Kuhmoinen, US 1

1. Kpl 1: Mikä ihmeen uskonto?

2.  religio: relegere ’lukea uudelleen’
 perinne, jota siirretään ihmiseltä toiselle
 religare ’sitoa kiinni tiukasti’
 jumalten ja ihmisten välinen side
 dharma (hindulaisuus, buddhalaisuus)
 Velvollisuus, laki, elämänohje, hyve - moraaliperiaate, joka säätelee kaikkea elämää
 dini (arabia)
 ”alistumista” Jumalalle
 zongijiao (kiina)
 opetusten perintö (perinteen kunnioitus, hyvä elämä toisten kanssa)
 usko (suomi)
 johonkin asiaan uskomista, jonkin totena pitämistä

3.  Suomen kielessä pyhä on merkinnyt määrättyä aluetta, joka on
asetettu erilleen muusta elinympäristöstä.
 Sanaa on esihistoriallisella ajalla käytetty adjektiivina, jonka avulla
asutusyhteisöt ovat määrittäneet asiaa, esinettä, ilmiötä, maa-alueen rajaa ja
merkkipaikkaa luonnossa samoin kuin aikaa, eläintä, henkilöä, joka on
"erotettu", "rajattu", "kielletty", "kartettava", "vaarallinen" tai "epäpuhdas".
 Kristinuskon maahantuonnin myötä pyhä-termin merkitys muuttui.
Pyhä muuntui tarkoittamaan Jumalaa varten muusta erotettuja
asioita, ilmiöitä ja henkilöitä; esim. luomiskertomuksen lepopäivää,
sunnuntaita sekä pyhimyksiä, vainajia, kirkko- ja hautausmaata, paastoaikaa ja
-ruokaa.
 Pyhä-termin vanhaan merkityssisältöön kuulunut rajan ajatus muuttui
moraaliseksi rajaksi; sen uudeksi kielelliseksi merkiksi muovautui käsite synti,
jolla "kielletty", "epäpuhdas" ja "vaarallinen" pyrittiin sulkemaan ulos sekä
ajattelusta että käyttäytymisestä.
(Lähde: Veikko Anttonen, http://www.tieteessatapahtuu.fi/796/anttonen.html)

4.  yhteisöllisesti
 pyhiin paikkoihin liittyy sääntöjä ja käyttäytymisnormeja
 pyhä liittyy usein luonnonpaikkoihin, jotka ovat elinkeinon tai sosiaalisen elämän
kannalta tärkeitä
 yksilöllisesti
 pyhä perustuu viime kädessä yksilöllisille tunteille
 käsitteenä
 pyhä on olosuhteista riippumaton, erillään oleva todellisuus
 pyhä on tuntematonta, selittämätöntä, tuonpuoleista

5.  Mieti, mikä sinulle on pyhä tai siihen verrattava asia.
 Miksi ja miten asiasta on tullut sinulle pyhä?
 Onko asian pyhyys tähän hetkeen sidottu, vai uskotko, että se tulee olemaan
pyhä sinulle jatkossakin?
 Oletko valmis puolustamaan omaa pyhää asiaasi? Loukkaako sinua, jos
muut eivät kunnioita sitä? Haluaisitko, että kaikki ajattelisivat siitä samoin?

6.  Uskonnosta on erotettu viisi ulottuvuutta:
1) Tunnetaso: uskonto on kokemuksia ja elämyksiä.
2) Tiedollinen ulottuvuus: käsityksiä, uskomuksia ja oppeja.
3) Käyttäytymistaso: rituaalit, juhlat, rukoukset…
4) Yhteisö: sosiaalinen ulottuvuus; arvot ja normit.
5) Kulttuuri: yhteiset esineet, toiminta ja symbolit.
Mieti parisi/ryhmäsi kanssa, mitä esimerkkejä kristinuskosta Suomessa keksit
eri kategorioista!

9.  Heimo- tai kansakohtaisia
 Ei voi erottaa ympäristöstään
 Yhden kansan historia

10.  Kutsutaan myös luonnonuskonnoiksi tai varhaiskantaisiksi uskonnoiksi.
 Yhteisiä piirteitä riitti, myytti, magia, pyhä, tabu, panteismi, samaanit…
 Usko korkeampaan henkeen, henkiin tai olentoihin.
 Uskonnollinen perinne suullisessa muodossa.
 Palvontamenot.
 Yhteys luontoon.
 Heimouskonto.

11.  Liittyvät historiallisiin
tapahtumiin ja henkilöihin.
 Kristinusko
 Islam
 Buddhalaisuus
 http://oppiminen.yle.fi/uskonnot-elamankatsomus/buddhan-jalanjaljilla

12.  Sekularisaatio
 Uskonnon merkitys vähenee.
 Vahvinta kristinuskon perinteisillä alueilla.
 Onko maallistuminen uhka?
 Kirkon merkitys ei välttämättä vähene, vaan muuttuu.
 Usko muuttuu yksityisemmäksi.
 Kansalaisuus nousee uskonnon rinnalle.
 Tärkein pyhä on oma kansa.
 Puolustusvoimain rituaaleissa uskonnollisia elementtejä.

13.  Latinan ’perustusta’ ja ’pohjaa’ merkitsevä fundamentum:
ideologia, joka lähtee siitä olettamuksesta, että jokin ajatusten lähde on
erehtymätön ja täydellinen.
 Nykymaailmassa globalisaation aiheuttama turvattomuus saattaa synnyttää
fundamentalistista ajattelua – edes jonkun halutaan pysyvän ennallaan.

15.  Isis eli Irakin ja Suur-Syyrian islamilainen valtio on Irakissa syntynyt
sunnimuslimien ääriliike (tunnettiin alun perin Irakin al-Qaidana, mutta on
sittemmin irtautunut emojärjestöstään). Kesäkuussa Isis ilmoitti vaihtaneensa
nimensä Islamilaiseksi valtioksi.
 Rikastunut muun muassa myymällä laittomasti öljyä valtaamiltaan öljykentiltä.
 Isisin kerrotaan ansaitsevan $8M/kk kiristyksellä – kiristyksen kohteena on
paikallinen liike-elämä. Isis nimittää itse suojelurahoja ”vallankumousveroksi”.
 Ansainnut 65 miljoonaa dollaria tähän mennessä panttivankien sieppaamisilla.
 Ideologiana on taistella ”vääräuskoisia” vastaan.
 Jopa yli 20 000 taistelijaa.
 Aivopesee jäsenensä hirmutekoihin, kuten mestaamaan ihmisiä, polttamaan
uhreja elävältä ja osallistumaan joukkoraiskauksiin.
 Vastineeksi värvätyn kaikista tarpeista huolehditaan. Hänen ei tarvitse itse
ajatella lainkaan.

16.  Isisin julistama islamilainen valtio eli kalifaatti kattaa liki koko Syyrian sekä
Irakin keski- ja pohjoisosat, lukuun ottamatta Irakin kurdialuetta.
 Kalifaatin pääkaupunkina Isis pitää Pohjois-Syyriassa sijaitsevaa Raqqaa.
 Termillä kalifaatti viitataan profeetta Muhammedin aikaan ja sitä
seuranneeseen ajanjaksoon vuosina 632–661. Tuolloin hallinneiden kalifien
aikana islam levisi vaatimattomista lähtökohdista nopeaan tahtiin laajalle:
nykyisen Iranin kaukaisimmista perukoista nykyisen Libyan rannikolle.
 Ääri-islamistit ihannoivat tuota aikakautta ja sanovat olevansa sen
elävöittäjiä – ovathan jihadistit taas saaneet haltuunsa laajahkon maa-
alueen.
 Isisin tavoitteena on levittää valtaansa, ensin Jordaniaan, Palestiinaan ja
Libanoniin, ja lopulta koko islamilaiseen maailmaan.

18.  1. selitys:
 Aivot aikuistuvat vasta noin 25-vuotiaana. Nuoren aivot arvostavat välitöntä mielihyvää
enemmän kuin aikuisen.
 Riskinotto ja elämyshakuisuus ovat teinivuosina huipussaan. Siksi kontrollijärjestelmä
saattaa hetken huumassa pettää.
 2. selitys:
 Tutkituista uusien uskonnollisten liikkeiden, kulttien
tai lahkojen jäsenistä valtaosa on liittyessään ollut
tavallisia nuoria keskellä jotakin henkilökohtaisesta kriisiä.
 3. selitys:
 Juuri sopivaan saumaan kohdalle osuu tietynlaista
materiaalia ja ihmisiä. Samanmielisten ikätoverien
löytäminen on tärkeää.

19. Kpl 3

20.  Maailmankuva: kokonaisnäkemys ajasta ja maailmasta omassa kontekstissa.
 Ennen tieteilijöillä oli usein uskonnollinen maailmankuva.
 Nykyisin uskontoa pidetään yksityisasiana – ei tarvitse kertoa, millainen
tausta on.
 Ovatko uskonto ja tiede sovitettavissa yhteen?
 Lue kaksi artikkelia ja valmistele niistä puolesta/vastaan –keskustelu parisi
tai ryhmäsi kanssa.
 Valmisteluaika ~20 min, esitysaika 3-8 min.

21.  Ovatko usko ja tieto ristiriidassa? Miten mahdolliset ristiriidat ilmenevät?
 Voiko tiede tarkastella uskoa? Miten?
 Mahtuuko usko tieteen piiriin?
 Miten tieteen tapa tarkastella maailmaa eroaa uskonnon tavasta?
 Miten tieteen kieli eroaa uskonnollisesta kielestä?
 Millaisiin kysymyksiin uskonto vastaa? Entä tiede?

22.  Jumalan puhuttelu – tyypillisin
uskonnollisen puheen muoto.
 Ennen myös loitsut.

23.  Myytti tarkoittaa jonkun kulttuurin kertomusta siitä, miten erilaiset asiat ja
ilmiöt ovat saaneet alkunsa.
 Myytin maailmankuvalle on ominaista vakiintuneisuus.
 Maailma on luotu sellaiseksi kuin se vieläkin on.
 Selittivät asioita, joita ei osattu muuten selittää.
 Auttoivat ymmärtämään.
 Nykyisin auttavat ymmärtämään kulttuuria ja taustaa.
 Tavallisesti esitetään jonkin uskonnollisen seremonian (riitin) yhteydessä.
 Muinaissuomalaisia myyttejä:
 http://areena.yle.fi/1-1923403
 http://areena.yle.fi/1-2503763

24.  Kosmologinen myytti
 selittää maailman ja usein myös
jumalien ja ihmisen synnyn ja
alkuperän
 Japanin synty
 uniaika (Australian
alkuperäiskansojen luomismyytti)
 elämänpuu
 Sankarimyytti
 nuori Krishna
 Herakleen urotyöt
 Eskatologinen myytti
 kertovat maailman tuhosta
 Ragnarök
 puhdistava virta
 miksi meidän on kuoltava?
(nigerialainen)
 Pelastusmyytti
 kulttuurin palauttamista kuvaava
kertomus, jossa on yleensä yksi tai
useampi vapahtaja- tai
lunastajahahmo
 Buddhan henki
 vedenpaisumuskertomukset
 Transformaatiomyytti
 selittää maailmassa havaittavien
negatiivisten piirteiden lähtökohtia
 Pandora ja Prometheus
 Raamatun
syntiinlankeemuskertomus
Valitse joku myyteistä ja perehdy
siihen tarkemmin. Selitä myytti ja
sen tarina muulle ryhmälle.

26.  Jumala on kaiken tiedon lähde.
 ’Jumala on Tietävä’ (allahu alim) ja ’Jumala tietää parhaiten’ (allahu a’lam).
 Ajatus siitä, että kaikki on Jumalan työtä, on kannustanut tieteiden
harrastusta, koska tiede – esimerkiksi luonnontiede – tutkii Jumalan
tekoja.
 Empiiriset tieteet, kuten lääketiede ja tähtitiede, ovat olleet islamilaisessa
maailmassa etusijalla.
 On vain kaksi kysymystä, joihin ihminen ei voi saada vastausta, nimittäin
milloin kuolema saapuu ja milloin ylösnousemuksen päivä koittaa.
 Vuonna 1980 Jeddassa ja Islamabadissa pidetty Islamilaisen Koulutuksen
Toinen Maailmankongressi jakoi tiedon kahteen osa-alueeseen:
 1. Tieto ikuisesta: Koraani, perimä- tieto (hadith), Profeetan elämäkerta (sira),
Jumala, laki, Koraanin arabia, islamin metafysiikka, kulttuuri ja uskonnolliset
tieteet.
 2. Hankittu tieto: taiteet, filosofiset tieteet, luonnontieteet, sovelletut ja
käytännölliset tieteet.

27.  Islamissa tieteellä on ollut arvo sinänsä, eikä usko ole ollut tiedon este.
 Jotkut muslimit ovat vastustaneet tiedettä siksi, että sen on katsottu
mitätöivän uskon. Esimerkiksi opittaessa tietämään jotakin
maailmankaikkeuden lainalaisuuksista usko Jumalan luomistyöhön saattaa
horjua.
 Tieteen havainto hengityksen lakkaamisesta ja siten mahdollisen sielun
katoamisesta sen mukana saattaa kyseenalaistaa uskon tuonpuoleiseen ja siten
mitätöidä hyveiden merkityksen.
 Usko siihen, että luonnon lait ovat säännönmukaisia, saattaa puolestaan mitätöidä
ihmeiden merkityksen.
 Muslimit ovat useimmiten katsoneet, ettei kasvava tieto ole ristiriidassa
uskon kanssa, koska luonnonlakien takana nähdään olevan Jumala.
 Tieto ja tiede eivät kuitenkaan korvaa uskoa, koska tieteeltä puuttuu
rakkaus ja toivo, jotka vasta tekevät ihmisestä Ihmisen.
Helena Hallenberg, Miten elää muslimina. Kirjassa Heikki Palva ja Irmeli Perho (toim.), Islamilainen kulttuuri.
Otava 1998.

28.  USKONTOHISTORIA
 tutkii uskontojen syntyä ja
muuttumista
 USKONTOFENOMENOLOGIA
 fenomen = ilmiö
 tutkii, vertailee ja luokittelee
yleismaailmallisia uskonnollisia
ilmiöitä
 etsii uskonnoissa esiintyviä
yhteisiä ja erottavia ilmiöitä
 USKONTOPSYKOLOGIA
 tutkii yksilöä
 tutkimuskohteita esim.
uskonnolliset kokemukset ja
uskonto elämänkaaren eri vaiheissa
 USKONTOSOSIOLOGIA
 tutkii uskonnon ja yhteisön/
yhteiskunnan suhteita
 USKONTOANTROPOLOGIA
 tutkii uskontoa kulttuurisena
ilmiönä
 usein kenttätutkimusta, jossa
kohteena varhaiskantaisten
kulttuureiden tai rajattujen ryhmien
uskonnollinen elämä rituaaleineen,
tapoineen ja uskonnollisine
käsityksineen

30.  Jos uskontopsykologiaa lähdetään tekemään sillä taustaoletuksella, että
uskonnon olettamat todellisuudet (jumalat, henget) ovat aidosti olemassa,
tehdään yliluonnollisen kirjaimellisesti sisällyttävää uskontopsykologiaa.
 Ihmisen psyyken prosessien katsotaan jollain tavalla heijastavan ja todistavan
tätä yliluonnollista ulottuvuutta. Yliluonnollisen kirjaimellisesti sisällyttävä
uskontopsykologia siis tavallaan etsii todisteita yliluonnollisesta.
 Yliluonnollisen katsotaan jättävän jälkensä ihmisen psyykkiseen
toimintaan, ja näitä jälkiä tarkastelemalla katsotaan, että voidaan saada
jotain tietoa tästä yliluonnollisesta itsestään.
 Korrelationaalinen uskontopsykologia keskittyy etsimään uskonnon
seurauksia, sen näkyviä jälkiä uskonnollisten ihmisten elämästä ja
psyykkisestä hyvinvoinnista.
 jos uskonto on totta, niin sillä tulisi olla myös jotain näkyviä ja uskomusten kanssa yhtä
pitäviä seurauksia.
 Jos vaikkapa uskonnossa sanotaan, että rukoilevalle annetaan, niin jotain tilastollisia
merkkejä tästä voisi olettaa löytyvän.
 Jos uskonnollinen ihminen sitoutuu uskonnolliseen moraalijärjestelmään, niin hänen
käyttäytymisessään voisi olettaa löytyvän jotain merkkejä tästä sitoutumisesta.
 Pähkinänkuoressa: jos Jumala on olemassa ja vaikuttaa uskovien elämässä,
niin näissä elämissä pitäisi löytyä jotain korrelaatioita, jotka todistavat
asiasta.

31.  Lääketieteelliseen materialismiin perustuva uskontopsykologia kieltää
yliluonnollisen olemassaolon kirjaimellisesti.
 Yliluonnollisen piiriin ei katsota kuuluvan pelkästään uskonnollisia käsitteitä
(jumalat, henget), vaan myös arkisen ajattelun asioita.
 Esimerkiksi "mieli" käsitteenä on liian ei-empiirinen, jotta sitä voisi pitää
todellisena asiana yliluonnollisen kieltävän uskontopsykologian piirissä.
 Kun yliluonnolliset tai tiukimmassa muodossa kaikki ei-empiiriset seikat
kielletään, syntyy psykologia, joka pyrkii selittämään kaikki inhimilliset
ajatteluprosessit neurologisesti, mekanistisesti ja lähes matemaattisella
tavalla.
 Puhtaasti empiristiseltä pohjalta lähtevä psykologia ei voi olettaa
näkymättömiä, epämääräisiä vaikuttavia tekijöitä (kuten "mieli"). Niinpä
inhimillistä toimintaa ja käyttäytymistä selitetään selkeillä,
havaittavilla ja kokeellisesti todistettavilla toimijan ja ympäristön
välisillä vuorovaikutussuhteilla.

32. ”Uskonto olisi siis ihmiskunnan universaali
pakkoneuroosi; kuten lasten pakkoneuroosi, se
nousee Oidipuskompleksista, suhteesta isään.
Jos tämä näkemys on oikea, on oletettavissa että
kääntyminen pois uskonnosta tulee
tapahtumaan kasvamisen välttämättömän
prosessin myötä, ja että me löydämme itsemme
tällä hetkellä tämän kehitysvaiheen
risteyksestä.”
Sigmund Freud: Arkielämämme psykopatologiaa. Suom. Martti Takala & Marjatta
Santala. Otava 1954.

33.  Raamatun tieteellinen tutkiminen alkoi renessanssin ihanteista, joiden
mukaan vanhoja tekstejä tuli tutkia alkuperäiskielisinä.
 Reformaatio = uskonpuhdistus
 Saksalaisen Martti Lutherin teologisen työskentelyn tuloksena syntynyt katolisen
kirkon uudistusliike. Käynnistyi 1510-luvulla Wittenbergissä
 Luther uskoi, että jokaisen pitäisi saada lukea Raamattua omalla
äidinkielellään.
 Käänsi itse Raamatun saksan kielelle hepreasta ja kreikasta.
 Valistusfilosofia:
 Kritiikki vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä ja kirkkoa kohtaan ja usko siihen, että
järjen avulla voidaan rakentaa parempi yhteiskunta ja lisätä onnellisuutta.
 Kannatettiin ihmisoikeuksia, yksilön vapautta, yhteiskunnallista tasa-arvoa ja
edistettiin luonnontieteitä ja kansanvalistusta.
 Raamattua alettiin tutkia kuten mitä tahansa historiallista lähdettä.

34.  Sanan taustalla ovat kreikan kielen termit eksēgeomai (kertoa
perusteellisesti), eksēgēsis (kertomus, selitys, tulkinta) ja eksēgētēs (selittäjä).
 Nykysuomen sanakirjan mukaan eksegetiikka tarkoittaa raamatunselitysoppia
tai -tiedettä.
 Helsingin yliopiston mukaan eksegetiikka on tieteenala, joka tutkii
Raamattua ja muita varhaisia juutalaisia ja kristillisiä kirjoituksia sekä
niihin liittyviä kulttuurisia ja uskonnollisia ilmiötä.
 Raamatun kirjojen kirjoittajat eivät siis alun perin kirjoittaneet tekstejään
Raamattuun, vaan valmistuessaan Raamatun kirjat olivat vain yksi osa oman
aikansa uskonnollista kirjallisuutta
 esim. Paavalin kirjeet olivat todellakin tietyssä tilanteessa kirjoitettuja yksityishenkilön
kirjeitä vastaanottajayhteisöille.
 Jos Raamatun kirjoja halutaan ymmärtää alkuperäisessä historiallisessa
yhteydessä, on tutkittava sitä kulttuuria, jossa kirjoitukset syntyivät.
 Tutkijan on syytä perehtyä myös sellaiseen kirjallisuuteen, jota Raamatun kirjojen
kirjoittajat pitivät täysin harhaoppisina.

35.  Eksegetiikan kohteita ovat muinaiset tekstit ja niiden taustalla
oleva uskonnollinen ja kulttuurinen todellisuus.
 Raamatun kirjoitusten lisäksi tutkimus kohdistuu myös muihin
Raamatun maailmaa valaiseviin teksteihin ja muuhun
materiaaliseen jäämistöön.
 Vanhaan testamenttiin ja juutalaisuuteen perehtyvien eksegeettien
täytyy hallita Raamatun heprean lisäksi myös muita seemiläisiä
kieliä. Varhaiskristillisyyden tutkija puolestaan tarvitsee usein myös
latinan tai koptin taitoja.
 Kirjallisuuskritiikki tarkastelee tekstin yhtenäisyyttä ja
epäyhtenäisyyttä.
 Lähtee siitä havainnosta, että useimmat Vanhan testamentin tekstit ovat
syntyneet monivaiheisen ja usein vuosisataisen toimitusprosessin
tuloksena.

36. Teksteissä olevat erot osoittavat, että toimittajat ovat lisänneet,
muuttaneet ja joissain tapauksissa jopa poistaneet vanhempaa
tekstiä. Koska toimitusprosessit ovat saattaneet kestää
vuosisatoja, tekstit sisältävä pahimmillaan lukuisten eri
toimittajien lisäyksiä.

37.  Muotokritiikissä tekstiä tarkastellaan esteettiseltä kannalta kiinnittäen
huomiota sen konkreettisiin kielellisiin piirteisiin.
 Lajikritiikissä edetään tekstin konkreettisista piirteistä - ja erityisesti tekstien
välillä havaituista yhtäläisyyksistä - tekstien takana oleviin ideaalityyppeihin
eli lajeihin, jotka liitetään kullekin lajille tyypilliseen sosiaalisen elämän
tilanteeseen.
 Traditiokritiikissä jäljitetään teksteistä löytyneiden traditioiden varhaisempia,
sekä suullisia että kirjallisia vaiheita.

38.  Kirkkohistoria on osa sekä historiaa että teologiaa. Se tarkastelee kirkkoja ja
uskonnollisia liikkeitä niin muuttujina kuin muutosvoiminakin.
 Historiaa ja siten myös kirkkohistoriaa tutkitaan, jotta ymmärrettäisiin
tradition siirtyminen sukupolvelta toiselle. Ilman tämän jatkuvuuden
tajuamista ei voi ymmärtää kristinuskon kirjallisia lähteitä kuten Raamattua,
uskontunnustuksia tai vaikkapa kirkollista lehdistöä.
 Kirjallisten lähteiden lisäksi voidaan tutkia rakennuksia, taideteoksia ja
suullisia kertomuksia.
 Kirkkohistorialla on läheisiä liittymäkohtia muihin historiatieteisiin sekä
yhteiskunnallisen ja humanistisen tutkimuksen eri lohkoihin.
Lähde: Helsingin yliopisto

39.  Liturgiikan piiriin kuuluu kaikki se tutkimus ja opetus, joka liittyy
jumalanpalvelukseen eli kulttiin: jumalanpalvelusjärjestys ja -musiikki,
kirkolliset toimitukset sekä kirkollinen taide.
 Homiletiikka tarkoittaa saarna- eli puheoppia. Se tutkii uskonnollista
viestintää. Saarnaa voidaan myös käsitellä liturgiikan osana, koska saarnalla
on kiinteä asema jumalanpalveluksessa.
 Kristillinen sielunhoito pyrkii palvelemaan ja auttamaan kärsivää ihmistä.
Määritelmä sulkee piiriinsä myös diakonian, eli uskonnollisten yhteisöjen
sosiaalisen toiminnan.
 Kirkko-oikeus selvittelee kirkon toimintaa julkisena organisaationa. Kirkko-
oikeuden piiriin kuuluvat säännökset sisältävät määräyksiä uskonnollisia
yhteisöjä varten.

40.  Kirkkososiologian tehtävänä on luoda teoriaa kirkosta osana yhteiskuntaa.
Siinä tutkitaan kirkollista toimintaa eri historiallisissa ja yhteiskunnallisissa
oloissa.
 Uskonnonpedagogiikka tutkii kasvatuksen maailmaa liittyen
uskontokasvatukseen, annettiin tätä sitten kirkon, koulun, kodin tai muiden
instituutioiden piirissä.

41. DOGMATIIKKA
Dogmatiikka tutkii kirkkojen oppisisältöjä ja niitä koskevaa teologista
ajattelua.
 Kristillisessä teologiassa dogmatiikka selvittää
 kristillisen opin kehkeytymistä
 miten yksittäiset opinkappaleet eli dogmat ovat syntyneet
 eri kirkkokuntien oppeja
 yksittäisten teologien tai teologisten koulukuntien näkemyksiä.
 Dogmatiikka voi tutkia minkä tahansa uskonnon oppia. Tieteenä
dogmatiikka ei ota kantaa tutkimiensa oppien puolesta tai niitä vastaan.
 Dogmatiikan tutkimus palvelee kirkkoa harjoittamalla sen tradition
objektiivista ja kriittistä tutkimusta.

42.  Ekumeniikka tutkii kirkkojen ykseyspyrkimysten taustalla olevaa teologista
ajattelua ja kirkkojen tunnustuksia
 Ekumenian tavoitteena on kristillisen kirkon ykseyden toteutuminen. Ekumeniikka
puolestaan tarkoittaa ekumenian sekä siihen liittyvien ilmiöiden tieteellistä tutkimusta.
 Keskeinen ekumeniikan ala on luterilaisen ekumeniikan perusteiden ja Lutherin
teologian tuntemus.
 Ekumeniikan tutkimusaiheina ovat muun muassa
 ekumeeniset liikkeet
 ekumeeninen teologia ja kirkkojen tunnustukset
 kirkkojenväliset oppikeskustelut
 ekumenian edellytysten selvittely.
 Lisäksi ekumeniikassa tutkitaan kirkkojen yhteistä sosiaalieettistä toimintaa
sekä pohditaan mm. kehityksen ja oikeudenmukaisuuden ongelmia, rauhaa ja
ihmisoikeuksia sekä niiden suhdetta kirkkojen elämään ja oppiin.
 Myös missiologia eli kirkkojen lähetystyön tutkimus sisältyy ekumeniikan
oppiaineeseen.

43.  Teologisessa etiikassa ja sosiaalietiikassa tarkastellaan etiikan teorioita
ja moraaliseen käyttäytymiseen liittyviä kysymyksiä
 Teologisen etiikan opetuksen ja tutkimuksen kirjoon kuuluu etiikan historia
antiikista ja kristinuskon alusta alkaen
 aristotelinen hyvetraditio
 augustinolainen tahdon teoria
 skolastiikan ja reformaation ihmistä koskevat teoriat
 oikeaa ja väärää koskevat teoriat.
 Tutkimuksen kohteena ovat eettiseltä kannalta merkittävät
maailmanlaajuiset ongelmat.
 Sosiaalietiikka, soveltava etiikka, bioetiikka sekä lääketieteen ja talouden
eettiset kysymykset ovat myös osa teologisen etiikan aineista

44.  Uskonnonfilosofia tutkii uskontoon liittyviä filosofisia kysymyksiä ja
käsityksiä
 Uskonnonfilosofiassa lähestytään uskonnollisia ja teologisia kysymyksiä
filosofisin välinein. Näitä aiheita käsitellään sekä historiallisista että
moderneista näkökulmista.
 Keskeisiä uskontoon liittyviä filosofisia kysymyksiä
 usko ja järki
 uskonnollinen kieli ja kokemus
 uskonto ja kulttuuri.
 Aihepiirit kattavat laajan alan koko länsimaisen ajattelun ja kulttuurin
kentästä. Uskonnonfilosofiassa pyritään ymmärtämään länsimaisen
kulttuurin piirissä syntyneitä ajattelutapoja ja aatevirtauksia.

45.  https://www.youtube.com/watch?v=TMtSpwDAjOA
 https://www.youtube.com/watch?v=iLl7Dy-xMMg
 http://areena.yle.fi/1-2839371
 http://areena.yle.fi/1-2467076 (sivuaa löyhemmin aihetta)