1. MIKSI YHDET ALUEET OVAT VEVOIMAISIMPIA KUIN TOISET?
© Timo Aro 2012

2. Sisältö
1.Tausta
2. Alueiden vetovoima teollistumisen ja kaupungistumisen
alkuvuosikymmeninä 1900-luvun vaihteessa
3 . Alueiden vetovoima 2010-luvun Suomessa
 Liikkuvuuden näkökulmasta
© Timo Aro 2012

3. 1. Tausta
© Timo Aro 2012

4. 1. ALKUETU:
alue saa puolelleen alkuedun historiallisen kehityksen, tapahtumien tai sattuman
ansiosta. Alkuetu muodostuu keskittymiskehityksen tuloksena. Kasvukehä
laajenee ja lukkiutuu positiiviseksi: yksi hyvä tekijä johtaa toiseen jne
4. RAKENNETTU/STRATEGINEN
4. 5. MENTAALINEN ETU
ETU perustuu tietoisiin strategisiin
valintoihin ja pitkäjännitteiseen
Rakennettu perustuu uskoon, tahtoon ja
kehittämiseen, jolloin alue panostaa etu kasvuretoriikkaan. Positiivisten
järjestelmällisesti valittuihin toimialoihin mielikuvien luominen korostuu.
tulevaisuuslähtöisesti alueen yhteisen Onnellisilla sattumilla, tapahtumilla ja
edun näkökulmasta. Positiivinen ulko-puolisilla päätöksillä iso
uusiutuminen käynnistyy usein sisäisen merkitys. Pienestä tai vähäpätöisestä
tai ulkoisen shokin seurauksena. 3. 5. voi kasvaa vähitellen isoa ja merkit-
Demografi tävää jne.
Ennakointiherkkyys korostuu
-nen etu
1. Alku- Mentaalinen
etu etu
2. SIJAINTIETU perustuu alueen
optimaaliseen sijaintiin suhteessa muihin
3. DEMOGRAFINEN ETU 2. Sijainti- keskittymiin. Sijaintietua tukee saavutet-
perustuu positiiviseen väestön- etu tavuus eli hyvät maantie-, rautatie-, lento-,
kehitykseen, joka pitää sisällään satama- ja muut väylä- ja käytävä-yhteydet
luonnollisen väestönlisäyksen ja
muuttoliikkeen (maassamuutto ja
siirtolaisuus)
© Timo Aro 2012

5. SAVOTTA-
SUOMI
MAASEUTU
VS.
VS.
RANNIKKO-
?
KAUPUNKI
SUOMI
HAJAUTTA-
MINEN KOHEESIO
VS. VS.
KESKITTY- KILPAILU-
MINEN KYKY
© Timo Aro 2012

6. © Timo Aro 2012

7. ”Jokaisen, joka aikoi muuttaa, oli ilmoittauduttava lähtöpaikkakunnan seurakunnan
kirkkoherralle ja esitettävä todistukset siitä, että hänet oli asianmukaisesti
henkikirjoitettu ja että hän oli maksanut niin kruunun kuin kunnankin verot edelliseltä
vuodelta. Myös oli muuttajan näytettävä, ettei hän ollut toisen holhouksen tai
käskyvallan alainen. Aiotusta muutosta oli kuulutettava kirkossa kahtena sunnuntaina,
minkä jälkeen hakijalle oli annettava muuttokirja, jollei laillista estettä ilmaantunut. Kun
muuttokirja oli otettu, merkittiin henkilö muuttaneen pois seurakunnasta ja minne
seurakuntaan muuttokirja oli annettu. Hakijan velvollisuus oli viedä muuttokirja uuteen
seurakuntaan kahden kuukauden kuluessa, tai hän jäi kokonaan kirkonkirjojen
ulkopuolelle”
- Keisarillinen julistus vuodelta 1879 -
© Timo Aro 2012

8. ”Maalta suuntautuvan väestövirran mukana tulee kahdenlaista aineista:
ensinnäkin maaseudun kermaa, sitä yksilöllisesti ja sosiaalisesti
kehityskykyisintä ainesta, joilta kotiseudulta puuttuu itsenäisen toimeentulon
mahdollisuudet ja jonka liikkeelle panevana vaikuttimena on ollut pyrkimys
sosiaaliseen kohoamiseen…mutta toiseksi tuon virran mukana ajautuu
sosiaalisesti heikointa, rauhatonta väkeä, joka jo nuorella iällä lähtee työtä
pakoon, pois maaseudun hiljaisuudesta ja yksitoikkoisuudesta ja sitten kuin
sattumanvaraisesti muuttelee mitään ammattia kunnolla oppimatta
paikkakunnalta toiselle ja kokeilee monissa työpaikoissa mihinkään
juurtumatta. Tästä juurettomasta joukosta seuloutuu sitten irtolaisten ja
rikoksentekijöiden sosiaalinen pohjasakka kaupunkimaisessa ilmapiirissä”
-Työväenluokan syntyminen pelotti eritoten niin sanottua
parempaa väkeä, jonka pelot Heikki Waris tiivisti osuvasti -
© Timo Aro 2012

9. Kuntien välinen muuttoliike 1878-2011
300000
280000
- Lähde: Tilastokeskusti ”Kilpailuvaltio,
”Suuri muutto” metropolivaltio
260000
240000
220000
200000 1930-luvun laman
jälkeinen nousu-
180000
kausi
160000 ”Hyvinvointivaltio-
140000
projekti”, tasapainoinen
Elinkeinovapaus, aluekehitys
120000 muuttorajoitukset
poistettiin Jälleenrakentaminen,
100000
asutus- ja teollistava
80000 aluepolitiikka
60000
40000
Kaupungistuminen Sotavuodet
20000 , esikaupungit
0
1938
2001
1878
1881
1884
1887
1890
1893
1896
1899
1902
1905
1908
1911
1914
1917
1920
1923
1926
1929
1932
1935
1941
1944
1947
1950
1953
1956
1959
1962
1965
1968
1971
1974
1977
1980
1983
1986
1989
1992
1995
1998
2004
2007
2010
© Timo Aro 2012

10. Kuntien välinen muuttoliike suhteessa väkilukuun 1878-2011 (promillea
keskiväkiluvusta)
65
- Lähde: Tilastokeskusti
60
55
Vuonna 1974 Vuosina
50
muuttoennä- 2005-2009
45 tys kuntien muutettiin
välillä kuntien välil-
40
lä vilkkaam-
35 min kuin kos-
30
kaan aikai-
semmin
25
20
15
10
5
0
1878
1880
1882
1884
1886
1888
1890
1892
1894
1896
1898
1900
1902
1904
1906
1908
1910
1912
1914
1916
1918
1920
1922
1924
1926
1928
1930
1932
1934
1936
1938
1940
1942
1944
1946
1948
1950
1952
1954
1956
1958
1960
1962
1964
1966
1968
1970
1972
1974
1976
1978
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
© Timo Aro 2012

11. Alueiden välistä liikkuvuutta ohjaavat päätekijät pitkällä
aikavälillä 1880-luvulta 2010-luvulle
 1880-1970’: työ ja toimeentulo
 1970-2010’: asuminen (työ, opiskelu)
 2010’-: asuin- ja elinympäristö sekä
mainekuva?
© Timo Aro 2012

12. 2. Alueiden vetovoima teollistumisen ja kaupungistumisen
alkuvuosikymmeninä 1900-luvun vaihteessa
© Timo Aro 2012

13. Alueellista liikkuvuutta ja vetovoimaa lisäävät ja
rajoittavat tekijät 1900-luvun alun molemmin puolin
Edistävät tekijät: Rajoittavat tekijät:
 Muuttorajoitusten poistuminen  Osittaiset muuttorajoitukset ja
elinkeinovapauden myötä liikkuvuudelle kielteiset asenteet
 Maaseudun liikaväestön
purkautuminen kaupunkeihin tai  Sosiaalisen liikkuvuuden
kaupunkien läheisyyteen staattisuus
 Siirtolaisuus  Köyhäinapu paikan päällä
 Maa- ja metsätalouden  Kaupunkien sisäiset rajoitukset
koneellistuminen
 Teollisuuden työvoimapula  Pulavuodet vs. työvoimapula
 Maaltapako
© Timo Aro 2012

14. Vertailu eräiden seutukuntien väestönkehitykseen 1880-2011*
Seutukunta 1880 1940 1950 1990 2011
Helsingin 84569 (1) 411019 (1) 491594 (1) 1 117 098 (1) 1 428 953 (1)
Porin 61805 (2) 97365 (4) 124012 (4) 143 476 (6) 137 603 (7)
Turun 61789 (3) 129711 (3) 162711 (3) 267 081 (3) 311 658 (3)
Mikkelin 51594 (4) 63551 (13) 75317 (12) 77 213 (16) 72 772 (16)
Tampereen 43949 (8) 130729 (2) 163424 (2) 300 814 (2) 378 096 (2)
Lahden 41281 (9) 71172 (8) 107757 (5) 197 012 (4) 202 236 (5)
Jyväskylän 38277 (10) 68166 (10) 100569 (7) 141 566 (7) 175 324 (6)
Oulun 38322 (17) 65702 (12) 83449 (11) 162 644 (5) 229 684 (4)
Vaasan 48244 (6) 69103 (9) 71592 (14) 85 228 (15) 93 872 (13)
Seinäjoen 26155 (30) 38043 (28) 44537 (29) 120 655 (8) 125 021 (8)
* Vuodet 1880-1950 vuoden 2003 seutukuntaluokituksen mukaan (Lähde:Tervo al. 2007) ja vuodet 1990 ja 2011 nykyisen 1.1.2012
alueluokituksen mukaan © Timo Aro 2012

15. Vetovoimaiset alueet 1900-luvun molemmin puolin
Teollistuvat työpaikat, kasvava kotimarkkinateollisuus sijoittuivat Etelä- ja Länsi-Suomeen
 Tekstiiliteollisuutta Tampereelle, Turkuun, Vaasaan, Forssaan, Poriin ja Hyvinkäälle, suurmyllyjä Vaasaan, Helsinkiin
ja Kuopioon, sokeritehtaita Vaasaan, Helsinkiin, Turkuun ja Kotkaan, tupakkatehtaita Helsinkiin, Turkuun,
Pietarsaareen ja Vaasaan, vaatetusteollisuutta Helsinkiin, Tampereelle, rakennusaineteollisuutta Paraisille, Lohjalle
jne.
 Tampereesta tuli vähitellen kotimarkkinateollisuuden keskus
Kaupungistuminen
 ”Maaseudun liikaväestö” purkautui teollistumisen, kaupungistumisen ja siirtolaisuuden seurauksena
 Maaseutualueet menettivät noin 400 000 muuttajaa vuosina 1881-1939. Kaupungit ja kauppalat saivat muuttovoittoa
noin 600 000 henkilöä em. aikana. Kaupungistumisaste oli noin 23 % vuonna 1940, kun se oli Ruotsissa, Norjassa ja
Tanskassa noin 40 %, Saksassa 70 % ja Englannissa 80 %
 Helsingin vetovoima oli omaa luokkaansa, mutta korkean vetovoiman alueita olivat lisäksi Tampere, Turku,
Forssa, Pori, Kymenlaakso ja Vuoksenlaakso (ja Viipurin lääni). Vuosina 1880-1930 Savon maakunnat ja Pohjois-
Karjala menettivät noin 150 000 ihmistä Etelä-Suomen teollisuuskeskuksille ja kaupungeille. Savolaiset lähtivät
harvaan asutulta maaseudultaan ”piällysmiehen paikkoja hakemaan” ensisijaisesti Viipurin ja toissijaisesti Uudenmaan
lääneistä
Siirtolaisuus
 Vuosien 1880-1930 välisenä aikana noin 300 000 ihmistä lähti ”Amerikkaan puuveitsellä kultaa vuolemaan”.
© Timo Aro 2012

16. ”Kaksihaarainen pussi olalla, harmaassa puolivillaisessa puvussa,
housunlahkeet isojen saappaiden päällä marssi Hollolan seudun
”itsellisen” poika Helsinkiin, pyrki rakennustöihin hanslankariksi tai
mihin muuhun toimeen vain, jos huolittiin”
- Heikki Waris kuvasi näin vuonna 1936 Helsingin Sörnäisiin muuttanutta. Useat
kaupunkitöihin tulevat muuttajat kävivät kesäisin tutustumassa ja kokeilemassa ennen
lopullista muuttamista -
© Timo Aro 2012

17. Vetovoimaisimmat kunnat vuosina 1921-1939
TOP 10 määrällinen muuttovoitto TOP 10 suhteellinen muuttovoitto
kunnittain: kunnittain (promillea keskiväkiluvusta):
1. Helsinki 112.999 1. Haagan kauppala (Hki) 100,4
2. Tampere 17.573 2. Kulosaari (Hki) 77,1
3. Viipuri 16 353
3. Oulunkylä (Hki) 66,4
4. Turku 14.657
4. Petsamo 52,2
5. Lahti 8.277
6. Kotka 7.945 5. Varkauden kauppala 39,7
7. Ruokolahti 7.810 6. Messukylä (Tre) 35,7
8. Jääski 7.758 7. Käkisalmi 32,9
9. Kemin maalaiskunta 7.228 8. Maarianhamina 30,9
10. Helsingin maalaiskunta 6.858 9. Kemin maalaiskunta 30,0
10. Lahti 29,4
Lähde: Reijo Lento 1951, Muuttovoitto kunnittain vuosina 1921-1939 © Timo Aro 2012

18. 3. Alueiden vetovoima 2010-luvun Suomessa
© Timo Aro 2012

19. HAJAUTETTU HAJAUTETTU METROPOLIVALTIO
HYVINVOINTIVALTIO KILPAILUVALTIO 2010’-
1950-1990’ • Keskeisiä toimenpiteitä: Yli
1990-2010’ 100000 asukkaan toiminnalliset
• Keskeisiä toimenpiteitä: • Keskeisiä toimenpiteitä: alueet, kasvu- ja
Teollistava aluepolitiikka, ammattikorkeakoulut, kaupunkisopimukset, MAL-
kehitysaluetuet, syrjäisyyslisät, yliopistokeskukset, rakennerahastot, sopimukset, innovaatiokeskittymä-
hajasijoittaminen, valtionyhtiöiden osaamiskeskusohjelma,
sijoituspäätökset, valtionosuudet, politiikka, SHOK, kunta- ja
aluekeskusohjelma, KOKO-ohjelma, palveluraken-neuudistukset jne.
alueyliopistot jne.  tavoitteena elin-keino- ja kehitysyhtiöt,
tasapainoinen aluerakenne
aluehallinto
•Kilpailukykypolitiikka
• Koheesiopolitiikka keskiössä: •Koheesio- ja kilpailukykypo- keskiössä: noin 5-12
50-100 keskittymää litiikka keskiössä: noin 30 keskittymää
keskittymää
Lähde: mukaillen Sami Moisio 2012: Valtio, alue, politiikka. Suomen tilasuhteiden sääntely toisesta maailmansodasta nykypäivään
© Timo Aro 2012

20. ” Tiedätte minun olevan Itä-Suomesta. Joka on Lapin, Pohjanmaan ja Kainuun ohella ollut kautta
historian maan suurimpia muuttotappioalueita, jonkinlaista Etelä-Suomen ja Ruotsin, etten sanoisi
koko Pohjolan raaka-ainereserviä niin inhimillisessä kuin taloudellisessa mielessä. Itsenäisyyden
ajan ehkä suurin maansisäinen joukkoliikehdintä, vyöryn omainen maaltapako, nuorison siirtyminen
metsäkylistä liikepaikkoihin sattui minun ajalleni. Nuoruuteni 1960-luvulla oli aika, jolloin sisarieni
lisäksi lapsuudenystävä ja kasvinkumppani ja tangopartneri ja lavaruusu toisensa perästä lähti niin
sanotusti vitomaan. Lähinnä Helsinkiin ja Etelä-Suomen kaupunkeihin…työttömyyden lisääntyessä
pitkälti juuri tuon muuttohysterian takia…Lähtijöiden unelmat olivat suuria. Leuhkana vilkutettiin
asemalta saattajille. Että miten kehtaatte jäädä tänne korpeen kuolemmaan. Ensimmäisellä lomalla
sitten tultiin kotikylän tanssilavalle teräväkärkisissä sianpotkaisukengissä ja
teryleenihousuissa…Kuis täällä landella pyyhkii?...Ja me siellä vielä olevat katsoimme silmät
susirenkaina sitä hienoutta, suuren maailman arvot alkoivat muuttaa perinteisiä arvoja ja varmaan
noina hetkinä monessa päässä kiteytyi lähtöpäätös, ja se muuttui syöksykierteeksi…lopulta oli
pakko lähteä sellaisenkin joka olisi halunnut jäädä
- Kirjailija Heikki Turunen kuvaa hyvin suurta
muuttoa kirjeessään tulostaan alustajaksi erääseen
muuttoliikeseminaariin Turkuun 1970-luvulla -
© Timo Aro 2012

21. 1. ALKUETU:
alue saa puolelleenn alkuedun historiallisen kehityksen, tapahtumien tai sattuman
ansiosta. Alkuetu muodostuu keskittymiskehityksen tuloksena. Kasvukehä
laajenee ja lukkiutuu positiiviseksi kehäksi: yksi hyvä tekijä johtaa toiseen jne
4. RAKENNETTU/STRATEGINEN 4.
ETU perustuu tietoisiin strategisiin Rakennettu 5. MENTAALINEN ETU
perustuu uskoon, tahtoon ja
valintoihin ja pitkäjännitteiseen etu
kehittämiseen, jolloin alue panostaa kasvuretoriikkaan. Positiivisten
järjestelmällisesti valittuihin toimialoihin mielikuvien luominen korostuu.
tulevaisuuslähtöisesti alueen yhteisen Onnellisilla sattumilla, tapahtumilla ja
edun näkökulmasta. Positiivinen ulko-puolisilla päätöksillä iso
uusiutuminen käynnistyy usein sisäisen merkitys. Pienestä tai vähäpätöisestä
3. 5. voi kasvaa vähitellen isoa ja merkit-
tai ulkoisen shokin seurauksena. Demografi-
Ennakointiherkkyys korostuu nen etu
1. Alku- Mentaalinen tävää jne.
etu etu
2. SIJAINTIETU perustuu alueen
optimaaliseen sijaintiin suhteessa muihin
3. DEMOGRAFINEN ETU 2. Sijainti-
keskittymiin. Sijaintietua tukee
perustuu positiiviseen etu saavutettavuus eli hyvät maantie-, rautatie-,
väestönkehitykseen, joka pitää lento-, satama- ja muut väylä- ja käytävä-
sisällään luonnollisen yhteydet
väestönlisäyksen ja muuttoliikkeen
(maassamuutto ja siirtolaisuus)
© Timo Aro 2012

22. 2012
© Timo Aro 2012

23. 146
Alle 5 000 asukkaan kuntaa, 10 % väestöstä
© Timo Aro 2012

24. kuntaa, joissa syntyy alle 30 lasta vuodessa
© Timo Aro 2012

25. © Timo Aro 2012

26. ”Meillä on ristiäiset kerran
neljässä kuukaudessa ja
hautajaiset joka viikko”
- Vaalan kunnan edustaja 2011 -
© Timo Aro 2012

27. 8
Yli 100 000 asukkaan
kuntaa,34 % koko väestöstä
© Timo Aro 2012

28. Joka kolmas kunta tai seutu-
kunta saa muuttovoittoa
Muuttovoitot keskittyvät
suuriin kasvukeskuksiin, Helsingin
ja Tampereen laajenevalle vaiku-
tusalueelle ja pistemäisesti yksit-
täisille paikkakunnille
Kasvukäytävien ja –vyöhyk-
keiden merkitys korostuu:
Helsingin ja Tampereen välisellä
vaikutusalueella asuu joka kolmas
suomalainen, mutta koko maan
muuttovoitosta 89 % keskittyy
alueelle
© Timo Aro 2012

29. Muutto-
vetovoima
korkein
Vesilahdella,
Limingalla,
Pirkkalassa ja
Maskussa
2005-
2010!
Kartta: Timo Widbom
Analyysi: Timo Aro
© Timo Aro 2012

30. Neljä kymmenestä Muuttajien
kunnasta (137) sai tulokertymä
muuttovoittoa positiivinen 162
työllisistä kunnassa
Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011
Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011
© Timo Aro 2012

31.  Kuuden tähden kunnat eli ne kunnat,
joissa kaikki muuttoliikkeen kaksi määrällistä
31
(maassamuutto ja siirtolaisuus) ja neljä laadullista
(työlliset, 25-34-vuotiaat, korkea-asteen
suorittaneet ja positiivinen tulokertymä) mittaria
olivat positiivisia vuosina 2005-2008
 94 kuuden tähden kuntaa, joista:
 Uudellamaalla 23 kuntaa (28): Kartta: Timo Widbom
Analyysi: Timo Aro
 Varsinais-Suomessa 14 kuntaa
 Pirkanmaalla 12 kuntaa
 Pohjois-Pohjanmaalla 9 kuntaa
 Kanta-Hämeessä 6 kuntaa
 Ahvenanmaalla 6 kuntaa
© Timo Aro 2012

32. SAAVUTETTAVUUS
- Kartta kuvaa väestön
saavutettavuutta suhteessa
olemassa olevaan tieverkostoon
- Mitä korkeampi on suhteellinen
indeksiluku, sitä enemmän ko.
alueella asuu väestöä
- Helsingin vaikutusalue noin 100
km
- Kasvukäytävät Hki-Tre, Hki-
Lahti ja Hki-Turku
© Timo Aro 2012

33. TYÖSSÄKÄYNTI
KESKUKSIIN
- Pendelöinnin suuntau-
tuminen keskus- tai
seutukaupunkeihin
- Mitä punaisempi väri, sitä
enemmän pendelöintiä
suuntautuu keskukseen
- Kartta osoittaa kaupunki-
seutujen ja maaseutualueiden
keskus- ja alataajamat sekä
varsinkin suurten keskusten
välittömän vaikutusalueen
© Timo Aro 2012

34. Hallitsevana trendinä
Helsingin vaikutusalueen
jatkuva laajeneminen
Pääkaupunkiseudun
pendelöintialue laajentunut
noin 25 km vuosikym-
menessä
Etelä-Suomi jatkossa
yhtenäinen työssäkäynti-
alue?
Lähde: http://www.hsy.fi
© Timo Aro 2012

35. Neljä viidestä
6 suurinta suomalaisesta
12 suurinta
kaupunkiseutua asuu taajamissa,
kaupunkiseutua
tuottaa joiden
tuottaa
yhteenlaskettu
68,5 % 80 % maa-pinta-ala
koko maan TKI- vain
BKT:sta
menoista
2%
Alle 6 000
Kolme viidestä
12 suurimman asukasta
asuu 10 suu-
kaupunkiseu-
dun alueella
rimmalla ja 173
neljä kunnassa, joka
sijaitsee
viidestä kolmannessa
67 % 20 suurimmalla kunnassa syntyy
alle 50 lasta
työpaikoista kaupunkiseudull
a vuodessa
© Timo Aro 2012

36. Metropolialueen 14 kunnan osuus (%) koko maasta eräillä mittareilla
Väestöstä 25,3 % (2011)
70
60
Ylemmän korkeakoulututkinnon tai
50 Väestönkasvusta 2000-2011 65,8 % (2000-2011)
tutkijakoulutuksen suorittaneista
42,9 % (2010) 40
30
20
10
Tutkimus- ja kehityshenkilöstöstä 0 Bruttokansantulosta 35,8 % (2009)
42,9 % (2010)
Tutkimus- ja kehitysmenoista Työpaikoista 30,3 % (2010)
42,4 % (2010)
Yritystoimipaikoista 24,1 % (2010)
© Timo Aro 2012

37. Alueen positiivisen kasvun lukkiutuminen
KUMULAATIOVAIKUTUKSET AKTIIVI-IKÄISTEN
/KASVUKEHÄ LAAJENEE MUUTTO ALUEELLE
Uudet työpaikat syntyvät
sinne missä on ihmiset
(markkinat)
ALUEEN MARKKINAT
KASVAVAT JA LAAJENTUVAT
ALUEEN MARKKINAT MUUTTOLIIKE
KASVAVATJA LAAJENEVAT
Mitä enemmän alueelle
Ihmiset muuttavat sinne MUUTTOLIIKE LISÄÄNTYY muutetaan, sitä enemmän
missä on työpaikkoja tai alueen markkinat kasvavat
koetaan olevan tulevai-
suudessa työmahdollisuuksia
© Timo Aro 2012

38. Summa summarum alueiden vetovoimasta 1880-luvulta
2010-luvulle
1. Työpaikkakehitys
2. Asuin- ja elinympäristön saavutettavuus
3. Mainekuva
© Timo Aro 2012

39. ”Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät
vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat
aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään”
- Mukaillen Doz ja Kosonen 2007 -
© Timo Aro 2012

40. Kiitos !!!!
YHTEYSTIEDOT:
VTT Timo Aro
timokaro@gmail.com
045 657 7890
www.timoaro.fi