Hyvinvointi rahoitetaan veroilla
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Hyvinvointi rahoitetaan veroilla

on

  • 1,062 views

SAK:n verolinjaukset 2011–2015. SAK:n julkaisusarja. ...

SAK:n verolinjaukset 2011–2015. SAK:n julkaisusarja.

SAK:n veropuheenvuorossa lähtökohtana on nykyisen järjestelmän kehittäminen oikeudenmukaisemmaksi. Tavoitteena on vahvistaa työllisyyttä ja julkisen sektorin kestävyyttä.

Statistics

Views

Total Views
1,062
Views on SlideShare
1,047
Embed Views
15

Actions

Likes
0
Downloads
1
Comments
0

1 Embed 15

http://www.sak.fi 15

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Hyvinvointi rahoitetaan veroilla Hyvinvointi rahoitetaan veroilla Document Transcript

  • 4·2010Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset 2011–2015 Lokakuu 2010
  • Lokakuu 2010 Lisätiedot: Tilaukset: Helena Pentti SAK helena.pentti@sak.fi puhelin 020 774 000 puhelin 020 774 0114 Olli Koski olli.koski@sak.fi puhelin 020 774 0150
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 1Hyvinvointi rahoitetaan veroilla –SAK:n verolinjaukset 2011–2015Sisältö1. TIIVISTELMÄ ........................................................................................... 32. JOHDANTO ............................................................................................. 83. HYVÄN VEROJÄRJESTELMÄN OMINAISUUKSIA ............................... 94. VEROTUS JA TALOUSKASVU ............................................................. 115. VEROTUS JA TULOEROJEN KEHITYS ............................................... 136. YRITYS- JA PÄÄOMATULOJEN VEROTUS ......................................... 157. TYÖN VEROTUS ................................................................................... 218. VARALLISUUDEN VEROTUS ............................................................... 339. VÄLILLINEN VEROTUS ........................................................................ 3510. KANSAINVÄLINEN VEROTUS ............................................................ 4011. HARMAA TALOUS .............................................................................. 4112. LÄHTEET ............................................................................................. 43LIITTEET 1. Bruttotulojen koostumus 2. Keskeiset verovähennykset 2010 3. Sosiaalivakuutusmaksut 2010 4. Valtion tuloveroasteikko ja arvonlisäverokannat 2010 5. Suomen verot 2008 6. Verotuet 2009*
  • 2 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 31. TIIVISTELMÄYhteiskunnallisen tasa-arvon ja taloudellisen menestymisen edellytys onse, että valtio tai kunta tarjoaa peruspalveluja sekä toimeentuloturvaa kokoväestölle. Näiden tehtävien suorittamiseksi julkisen vallan on kerättävä tulo-ja, ja merkittävin tulonlähde on verotus.SAK:n lähtökohtana Suomen verotusta kehitettäessä on riittävien verotulo-jen kerääminen julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan ylläpitämiseksi ja kehit-tämiseksi. Verotulot on kerättävä progressiivisuuden periaatetta noudatta-en, eli siten että suuremman veronmaksukyvyn omaavien verotus on kor-keampaa kuin vähäisemmän veronmaksukyvyn omaavilla. Progressiivinenverotus tarkoittaa SAK:lle oikeudenmukaista verotusta.Tämän puheenvuoron aikajänne on seuraava vaalikausi. Seuraavan halli-tuksen päätehtävä tulee olemaan julkisen talouden vakauttaminen, mikäedellyttää selvästi korkeampaa työllisyyttä ja talouskasvua, jonkin verrankireämpää verotusta sekä maltillista menotaloutta. Uskottava verouudistusseuraavalla vaalikaudella on verotuloja lisäävä. Ongelma muodostuu siitä,että samaan aikaan tarvitaan vahvaa talouskasvua, jota verojen kiristämi-nen ei yleensä edistä. Verotusta on siis uudistettava myös rakenteellisestiniin, että suuremmat verotulot voidaan saavuttaa kasvua ja työllisyyttä hait-taamatta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pieni- ja keskipalkkaisten työnverotusta ei pitäisi kiristää ja lisäverotulot on löydettävä omaisuusverotuk-sesta, yritys- ja pääomatuloverotuksen kokonaisuudesta sekä välillisestäverotuksesta. Harmaan talouden torjunnassa on mahdollisuus tuntuvaanvaltion verotulojen lisäämiseen.Verotuet 1. Verotukien käytön perusteet pitää arvioida aiempaa huolellisemmin, ja valinnan verotuen ja suoran budjettituen välillä on perustuttava tutkittuun tietoon tukien hyödyistä ja vaikutuksista. Lisäksi verovä- hennykset pitäisi toteuttaa tulon sijasta verosta tehtävällä vähen- nyksellä. 2. Valtiontalouden kehyksiä tulisi kehittää niin, että valtion tulot huomi- oidaan paremmin. Kehysten kiertäminen verohuojennuksia tekemäl- lä pitää saada lopetettua laatimalla uskottava ja kattava talouspoliit- tinen suunnitelma. 3. Asuntolainojen korkojen verovähennys on yksi suurimpia verotukia. Sen vaikutukset ovat kuitenkin kyseenalaisia: osa vähennyksestä on kanavoitunut asuntojen hintoihin, ja toisaalta tulonjaossa se suo- sii varakkaampia kotitalouksia. Asumisen tuen pitäisi olla nykyistä neutraalimpaa eri asumismuotojen välillä, ja tuen tulisi kohdentua oikeudenmukaisemmin. Tästä syystä korkojen verovähennysoikeut- ta pitäisi ainakin harkita rajattavaksi ja kohdennettavaksi paremmin. Verovähennysoikeuden pienentämisestä saatavia varoja voitaisiin käyttää yleisen asumistuen parantamiseen.
  • 4 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015Yritys- ja pääomatulojen verotus 1. Yritysverotuksen tulee olla kilpailukykyinen. Suomessa yhteisöveron taso on linjassa relevanttien vertailumaiden kanssa, eikä pakottavaa tarvetta sen alennukselle ole. 2. Pääomatulojen verokantaa korotetaan ja veropohjaa laajennetaan. 3. Tulonmuuntoa eli ansiotulojen muuntamista pääomatuloiksi vähen- netään esim. ottamalla osinkoverotuksessa käyttöön progressiivinen pääomatulojen verotus. Tämä voidaan toteuttaa verovapaalla osalla ja/tai veroasteikolla (30 % ja 35 %). 4. Säädetään yrityksille vastuuvaraus henkilöstöinvestointeihin.Työtulojen verotus 1. Työllisyyssyistä ansiotulojen verotuksen yleistä kiristämistä tulisi välttää erityisesti pieni- ja keskituloisilla. Verotuksessa on pyrittävä kompensoimaan yleisen ansiotason noususta aiheutuva verotuksen automaattinen kiristyminen. 2. Työeläkemaksujen jo sovitut korotukset ja tulevaisuuden korotustar- ve aiheuttavat paineita palkansaajien pakollisten maksujen kiristy- miseen. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat ns. sosiaalitupossa, et- tä TyEL-maksua korotetaan vuosina 2011–2014 yhteensä 1,6 pro- senttiyksikköä. Korotus jakautuisi puoliksi työnantajan ja työntekijän maksuosuuteen. Lähtökohtana on, että palkansaajien työeläkemak- sun nousu kompensoidaan tuloverotuksessa. 3. Valtion tuloveroasteikkoon lisätään uusi tuloporras, jossa verotetta- van ansiotulon raja on 150 000 euroa. Vero tämän alarajan ylittä- västä tulon osasta voisi olla esim. 35 %. Marginaaliveron korotuk- sella otetaan huomioon viime vuosina tapahtuneesta ansiotuloero- jen kasvusta johtuva veronmaksukyvyn paraneminen palkkahaitarin yläpäässä. Tähän uuteen ansiotuloveroasteikkoon sovitetaan uudis- tettava pääomatuloverotus siten, että suurten pääomatulojen ja suurten palkkatulojen marginaaliveroaste on yhtenäinen. 4. Puolisoiden yhteisverotukseen siirtymiseen ei ole perusteita. Puo- lisoiden erillisverotus tukee parhaiten myös samapalkkaisuusohjel- man toteutumista. 5. Selvitetään ansiotulovähennyksen ja työtulovähennyksen yhdistä- mistä. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys vähentää verotuloja arviolta 1,4 miljardia euroa ja työtulovähennys 1,25 miljardia euroa vuoden 2010 verotuksessa. Olisi hyvä selvittää, voitaisiinko ansio- tulovähennys ja työtulovähennys yhdistää yhdeksi työtulovähen- nykseksi (tekninen muutos, jolla ei olisi vaikutusta veronsaajien tai maksajien kannalta). Vähennysten yhdistäminen parantaisi kunnal- lisverotuksen läpinäkyvyyttä. Kuntien nimellisen ja todellisen tulo- veroprosentin lähentyminen selkeyttäisi ja yksinkertaistaisi kuntien tuloverotusta.
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 5 6. Työtulovähennystä voitaisiin kehittää porrastamalla vähennys lasten lukumäärän mukaan. Tämä parantaisi pienten lasten vanhempien työhön osallistumista. 7. On tarpeen selvittää asunnon ja työpaikan välisten matkakustan- nusten perusteella myönnettävän matkakuluvähennyksen kehittä- mistä siten, että omavastuu pienenee ja järjestelmä yksinkertaistuu. Ensisijaisena lähtökohtana selvitetään mahdollisuus tehdä vähen- nys verosta. Vähennyksen muuttaminen ei saa merkittävästi pie- nentää minkään palkansaajaryhmän matkakuluvähennystä. 8. Alueellisten maksuvapautuskokeilujen merkitys on vähentynyt Kela- maksun poistumisen johdosta. Tutkimuksista ei ole löytynyt näyttöä sille, että kokeilut olisivat edistäneet työllisyyttä ja ne pitäisi lopettaa asteittain. 9. Työnantajan matalapalkkatukea pitää jatkaa nykyisessä työllisyysti- lanteessa. 10. Verottoman lakkoavustuksen ylärajaa korotetaan yleisen ansiotason nousua vastaavasti (viidellä eurolla vuonna 2011). 11. Kotitalousvähennys on melko korkea (3000 euroa). Voidaan harkita kotitalousvähennyksen supistamista.Varallisuuden verotus 1. Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja voidaan tarvittaessa nostaa ja kiin- teistöveropohjaa laajentaa maa- ja metsätalousmaahan. Tämä toisi lisää verotuloja erityisesti pienille kunnille. Lisäksi toimenpiteellä voi- taisiin edistää puun myyntiä. 2. Pienituloisten kiinteistöverotusta lievennetään kohtuuttomissa tilan- teissa. 3. Perintöveron säilyttäminen on perusteltua tulevaisuudessakin. Yri- tysvarallisuuden erityishuojennuksiin tulee suhtautua kriittisesti. 4. Veronkierron välttämiseksi varallisuustietojen tulee olla ajan tasalla, julkisia ja helposti saatavilla. 5. Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotukia vähennetään.Välillinen verotus 1. Ympäristöverotuksella on oltava ensi sijassa ympäristöystävällisyy- teen liittyvät perusteet. Sen on ohjattava kotitalouksien ja yritysten toimintaa vähemmän saastuttavaan ja tehokkaammin resursseja hyödyntävään suuntaan. Energiaverojen ja muiden ympäristövero- jen osuutta verotulojen rakenteessa ei pidä kasvattaa merkittävästi pitkällä aikavälillä.
  • 6 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 2. Päästökaupasta johtuvien ansiottomien arvonnousujen verottami- seksi tulee ottaa käyttöön ns. windfall-vero. Samalla voitaisiin nos- taa harkitusti ns. energiaveroleikkurin maksimimäärää. 3. Energiaverojen kautta tapahtuvaa ohjausta tulee kehittää erityisesti päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla. Energiatehokkuuden paran- tamiseen on luotava lisäkannustimia erityisesti liikenteessä, asumi- sessa ja maataloudessa. Energia- ja energiaintensiivisen teollisuu- den osalta päästöjen vähentämisen tulee tapahtua ensi sijassa päästökaupan avulla. 4. Jäteveron tuotto pitäisi ohjata kuntien veropohjan vahvistamiseen. 5. Arvonlisäverotuksen sekä muun välillisen verotuksen mahdollista nostovaraa voidaan tarvittaessa käyttää julkisen talouden tasapai- nottamiseen. Tästä pienipalkkaisille mahdollisesti aiheutuvat kieltei- set tulonjakovaikutukset kompensoidaan. 6. Työvaltaisiin palveluihin (parturi- ja kampaamopalveluihin sekä pie- niin korjauspalveluihin) tulee soveltaa toistaiseksi alennettua arvon- lisäverokantaa. Niin ehkäistään harmaan työn lisääntymistä työval- taisissa palveluissa.Kansainvälinen verotus 1. SAK kannattaa EU-tasoista pankkiveroa. Pankkiveron tuotolla voi- taisiin koota rahastoa tulevien rahoituskriisien torjuntaan. 2. Kansainvälisellä varainsiirtoverolla voitaisiin hillitä lyhytaikaisia kei- nottelun luonteisia pääomaliikkeitä ja ehkäistä tulevia finanssikriise- jä. Lisäksi sillä saataisiin varoja kehitysrahoitukseen sekä ilmaston- muutoksen torjuntaan. Kansainvälisen varainsiirtoveron kannatus on kasvanut myös EU:ssa. Suomenkin hallituksen tulee tukea veron toteuttamista. 3. Kansainvälinen paine veroparatiisien haitallisimpien käytäntöjen poistamiseen on kasvanut muun muassa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä OECD:ssä. Suomen hallituksen on osallistut- tava haitallista verokilpailua vastaan tehtävään työhön.Harmaa talous 1. Tilaajavastuulaki on laajennettava koko aliurakointiketjuun, siihen on sisällytettävä työehtosopimusten tosiasiallinen noudattaminen, on korotettava sen laiminlyöntimaksua, ja velvoitteen törkeä laimin- lyönti on kriminalisoitava. 2. Rakennusalan järjestäytyneiden yritysten neljännesvuosittain anta- mat urakoitsijatiedot ja niitä täydentävät palkansaajatiedot on sää- dettävä pakollisiksi. 3. Mahdollisuudet rakennusalalla työskentelevän verovelvollisen vero- tustiedot sisältävän sirukortin käyttöönottoon on selvitettävä.
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 7 4. Luottamusmiesten asemaa tiedonsaannissa on vahvistettava, ja ammattiliitoille on säädettävä kanneoikeus tapauksissa, joissa vero- vastuiden kiertämistä on syytä epäillä. 5. Sijoitustoiminnassa käytetyt hallintarekisterit on avattava siten, että verottaja saa tiedon todellisesta edunsaajasta. 6. Työhallinnon, työsuojelun ja ulkomaalaishallinnon mahdollisuudet käyttää perustettavan Harmaan talouden selvityskeskuksen palvelu- ja on varmistettava. 7. Ravintola-alalla ja muilla paljon käteissuorituksia vastaanottavilla aloilla on otettava käyttöön tyyppihyväksytyt kassakoneet.Arvio esitysten vaikutuksesta verotuottoihinEsitysten arvioidaan lisäävän verotuloja vajaat 470 milj. euroa ilman har-maan talouden ehdotusten vaikutusta. Harmaan talouden esitysten toteut-taminen voisi lisätä verotuloja satoja miljoonia euroja. Alla on lista veroesi-tysten tuottovaikutuksesta (karkea arvio). Arvio tuottovaikutuksesta vuodessa vaalikauden lo- Veroesitykset pussa (milj. euroa) Pääomatuloverotus +500 Palkansaajien TyEL-maksun kompensointi -450 Valtion tuloveroasteikkoon uusi porras +50 Työtulovähennyksen porrastaminen lapsiluvun mukaan -100 Alueelliset maksuvapautuskokeilut poistetaan asteittain +10 Työnantajan matalapalkkatukea jatketaan -90 Verottomien lakkoavustusten ylärajaan tarkistus -0 Kotitalousvähennystä supistetaan +50 Kiinteistöveron rajoja nostetaan ja veropohjaa laajen- netaan +250 Kiinteistöverotusta huojennetaan pienituloisilta -50 Perintöverotuksen huojennuksia poistetaan +50 Ostoeläkkeen tukea vähennetään +50 Windfall-voittojen vero +200 Yhteensä +470
  • 8 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–20152. JOHDANTOSuomessa on käytössä pohjoismainen eriytetyn tuloveron malli, jossa an-siotulot (työtulot ja sosiaalietuudet) ovat progressiivisen verotuksen kohtee-na ja pääomatuloja verotetaan suhteellista verokantaa käyttäen. Pääomatu-loihin sovelletaan huomattavasti matalampaa veroastetta kuin ylimpiin an-siotuloihin.Aiemmin Suomessa oli käytössä yhtenäinen tuloverotus, jossa kaikkia tulo-ja verotettiin progressiivisesti. Yhtenäisen tuloverojärjestelmän etuna on ve-rojen oikeudenmukainen jako henkilön veronmaksukyvyn mukaan. Yhte-näinen tuloverojärjestelmä on verotuksen valtavirtaa, josta Pohjoismaatovat poikkeus. Kuitenkin myös Tanskassa on käytössä yhtenäinen tulove-rojärjestelmä.Eritytettyyn tuloverojärjestelmään siirtyminen merkitsi siirtymistä kohti tasa-verojärjestelmää, jossa kaikkia tuloja verotetaan suhteellisen verokannanmukaan. Eriytetyn tuloverojärjestelmän etuna pidetään mm. sitä, että kaik-kia pääomatuloja kohdellaan yhtäläisesti. Lisäksi yhtiön ja osakkaan vero-tuksen yhteensovittaminen on helppoa eriytetyssä järjestelmässä. Nykyiseneritytetyn järjestelmän heikkoutena on kuitenkin epäoikeudenmukaisuus:suurituloisten veroprosentti saattaa olla pienempi kuin pienituloisten vero-prosentti.Nykyinen eriytetty verojärjestelmä on johtanut tulonmuuntoon: verojen vä-hentämiseksi ansiotuloja muunnetaan pääomatuloiksi. Pääomatulojenosuus bruttotuloista onkin kasvanut erityisesti kaikkein suurituloisimmilla(ylin tulokymmenys, liite 1).Julkisuudessa on keskusteltu myös siirtymisestä tasaveroon eli suhteelli-seen veroon kaikkien tulojen osalta. Tasavero vähentäisi verotuksen kauttatapahtuvaa tulojen uudelleenjakoa ja saattaisi johtaa (toteutustavasta riip-puen) erityisesti keskituloisten verotuksen kiristymiseen. Tasaverotuksenlähtökohtana voi olla pyrkimys heikentää julkisen sektorin asemaa.Verotuksen progressiivisuutta on vähennetty useimmissa EU-maissa, eikäliene realistista, että Suomessa voitaisiin enää palata yhtä progressiiviseentuloveroasteikkoon kuin Suomessa oli ennen eriytettyyn tuloverojärjestel-mään siirtymistä. Sen sijaan nykyisenlainen valtionverotuksen progressiivi-nen tuloveroasteikko voitaisiin ottaa käyttöön myös pääomatulojen osalta.Pääomatuloihin jouduttaisiin verotuksessa kuitenkin kohdistamaan lieven-nyksiä (joko verovapauksia tai verovähennyksiä). Osinkoja ja osakkeidenluovutusvoittoja verotetaan yritystasolla, mikä voidaan ottaa huomioon hen-kilötason progressiivista verotusta suunniteltaessa (vaikka yritysvero voiosittain siirtyä myös hintoihin ja palkkoihin). Lisäksi pääomatulojen verotusvoi muodostua korkeaksi erityisesti silloin, kun varallisuudella ei ole inflaa-tiosuojausta.Toinen mahdollisuus on säilyttää nykyinen eriytetty tuloverojärjestelmä jasisällyttää siihen progressiivinen pääomatulojen verotus siten, että suurtenpääomatulojen verotus on lähellä ylimpien ansiotulojen verotuksen tasoa.Progressiivinen pääomatulojen verotus pitäisi toteuttaa siten, ettei se kan-nusta taloudellisia päätöksiä vääristävään verosuunnitteluun.
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 9SAK:n veropuheenvuorossa lähtökohtana on nykyisen eriytetyn tuloverojär-jestelmän kehittäminen oikeudenmukaisemmaksi. Tavoitteena on vahvistaatyöllisyyttä ja julkisen sektorin kestävyyttä. Tarkastelussa käytetään pohja-na valtiovarainministeriön veroryhmän väliraporttia ja taustamuistioita.Martti Hetemäen johtama valtiovarainministeriön veroryhmä selvittää vero-järjestelmän kehittämisen suuntalinjoja tuleville vuosille. Veroryhmän toimi-kausi päättyy kuluvan vuoden lopussa. Kesäkuussa julkistettiin veroryhmänväliraportti, jossa tarkasteltiin yritys- ja pääomatuloverotuksen, ansiotulove-rotuksen sekä kulutusverotuksen ja siinä erityisesti arvonlisäverotuksen ke-hittämistarpeita. Veroryhmä esittää verotuksen painopisteen siirtämistätyön verotuksesta kulutusverotukseen. Veroryhmän esittämässä mallissaansiotuloverotusta kevennetään 2 miljardia euroa. Yritys- ja pääomatulove-rotukseen esitetyt muutokset pienentävät verotuottoa noin 300–400 milj.euroa. Arvonlisäverotuksen kiristämisellä rahoitetaan kevennyksistä 1,4miljardia euroa. Loput (noin 1 mrd. euroa) rahoitetaan muita veroja korot-tamalla veroryhmän myöhemmin esittämällä tavalla.Hallituksen verolinjauksetMatti Vanhasen toisen hallituksen ohjelman mukaan veronkevennystenvuosina 2008–2011 piti olla yhteensä 2,3 miljardia euroa. Hallituksen päät-tämät veronkevennykset ovat kuitenkin kaksinkertaiset. Kela-maksun pois-tamisen vuoksi työn verotuksen kevennykset painottuvat aiempaa enem-män työnantajamaksualennuksiin. Hallitusohjelman mukaan veropolitiikanpainopisteenä piti olla työn verotuksen keventäminen, mutta muuta verotus-ta on tällä hallituskaudella kevennetty paljon aiempaa enemmän.Hallitus on päättänyt myös runsaan 2 miljardin euron veronkorotuksista. Ar-vonlisäverotus on kiristynyt ja energiaverotus kiristyy ensi vuoden alusta al-kaen (yhteensä noin 1,5 mrd. euroa). Hallitusohjelmassa sovittiin 330 mil-joonan euron veronkorotuksista.3. HYVÄN VEROJÄRJESTELMÄNOMINAISUUKSIAVerotuksen ensisijainen tarkoitus on kerätä varoja julkisten menojen rahoit-tamiseksi (fiskaalinen tavoite). Lisäksi verotuksella on useita muita tavoittei-ta, kuten tulonjakopoliittiset tavoitteet.Verotus vaikuttaa kansalaisten ja yritysten käyttäytymiseen monin tavoin.Hyvän verojärjestelmän tavoitteena onkin minimoida verotuksesta aiheutu-vat haitat niin, että verotus muuttaa mahdollisimman vähän kansalaisten jayritysten käyttäytymistä siitä, mikä se olisi ilman verotusta. Samalla vero-tuksen on kuitenkin toteutettava sille asetetut tuottoa, tulonjakoa yms. kos-kevat tavoitteet.Toisaalta verotusta käytetään myös nimenomaan tiettyjen käyttäytymis-muutosten aikaansaamiseen. Esimerkiksi ympäristön kannalta haitallisiatoimintoja pyritään vähentämään verotuksen avulla. Vastaavasti verotuksel-la voidaan tukea ympäristöä parantavia toimenpiteitä. Ensisijainen tavoiteon tällöin ympäristöpoliittinen, ei fiskaalinen.
  • 10 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015Käytännössä verojärjestelmä muodostuu erilaisten yhteiskunnallisten ta-voitteiden yhteensovittamisen tuloksena.Teoriassa verotus aiheuttaa yhteiskunnalle sitä suuremman tehokkuustap-pion, mitä korkeampia ovat verokannat. Käytännössä ei kuitenkaan ole ha-vaittu yhteyttä verotuksen ja talouskasvun välillä. Pohjoismaissa kokonais-veroasteet ovat korkeita, mutta siitä huolimatta maat ovat menestyneet hy-vin. Veroasteita tuskin kuitenkaan voidaan kasvattaa rajatta.Tavoitteena on kerätä verotulot tavalla, joka vääristää mahdollisimman vä-hän taloudenpitäjien päätöksiä ja jakaa tuloja uudelleen oikeudenmukaisel-la tavalla (veronmaksukyvyn huomioiden). Lisäksi tavoitteena on hallinnolli-nen yksinkertaisuus ja läpinäkyvyys.VerotuetVerojärjestelmän tehokkuuden ja läpinäkyvyyden kannalta olisi tärkeääpyrkiä laajoihin veropohjiin ja eroon osasta erilaisia vähennyksiä ja alennet-tuja verokantoja.Verotuella tarkoitetaan verojärjestelmään sisältyvää poikkeusta yleisestänormiverotuksesta. Verotuen tarkoituksena on verovapauksien, verovähen-nysten, alempien verokantojen ja muiden niihin rinnastettavien keinojenavulla tukea jotakin tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Verotuenkohdalla on siis kysymys sellaisesta yleisen verojärjestelmän poikkeamas-ta, joka vähentää verotuloja. Kansainvälisesti käytössä oleva veromenonkäsite (tax expenditures) vastaa suomalaista verotukikäsitettä. Verotuet eliveromenot ovat saamatta jääneitä verotuloja, jotka samalla kohottavatmuun verotuksen tasoa.Viime vuosina verotukien määrä on kasvanut. Vuonna 2009 tuloverotuksenja välillisen verotuksen verotukien määrä oli yhteensä 13,5 mrd. euroa, jos-ta valtion osuus oli noin 8,5 miljardia euroa. Eniten tukea kohdistui asumi-seen ja ympäristöön (noin 3,9 mrd. euroa, josta laskennallinen asuntotulonverovapaudesta muodostuva verotuki on noin 1,9 mrd. euroa). Sosiaalitur-van verotuki oli noin 4 miljardia euroa, teollisuuden ja elinkeinojen verotukinoin 0,8 miljardia euroa ja liikenteen noin 0,5 miljardia euroa (liite 6). Vero-tukien kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon, että osa tuistaon päällekkäisiä eikä verotuen poistaminen välttämättä lisää verotuloja vas-taavalla määrällä, koska tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen.Suomessa nykyinen kehysmenettely kannustaa käyttämään verotukea tu-kimuotona suoran tuen sijaan, koska verotuki ei rasita tiukkaa menokehys-tä. Kehyksen toimiessa rajoittavana tekijänä tuki pyritään myöntämään ve-rojärjestelmän kautta. Verotukiin liittyy useita ongelmia. Jos verotuki toteu-tetaan valtion tuloverotuksessa tulosta tehtävänä vähennyksenä, verovel-vollinen hyötyy tuesta sitä enemmän mitä suuremmat hänen verotettavatansiotulonsa ovat. Tulosta tehtävä vähennys lieventää verotuksen prog-ressiivisuutta. Sen sijaan verosta tehtävä vähennys on yleensä riippumatontulojen määrästä. Verosta tehtävää vähennystäkään ei voi hyödyntää, joshenkilön tulot jäävät alle verotettavan tulon alarajan. Verotukia ei yleensävoida kohdentaa yhtä tarkasti kuin suoria tukia.
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 11Tavoitteita 1. Verotukien käytön perusteet pitää arvioida aiempaa huolellisemmin, ja valinnan verotuen ja suoran budjettituen välillä on perustuttava tutkittuun tietoon tukien vaikutuksista. Lisäksi verovähennykset pi- täisi toteuttaa tulon sijasta verosta tehtävällä vähennyksellä. 2. Valtiontalouden kehyksiä tulisi kehittää niin, että valtion tulot huomi- oidaan paremmin. Kehysten kiertäminen verohuojennuksia tekemäl- lä pitää saada lopetettua laatimalla uskottava ja kattava talouspoliit- tinen suunnitelma. 3. Asuntolainojen korkojen verovähennys on yksi suurimpia verotukia. Sen vaikutukset ovat kuitenkin kyseenalaisia: osa vähennyksestä on kanavoitunut asuntojen hintoihin ja toisaalta tulonjaossa se suo- sii varakkaampia kotitalouksia. Asumisen tuen pitäisi olla nykyistä neutraalimpaa eri asumismuotojen välillä ja sen tulisi kohdentua oi- keudenmukaisemmin. Tästä syystä korkojen verovähennysoikeutta pitäisi ainakin harkita rajattavaksi ja kohdennettavaksi paremmin. Verovähennysoikeuden pienentämisestä saatavia varoja voitaisiin käyttää yleisen asumistuen parantamiseen.4. VEROTUS JA TALOUSKASVUVerotuksen rakenteessa ei pitkällä aikavälillä ole tapahtunut suuria muu-toksia (kuvio 1). Työeläkemaksujen kohoamisen johdosta sosiaaliturva-maksujen osuus kaikista verotuloista on jonkin verran noussut. Tuloverojenosuus on puolestaan hieman alentunut verrattuna 1970-luvun puoliväliin.Kulutusverojen ja omaisuusverojen osuus kaikista verotuloista on pysynytlähes samana.KUVIO 1. Eri verolajien osuudet kaikista verotuloista vuosina 1975–2010
  • 12 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015Valtiovarainministeriön veroryhmän ehdotus verorakenteen painopisteenmuuttamisesta kulutusverojen suuntaan perustuu tutkimuksiin, joiden mu-kaan eri verolajeilla on erilainen vaikutus talouskasvuun. Verouudistuksella,joka säilyttää verokertymän tason, mutta muuttaa verotuksen rakennetta,voi näin olla pitkän aikavälin kasvuvaikutuksia. Seuraavassa tarkastellaanraportin pohjalta eri veromuotojen vaikutuksia talouskasvuun ja työllisyy-teen.Veroryhmän lähtökohtana on, että yritysverotus vaikuttaa talouden inves-tointiasteeseen ja näin myös talouskasvuun. Myös pääomaverotus voi vai-kuttaa talouskasvuun mm. laskemalla säästämisen ja investointien veronjälkeistä tuottoa.Työn verotus voi alentaa työllisyyttä sekä työn tarjonnan että kysynnänkautta. Lisäksi työn verotus voi vaikuttaa työn tuottavuuteen. Kulutusveroillaon periaatteessa samanlainen vaikutus kotitalouksien käyttäytymiseen kuintyön verotuksella. Jos työn verotus pienentää kouluttautumisen ja muunhenkisen pääoman kartuttamisen tuottoa, se on talouskasvun kannalta hai-tallisempaa kuin kulutuksen verottaminen.Veroryhmän väliraportissa perustellaan painopisteen siirtämistä kulutusve-rotukseen myös sillä, että tuloverotus rasittaa kotimaisia tuotannontekijöitäja siten kotimaista tuotantoa ja vientiä, mutta ei tuontia. Kulutusverotus sensijaan rasittaa myös tuontia. Viennin osalta arvonlisävero palautetaan. Ar-vonlisäverotuksen erityisenä hyötynä nähdään myös se, että vero ei vaikutamonikansallisten yritysten sijaintipäätöksiin.Veroryhmän raportissa kulutusverojen etuna pidetään myös sitä, että kulu-tusverojen veropohjan (verotettavien kohteiden muodostama kokonaisuus)liikkuvuus on vähäisempää kuin työvoiman ja erityisesti pääoman liikku-vuus. Toisaalta erityisesti palveluja korvataan paljon itsepalvelulla. Onmyös mahdollista, että kulutusverojen kiristymisen takia veropohjaa siirtyyentistä enemmän esimerkiksi Viroon.Verotuksen painopisteen siirtäminen ansiotulojen verottamisesta kulutusve-roihin johtaa kulutusmahdollisuuksien uudelleenjakoon: pienituloisten kulu-tusmahdollisuudet pienenevät eniten. Painopisteen muuttaminen ilmanmerkittäviä tulonjakovaikutuksia edellyttäisi muun muassa korotusta tulon-siirtoihin. Tulonjaon ennallaan pitävien tulonsiirtojen lisäyksen suuruutta eiole arvioitu veroryhmän väliraportissa.Kulutusverotuksen ohella kiinteistöverotusta pidetään veroryhmän raportis-sa yhtenä vähiten talouden toimintaa vääristävänä veromuotona. Erityisestimaapohjan kiinteistöveroa pidetään neutraalina verona, joka ei vääristämaanomistajien päätöksiä. Kiinteistöveron etuna pidetään veropohjan vä-häistä vaihtelua, mikä helpottaa verotulojen ennustamista. Kiinteistöveroaon myös vaikea kiertää ja sen veropohjaa siirtää. Useissa maissa kiinteis-tövero kerätään paikallisesti, mikä voi kannustaa paikallishallintoa tuotta-maan erilaisia palveluita ja rakentamaan infrastruktuuria alueellaan.Kiinteistöverojen suurin ongelma on sama kuin kulutusveroilla: kiinteistöve-rolla on kielteisiä tulonjakovaikutuksia. Pienituloisilla voi olla vaikeuksia kiin-teistöveron maksamisessa. Kiinteistövero nostaa myös vuokralla asuvienasumiskustannuksia. Eikä tätä todennäköisesti helpota edes veroryhmän
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 13raportissa esitetty ehdotus, jonka mukaan kiinteistöveron maksun voisi ly-kätä kiinteistön myynnin ajankohtaan. Sen sijaan toimenpide vähentäisiselvästi kiinteistöverotulojen ennustettavuutta.Veroryhmän raportissa muistutetaan vielä siitä, että talouskasvun näkökul-masta verotuksessa tulisi pyrkiä mahdollisimman laajoihin veropohjiin, mikäedellyttää siirtymistä pois erilaisista vähennyksistä ja alennetuista verokan-noista. Kulutusverojen alennettuja verokantoja on perusteltu niiden tulonja-kotavoitteilla. Myös tältä osin raportissa todetaan, että tulonjakotavoitteitavoidaan edistää tehokkaammin suorilla tulonsiirroilla, koska kulutuksen ra-kenne vaihtelee vain vähän kotitalouksien välillä ja alennettujen verokanto-jen tuki kohdistuu suurelta osin myös hyvätuloisille.5. VEROTUS JA TULOEROJEN KEHITYSTuloerojen kasvu on ollut Suomessa voimakkaampaa kuin muissa OECD-maissa. Tuloerot alkoivat kasvaa 1990-luvun lamavuosien aikana. Tuloero-jen kasvuun vaikutti työttömyyden muuttuminen pitkäaikaistyöttömyydeksi,sosiaaliturvan leikkaukset ja verotuksen progressiivisuuden pieneneminen.Verotuksen progressiivisuuden väheneminen johtuu mm. eriytettyyn tulove-rojärjestelmään siirtymisestä vuonna 1993. Ansiotulot säilyivät edelleenprogressiivisen verojärjestelmän piirissä, mutta pääomatuloja alettiin verot-taa suhteellisella verokannalla. Pääomatulojen suhteellinen verotus pie-nensi verotuksen progressiivisuutta, koska pääomatulot keskittyvät tuloja-kauman yläpäähän.1990-luvun alun verouudistus alensi osinkotulojen verotusta huomattavasti,mikä osaltaan vaikutti siihen, että pääomatulojen osuus bruttotuloista alkoikasvaa voimakkaasti erityisesti suurituloisilla kotitalouksilla. Verouudistuk-sen myötä syntyi voimakas kannustin muuntaa tuloja osinkotuloiksi, koskapalkan ylimmän rajaveroasteen ja pääomatuloiksi katsottavan verovapaanosingon veroasteen välinen ero oli verouudistuksen jälkeen aluksi lähes 40prosenttiyksikköä. Nykyisin ero on edelleen noin 25 prosenttiyksikköä.Tuloeroja mitataan ns. Gini-kertoimella, joka saa sitä suuremman arvon,mitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Tuotannontekijätulojen (palk-ka-, yrittäjä- ja pääomatulojen) Gini-kerroin kuvaa kotitalouksien tuloerojamarkkinoilta saatujen tulojen pohjalta. Bruttotulot koostuvat tuotannontekijä-tuloista ja saaduista tulonsiirroista. Käytettävissä olevat tulot sisältävät sekäsaadut että maksetut tulonsiirrot (eli välittömät verot ja veronluotoiset mak-sut). Käytettävissä olevien tulojen Gini-kerroin on matalin, koska niissä nä-kyy sekä tulonsiirtojen että verojen tulonjakoa tasoittavat toimenpiteet.Alimmillaan Gini-kerroin oli vuonna 1992 (Gini-kertoimen arvo 19,9). Tästäalkanut tuloerojen kasvu jatkui vuoteen 2000 (Gini-kertoimen arvo 26,7).Tämän jälkeen vuonna 2003 tuloerot alkoivat uudelleen kasvaa. Kuvioista2–3 nähdään, että suurimmillaan tuloerot ovat toistaiseksi olleet vuonna2007 (Gini-kertoimen arvo 28).
  • 14 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015KUVIO 2. Tuotannontekijätulojen, bruttotulojen ja käytettävissä olevien tulo-jen Gini-kertoimet 1987–2008Lähde: TK, Tulonjakotilasto 2008Kuviosta 3 nähdään, että aikavälillä 1987–2008 tulojen reaalikasvu on ollutsuurituloisimmassa tulokymmenyksessä selvästi parasta (runsaat 100 pro-senttia). Pienituloisimmassa tulokymmenyksessä vastaava tulojen kasvu onollut vajaat 30 prosenttia.
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 15KUVIO 3. Tulojen reaalikehitys tulokymmenyksittäin vuosina 1987–2008,keskiarvot, tulokymmenykset on muodostettu henkilöiden kesken kotitalou-den kulutusyksikköä kohden laskettujen käytettävissä olevien tulojen perus-teellaLähde: TK, Tulonjakotilasto 20086. YRITYS- JA PÄÄOMATULOJEN VEROTUSNykyisin osakeyhtiöiden verotus on suhteellista. Suomessa yhteisövero-kanta on ollut vuoden 2005 alusta alkaen 26 prosenttia. Useimmissa van-hoissa EU-maissa yhteisöverokanta on 25–34 prosenttia. Uusissa EU-valtioissa yhteisöverokannat ovat yleensä alle 20 prosenttia.Suomessa osakeyhtiöiden verotus eroaa jyrkästi sen mukaan, onko kysy-mys listaamattomasta vai listatusta yhtiöstä. Listaamattomasta yhtiöstämaksettu osinko jaetaan verotettavaksi pääomatulona ja ansiotulona. Pää-omatuloverotuksen piiriin osingosta luetaan osakkeen nettovarallisuudellelaskettua yhdeksän prosentin vuotuista tuottoa vastaava osuus. Tämän net-tovarallisuusrajan puitteissa osinko on verovapaata tuloa 90 000 euroonsaakka. Rajan ylittävää osinkoa verotetaan samalla tavalla kuin listatuista
  • 16 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015yhtiöistä saatua osinkoa: osingosta 70 % on veronalaista pääomatuloa ja30 % verovapaata tuloa.Jos listaamattoman yhtiön jakama osinko ylittää yhdeksän prosentin netto-varallisuusrajan, yli menevästä osasta 70 % on veronalaista ansiotuloa ja30 % verovapaata tuloa.Rajanveto listattujen ja listaamattomien välillä voi vaikuttaa yrityksen pää-tökseen listautua. Taulukon 1 esimerkkilaskelmassa listaamattoman yhtiönosinkoa rasittaa vain 26 prosentin yhteisövero, kun taas listatun yhtiön ja-kamaan osinkoon kohdistuu yhteensä 40,5 prosentin kokonaisvero. Koko-naisveroon lasketaan yritystason veron lisäksi henkilötason osinkovero.Laskelmassa ei ole otettu huomioon sitä, että yritysvero voi osittain siirtyähintoihin tai vaikuttaa palkkoihin.Korkotulojen lähdevero samoin kuin vuokratulojen vero on 28 prosenttia.Inflaatio voi nostaa merkittävästi korkotulojen tosiasiallista verorasitusta.Esimerkiksi inflaation ollessa kaksi prosenttia ja pääomaverokannan 28prosenttia neljän prosentin nimellisen korkotuoton reaalinen veroaste on 56prosenttia.TAULUKKO 1. Esimerkkilaskelma yritys- ja pääomatulojen verotuksestavuonna 2010 ja valtiovarainministeriön veroryhmän ehdotus Oma Talletus Oma po, po, Asunto tai kor- listaama- listattu tai kiin- % kopaperi % ton yhtiö % yhtiö % teistö %Sijoitus 100 100 100 100Sijoitetun pääoman tuotto 4 4 4 4 4Yhteisövero 26 1 26 1 26Tuotto yhteisöverojenjälkeen 3 3Pääomatulovero 28 1,1 0 0,6 19,6 1,1Verot yhteensä 1,1 28 1 26 1,6 40,5 1,1 28VM:n veroryhmänehdotus 30 30,2/45,4 45,4 30Valtiovarainministeriön veroryhmän välimuistiossa osoitetaan, kuinka ny-kyinen verojärjestelmä kannustaa listaamattoman osakeyhtiön omistajaakasvattamaan yhtiön nettovarallisuutta sijoittamalla yhtiöön omaa pää-omaa. Nettovarallisuuden kasvattamisesta saatava veroetu riippuu mm.omistajan ansiotulon rajaveroasteesta ja tarkasteltavan investoinnin tuotos-ta. Kannustinvaikutus on vahvimmillaan matalatuottoisissa investoinneissa.Myös käytännössä on havaittu, että nykyinen listaamattomien yhtiöiden ve-rotus kannustaa investoimaan matalatuottoiseen sijoitusvarallisuuteen.Tämä voi merkitä sitä, että nykyjärjestelmä samalla jarruttaa yritysten in-vestointia riskipitoisiin kohteisiin, joihin voi liittyä korkea tuotto-odotus.
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 17Lisäksi nykyinen verotus ohjaa voimakkaasti listaamattomien yhtiöidenosingonjakopäätöksiä, koska verotus kannustaa jakamaan osinkona vähin-tään verovapaan osingon määrän. Tämä näkyy myös käytännössä: Harjunym. tutkimuksen mukaan huomattava osa yrityksistä jakaa juuri tuottopro-senttia vastaavan määrän osinkoina. Suomen yritysverojärjestelmä on siisvarsin epäneutraali listaamattomien yhtiöiden osalta.Valtiovarainministeriön veroryhmän ehdotus yritys- ja pääoma-tuloverotuksen uudistamiseksiValtiovarainministeriön veroryhmän tavoitteena on verojärjestelmä, joka oh-jaa mahdollisimman vähän resurssien kohdentumista taloudessa. Uudis-tuksella tavoitellaan myös verotettavien yhdenmukaisempaa kohtelua. Li-säksi verojärjestelmän on toimittava kansainvälisessä ympäristössä. Erityi-sesti yhteisöveron, mutta myös pääomatulojen verotuksen, tulee olla kilpai-lukykyinen. Veroryhmä ehdottaa verotuksen painopisteen maltillista siirtä-mistä tuloverotuksesta kulutuksen verotukseen siten, että uudistus onstaattisesti laskien budjettineutraali. Verojärjestelmän tulee olla myös mah-dollisimman yksinkertainen ja ymmärrettävä, ja sen on perustuttava selvilleperiaatteille. Veroryhmä on myös ottanut huomioon, että suuret muutoksetverojärjestelmässä aiheuttavat sopeutumisongelmia.Veroryhmä ehdottaa yritys- ja pääomatuloverotuksen uudistamisen perus-taksi mallia, jossa verotusta pyritään kehittämään nykyisen verojärjestel-män lähtökohdista (ns. mukailtu nykymalli). Listaamattoman yhtiön jakamanosingon verovapaus poistuisi, ja se korvattaisiin ns. normaalituoton keven-netyllä verotuksella. Normaalituotolla tarkoitetaan sitä tuottoa, mikä inves-toidulle pääomalle voitaisiin saada vaihtoehtoisesta sijoituskohteesta esi-merkiksi sijoittamalla joukkovelkakirjalainoihin. Normaalituoton laskemises-sa lähtökohtana olisi veroryhmän mukaan keskipitkä valtionlainakorko. Ky-seinen korko sisältää pienen riskilisän, joka kompensoisi normaalituotonhyödyntämiseen liittyvää riskiä.Normaalituottoa vastaavasta osingosta 35 prosenttia luetaan veronalaiseenpääomatuloon, ja normaalituoton ylittävä osinko on kokonaan veronalaistapääomatuloa. Pääomatuloverokantaa veroryhmä esittää nostettavaksi 30prosenttiin ja yhteisöverokantaa alennettavaksi 22 prosenttiin.Mukaillulla nykymallilla on kaksi etua verrattuna muihin veroryhmän tarkas-telemiin malleihin. Malli kohtelisi listaamattomasta yhtiöstä saatua normaali-tuottoa samalla tavoin kuin muita verollisia sijoituskohteita. Malli ei myös-kään suosisi velkaa rahoitusmuotona verrattuna omaan pääomaan. Nor-maalituoton ylittävän osingon rajaveroaste olisi 45,4 prosenttia, joka olisiedelleen selvästi alempi kuin ansiotuloverotuksen ylimmät marginaalivero-prosentit. Tulonmuunto-ongelman ratkaisemiseksi veroryhmä ehdottaakinylimpien marginaaliveroprosenttien alentamista ansiotuloverotuksessa. Ny-kyisestä ansiotulo-osingon käsitteestä luovuttaisiin kokonaan.Veroryhmän mallissa listatuista yhtiöistä saadut osingot luettaisiin koko-naan saajansa veronalaiseen pääomatuloon, mikä nostaisi listatun yhtiönjakaman voiton verot yhteensä 40,5 prosentista 45,4 prosenttiin.
  • 18 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015Yhtiöverokannan alentaminen 26 prosentista 22 prosenttiin vähentäisi vero-tuloja noin 800 milj. euroa. Pääomatulojen verotuksen kiristyminen rahoit-taisi tästä noin puolet, ja loput rahoitettaisiin muita veroja korottamalla.Yhteisöverokannan alentamisestaYhtiöverokannan alentamista 22 prosenttiin voidaan pitää aggressiivisenaverokilpailuna, ja Suomi saisi sillä verohäirikön maineen. Irlantia lukuun ot-tamatta ns. vanhojen EU-maiden (EU 15 -maiden) alin yritysverokanta on25 prosenttia (2009). Irlannissa yritysverokanta on 12,5 prosenttia, mikä onherättänyt arvostelua muissa maissa. EU 15 -maiden keskimääräinen yri-tysverokanta on hieman korkeampi kuin Suomen 26 prosenttia (kuvio 4).KUVIO 4. Yritysverokannat (%) EU15 -jäsenmaissa vuonna 2008 ja 2009Suomella ei ole verokilpailusta johtuvaa painetta yhteisöveron alennukselle.Viime vuonna yritysverokantojen aleneminen pysähtyi Euroopassa. Talous-taantuman ja ikääntymiseen varautumisen takia useimmissa maissa pyri-tään laajentamaan yritysveropohjaa julkisen talouden tasapainon paranta-
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 19miseksi. Vaikka itäisessä Keski-Euroopassa yritysverokannat ovat edelleenselvästi alempia kuin EU 15 -maissa, myös yritysten riskit voivat olla näissämaissa suuremmat.Matala verokanta saattaisi kuitenkin houkutella kansainvälisiä yrityksiänäyttämään voittoa Suomessa, mikä voisi ainakin osittain kompensoida ve-rokannan alentamisesta aiheutuvaa verotulojen menetystä. Veronkeven-nyksillä ei kuitenkaan saada aikaan kestävää kasvua. Yritysverokannanaggressiivinen alentaminen synnyttää paineita verokannan alentamiseenmuissakin maissa ja hyöty veroedusta jää todennäköisesti lyhytaikaiseksi.Verokilpailun seurauksena valtiot joutuvat rahoittamaan veronalennuksensamuuta verotusta kiristämällä ja julkisia menoja leikkaamalla.Tulevaisuudessa verokilpailua saattaa jonkin verran hillitä veroviranomais-ten kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen ja tietojen vaihdon helpottumi-nen myös veroparatiisien kanssa. OECD:n mukaan veroparatiiseilla tarkoi-tetaan valtioita tai alueita, jotka tarjoavat ulkomaisille sijoittajille ja yrityksillealhaista verotusta tai nollaverotusta, osallistuvat puutteellisesti kansainväli-seen tietojen vaihtoon ja eivät sovella lakeja avoimesti.TulonmuuntoEriytetyn tuloverojärjestelmän ongelmana on kielteisten tulonjakovaikutus-ten lisäksi ollut verosuunnittelu. Verokantaero ansiotulojen korkeimpien ra-javeroasteiden ja pääomaverokannan välillä on kannustanut muuttamaanansiotuloa pääomatuloksi. Osittain tulojen muuntaminen on ollut myöspalkkatulon muuttamista ns. ansiotulo-osingoksi, josta ei makseta työnanta-jamaksuja eikä palkkaperusteisia vakuutetun maksuja. Erityisesti TEL-järjestelmän (työntekijäin eläkelaki) piirissä olevat yrittäjät ovat nostaneetkorvauksen yrityksestään palkan sijasta ansiotulo-osinkona.Ansio- ja pääomatulojen yhdenvertaisuuden parantamiseksi myös osinkotu-lojen verotukseen tulisi liittää progressiivisuutta. Yrittäjän verotuksessa voi-daan ottaa huomioon se, että yritystoimintaan liittyy hallinnollisia velvoittei-ta, jotka nostavat yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä.Yritysveropohjan kehittäminenKansainvälisissä yritysverotusvertailuissa ovat esillä yleensä vain verokan-nat, koska veropohjien vertailu on erittäin vaikeaa. Suomessa osakeyhtiö-verotuksessa veropohja lienee kansainvälisesti vertailtuna melko laaja. Ve-roryhmä on tarkastellut väliraportissaan kolmea yritysveropohjan kehittämi-seen liittyvää kysymystä: ‐ tarvetta uudistaa käyttöomaisuuden poistojärjestelmä vastaamaan ns. suunnitelman mukaisia poistoja, ‐ velan korkomenojen vähennysoikeuden rajoittamisen tarpeellisuutta sekä ‐ tutkimus- ja kehittämismenojen verokannustinjärjestelmän tuomista Suomen verotukseen.Nykyinen verotuksen poistosäännöstö sopii huonosti yhteen kansainvälisenkirjanpitostandardin kanssa. Lisäksi poistojärjestelmä on hallinnollisestiraskas. Matalan inflaation oloissa poistot ovat ylimitoitettuja pitkän käyttöiän
  • 20 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015kone-, laite- ja alusinvestointien osalta, eikä järjestelmä näin ollen ole neut-raali erilaisten investointien suhteen. Yritysverotuksen kehittämistyöryhmä2005 esitti useita muutoksia poistojärjestelmään, mm. siirtymistä taloudelli-seen vaikutusaikaan perustuvaan irtaimen käyttöomaisuuden (koneet yms.)poistojärjestelmään, mutta esityksiä ei ole toteutettu.Valtiovarainministeriön veroryhmä ei ole käsitellyt poistojärjestelmän uudis-tamista vaan todennut, että poistojärjestelmän merkitys vähenee yhteisöve-rokannan alentumisen ja normaalituottomalliin liittyvien neutraalisuusomi-naisuuksien takia.Verosuunnittelun rajoittamiseksi korkojen vähennysoikeutta elinkeinovero-tuksessa on rajoitettu useissa valtioissa viime vuosina. Suomessa ei olesäädöksiä, joilla korkojen vähennysoikeutta rajoitettaisiin. Vaarana on, ettäSuomen vapaata korkojen vähennysoikeutta hyödynnetään verojen välttä-miseksi. Veroryhmä toteaa, että yhteisöverokannan alentaminen 22 pro-senttiin pienentää korkovähennyksestä saatavaa hyötyä. Veroryhmä kat-soo, että korkovähennysrajoitusten käyttöönottamista olisi syytä tarkastellatoisessa yhteydessä.Tutkimus- ja kehittämismenojen verotukeen liittyy veroryhmän mukaanmerkittäviä riskejä, eikä ole selvää toisiko tukielementin tuominen verojär-jestelmän puolelle etuja suhteessa hyvin toimivaan suorien tukien järjes-telmään. Veroryhmä lähtee siitä, että yritys- ja pääomatuloverotuksen kehit-tämisen tulisi nojata laajoihin veropohjiin ja mataliin verokantoihin. Näinvoidaan parhaiten edistää resurssien tehokasta kohdentumista ja sitä kaut-ta talouskasvua.Yhteisöverokannan alentamista voitaisiin rahoittaa laajentamalla veropoh-jaa esim. rajoittamalla yritysten ylisuurten korkomenojen vähentämistä ve-rotuksessa. Yritysten rajoittamaton korkomenojen vähennysoikeus ja ulko-maille maksettavien korkojen lähdeverovapaus kannustavat velkapainottei-seen rahoitusrakenteeseen ja vähentävät Suomeen maksettavia veroja.Vastuuvaraus henkilöstöinvestointeihinErityisesti taloudellisesti hyvinä aikoina yritykset voisivat varautua taantu-maan keräämällä taseeseen tuloksestaan erityistä henkilöstöinvestointeihintarkoitettua vastuuvarausta. Varausta voitaisiin purkaa silloin, kun yritys ha-luaa välttää työvoiman vähentämistä. Varausta voitaisiin käyttää sellaisiintarkoituksiin, jotka edistävät työntekijöiden jaksamista, osaamista, ammatil-lista kouluttautumista, kehittymistä ja toissijaisesti myös uudelleen sijoittu-mista työmarkkinoilla. Varausta voitaisiin käyttää myös työvoiman vähentä-mistilanteissa vähennettävän henkilöstön hyväksi.Tavoitteita 1. Yritysverotuksen tulee olla kilpailukykyinen. Suomessa yhteisöveron taso on linjassa relevanttien vertailumaiden kanssa, eikä pakottavaa tarvetta sen alennukselle ole. 2. Pääomatulojen verokantaa korotetaan ja veropohjaa laajennetaan.
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 21 3. Tulonmuuntoa eli ansiotulojen muuntamista pääomatuloiksi vähen- netään esim. ottamalla osinkoverotuksessa käyttöön progressiivinen pääomatulojen verotus. Tämä voidaan toteuttaa verovapaalla osalla ja/tai veroasteikolla (30 % ja 35 %). 4. Säädetään yrityksille vastuuvaraus henkilöstöinvestointeihin.7. TYÖN VEROTUSPalkka ja siihen rinnastettava tulo muodostavat suurimman osan ansiotu-loista. Ansiotuloihin lasketaan myös erilaiset työtuloa korvaavat tulot kuteneläkkeet, sairauspäivärahat, työttömyyskorvaukset ja vanhempainrahat.Väestön ikääntymisen johdosta eläketuloista kertyvien verotulojen osuuskasvaa. Eläketulot määräytyvät paitsi eläkkeensaajien lukumäärän myöstyöeläkeindeksin kehityksen perusteella. Lisäksi eläketuloja kasvattaa elä-kejärjestelmän kypsyminen eli se, että uudet eläkkeet ovat usein tasoltaankorkeampia kuin päättyvät eläkkeet. Sen vaikutus maksettujen eläkkeidenkasvuun on ollut vuodessa noin kahden prosentin suuruinen.Kuviosta 5 nähdään, että eri ansiotulolajeille myönnetään verotuksessa eri-laiset vähennykset, ja siksi veroprosentitkin ovat erilaisia. Eläketulon vero-tus on matalimmilla tulotasoilla huomattavasti kevyempää kuin palkkatulo-jen ja erityisesti etuustulojen verotus. Lisäksi etuus- ja eläketulojen verotuson hyvätuloisilla palkkatulojen verotusta kevyempää. Työtulon verotuksenkeventämistä suhteessa eläke- ja etuustulojen verotukseen on perusteltutyön tekemisen kannattavuuden parantamisella. Liitteessä 2 on kirjattu kes-keiset palkkatulojen verotukseen liittyvät vähennykset.KUVIO 5. Veroprosentit eri tulolajeilla 2010
  • 22 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015Valtion tuloveroa maksetaan ansiotuloista verotettavan tulon suuruuden pe-rusteella. Tulovero ansiotulosta määräytyy progressiivisen tuloveroasteikonmukaan (liite 4).Kunnallisvero on lähtökohtaisesti suhteellista, mutta vähennysten vuoksikunnallisveroon samoin kuin kirkollisveroon ja palkansaajan sairaanhoito-maksuun tulee progressiivisuutta. Käytännössä siis suurituloinen maksaasuhteellisesti enemmän kunnallisveroa kuin pienituloinen. Kuntien tulovero-prosentti vaihtelee 16,25 ja 21 prosentin välillä vuonna 2010. Keskimääräi-nen kunnallisveroaste on 18,98 prosenttia. Verotulojen lisäksi kunnilla onmuita tuloja mm. valtionosuudet sekä maksutulot. Kunnat saavat päättääasiakasmaksujen suuruudesta säädettyjen enimmäismäärien asettamissarajoissa, ja siksi asiakasmaksut vaihtelevat kunnittain.Sosiaalivakuutusmaksuja maksavat sekä työntekijä että työnantaja. Työn-tekijän ja työnantajan maksut on esitetty liitteessä 3. Työntekijän työeläke-maksu, työttömyysvakuutusmaksu ja päivärahamaksu vähennetään vero-tuksessa työntekijän veronalaisista tuloista. Maksujen vähennyskelpoisuuskeventää veroastetta eniten ylimmillä tulotasoilla.Kirkollisvero on Suomen evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsen-ten maksama vero. Muilla uskonnollisilla yhteisöillä ei ole verotusoikeutta,mutta ne voivat periä jäsenmaksua muiden yhdistysten tapaan. Keskimää-rin evankelis-luterilaisten vero on 1,32 prosenttia. Suomalaisista noin 80prosenttia kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.Kansainvälinen veroastevertailuVeroasteella tarkoitetaan verojen ja maksujen osuutta tuloista. Rajaveroas-te puolestaan kertoo verojen ja maksujen osuuden tulojen lisäyksestä.Kansainvälisissä vertailuissa verojen ja maksujen osuus saadaan parem-min vertailukelpoiseksi, kun otetaan huomioon sekä työntekijän että työnan-tajan sosiaalivakuutusmaksut. Tämä johtuu siitä, että eri maissa sosiaaliva-kuutusmaksut jakautuvat eri tavoin työntekijän ja työnantajan kesken. Seu-raavissa tarkasteluissa veroasteella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon työvoi-makustannuksista menee veroihin ja maksuihin. Työvoimakustannusten ra-javeroaste vastaavasti kuvaa sitä, kuinka paljon palkankorotuksesta eli työ-voimakustannusten lisäyksestä menee veroihin ja maksuihin.
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 23Kuviosta 6 nähdään, että keskituloisen palkansaajan veroaste oli Suomes-sa EU 15 -maista seitsemänneksi korkein vuonna 2009. Korkein veroasteoli Belgiassa ja matalin Irlannissa. Vertailussa ei oteta huomioon sitä, ettäjoissakin EU 15 -maissa on lisäksi pakollisia sosiaaliturvamaksuja, joita eilueta verokiilaan, koska maksut maksetaan yksityisille eläkerahastoille taivakuutusyhtiöille.KUVIO 6. Perheettömän keskituloisen palkansaajan työvoimakustannustenveroaste 2009 (verojen ja maksujen osuus (%) työvoimakustannuksista)Lähde: OECD, Taxing wages 2008–2009Perheettömän pienituloisen (tulot 67 % keskitulosta) samoin kuin hyvätuloi-sen (tulot 167 % keskitulosta) palkansaajan työvoimakustannusten veroas-te oli Suomessa EU 15 -maista kahdeksanneksi korkein vuonna 2009.
  • 24 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015Työvoimakustannusten rajaveroaste oli Suomessa vuonna 2009 keskituloi-sella palkansaajalla EU15 -maiden neljänneksi korkein. Keskituloisen pal-kansaajan tulot olivat tuolloin noin 3 060 euroa kuukaudessa. Pienituloisenpalkansaajan (67 % keskitulosta, noin 2040 e/kk) rajaverokiila oli kuuden-neksi korkein ja hyvätuloisen palkansaajan (167 % keskitulosta) seitse-männeksi korkein (kuvio 7). Vuonna 2009 hyvätuloisen palkansaajan tulotolivat Suomessa noin 5 100 euroa kuukaudessa, mikä on hieman alle vuo-den 2009 valtion tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan alarajan (64 500 eu-roa vuodessa).KUVIO 7. Perheettömän, hyvätuloisen (167 % keskitulosta) palkansaajantyövoimakustannusten rajaveroaste (verojen ja maksujen prosenttiosuustyövoimakustannusten lisäyksestä)Lähde: OECD, Taxing wages 2007–2008
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 25Taulukosta 2 nähdään, että EU 15 -maissa pienituloisen palkansaajan työ-voimakustannusten rajaveroaste on keskimäärin pysynyt ennallaan viimeis-ten runsaan kymmenen vuoden aikana. Keskituloisen palkansaajan rajave-roaste on alentunut keskimäärin 0,7 ja hyvätuloisen 1,3 prosenttiyksikköä.Saksassa ja Itävallassa hyvätuloisen rajaveroaste on alentunut eniten.Suomessa rajaveroaste on alentunut kaikilla kolmella tulotasolla, mutta eni-ten on alentunut (6,7 prosenttiyksikköä) hyvätuloisen työvoimakustannus-ten rajaveroaste. Samaan aikaan Suomessa palkkaerot ovat kasvaneet eri-tyisesti korkeapalkkaisilla.TAULUKKO 2. Keskituloisen sekä 67 ja 167 prosenttia keskituloista ansait-sevan palkansaajan työvoimakustannusten rajaveroasteiden muutos 1999–2009, prosenttiyksikköä Keskipalkasta 67 % 100 % 167 %Itävalta 4,6 3,7 -19,9Belgia 5,1 -0,8 -2,3Tanska -9,0 -7,6 -0,6Suomi -1,9 -2,3 -6,7Ranska -10,3 -1,2 8,5Saksa -1,9 0,0 -19,0Kreikka 13,2 6,7 3,4Irlanti 1,8 -2,8 0,5Italia 3,0 -1,7 6,2Luxemburg -0,2 3,3 -6,2Alankomaat -4,0 -11,7 0,0Portugali 7,7 6,9 7,3Espanja 1,4 2,5 -11,7Ruotsi -8,4 -4,5 4,0Iso-Britannia -1,5 -1,5 16,3EU 15 0,0 -0,7 -1,3Lähde: OECDProgressiivisen verotuksen etujaProgressiivinen vero on vero, jossa veroaste nousee tulojen tai muun vero-tettavan summan kasvaessa. Useimmissa maissa tuloverot ovat progres-siivisia. Käytännössä se tarkoittaa, että suurituloisilla on korkeampi vero-prosentti kuin pienituloisilla.Kuten edellä nähtiin, Suomessa työvoimakustannusten veroaste ja rajave-roaste eivät ole EU 15 -maiden korkeimpia. Lisäksi kun otetaan huomioonviime vuosina tapahtunut ansiotuloerojen kasvu, verotuksen progressiivi-suutta ei ole tarvetta ainakaan alentaa.Progressiivisesta verotuksesta on hyötyä talouselämän ja koko yhteiskun-nan kannalta. Poliittisilla päätöksillä veronkevennyksiä ei aina onnistutaajoittamaan suhdanteiden kannalta oikein. Sen sijaan progressiivinen vero-tus toimii automaattisena vakauttajana suhdannevaihteluissa: matalasuh-danteessa palkka- ja yritystulojen pienentyessä verotuskin lievenee auto-maattisesti ilman eri päätöksiä.
  • 26 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015Progressiivisella tuloverotuksella kompensoidaan muista veroista (mm. vä-lillisistä veroista) aiheutuvia haitallisia tulonjakovaikutuksia. Progressiivinenverotus ottaa tasaveroa paremmin huomioon veronmaksukyvyn. Tasavero,jossa pienet tulot on vapautettu verosta, kohdistuu kaikkein raskaimminkeskituloisiin.Puolisoiden erillisverotuksessa progressiivinen verotus kannustaa perheenmolempia puolisoita osallistumaan työmarkkinoille, mikä kaventaa suku-puolten välisiä tuloeroja ja toteuttaa yhteiskunnan työllisyystavoitteita.Suurituloisten ja yrittäjien marginaaliveroasteen suuruus vaikuttaa kannus-timiin muuntaa palkkatuloja pääomatuloiksi, eikä marginaaliveroaste siksisaisi olla korkea suhteessa pääomatuloveroasteeseen. Ongelmaa voitaisiinlieventää muuttamalla pääomatulojenkin verotus progressiiviseksi. Toisaal-ta suurituloiset voivat reagoida muita voimakkaammin veromuutoksiin, kos-ka suurituloisilla on muita paremmat mahdollisuudet verosuunnitteluun.Progressiivisen verotuksen vaikutus koulutusinvestointeihin on epäselvä.Progressiivinen verotus tasaa tuloriskejä. Erityisesti korkeasti koulutettujenpalkkahajonta on muita suurempi. Tuloriskien tasaaminen voi kannustaainvestoimaan koulutukseen. Toisaalta progressiivinen verotus voi pienentääkannustimia kouluttautua. Kouluttautumiseen vaikuttavat kuitenkin ensisi-jaisesti muut kuin verotukseen liittyvät tekijät. Valtion näkökulmasta koulu-tuksen odotettuja tuottoja voi pienentää koulutettujen nuorten muutto ulko-maille. Jos kuitenkin korkeampaan verotukseen yhdistyvät paremmat kou-lut, verotus ei varmasti aiheuta lapsiperheiden poismuuttoa.Verotusta tarvitaan yhteiskunnan eri palveluiden ja toimintojen rahoittami-seen. Sosiaaliturva ja hyvinvointipalvelut edellyttävät Suomessa suhteelli-sen suurta verokertymää vuosittain yrityksiltä ja palkansaajilta. Tällä tavoinvoidaan kehittää ja ylläpitää yhteiskuntaa, jossa kouluttautumista eli inhimil-lisen pääoman muodostumista tuetaan laajalti, ja lisätään sitä kautta talou-den kasvumahdollisuuksia.Verotuksella ja palveluilla tasataan myös tuloeroja. Tulonjaon tasaisuudellaon havaittu olevan kansainvälisissä tutkimuksissa selkeitä väestön hyvin-vointia lisääviä vaikutuksia (Wilkinson, Picket: The Spirit Level,2009).Tavoitteita 1. Työllisyyssyistä ansiotulojen verotuksen yleistä kiristämistä tulisi välttää erityisesti pieni- ja keskituloisilla. Verotuksessa on pyrittävä kompensoimaan yleisen ansiotason noususta aiheutuva verotuksen automaattinen kiristyminen. 2. Työeläkemaksujen jo sovitut korotukset ja tulevaisuuden korotustar- ve aiheuttavat paineita palkansaajien pakollisten maksujen kiristy- miseen. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat ns. sosiaalitupossa, et- tä TyEL-maksua korotetaan vuosina 2011–2014 yhteensä 1,6 pro- senttiyksikköä. Korotus jakautuisi puoliksi työnantajan ja työntekijän maksuosuuteen. Lähtökohtana on, että palkansaajien työeläkemak- sun nousu kompensoidaan tuloverotuksessa.
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 27 3. Valtion tuloveroasteikkoon lisätään uusi tuloporras, jossa verotetta- van ansiotulon raja on 150 000 euroa. Vero tämän alarajan ylittä- västä tulon osasta voisi olla esimerkiksi 35 %. Marginaaliveron koro- tuksella otetaan huomioon viime vuosina tapahtuneesta ansiotu- loerojen kasvusta johtuva veronmaksukyvyn paraneminen palkka- haitarin yläpäässä. Tähän uuteen ansiotuloveroasteikkoon sovite- taan uudistettava pääomatuloverotus siten, että suurten pääomatu- lojen ja suurten palkkatulojen marginaaliveroaste on yhtenäinen. 4. Puolisoiden yhteisverotukseen siirtymiseen ei ole perusteita. Puo- lisoiden erillisverotus tukee parhaiten myös samapalkkaisuusohjel- man toteutumista.Työn verotuksen vaikutus työllisyyteen ja tuottavuuteenTyöllisyyden paraneminen lisää verotuloja ja vähentää julkisen taloudenmenoja. Siksi verojärjestelmää kehitettäessä on otettava huomioon myöstyön verotuksen mahdollinen vaikutus työllisyyteen. Työn verotuksella voiolla vaikutusta sekä työn tarjontaan että kysyntään.Työn tarjontaan verotuksella on vaikutusta, jos verotus vaikuttaa kotitalouk-sien päätöksiin työmarkkinoille osallistumisesta tai työtuntien määrästä.Tutkimusten mukaan naiset sopeuttavat miehiä herkemmin työmarkkina-käyttäytymistään. Myös pienipalkkaisen työvoiman työn tarjonta joustaaenemmän kuin parhaassa työiässä olevien miesten. Työllisyyden näkökul-masta siis erityisesti pienipalkkaisten työn verotuksen pitäisi olla kevyttä.Työn tarjontaan vaikuttavat kuitenkin ensisijaisesti muut kuin verotustekijät,kuten perhetilanne, taloudellinen tilanne, työpaikkojen saatavuus, sosiaali-turva jne.Työvoiman kysyntään puolestaan vaikuttaa työvoimakustannusten taso.Voidaan olettaa, että työnantajamaksujen alentaminen lisäisi työvoiman ky-syntää, vaikka erilaisten maksualennuskokeilujen tulokset eivät tätä kovinhyvin tue. Työvoimakustannusten vaikutus työvoiman kysyntään on kasva-nut, kun yritykset ovat kansainvälistyneet, tietotyö yleistynyt ja kuljetuskus-tannukset laskeneet. Tuotannon ulkoistaminen on tullut aiempaa helpom-maksi. Myös kilpailun kiristyminen on vaikuttanut samaan suuntaan.Vaikka työikäisten miesten työn tarjonta ei juuri jousta tuloveroasteen suh-teen, on keskusteltu siitä, voisiko verotuksella olla vaikutusta koulutusvalin-toihin ja sitä kautta työn tuottavuuteen. Työn tuottavuus syntyy työpanok-sen laadun paranemisesta, investoinneista sekä teknologian kehittymisestäja uuden teknologian omaksumisesta. Työvoiman muodollisen koulutusta-son nousu ei kuitenkaan välttämättä enää kasvata työpanoksen laatua ku-ten ennen, koska väestön koulutustaso on noussut. Tästä syystä nykyisinmerkittävimmät työn tuottavuuden kasvuun vaikuttavat tekijät ovat teknolo-ginen kehitys ja uuden teknologian hyödyntäminen.
  • 28 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015Ansio- ja työtulovähennyksetVerotus ja sosiaaliturva voivat vaikuttaa työhön osallistumiseen. Siksi työlli-syyttä voidaan parantaa lieventämällä ns. kannustinongelmia. Kannustin-loukulla tarkoitetaan tilannetta, jossa työhön meno ei oleellisesti parannatoimeentuloa. Erityisesti pienipalkkaiset lapsiperheet ovat Suomessa her-kästi kannustinloukussa.Työn tekemistä kannustetaan työssä olevien kevyemmällä verotuksella ver-rattuna työttömiin tai työvoiman ulkopuolella oleviin. Verotusta on alennettumm. ottamalla käyttöön ansiotulovähennys (myöhemmin työtulovähennys).Ansiotulovähennyksellä pyritään tekemään työhön osallistuminen kannatta-vammaksi erityisesti pieni- ja keskituloisille ja näin edistämään työllisyyttä.Myös sosiaaliturvaa on tästä syystä muutettu.Useissa maissa on käytössä erilaisia työtuloihin sidottuja vähennyksiä, joi-den tarkoituksena on parantaa työnteon kannustavuutta.Suomessa kunnallisverotuksen ansiotulovähennys otettiin käyttöön vuonna1992. Vähennystä kasvatettiin vuoteen 2006 asti, jonka jälkeen vähennystäpienennettiin 2007 ja sen jälkeen vielä kerran kasvatettiin vuonna 2008.Tämän jälkeen vähennys on pysynyt samantasoisena. Kunnallisverotuksenansiotulovähennyksestä aiheutuvaa verotulojen menetystä kompensoitiinkunnille.Vaikka kunnilla on vain yksi suhteellinen tuloveroprosentti, vähennystenjohdosta kunnallisverotus on jonkin verran progressiivista eli kunnallisveronosuus nousee tulojen kasvaessa. Kunnallisverotuksen progressiivisuuteenvaikuttaa erityisesti ansiotulovähennys. Pienituloisilla myös perusvähennysalentaa kunnallisveron osuutta. Taulukosta 3 nähdään kunnallisveronosuus eräillä tulotasoilla vuonna 2010 keskimääräisellä kunnallisveropro-sentilla (18,98) laskettuna.TAULUKKO 3. Kunnallisveron osuus eri tulotasoilla, kun nimellinen kunnal-lisveroprosentti on 18,98 % (kuntien veroprosenttien painotettu keskiarvo2010) Ero nimelliseen ve-Palkka- Kunnallisveron roprosenttiintulot osuus verrattunaeuroa/kk % %-yksikköä 1000 9,5 -9,5 2000 14,7 -4,2 3000 16,0 -3,0 4000 16,6 -2,4 5000 17,0 -2,0 6000 17,2 -1,8 10000 17,5 -1,5
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 29Ansiotulovähennys kaventaa huomattavasti kuntien veropohjaa: kuntienkeskimääräisen nimellisen ja todellisen tuloveroprosentin välinen ero on 4–5 prosenttiyksikköä (kuvio 8). Vaikka nimellinen kunnallisveroprosentti onviime vuosina noussut, todellinen veroprosentti on pysynyt lähes ennallaan.Kunnallisveroprosentti ei kerro todellista veroprosenttia.KUVIO 8. Nimellinen ja todellinen kunnallisveroprosenttiVuonna 2006 kunnallisverotuksen ansiotulovähennys korvattiin uudella vä-hennyksellä, jonka vaikutus kuntien verotuloihin on huomattavasti aiempaapienempi. Uusi valtionverotuksen ansiotulovähennys osoittautui kuitenkinongelmalliseksi, koska vähennyksen takia valtion budjetoinnissa kaikki tulotja menot eivät tulleet näkyviin. Vuodesta 2009 alkaen vähennys muutettiintyötulovähennykseksi. Veronmaksajan kannalta vähennys on kuitenkin täy-sin vastaava kuin entinen valtionverotuksen ansiotulovähennys. Työtulovä-hennyksestä aiheutuvat verotulojen menetykset korvataan kunnille valtion-osuuksien kautta.Suurimman hyödyn ansio- ja työtulovähennyksistä saavat pieni- jakeskituloiset. Vuonna 2010 vähennykset alentavat veroja enimmillään noin1 400 euroa ja veroastetta yli kymmenen prosenttiyksikköä (kuviot 9 ja 10).Palkansaajien kannalta vähennysten merkitys on suuri, ja vähennyksiätullaan tarvitsemaan jatkossakin.
  • 30 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015KUVIO 9. Palkansaajan hyöty ansio- ja työtulovähennyksistä 2010, euroaKUVIO 10. Palkansaajan hyöty ansio- ja työtulovähennyksistä 2010, %Tavoitteita 1. Selvitetään ansiotulovähennyksen ja työtulovähennyksen yhdistä- mistä. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys vähentää verotuloja arviolta 1,4 miljardia euroa ja työtulovähennys 1,25 miljardia euroa vuoden 2010 verotuksessa. Olisi hyvä selvittää, voitaisiinko ansiotulovähennys ja työtulovähennys yhdistää yhdeksi työtulo- vähennykseksi (tekninen muutos, jolla ei olisi vaikutusta veron- saajien tai maksajien kannalta). Vähennysten yhdistäminen paran- taisi kunnallisverotuksen läpinäkyvyyttä. Kuntien nimellisen ja todel- lisen tuloveroprosentin lähentyminen selkeyttäisi ja yksinkertaistaisi kuntien tuloverotusta.
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 31 2. Työtulovähennystä voitaisiin kehittää porrastamalla vähennys lasten lukumäärän mukaan. Tämä parantaisi pienten lasten vanhempien työhön osallistumista.MatkakuluvähennysTulonhankkimisesta eli työssäkäynnistä aiheutuvien kulujen pitäisi olla vä-hennyskelpoisia verotuksessa. Nykyisin suuri osa palkansaajista ei voisaada verotuksessa matkakuluvähennystä vähennyksen korkean omavas-tuun takia. Matkakustannuksia voidaan vähentää enintään 7 000 euroa javain siltä osin kuin ne ylittävät verovuonna 600 euroa. Lisäksi vähennystehdään bruttotuloista, mikä merkitsee sitä, että samasta matkasta saatutodellinen vähennys vaihtelee tulotason mukaan.Vuodelta 2008 toimitetussa verotuksessa noin 834 000 tulonsaajaa sai ve-rotuksessaan matkakuluvähennyksen. Vähennys oli keskimäärin 1 680 eu-roa. Vähennysten yhteismäärä oli runsas 1,4 miljardia euroa.Matkakustannukset asunnosta työpaikkaan ja takaisin voidaan vähentäähalvimman kulkuneuvon käytöstä aiheutuvien kustannusten mukaan riip-pumatta siitä, mitä kulkuneuvoa todellisuudessa on käytetty. Tavallisestihalvimpana kulkuneuvona pidetään julkista kulkuneuvoa. Oman auton hy-väksyminen halvimmaksi kulkuneuvoksi edellyttää yleensä vähintään kol-men kilometrin kävelymatkaa julkisen liikenteen reitin varteen tai vähintäänkahden tunnin odotusaikaa edestakaisella matkalla. Oman auton käytönedellytykset sopivat huonosti nykypäivän työ- ja toimintaympäristöön. Mat-kakuluvähennys ei johda yhdyskuntarakenteen hajautumiseen niin kauankuin se ei ylikompensoi matkakuluja. Tällä hetkellä niin ei ole.Verohallinnon kannalta on työlästä selvittää, milloin asunnon ja työpaikanväliset matkakustannukset vähennetään julkisen kulkuneuvon käytön mu-kaan ja milloin vähennyksen perusteeksi hyväksytään oman auton käytöstäaiheutuneet kustannukset tai näiden yhdistelmä. Matkakuluvähennystäkoskevat oikaisuvaatimukset ovat merkittävä osa (keskimäärin 20 %) kai-kista verovuodelta tehdyistä oikaisuvaatimuksista.Tavoite 1. On tarpeen selvittää asunnon ja työpaikan välisten matkakustan- nusten perusteella myönnettävän matkakuluvähennyksen kehittä- mistä siten, että omavastuu pienenee ja järjestelmä yksinkertaistuu. Ensisijaisena lähtökohtana selvitetään mahdollisuus tehdä vähen- nys verosta. Vähennyksen muuttaminen ei saa merkittävästi pie- nentää minkään palkansaajaryhmän matkakuluvähennystä.Maksuvapautuskokeilut ja matalapalkkatukiParhaillaan on menossa kolme alueellista maksuvapautuskokeilua, joissatyönantajat on vapautettu maksamasta työnantajan sairausvakuutus- jakansaneläkemaksusta koostuvaa sosiaaliturvamaksua. Maksuvapautusten
  • 32 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015tavoite on tukea työllistymisen edellytyksiä. Ainakin toistaiseksi työllisyys-vaikutukset on VATT:n seurantatutkimuksissa todettu vaatimattomiksi.Työnantajan kansaneläkemaksun poistuminen on vähentänyt kokeilunmerkitystä.Väliaikainen työnantajan matalapalkkatuki on voimassa kuluvan vuodenloppuun. Työnantaja on oikeutettu matalapalkkatukeen, jos hänellä on pal-veluksessaan 54 vuotta täyttänyt työntekijä, jolle kokoaikaisesta työstämaksettava palkka on yli 900 ja alle 2000 euroa kuukaudessa. Työ- ja elin-keinoministeriön tutkimuksen mukaan kokeilu on osoittautunut kalliiksi. Ko-keilu on maksanut 86 miljoonaa euroa, josta yli 60 prosenttia on mennytkuntasektorille. Valtaosa tukeen oikeutetuista yrityksistä ei ole ollut tietoisiatuesta. Tuella on ylläpidetty ja synnytetty vain 2 200 työpaikkaa. Tutkimus-ten perusteella matalapalkkatuella saavutetut työllisyysvaikutukset ovat kui-tenkin merkittävämpiä kuin alueellisen työnantajamaksualennuksen työlli-syysvaikutukset.Tavoitteet 1. Alueellisten maksuvapautuskokeilujen merkitys on vähentynyt Kela- maksun poistumisen johdosta. Tutkimuksista ei ole löytynyt näyttöä, että kokeilut olisivat edistäneet työllisyyttä. Siksi ne pitäisi lopettaa asteittain. 2. Työnantajan matalapalkkatukea pitää jatkaa nykyisessä työllisyysti- lanteessa.LakkoavustusVeronalaista tuloa ei ole työtaistelun johdosta asianomaiselta työmarkkina-järjestöltä saatu tai muu siihen rinnastettava päivää kohden enintään 16 eu-ron suuruinen avustus. Verottoman lakkoavustuksen yläraja on nimellisestipysynyt samana jo vuodesta 2004 alkaen. Vuoteen 2011 mennessä yleinenansiotaso on noussut lähes 30 prosenttia.Tavoite 1. Verottoman lakkoavustuksen ylärajaa nostetaan yleisen ansiotason nousua vastaavasti (viidellä eurolla vuonna 2011).KotitalousvähennysTuloverotus voi kannustaa kotitalouksia korvaamaan omalla työllä palvelu-ja, joita on tarjolla markkinoilla. Palveluihin, jotka on helppo korvata omallatyöllä, tulisi kohdistaa muuta kulutusta kevyempi verotus. Suomessa aina-kin osasta kotityöpalveluja saa verotuksessa kotitalousvähennyksen.Kotitalousvähennyksen piirissä oleva toiminta on laajentunut nopeasti. Koti-talousvähennys on helpottanut lapsiperheiden arkea, parantanut työllisyyttäja torjunut harmaata taloutta. Vuoden 2008 verotuksessa kotitalousvähen-
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 33nys oli keskimäärin 700 euroa saajaa kohden. Remonttipalvelujen osuusvähennyksellä ostetuista palveluista on selvästi muita palveluja suurempi.Remontoinnista suuri osa teetettäisiin kotiremonttien tekijöillä ja alan yrityk-sillä ilman vähennysoikeuttakin.Kotityöpalveluja hankkineet kotitaloudet voivat käyttää kotityöstä vapautu-vaa aikaa oman ansiotyönsä lisäämiseen. Näin verotuki voi lisätä työn tar-jontaa asiakaskotitalouksissa. Hyvätuloiset kotitaloudet käyttävät kotitalo-usvähennystä muita enemmän. Kotitalousvähennys ei pienennä verotuksenprogressiota, koska vähennys tehdään verosta.Työvoiman saatavuudessa on ollut ajoittaista pulaa esimerkiksi siivousalal-la. Työmarkkinatilanteen parantuessa kotitalousvähennys ei enää lisää ma-talapalkka-alojen työllisyyttä, vaan verotuki valuu ainakin osittain palvelujenhintoihin. Kotitalousvähennys voi myös aiheuttaa kilpailun vääristymistävaikeuttaen tuen ulkopuolelle jäävien toimintaa.Tavoite 1. Kotitalousvähennys on melko korkea (3000 euroa). Voidaan harkita kotitalousvähennyksen supistamista.Valtiovarainministeriön veroryhmän linjaukset ansiotuloverotuksen kehittä-miseksiValtiovarainministeriön veroryhmä ei esitä väliraportissaan tarkkaa malliaansiotuloverojärjestelmän uudistamiseksi. Tämä osa jää loppuraporttiin.Väliraportissa on esitetty karkeat linjaukset ansiotuloverotukseen ottaenhuomioon väestölliset ja taloudelliset haasteet.Tutkimusten mukaan ansiotuloverotus voi kannustaa tekemään vähemmäntyötä ja viettämään enemmän vapaa-aikaa kuin jos ansiotuloja ei verotet-taisi. Todennäköisesti verotus ei kuitenkaan ole tärkein tekijä jäljellä oleviakannustinloukkuja purettaessa. Ansiotuloverotuksen keventämisen katso-taan kannustavan työhön, työtuntien lisäämiseen ja työuran pidentämiseen.Koska työn verotukseen kohdistuu väestön ikääntymisestä johtuvia paineitakiristää verotusta, työn verotus uhkaa kiristyä kevennyksistä huolimatta.Veroryhmä on esittänyt myös työtulon verotuksen rajaveroasteiden alenta-mista kaikilla tulotasoilla. Veroryhmä on katsonut, että näin voidaan lisätätyön tuottavuutta, kun inhimillisen pääoman kehittämisestä saatu tuottokasvaa. Veroryhmän esityksen mukaan ylin rajaveroaste pitäisi alentaa 50prosenttiin, jotta koulutusinvestoinneista saatava tuotto lisääntyisi ja tulon-muunto-ongelma pienenisi. Rajaveroasteen alentaminen tekisi ansiotulove-rotuksesta paremmin yhteensopivan yhteisö- ja pääomatuloverotuksenkanssa.8. VARALLISUUDEN VEROTUSSuomessa omaisuuden verotus on muihin OECD-maihin verrattuna lievää.Varallisuusvero on poistettu kokonaan, kiinteistöveron merkitys on vähäi-nen, ja yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyy huomattava verohuojennus.
  • 34 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015KiinteistöverotusJotta kuntien palvelut saadaan rahoitetuiksi, kunnilla on oltava vakaat jaennustettavat tulot. Kiinteistöveroa on pidetty erityisen hyvänä paikallista-son verona, koska kiinteistöveropohja (kiinteistöt) on liikkumatonta.Kiinteistöveropohjaa voidaan laajentaa metsiin. Nykyinen metsien myyntitu-lovero on hallinnollisesti kevyt, mutta se ei kannusta myymään puuta. Kiin-teistövero voisi toimia tarvittaessa tällaisena kannustimena. Kiinteistöveronvoisi vähentää myyntituloverotuksessa. Maan tuottokyvyn vaihtelun huomi-oon ottaminen edellyttänee samantapaista tietopohjaa kuin vanha pinta-alavero. Kiinteistöveron ulottaminen metsiin lisäisi kuntien verotuloja.Kiinteistöverotus voisi olla kevyempää pienituloisilla tai kiinteistövero voitai-siin laittaa maksuun vasta perinnönjaossa, jotta ”mummon mökissä” asu-van pienituloisen verotus ei nouse kohtuuttomaksi.Kiinteistöverotuksella voidaan lisätä myös eri pääomatulolajien verotuksenneutraaliutta. Esimerkiksi jos luovutusvoittojen verotus on lievempää kuinosinkotulojen verotus, verotusta voidaan korjata kiinteistöverotuksella.Tavoitteita 1. Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja voidaan nostaa ja kiinteistöveropoh- jaa laajentaa maa- ja metsätalousmaahan. Tämä toisi lisää verotu- loja erityisesti pienille kunnille. Lisäksi toimenpiteellä voitaisiin edis- tää puun myyntiä. 2. Pienituloisten kiinteistöverotusta lievennetään kohtuuttomissa tilan- teissa.Perintö- ja lahjaverotusPerintöverotuksen ensisijainen tarkoitus on fiskaalinen: julkisen sektorintoiminnan rahoittaminen. Verotuksella pyritään myös tasaamaan tulonja-koa. Koska perintö lisää saajansa veronmaksukykyä, on oikein, että osasaadusta varallisuudesta verotetaan valtiolle.Perintöverotuksen toimivuus liittyy siihen, missä määrin verottaja pystyyselvittämään verotettavaksi kuuluvan varallisuuden. Nykyään suuri osasuurituloisten varallisuudesta on osakkeita ja muita arvopapereita, joita voiolla sijoitettuina ulkomaillekin. Jos veronkierto on helppoa ja yleistä, perin-töverotuksesta voi muodostua erityisesti keskiluokan vero.Perintöverotuksen vaikutus yritysten sukupolvenvaihdoksiin on ollut esilläjulkisuudessa. Yritystoiminnan kannalta perheen tai suvun sisällä tehtävänsukupolvenvaihdoksen erityissuosio verojärjestelmässä saattaa haitata yri-tyksen toimintaa siinä tapauksessa, että yritys pidetään suvussa silloinkin,kun joku ulkopuolinen johtaisi sitä tehokkaammin.Erityisesti maissa, joissa koulutus ei ole ilmaista, perintöverotus voi kannus-taa vanhempia investoimaan lastensa henkiseen pääomaan.
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 35Tavoitteita 1. Perintöveron säilyttäminen jatkossakin on perusteltua. Yritysvaralli- suuden erityishuojennuksiin tulee suhtautua kriittisesti. 2. Veronkierron välttämiseksi varallisuustietojen tulee olla ajan tasalla, julkisia ja helposti saatavilla.Vapaaehtoinen eläkesäästäminen (ns. pitkäaikaissäästäminen)Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen verotukea laajennettiin kulu-van vuoden alusta koskemaan esim. rahasto-osuuksia, pankkitilejä ja osa-kesijoituksia (pitkäaikaissäästämissopimus).Suomessa on lakisääteinen, kattava työeläketurva ja lähes kaikki palkka-työnä tehty työ on vakuutettava. Lakisääteinen eläketurva on ulotettu myösyrittäjiin. Lakisääteisessä työeläketurvassa on jo pitkään varauduttu ikära-kenteen muutosten aiheuttamiin kustannuspaineisiin. Työurien pidentämi-nen on laajasti hyväksytty tavoite. Työssäolon pidentyminen kompensoielinikäkertoimesta johtuvaa eläketulon alenemista.Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuesta hyötyvät eniten hyväosaiset.Viime vuosina eläkesäästäminen on yleistynyt myös pieni- ja keskituloisissakotitalouksissa. Niiden saama verotuki jää kuitenkin vähäiseksi. Pieni- jakeskituloisilla eläkesäästäjillä eläkevakuutusmaksut ovat melko pieniä. Sel-vitysten mukaan yli 50 prosentilla uusista eläkesäästäjistä kuukausimaksuon 50 euroa tai tätä pienempi. Suurituloisilla eläkesäästäjillä eläkevakuu-tusmaksut ovat yleensä verotuen ylärajoilla.Vapaaehtoinen eläkesäästäminen toimii yleistä eläkepoliittista tavoitettavastaan, lisää hyväosaisten verosuunnittelua, eriarvoisuutta ja hallintokus-tannuksia. Siksi nykyiset verohelpotukset eivät ole perusteltuja.Tavoite 1. Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotukia vähennetään.9. VÄLILLINEN VEROTUSVälittömät verot (esimerkiksi tulovero) jäävät yleensä verovelvollisen rasi-tukseksi. Sen sijaan välilliset verot on tarkoitettu vyörytettäväksi verovelvol-liselta, tavallisesti yritykseltä, edelleen muille talousyksiköille. Esimerkiksiarvonlisävero ja valmisteverot ovat välillisiä veroja. Välilliset verotkin voivatjäädä maksajan kannettavaksi, jos maksaja ei pysty siirtämään veroja täy-simääräisesti hintoihin.Kulutusveroilla tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen kuluttamiseen kohdis-tuvia veroja. Hyödykeverot voidaan jakaa yleisiin ja erityisiin kulutusveroi-hin. Yleiset kulutusverot, kuten arvonlisävero, kohdistuvat laajaan hyödyk-keiden joukkoon. Nämä verot määräytyvät prosentuaalisena osuutena hyö-dykkeiden myyntihinnoista. Yleinen kulutusvero on suhteellinen kulutuksenosalta ja regressiivinen tulojen osalta, eli kulutusveron suhde tuloihin pie-
  • 36 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015nenee tulojen kasvaessa. Tämä johtuu siitä, että tulojen kasvaessa niistäsuurempi osa käytetään säästämiseen, johon kulutusvero ei kohdistu.Erityisiä kulutusveroja kannetaan vain tietyistä hyödykkeistä. Erityisiä kulu-tusveroja ovat esim. valmisteverot ja autovero sekä ajoneuvovero. Erityi-nenkin kulutusvero voi olla hintasidonnainen, mutta yleensä se määräytyytuoteyksikön arvon, painon, tilavuuden tms. mukaan.Energiaveroilla tarkoitetaan energiaan kohdistuvia veroja, kuten polttoaine-veroa ja sähköveroa. Ympäristöverot ovat veroja, joiden ensisijainen tarkoi-tus on muuttaa käyttäytymistä ympäristön suojelemiseksi. Tuon tavoitteentoteutuessa ympäristöverojen tuotto alenee.Kansainvälinen vertailuEU 27 -maissa kulutusverojen osuus kaikista veroista oli vuonna 2008 kes-kimäärin 33 prosenttia ja osuus BKT:sta 12 prosenttia. Suomessa kulutus-verojen osuus kaikista veroista oli alempi kuin EU 27 -maissa mutta korke-ampi kuin EU 15 -maissa, joissa osuus oli keskimäärin 29 prosenttia. Sensijaan kulutusverojen osuus BKT:sta oli Suomessa molempia vertailuryh-miä korkeampi.
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 37Kuviosta 11 nähdään, että kulutusverojen osuus kaikista veroista on suurin-ta itäisen Keski-Euroopan maissa, mikä johtunee siitä, että kulutusverojenkerääminen on hallinnollisesti helpompaa kuin esim. palkkaverojen kerää-minen.KUVIO 11. Kulutusverojen osuus kaikista verotuloista ja BKT:sta vuonna2008, %Lähde: EurostatArvonlisäveron vaikutus tulonjakoonVälillinen verotus on regressiivistä eli pienituloiset maksavat välillisiä verojasuhteessa tuloihinsa enemmän kuin suurituloiset. Välillisten verojen alen-nettuja verokantoja on perusteltu muun muassa tulonjakonäkökulmasta.Koska alennetuista verokannoista hyötyvät kaikki kuluttajat, alennettujenverokantojen käyttö tulojen tasaajana on katsottu tehottomaksi vaihtoeh-doksi kumoamaan hyödykeverotuksen aiheuttamia haitallisia tulonjakovai-kutuksia. Tulonjakotavoitteita voidaan toteuttaa paremmin kohdennetuillatavoilla. Lisäksi eriytetyillä hyödykeveroilla on hallinnollisia kustannuksia.
  • 38 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015Vuonna 2009 elintarvikkeiden arvonlisäverokantaa alennettiin 17 prosentis-ta 12 prosenttiin. Alennus tasoitti jonkin verran tulonjakoa. Tämä vaikutuskuitenkin kumoutui seuraavana vuonna toteutetussa arvonlisäverouudis-tuksessa, kun ravintolapalveluiden arvonlisäveroa laskettiin 22 prosentista13 prosenttiin ja muiden hyödykkeiden alv-prosentteja nostettiin yhdelläprosenttiyksiköllä.Marja Riihelä VATT:sta on tarkastellut, minkälaisia tulonjakovaikutuksia oli-si arvonlisäverouudistuksella, jossa siirryttäisiin verotuloneutraaliin ja yhdenvakioveroasteen (19 %) käytäntöön. Vertailutilanteena tarkastelussa olivuoden 2009 alun arvonlisäverokannat. Koska hyödykkeistä osalla hintanousisi ja osalla laskisi, vaikutukset kumoaisivat toisiaan. Lopputuloksenaoli, että tällä tavalla toteutettu verotuloneutraali muutos ei aiheuttaisi juurimitään tulonjakovaikutuksia.Sen sijaan verotuksen painopisteen siirtäminen tuloverotuksesta kulutusve-roihin arvonlisäveroa nostamalla aiheuttaa suurempia tulonjakovaikutuksia,koska pienituloiset kuluttavat tuloihinsa nähden suhteellisesti enemmän. Li-säksi arvonlisäveron korottaminen saattaisi vaikuttaa erityisesti palvelualo-jen työllisyyteen.Valtiovarainministeriön veroryhmä on tarkastellut siirtymistä yhtenäiseenarvonlisäverorakenteeseen niin, että alennetut verokannat ja nollaverokan-ta poistetaan. Veroryhmä on kuitenkin todennut, että yhtenäiseen verokan-taan siirtymistä voi olla vaikea toteuttaa. Siksi veroryhmä on ehdottanut, et-tä nykyisen arvonlisäveron molempia alennettuja verokantoja ja vakiovero-kantaa nostetaan kahdella prosenttiyksiköllä. Muutos tuottaisi vuoden 2011tasolla noin 1,4 miljardin euron lisätulon.Suomi on osallistunut EU-maiden työvaltaisten palvelujen kokeiluun parturi-ja kampaamopalvelujen sekä pienten korjauspalvelujen osalta. Pieniin kor-jauspalveluihin on luettu polkupyöriin, kenkiin, nahkatavaroihin, vaatteisiinja liinavaatteisiin kohdistuvat korjauspalvelut. Nykyisin jäsenvaltio voi halu-tessaan myös pysyvästi soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa edellämainittuihin palveluihin. Työvaltaisten alojen kevennetyn arvonlisäverotuk-sen kokeilu jatkunee ainakin vuoden 2011 loppuun. Jos kokeilu ei tämänjälkeen jatku, näiden palvelujen arvonlisäverokanta nousee 14 prosenttiyk-sikköä, mikä siirtynee täysimääräisesti hintoihin ja heikentää palvelujen ky-syntää sekä ko. alojen työllisyyttä. Lisäksi alv-kannan nousu lisäisi harmaa-ta työtä parturi- ja kampaamopalveluissa sekä pienissä korjauspalveluissa.Valmisteverot ja muut välilliset verotYmpäristöverotusYmpäristöverotuksella tarkoitetaan polttoaineiden, energian ja sähkön val-misteveroja. Verotus tapahtuu kulutusmäärien perusteella välillisesti.Ympäristöverotuksella on kaksi tavoitetta. Toisaalta kerätä verotuloja ja toi-saalta ohjata tuotantoa ja kulutusta vähemmän ympäristöä rasittavaansuuntaan. Jos ympäristötavoitteet toteutuvat hyvin, fiskaaliset tavoitteet to-teutuvat huonommin. Siksi ympäristöverotuksen osuutta kokonaisvero-tuotoissa ei voida kasvattaa nykyisestä merkittävästi.
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 39Kiviniemen hallituksen energiaveroesitystä on lanseerattu ”vihreänä vero-uudistuksena”, vaikka se kohdistuu pääosin päästökauppasektorille, jossaEU:n laajuinen päästökauppa kiinnittää päästötason. Näin ollen päästöt ei-vät verouudistuksen johdosta vähene. Energiaverojen korotus toteutetaanensi sijassa verotulojen keräämistarkoituksessa.Energiaveron korotukset tuottavat valtion kassaan vuonna 2011 noin 690miljoonaa euroa lisää verotuloja. Maakaasun ja polttoturpeen veroa korote-taan vaiheittain vuosina 2013 ja 2015, ja muutokset lisäävät energiaverotu-loja kaikkiaan 760 milj. euroa. Energiaverojen korotus kasvattaa myösenergiatuotteista kertyvää arvonlisäveroa. Koska energiaverot ovat sentti-määräisiä, inflaatio vähentää veron merkitystä.Energiaveron korotuksilla kompensoidaan työnantajan Kela-maksun pois-tamisesta aiheutuvaa noin 800 milj. euron maksutulomenetystä. Koska Ke-la-maksu oli prosentuaalinen maksu, inflaatio ei vaikuttanut siihen samallatavoin kuin energia- tai hiilisisällön mukaan määräytyviin energiaveroihin(esim. snt/litra tai snt/kWh). Pidemmällä aikavälillä energiaverojen tuottoavähentänee myös se, että energiaveroilla on tarkoitus ohjata investointejavähemmän ympäristöä rasittavaan suuntaan.Kela-maksu kohdistui erityisesti pääomavaltaisille aloille. Sen sijaan noinpuolet energiaverojen korotuksesta kertyy kotitaloussektorilta, erityisestipieni- ja keskituloisilta kotitalouksilta. Koska sähkön, lämmityksen ja liiken-nepolttoaineiden kulutusosuudet ovat suurempia pienempituloisten tulo-luokissa, verorasitus kohdistuu suhteessa raskaammin pienituloisille. Tämätekee ympäristöverotuksesta regressiivistä. Energiaverojen korotusten vai-kutukset tulonjakoon on selvitettävä, jotta tulonjaon vinoutumat voidaan oi-kaista.Päästökaupan ulkopuolelle jäävien sektoreiden tavoite vuoteen 2020 men-nessä saavutettaviksi päästöjen vähennyksiksi on tiukka. Ympäristöverottulevat kasvamaan päästökauppasektorin ulkopuolella eli liikenteessä,maataloudessa ja rakentamisessa, jossa ohjauskeinoja päästöjen vähen-tämiseksi on vähän. Erityisesti tulisi kannustaa energiatehokkuuden paran-tamiseen.Samalla kun veroja lisätään, tulisi varmistua siitä, että kotitaloudet ja yrityk-set voivat muuttaa toiminta- ja kulutustapojaan ympäristön kannalta pa-remmiksi. Tällöin verotuottojen kasvua ei voida laskea pidemmällä aikavälil-lä kovin suureksi. Esimerkiksi sähkön verotuksen kiristyessä on erittäin tär-keää lisätä kuluttajien mahdollisuuksia vaikuttaa omaan sähkönkäyttöönsäja lisätä näin sähkönkysynnän hintajoustoa.Windfall-veroPäästökaupasta johtuvien ansiottomien voittojen eli ns. windfall-voittojenleikkaaminen voitaisiin toteuttaa valtiolle kannettavan veron muodossa. Ve-rokertymäksi on arvioitu 33–330 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikka vero eisuoraan vaikuta kuluttajien maksamaan sähkön hintaan, välillisesti sähkönhinta saattaa kuitenkin nousta, mikä edellyttää verotuottojen käyttöä mah-dollisten tulonjakovaikutusten oikaisemiseksi.
  • 40 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015Windfall-vero tulisi kohdistaa kaikkiin energiaintensiivisiin suomalaisiin yri-tyksiin, jotta kotimaisia teollisuusyrityksiä ei aseteta eriarvoiseen asemaansen mukaan, ovatko ne energiaomavaraisia vai eivätkö ole. Samassa yh-teydessä voitaisiin nostaa harkitusti ns. energiaveroleikkurin maksimimää-rää, jotta vältettäisiin kohtuuttoman suuriksi nousevat energiaveronousutyksittäisten yhtiöiden tasolla.JäteveroJätevero on ns. kannustintyyppinen ympäristövero, jolla kerätään valtiolleverotuloja, mutta jonka ensisijaisena ympäristötavoitteena on jätteiden kaa-topaikkakäsittelyn väheneminen ja hyötykäytön lisääminen.Tavoitteita 1. Ympäristöverotuksella on oltava ensi sijassa ympäristöystävällisyy- teen liittyvät perusteet. Sen on ohjattava kotitalouksien ja yritysten toimintaa vähemmän saastuttavaan ja tehokkaammin resursseja hyödyntävään suuntaan. Energia- ja muiden ympäristöverojen osuutta verotulojen rakenteessa ei pidä pitkällä aikavälillä kasvattaa merkittävästi. 2. Päästökaupasta johtuvien ansiottomien arvonnousujen verottami- seksi tulee ottaa käyttöön ns. windfall-vero. Samalla voitaisiin nos- taa harkitusti ns. energiaveroleikkurin maksimimäärää. 3. Energiaverojen kautta tapahtuvaa ohjausta tulee kehittää erityisesti päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla. Energiatehokkuuden paran- tamiseen on luotava lisäkannustimia erityisesti liikenteessä, asumi- sessa ja maataloudessa. Energiateollisuuden ja energiaintensiivisen teollisuuden osalta päästöjä tulee vähentää ensi sijassa päästökau- pan avulla. 4. Jäteveron tuotto pitäisi ohjata kuntien veropohjan vahvistamiseen. 5. Arvonlisäverotuksen sekä muun välillisen verotuksen mahdollista nostovaraa voidaan tarvittaessa käyttää julkisen talouden tasapai- nottamiseen. Tästä pienipalkkaisille mahdollisesti aiheutuvat kieltei- set tulonjakovaikutukset kompensoidaan. 6. Työvaltaisiin palveluihin (parturi- ja kampaamopalveluihin sekä pie- niin korjauspalveluihin) tulee soveltaa toistaiseksi alennettua arvon- lisäverokantaa. Niin ehkäistään harmaan työn lisääntymistä työval- taisissa palveluissa.10. KANSAINVÄLINEN VEROTUSPankkiveron tarkoituksena on kerätä pankin toiminnan laajuuteen perustu-vaa maksua ja kerätä varoja mahdollisten tulevien finanssikriisien hoitoku-luihin. Maailmanlaajuisesta pankkiverosta ei ole päästy yhteisymmärryk-
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 41seen G20-maiden kesken, mutta Eurooppaan sellainen on näillä näkymintulossa. Tärkeää olisi, että Euroopassa päästäisin mahdollisimman yhte-näiseen ratkaisuun, jotta pankkivero ei alkaisi ohjata pankkitoiminnan sijoit-tumista. Pankkiveron tuotosta kartutettava rahasto olisi myös luontevaa pe-rustaa EU-tasoisena, jotta sitä voitaisiin hyödyntää kansalliset rajat ylittävi-en kriisien torjunnassa. Pankkiveroa suunniteltaessa on kuitenkin huomioi-tava sen vaikutus ns. moraalikatoon, eli mahdollinen pelastusrahasto ei saaolla niin suojaava, että se kannustaisi ylisuureen riskinottoon.Tavoitteita 1. SAK kannattaa EU-tasoista pankkiveroa. Pankkiveron tuotolla voi- taisiin koota rahastoa tulevien rahoituskriisien torjuntaan. 2. Kansainvälisellä varainsiirtoverolla voitaisiin hillitä lyhytaikaisia kei- nottelun luonteisia pääomaliikkeitä ja ehkäistä tulevia finanssikriise- jä. Lisäksi verolla saataisiin varoja kehitysrahoitukseen sekä ilmas- tonmuutoksen torjuntaan. Kansainvälisen varainsiirtoveron kanna- tus on kasvanut myös EU:ssa. Suomenkin hallituksen tulee tukea veron toteuttamista. 3. Kansainvälinen paine veroparatiisien haitallisimpien käytäntöjen poistamiseen on kasvanut muun muassa taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä OECD:ssä. Suomen hallituksen on osallistut- tava haitallista verokilpailua vastaan tehtävään työhön.11. HARMAA TALOUSEduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan harmaantalouden laajuus vuonna 2008 oli 5.5–7.5 prosenttia bruttokansantuottees-ta. Euroissa näin mitattu fiskaalinen eli verotuksen ulkopuolelle jäävä har-maa talous oli 10–14 miljardia euroa. Vuoden 2008 valtion tulo- ja menoar-vion loppusummasta se on 22–31 prosenttia.Näin suuri rahavirtojen vuoto verotuksen ulkopuolelle ei ole vain taloudelli-nen, taloudenpitäjien toimintaedellytyksiin vaikuttava ongelma, vaan yhteis-kunnallinen, talousjärjestelmän uskottavuutta ja oikeudenmukaisuutta kos-keva ongelma. Siten ongelmaan puuttumisen tulisi olla hallituksen asialis-tan kärjessä.Tutkimuksen mukaan vuodot koskevat kaikkia tuotannontekijätuloja, muttasuurinta kasvu on ollut kansainvälisessä sijoitustoiminnassa. Jopa 90 pro-senttia kansainvälisen sijoitustoiminnan tuotoista jätetään ilmoittamatta ve-rottajalle. Hallintarekisteröityjen osakkeiden ja joukkovelkakirjojen todellisiahaltijoita on tänä päivänä lähes mahdotonta identifioida ja verottaa.Harmaa talous korostuu rakennusalalla, ravintola-alalla sekä liikenteessä.Syynä ovat aloille tyypilliset työn organisointimuodot, kuten runsas alihan-kinta ja ulkomaisen työvoiman käyttö. Vuodesta 2007 voimassa ollut tilaa-javastuulaki ei lain seurantatutkimuksen mukaan ole tuonut ratkaisua on-gelmiin.
  • 42 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015Hallitus on jo aiemmin tehnyt päätöksen siirtymisestä käännettyyn arvon-lisämenettelyyn rakennusalalla 1.4.2011 alkaen. Nyt hallitus on myös vih-doin tehnyt päätöksen Harmaan talouden selvityskeskuksen perustamises-ta verohallinnon yhteyteen ja veroviranomaisten oikeudesta vertailutietotar-kistuksiin luottolaitoksissa. SAK tukee näitä esityksiä ja niiden ripeää toi-meenpanoa.SAK:n mielestä myös muut tarkastusvaliokunnan tutkimuksen esitykset tu-lisi valmistella eduskunnalle lähivuosien aikana. Vuoden 2011 osalta SAKkiirehtii alla mainittuja hankkeita. Syksyllä SAK tulee esittämään omat täs-mennetyt tavoitteensa.Tavoitteita 1. Tilaajavastuulaki on laajennettava koko aliurakointiketjuun, siihen on sisällytettävä työehtosopimusten tosiasiallinen noudattaminen, on korotettava laiminlyöntimaksua, ja velvoitteen törkeä laiminlyönti on kriminalisoitava. 2. Rakennusalan järjestäytyneiden yritysten neljännesvuosittain anta- mat urakoitsijatiedot ja niitä täydentävät palkansaajatiedot on sää- dettävä pakollisiksi. 3. Mahdollisuudet rakennusalalla työskentelevän verovelvollisen vero- tustiedot sisältävän sirukortin käyttöönottoon on selvitettävä. 4. Luottamusmiesten asemaa tiedonsaannissa on vahvistettava, ja ammattiliitoille on säädettävä kanneoikeus tapauksissa, joissa vero- vastuiden kiertämistä on syytä epäillä. 5. Sijoitustoiminnassa käytetyt hallintarekisterit on avattava siten, että verottaja saa tiedon todellisesta edunsaajasta. 6. Työhallinnon, työsuojelun ja ulkomaalaishallinnon mahdollisuudet käyttää perustettavan Harmaan talouden selvityskeskuksen palvelu- ja on varmistettava. 7. Ravintola-alalla ja muilla paljon käteissuorituksia vastaanottavilla aloilla on otettava käyttöön tyyppihyväksytyt kassakoneet.
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 4312. LÄHTEETEerola, Essi. 2009. Optimiveroteoria ja veropolitiikka. Verotuksen kehittä-mistyöryhmän sihteeristö.Eduskunnan tarkastusvaliokunnan lausunto 4/2009 vpEurostat. Taxation trends in the European Union, 2010 ed.Harju, J., Karikallio, H. ja Matikka, T. (2010) Listaamattomien osakeyhtiöi-den osingonjako ja taserakenteet. VATT Muistiot 8. Helsinki.Kari, Seppo.2009. Tuloverojärjestelmän rakenne: Yhtenäinen vs. eriytettytuloverotus. Luonnos 6.9.2010.KPMG´s Corporate and Indirect Tax Rate Survey 2009. KPMG.Pohjola, Matti. 2007. Työn tuottavuus ja siihen vaikuttavat tekijät. Kansan-taloudellinen aikakauskirja 2/2007.Poutvaara, Panu. 2009. Kouluttautumisen kannustimet ja verotus.Poutvaara, Panu. 2009. Perintöverotus.Riihelä, Marja. 2010. Arvonlisäveroreformien tulonjakovaikutukset. Muistioveroryhmälle. Tuomala, Matti. 2010. Miksi Suomen verojärjestelmää pitäisiuudistaa? Esitys.Tuovinen, Marja (2007). Yksityiset kotityöpalvelut ja kotitalousvähennys.Valtiovarainministeriö.Uusitalo, Roope.2009. Työn verotuksesta ja työllisyydestä. Muistio vero-ryhmälle.Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti. Valtiovarainministeriön julkai-suja 35/2010.Viherkenttä, Timo. 2010. Yhtiöverokanta – mihin, miten ja miksi? Verotus2/2010.Valtiovarainministeriön veroryhmän taustamuistioita.Valtiovarainministeriön budjettiehdotus 2011.
  • 44 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015LIITE 1
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 45LIITE 2KESKEISIMMÄT VÄHENNYKSET VALTION VEROTUKSESSA JA KUN-NALLISVEROTUKSESSA 2010Vähennyksen nimi Vähennyksen määräytymisperusteValtion ja kunnallisverotuksessa ansiotulosta tehtävät vähennyksetTulonhankkimisvähennys 620 euroaTyömarkkinajärjestöjen jäsenmaksut Maksetut jäsenmaksutMatkakuluvähennys asunnon ja työpai- 600 euroa ylittävältä osalta, enintään 7000 euroakan välisistä matkoistaTyöasuntovähennys 250 euroa/kk, edellyttää että vakituinen asunto sijait- see yli 100 km etäisyydellä työasunnosta ja varsinaisesta työpaikasta.Työntekijän eläkemaksuvähennys 4,5 % palkasta (53 vuotta täyttäneet 5,7 %)Työttömyysvakuutusmaksuvähennys 0,4 % palkastaSairauspäivärahamaksuvähennys 0,93 % palkastaVeronmaksukyvyn alentumisvähennys Enintään 1400 euroa____________________________________________________________KunnallisverotuksessaAnsiotulovähennys Kasvu 51 % 2500 euroa ylittävältä osalta 7230 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 28 %, kuitenkin enintään 3570 eu- roa. Alenee 4,5 %:lla 14 000 euroa ylittävältä osalta.Perusvähennys 2200 euroa, pienenee 20 prosentilla yli menevän tulon määrästäOpintorahavähennys 2600 euroa, pienenee tulojen noustessa____________________________________________________________Valtionverotuksessa verosta tehtävät vähennyksetAlijäämähyvitys (asunto-, opinto- ja tulon- 28 % korkomenoista, joita ei ole voitu vähentää pääomatu-hankkimis-velkojen koroista) loista, enintään 1400 euroa, lapsikorotus yhdestä lapsesta 400 euroa, kahdesta tai useammasta lapsesta 800 euroa.Elatusvelvollisuusvähennys 1/8 elatusavun määrästä, kuitenkin enintään 80 eu- roa/alaikäinen lapsi.Kotitalousvähennys (voi vähentää myös Omavastuu on 100 euroa. Enimmäismäärä kotitalous-,kunnallisverosta ym.) hoiva- ja hoitotyöstä sekä remonttitöistä on 3000 euroa.Työtulovähennys palkka- ja yrittäjätulosta Kasvu 5,2 % 2500 euroa ylittävältä osalta, enimmäismää- rä on 650 euroa. Alenee 1,2 %:lla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta.Opintolainavähennys Enintään 30 % lainan 2500 euroa ylittävästä osasta.
  • 46 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015LIITE 3TYÖNANTAJAN SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 2010, % palkasta 2010 %Työeläkemaksut 16,9- TyEL-maksu, keskimäärin 1)Työttömyysvakuutusmaksu, keskimäärin 2,12- ensimmäisestä 1 846 500 euron palkkasummasta 0,75- sen ylittävältä osalta 2,95Sairausvakuutusmaksu, keskimäärin 2,95Muut maksut 2,23- Ryhmähenkivakuutusmaksu, keskimäärin 0,07- Tapaturmavakuutusmaksu, keskimäärin 2) 1,0TYÖNTEKIJÄN SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 2010, % palkasta 2010 %Työeläkemaksu, keskimäärin 4,7- alle 53-vuotiaat 4,5- 53 vuotta täyttäneet 5,7Työttömyysvakuutusmaksu3) 0,4Vakuutetun sairausvakuutusmaksu4)- päivärahamaksu 0,93- sairaanhoitomaksu 1,471) Julkisten alojen maksut ovat korkeammat.2) Vaihtelee työn tapaturmariskin mukaan.3) Työttömyyskassojen jäsenet maksavat lisäksi kassan jäsenmaksua.4) Maksu sisältyy verokorttiin merkittyyn pidätysprosenttiin, eikä sitä pidätetä erik-seen palkasta.
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 47LIITE 4Valtion tuloveroasteikko 2010Verotettava ansiotulo, Vero alarajan kohdalla, Vero alarajaneuroa euroa ylittävästä tulon osasta, %15200–22600 8 6,522600–36800 489 17,536800–66400 2974 21,566400– 9338 30Arvonlisäverokannat Suomessa 1.7.2010 alkaen, % 1.7.2010–Yleinen verokanta 23Elintarvikkeet, ravintolaruoka ja rehut 13Kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, joukkoliikenne ym. 9Parturi- ja kampaamopalvelut, pienet korjauspalvelut* 9Sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksut 0* 1.1.2007–31.12.2010
  • 48 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015LIITE 5
  • Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015 49LIITE 6Verotuet 2009* milj. euroaAsuntotulon verovapaus 1950Ansiotulovähennys kunnallisverotuksessa 1360Työntekijöiden lakisääteisen eläkevakuutusmaksun vähentäminen 1280Valtionverotuksen ansiotulovähennys 1160Kunnallisverotuksen eläketulovähennys 1070Omasta asunnosta saadun myyntivoiton verottomuus 900Velkojen korkojen sekä indeksi- ja kurssitappioiden vähentäminen 760Lapsilisien verovapaus 510Elintarvikkeiden ja rehujen alennettu alv-kanta 507Eläketulovähennys valtionverotuksessa 285Asumistukien verovapaus 280Koneiden ja kaluston poistaminen (2007) 275Ns. henkilökuntaetuuksien verovapaudet 260Rajoitetusti verovelvollisen tuloverovapaus obligaatioiden ym. tuottamasta korko-tulosta 250Julkisen toiminnan välituotepanosten alempi keskimääräinen alv-kanta (2008) 247Kotitalousvähennys 245Työntekijöiden sairausvakuutuksen päivärahamaksun vähentäminen 215Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen 210Tilattujen sanomalehtien alv:n nollaverokanta 195Henkilökuljetusten alennettu alv-kanta 182Luontoismuotoisten sosiaalisten tulonsiirtojen alempi keskimääräinen alv-kanta(08) 176Urheilu-, virkistys- ja kulttuuripalvelujen alennettu alv-kanta 174Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vähentäminen 155Lääkkeiden alennettu alv-kanta 143Toimeentulotuen verovapaus 135Elatustuen ja elatusavun verovapaus 115Kansaneläkkeen lisien ym. verovapaus 110Työntekijöiden työttömyysvakuutus- ja työttömyyskassamaksun vähentäminen 105Yleishyödyllisen yhteisön verovapaus 100Luontoisetujen osittainen verovapaus 100Työvaltaisten palvelujen alv-kokeilu (2008) 80TV-lupien alennettu alv-kanta 73Muun toiminnan välituotepanosten alempi keskimääräinen alv-kanta (2008) 71Muuttotavarana tuotujen autojen veroton maahantuonti (2007) 71Majoituspalvelujen alennettu alv-kanta 57Kirjojen alennettu alv-kanta 46Sotavammojen korvauksen verovapaus 45Ulkomailla ansaitun palkkatulon verovapaus 40Stipendien ja vastaavien verovapaus 30Invalidivähennys valtionverosta 25Merityötulovähennys 25Taksien autoverohuojennus (2008) 25
  • 50 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjaukset 2011–2015Opintorahavähennys kunnallisverotuksessa 20Alv-velvollisuuden alarajaan liittyvä huojennus (2008) 20Ulkomaan edustuksessa palvelevan ym. saamien eräiden korvausten verovapaus 15Opintolainan korkojen vähentäminen 15Invalidivähennys kunnallisverotuksessa 15Erityisalojen matkustamiskustannusten korvauksen verovapaus 15Päivärahojen osittainen verovapaus 10Autoveron palautus invalideille 7Elatusvelvollisuusvähennys valtionverosta 5Luonnonvaraisten marjojen, sienien yms. myyntitulon verovapaus 5Kehitysaluiden vapaat tai korotetut poistot (2007) 5Toimintavaraus (2007) -13Lähde: VATT, 2010