1. Masennus haastaa
työkykyä
Kirsi Ahola
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

2. Masennus on yleinen syy
työkyvyttömyyteen
• Uusista työkyvyttömyyseläkkeistä
kolmannes myönnetään mielenterveyden
häiriön vuoksi. Yleisin yksittäinen peruste
on masennus.
• Joka viides suomalainen (18 %) sairastaa
masennuksen elämänsä aikana. Yhden
vuoden aikana 6 % työssäkäyvistä
suomalaisista sairastaa masennuksen.
• Valtaosa masentuneista työntekijöistä
pysyy kuitenkin työelämässä.
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

3. Mitä masennus on?
• Masennuksen tunne on inhimillinen
reaktio pettymykseen tai menetykseen.
• Masennustila on sairaus, jossa
masennuksen tunne on pitkittynyt ja
levinnyt vaikuttaen toimintaan ja kaikkiin
kokemuksiin. Nämä oireet häiritsevät
elämänlaatua ja toimintakykyä.
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

4. Masennuksen taustalla on
monta tekijää
• Yksilön perimään, persoonaan,
elämänkokemuksiin ja elinympäristöön
liittyvät tekijät muovaavat herkkyyttä
sairastua masennukseen.
• Sairauden laukaisevat kielteiset
elämäntapahtumat:
• kriisit ja menetykset
• pitkäkestoiset, vaikeat ihmissuhdeongelmat
• pitkittyvä työstressi.
• Hyvät työolosuhteet ja saatu tuki ylläpitävät
työkykyä sairastumisen yhteydessä.
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

5. Pitkittyvä työstressi on yksi
masennuksen riskitekijöistä
• Pitkittyvä työstressi on haitallista
työntekijän terveydelle.
• Hankaluudet ja puutteet työjärjestelyissä,
työympäristössä tai työpaikan vuorovaikutuksessa
aiheuttavat työstressiä.
• Masennukselle altistavat erityisesti
• epäasiallinen kohtelu
• epäoikeudenmukaiseksi koettu päätöksenteko
• liian suuret työn vaatimukset
• vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa työmäärään
• huono työilmapiiri ja yhteistyön ongelmat
• jatkuva epävarmuus tulevasta.
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

6. Masennus on hoidettavissa
• Hyvällä hoidolla masennuksesta toivutaan.
• Hoito auttaa lähes kaikkia.
• Oireet lievittyvät yleensä 2-6 kuukauden kuluessa.
• Masennus uusiutuu herkästi.
• Hyvään hoitoon kuuluu
• mahdollisimman varhainen käynnistyminen
• riittävä teho ja monipuolisuus
• tuettu työhönpaluu.
• Työhönpaluuta suositellaan jo ennen
kuin toimintakyky on täysin palautunut.
• Oireet häviävät vähitellen hoidon myötä.
• Toimintakyky palautuu hiukan hitaammin.
• Toipumista tukeva työhönpaluu toteutetaan asteittain.
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

7. Esimies huolehtii työkyvyn
edellytyksistä
• Esimies kiinnittää huomiota työssä
esiintyviin riskitekijöihin, työkuormitukseen
ja työn sujumiseen.
• Esimiehen velvollisuuksiin kuuluu huolehtia
työolosuhteista ja toimintatavoista.
• Esimiehen ei pidä arvioida työntekijän terveydentilaa.
• Esimies voi ohjata työntekijän työterveyshuoltoon.
• Esimiehen tuki on työntekijälle tärkeä
voimavara.
• Ihmiset kestävät tilapäistä stressiä melko hyvin.
• Joustovara ja mahdollisuus keskustella työstä auttavat
työntekijää jaksamaan kuormittavassa tilanteessa.
• Kuormittavaa tilannetta on seurattava, ettei stressi
muodostu pysyväksi.
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi