• päättele sen alasysteemien, osien, toimijoiden ja
järjestelmien keskinäiset riippuvuudet.
2. Kartoita samat asiat tavoitellussa mahdollisessa
tulevaisuudessa  tulevaisuusmalli.
3. Vertaa tiloja toisiinsa.
4. Luo strategia, jonka avulla pääset nykytilasta toivottuun
tulevaisuudentilaan.

32. INFORMAATION KASVUN VAIKUTUS
SYSTEEMIIN
INFORMAATION MÄÄRÄN KASVU
SYSTEEMIN MUUTOS
Mahdollisuus
enemmän ylläpitää ja
infor- luoda järjestystä
maatiota? vähenee Systeemin kompleksisuus
kasvaa
Mitkä ovat sellaisen
systeemin tulevaisuudet?
SYSTEEMI Kaoottisuus ja
ennustamatto-
muus kasvavat
Vaikutus-
Vaihtoehtoiset valtaisten
tulevaisuuden toimijoiden
Vapausasteet
kehityspolut määrä kasvaa
lisääntyvät
Bifurkaatio ?

33. iStock