Arvioita valtion vuoden 2004 talousarvioehdotuksesta

487 views

Published on

SAK:n julkaisusarja

Talousarviota lähestytään palkansaajan näkökulmasta. Arviot on jaoteltu ministeriöittäin.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
487
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
3
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Arvioita valtion vuoden 2004 talousarvioehdotuksesta

  1. 1. P u h e e n vuoro 8/2003 Arvioita valtion vuoden 2004 talousarvioehdotuksesta SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ
  2. 2. 20.10.2003 Lisätietoja: Sinikka Näätsaarisinikka.naatsaari@sak.fi puh. (09) 772 1442 SAK, PL 157 00531 Helsinki Tilaukset: SAK/postitus puh. (09) 772 1344
  3. 3. Arvioita valtion vuoden 2004 talousarvioehdotuksestapalkansaajan näkökulmastaSisällys:Finanssipolitiikka 3Työministeriö 4 Työelämäohjelmat 5Sosiaali- ja terveysministeriö 5 Työterveys ja työsuojelu 6 Valtion henkilöstöpolitiikka 7 Tasa-arvo 7Opetusministeriö 7Liikenneministeriö 8Kauppa- ja teollisuusministeriö 9Sisäasiainministeriö 9Ympäristöministeriö 9 Asuntopolitiikka 10Ulkoasiainministeriö 11Budjettiin liittyvät jatkotoimet 11Liitteet:Hallituksen esitys vuoden 2004 veroperustemuutoksiksi 12 Hallituksen veroesitykseen liittyviä näkökohtia 13Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys, kaavio 16Pöytäkirja hallituksen talousarvioneuvotteluissa 20.8.2003sovituista vuoden 2004 talousarvioon liittyvistä asioista 17 SAK – ARVIO VALTION TALOUSARVIOEHDOTUKSESTA 2004 1
  4. 4. 2 SAK − ARVIO VALTION TALOUSARVIOEHDOTUKSESTA 2004
  5. 5. FinanssipolitiikkaTalousarvioesitykseen sisältyvien veronkevennysten ja menonlisäysten seurauk-sena finanssipolitiikka tukee edelleen kotimaista kysyntää ja jatkuu näin elvyttä-vänä. Julkisen sektorin kansantaloutta elvyttävän vaikutuksen arvioidaan vuonna2004 olevan puolen ja yhden prosentin välillä suhteessa kansantuotteeseen.Ansiotuloverotuksen kevennysten (inflaatiotarkistus ml.) verotuottoja vähentävävaikutus on vuonna 2004 vuositasolla arviolta 845 miljoonaa euroa. Välillistenverojen kevennysten – joista pääosa toteutuu alkoholiveron alennuksina – ve-rotuottoja alentava vaikutus on puolestaan arviolta runsaat 520 miljoonaa euroa.Hallituksen esitys vuoden 2004 veroperustemuutoksiksi liitteenä.Valtion menot kasvavat vuonna 2004 reaalisesti pari prosenttia, ja ilman supistu-via korkomenoja vajaan prosenttiyksikön nopeammin. Noin puolet menojenkasvusta aiheutuu voimassa olevan lainsäädännön ja edellisellä vaalikaudellatehtyjen päätösten vaatimista määrärahojen lisäyksistä. Loppu aiheutuu lähinnäbudjettikehysten yhteydessä päätetyistä ja uuden hallitusohjelman mukaisistamenojen lisäyksistä.Valtion viime vuoden ylijäämä on kuluvana sulamassa lähes pois ja alijäämänarvioidaan vuonna 2004 olevan noin puoli prosenttia suhteessa kansantuottee-seen. Valtion velka kasvaa v. 2004 budjettiin merkityn lainatarpeen verran eli 1,2miljoonaa euroa. Kansantuotteeseen suhteutettuna velkaantuneisuus aleneenoin 43½ prosenttiin, mikä on teollisuusmaiden alimpia velkatasoja. Koko julki-nen sektori on edelleen ylijäämäinen 1½ prosentin verran työeläkelaitoksiin ker-tyvän ylijäämän seurauksena.Valtiontalouden alijäämä on erittäin herkkä suhdannetilanteelle. Hallituksen fi-nanssipoliittisessa linjauksessa tämä onkin otettu huomioon, poistamalla budjet-tikehyksistä suhdanteille herkät työttömyysturva-, asumistuki- ja eräät muut hal-lituksen päätöksenteosta riippumatta heilahtelevat menot. Hallitus on toisaaltakehyspäätöksessään asettanut valtiontalouden alijäämälle ehdottoman, 2,75prosentin suuruisen ylärajan, joka koskee myös heikon talouskasvun olosuhtei-ta.Jotta finanssipolitiikan liikkumavara säilyisi kaikissa olosuhteissa riittävänä talous-kasvun ja työllisyyden turvaamiseksi, ja jotta samalla voitaisiin varautua väestönikärakenteen muutoksen aiheuttamiin menopaineisiin, valtiontalouden rahoituk-sen on pysyttävä kestävällä pohjalla. Tämä edellyttää jatkossa aiempaa huomat-tavasti suurempaa pidättyvyyttä erityisesti veronkevennyksissä samoin kuinhuolellista harkintaa ja priorisointia julkisia menonlisäyksiä koskevassa päätök-senteossa. SAK – ARVIO VALTION TALOUSARVIOEHDOTUKSESTA 2004 3
  6. 6. Työministeriö Budjettiesitys sisältää lisäresursseja työvoimahallinnolle. Työvoimapolitiikan toi- meenpanoon osoitetaan lisävaroja, niin että työvoimahallinnon voimavarat työ- töntä kohden nousevat selvästi. Aktiivitoimiin esitetään lisäresursseja noin 30 miljoonaa euroa (vuoden 2003 tasoon verrattuna (2003 talousarvio ja lisätalous- arvio). Aktivointiastetavoite vuodelle 2004 on 24 prosenttia (94 700 henkilöä). Työllisyyssuhdanteet ja työttömien aktivointiasteen nostoon liittyvät hallitusoh- jelman tavoitteet huomioon ottaen lisäresurssit ovat esityksessä kuitenkin vielä riittämättömiä. Työttömien aktivointiastetta pitäisi pystyä nostamaan jo ensi vuonna lähemmäs 30 prosenttia, mikä edellyttäisi yli 100 000 työttömän osallis- tumista aktiivitoimiin. Toisaalta on huomioitava, että tavoitteena on myös parantaa aktiivitoimien laatua ja vaikuttavuutta. Tämän takia aktivointiaste ei nouse kovin paljon, vaikka lisä- resursseja toimenpiteisiin osoitetaan. SAK:n tavoite on, että aktivointisuunnitel- mien on oltava selkeästi pitkäkestoisempia ja monipolvisimpia, ei ainoastaan yh- teen toimenpiteeseen osoittaminen, vaan jatkumo, jossa portaittain edetään työmarkkinoille. Työministeriön hallinnonalan osalta budjettiesitys painottuu rakenteellisen työt- tömyyden purkamiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Tavoitteena on vähentää ra- kenteellisen työttömyyden tasoa vuoden 2002 173 700 työttömästä vuonna 2004 145 000 työttömään. Keskeinen uudistus on yhteispalvelupistetoiminnan jatka- minen työllistyövoiman palvelukeskuksina. Sosiaalinen yritystoiminta käynnistyy ensi vuonna. Tähän on budjetissa varattu 4,2 miljoonaa euroa. Elma-projektia (Taipaleen projekti) jatketaan ja laajennetaan niin, että selvitysten määrä nostetaan 2 500 selvityksestä noin 5000:een. Tämä on tärkeä asia, mutta samalla on perusteltua myös esimerkiksi määräaikaisella lailla toteuttaa useita vuosia työttöminä olleiden ikääntyneiden pääsy työkyvyttömyyseläkkeelle. Tavoitteena on, että kaikille alle 25-vuotiaille työttömille järjestetään kolmen kuu- kauden työttömyyden jälkeen koulutus-, työharjoittelu- tai työpaikka. Esitykses- sä ei kuitenkaan esitetä konkreettisia toimenpiteitä tai arvioita, paljonko näihin toimenpiteisiin on varattava rahaa. Työvoimakoulutukseen on varattu lisäresursseja 50 miljoonaa euroa. Budjettiesitykseen sisältyy osaavan työvoiman saatavuuteen liittyviä toimenpitei- tä. Yhteishankintakoulutusta tarjotaan aiempaa enemmän työssä oleville työnte- kijöille. Tämä on ensiarvoisen tärkeää irtisanomisten ja lomautusten ehkäisemi- seksi. Myös työnantajilta tarvitaan uudenlaista asennoitumista uudelleenkoulutukseen ja -sijoittumiseen.4 SAK − ARVIO VALTION TALOUSARVIOEHDOTUKSESTA 2004
  7. 7. Aktiivitoimiin osallistumisen kannustamiseksi ylläpitokorvausta korotetaan yh-dellä eurolla ja korotettua ylläpitokorvausta kahdella eurolla. Tästä on arvioituaiheutuvan 1 800 000 euroa lisäkustannuksia.Työmarkkinatuen puolison tuloihin perustuvaa tarveharkintaa esitetään korotet-tavaksi 236 eurosta 536 euroon. Budjettiesityksessä on varattu 20 miljoonaa eu-roa tästä aiheutuviin kustannuksiin.TyöelämäohjelmatTyöministeriön työelämäohjelmien (TYKES) jatkuvuus ja niiden suunnitelmanmukainen yhdistely tulee hoidettua hallituksen esityksessä olevalla määrärahalla.Näyttää myös mahdolliselta, että SAK:n toivomien uudelleenpainotusten käyn-nistäminen tulee mahdolliseksi määrärahan tason nousun myötä. Myös työmi-nisteriön tutkimustoiminnan jatkuvuus tähänastisella tasolla näyttää turvatultavuodeksi eteenpäin.Sosiaali- ja terveysministeriöSosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksessäon noin 9,4 miljardia euroa. Määrä on runsas yhdeksän prosenttia kuluvan vuo-den talousarviota suurempi. Määrärahalisäykset kohdistuvat ennen kaikkea kun-tien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valtionosuuksien nostoon, kansalli-sen terveysohjelman toteuttamiseen ja lapsilisien korotukseen.Kuntien valtionosuuksien nosto sosiaali- ja terveyspalveluissa on budjettiesityk-sessä varsin huomattava (runsaat 485 miljoonaa euroa). Lisärahoituksen määräkunnille vastaa hallitusohjelman tavoitteita sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämi-sestä ja kansallisen terveysohjelman toteuttamisesta. Lisäyksestä 359 miljoonaaeuroa on ansiotuloverotuksen keventämisen kompensaatiota kunnille.Budjettiesityksen sisältämä lapsilisien nosto kohdistuu oikealla tavalla lapsi-lisäjärjestelmän rakenteita korjaavasti 1. lapseen. Perheen ensimmäisestä lap-sesta maksettavaa lapsilisää korotetaan kymmenellä eurolla eli 100 euroon kuu-kaudessa. Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan nykyisestä 33,60 eurosta36,60 euroon kuukaudessa.Osittaista hoitorahaa korotetaan 63,07 eurosta 70 euroon kuukaudessa ja etuu-teen oikeutettujen piiriä laajennetaan 1. ja 2. vuotta koulua käyvän lapsen van-hempiin.Työttömän peruspäivärahaa korotetaan elinkustannusten muutosta vastaavasti23,02 eurosta 23,36 euroon kuukaudessa. Aikuiskoulutustuen perusosaan teh-dään hallituksen työllisyysohjelmaan liittyen tasakorotus 440 eurosta 500 euroonkuukaudessa. Maahanmuuttajan erityistukea (412 euroa/kk) ryhdytään maksa-maan yli 65-vuotiaille tai työkyvyttömille maahanmuuttajille, jotka ovat asuneetSuomessa yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta ja jotka muutoin ovat pitkäaikai-sesti toimeentulotuen tarpeessa. SAK – ARVIO VALTION TALOUSARVIOEHDOTUKSESTA 2004 5
  8. 8. Budjettiesityksessä on varattu erityinen määräraha palvelusetelien käyttöönot- toon. Määräraha näyttää suurelta siihen verrattuna, että palveluseteleitä on tähän saakka perusteltu erityisesti kustannussäästöillä. Palvelusetelihankkeelle osoitetut varat olisi syytä ohjata kuntien valtionosuuksien nostoon ja näin kunnallisten palvelujen laadun parantamiseen. Työnantajien pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärän arvioidaan nousevan hieman. Yksityisen työnantajan työeläkemaksuprosentti nousee 16,8 prosentista 16,9 prosenttiin. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu ja kansan- eläkemaksu pysyvät ennallaan. Eräissä Pohjois-Suomen ja saariston kunnissa kokeilun ajaksi poistetun työnantajien sosiaaliturvamaksun aiheuttaman vajeen takia työnantajien sairausvakuutusmaksua on korotettu 0,014 prosenttiyksiköllä. Vakuutettujen sairausvakuutusmaksu säilyy 1,5 prosenttina. Työntekijöiden työ- eläkemaksun arvioidaan nousevan 4,6 prosentista 4,7 prosenttiin palkasta ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun säilyvän 0,2 prosenttina palkasta. Ehdotuksessa on mukana jälleen kerran ns. prosenttivähennyksen toteuttami- nen sairaus-, työttömyys- ja tapaturmavakuutuksen päivärahojen määrittelyssä. Se merkitsee piiloleikkausta ko. ansiosidonnaisiin etuuksiin. Vuonna 2004 vä- hennys tulee olemaan 4,9 prosenttia. Työterveys ja työsuojelu Työsuojelun piirihallinnon tulostavoitteina mainitaan työn aiheuttaman henkisen kuormituksen ehkäiseminen työssä jaksamisen riskialoilla. Se on tarkoitus t - o teuttaa työaikasäännöksien noudattamista valvomalla ja opettamalla työpaikkoja tunnistamaan työhyvinvointia vaarantavia olosuhteita. Toteutus jää kuitenkin vajavaiseksi, kun riittäviä lisäpanostuksia valvontapuolelle ei osoiteta. Virkara- kenteen kehittäminen ja koulutustason nostaminen edellyttävät myös tuntuvaa uusrekrytointia, jota ei esitetä. Työsuojelun piirihallinnon osalta työsuojelupiirien resurssityöryhmän esityksen mukaiselle määrärahalle (458 000 euroa) on maininta budjetissa, joten toimen- piteiden rahoitusta voidaan pitää varmistettuna. Esityksestä ei löydy SAK:n tavoitteiden mukaista työterveyshuollon erikoislääkä- rikoulutukseen ja sitä varten valmistellun erityisvaltionosuuslain toteuttamiseen varattuja määrärahoja. Työterveyslaitoksen määrärahat eivät korvaa erityistä vä- litöntä koulutuksen lisätarvetta. Erityislääkärikoulutuksen rahoitusosuus olisi val- miina olevien suunnitelmien mukaan noin 2,5 miljoonaa euroa. Kuntien järjestämälle sosiaali- ja terveyden huollolle varatuista määrärahoista ei ole SAK:n tavoitteiden mukaisesti osoitettu erityisesti varoja työterveyshuoltopal- velujen saatavuuden, resurssien, henkilöstön erityiskoulutuksen ja palvelujen kattavuuden takaamiseen. Kunnallisten työterveyspalvelujen kehittäminen voi- daan nähdä budjettiesityksessä siten vain osana yleisempää kunnallisen tervey- denhuollon kehittämistä. · SAK pitää työterveyshuollon kehittämistä erittäin tärkeänä. Budjettiesitys sisältää kannatettavan "Työterveyshuollon kehittämislinjaukset vuoteen 2015" -ohjelman6 SAK − ARVIO VALTION TALOUSARVIOEHDOTUKSESTA 2004
  9. 9. toteuttamisen ja valtio-neuvoston periaatepäätöksen valmistelun. SAK korostaakuitenkin, että työterveysohjelma ei saa olla vain työelämän vetovoimaisuudenlisäämistä ja vain osa VETO -ohjelman 2003 - 2007 määrärahoista. Työterveys-huollon kehittäminen vaatii Työterveyslaitoksen toiminnalle varattujen määrära-hojen lisäksi mm. resursointia ministeriön sisällä ja valvontaa niin läänin-hallituksen kuin työsuojeluviranomaistaholta, jolle ei ole varattu määrärahojaSAK:n tavoitteiden mukaisesti lääkäritarkastajien palkkaamiseksi.·Ehdotuksesta puuttuvat määrärahat hallitusohjelman mukaiselle työterveys-huollon toimivuuden selvittämiselle.Psyykkisten sairauksien ammattitautikorvausta selvittänyt työryhmä esitti toimin-nan suuntaamista ja rahoitusta psyykkisen kuormituksen ja mielenterveydenhäiriöiden välisen yhteyden tutkimiseen sekä arviointi- ja mittausmenetelmienkehittämiseen. Vaikka työyhteisöt ja työntekijöiden hyvinvointi on mainittu työter-veyslaitoksen yhtenä painopistealueena, siihen ei kuitenkaan budjetoida aiem-paa enempää.Valtion henkilöstöpolitiikkaSAK on esittänyt, että valtion työnantajana tulee olla esimerkillinen samapalkkai-suustavoitteen toteuttamisessa sekä sitoutua perusteettomien määräaikaistentyösuhteiden vakinaistamiseen. Budjettiesityksessä on näitä esityksiä tukevatkirjaukset. Esityksessä todetaan, että työvoimakilpailukykyyn olennaisesti vai-kuttava toimenpide on valtion palkkausjärjestelmien uudistaminen kannustavak-si, vaativista tehtävistä ja hyvästä henkilökohtaisesta suorituksesta palkitseviksi.Uudet palkkausjärjestelmät otetaan kattavasti käyttöön viimeistään vuoden 2004kuluessa. Lisäksi valtionhallinnossa ryhdytään toimenpiteisiin määräaikaistenpalvelussuhteiden käyttöä valtionhallinnossa selvittäneen työryhmän ehdotustenpohjalta. Virastojen ohjeistus toteutetaan syksyllä 2003.Tasa-arvoSAK on esittänyt henkilöresurssien lisäystä STM:n tasa-arvoyksikköön sekä tasa-arvovaltuutetun toimistoon. Budjettiesityksen henkilöstömenot on esitetty ylei-sellä tasolla eikä niistä ilmene virkatason lisäykset.OpetusministeriöOpetusministeriön hallinnonalan määrärahoihin ehdotetaan vuodelle 2004 lisä-ystä 175 miljoonaa euroa kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna.Ehdotuksen loppusumma on 6054 miljoonaa euroa.Merkittävimmät muutokset koskevat esiopetuksen kuljetustuen rahoitusta (5miljoonaa euroa) ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämistä (20miljoonaa euroa). Opetusministeriön mukaan 20 miljoonaa euroa mahdollistaakolme tuntia päivässä ohjattua toimintaa noin 100 000 lapselle syyslukukauden2004 aikana. SAK – ARVIO VALTION TALOUSARVIOEHDOTUKSESTA 2004 7
  10. 10. Noste-ohjelmaan on varattu 19,5 miljoonaa euroa, jolla voidaan turvata arviolta n. 7000 opiskelijan opintojen käynnistyminen. Näin ollen määräraha ei riitä hallitus- ohjelman tavoitteiden toteutumiseen. Oppisopimuskoulutuksen määräksi on TUPO:n mukaisesti budjetoitu yhteensä 22000 paikkaa. SAK:n tavoittelemaa ammatillisen koulutuksen perustamis- ja laitehankintamo- menttia ei budjettiesityksessä ole. Myöskään erillistä projektirahaa ei ole osoitettu yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tapahtuvaan ajankohtaisen työmarkki- noita koskevan tiedon levittämiseen. Vapaan sivistystyön määrärahat eivät sisällä tasokorotusta. Aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin esitetään 2 miljoonan euron määrä- raha, jossa kasvua 80 prosenttia. Osa rahoista (0,3 miljoonaa euroa) käytetään ennen vuotta 2004 myönnettyjen avustusten maksatukseen. Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan määrärahoiksi ehdotetaan 1 750 miljoonaa euroa vuodelle 2004. Summa on 103 miljoonaa euroa suurempi kuin kuluvan vuoden talous-arviossa. Uusia tie-, rata- tai meriväylähankkeiden aloittamista ei esitetä. Näistä hankkeista laaditaan koko hallituskautta koskeva ohjelma liikenneväyläpolitiikkaa valmistele- vassa ministerityöryhmässä. Edellisen eduskunnan linjausten mukaiset tie- ja ratahankkeet sisältyvät budjettiin. Radanpidon määrärahat ovat tämän vuoden tasolla lisäbudjetti mukaan lukien, mutta lisäystarve olisi edelleen lomautusten välttämiseksi SAK:n keväisen esityksen mukaan 20 miljoonaa euroa. Vuoden 1993 2. lisätalousarvioehdotuksessa on 10,6 miljoonan euron lisämääräraha ra- danpitoon. Merenkulun tuet ovat ehdotuksessa ennallaan. Hallitus arvioi kuluvan syksyn aikana matkustajalaivojen tukipolitiikkaa. SAK on esittänyt tukien nostamista Ruotsin tasolle (nettopalkkajärjestelmä) ja tonnistovero uudistamista toimivaksi. Sanomalehdistön tuki nousee 13,6 miljoonaan euroon, lisäystä tämänvuotiseen miljoona euroa.8 SAK − ARVIO VALTION TALOUSARVIOEHDOTUKSESTA 2004
  11. 11. Kauppa- ja teollisuusministeriöKauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan menojen loppusumma vuoden2004 talousarvioesityksessä on 961,6 miljoonaa euroa. Teknologiarahoitus (mm.VTT, Tekes) nousee hallitusohjelman mukaisesti, mikä vastaa osittain SAK:n ta-voitteita.Kone- ja laiteinvestointien työllisyyttä tukevat määrärahat eivät nouse, lisäystarveSAK:n esityksen mukaisesti olisi 8 miljoonaa euroa. Finnvera Oyj:n lainavaltuu-det nousivat jo lisäbudjetissa. Ensi vuodelle esitetään samaa tasoa, mikä riittäneetoistaiseksi. Valtuuksia on varauduttava nostamaan vuoden 2004 lisäbudjeteissa,jos kysyntä edellyttää.Suomen Teollisuussijoitus Oy:n lisäpääomitus puuttuu budjetista, SAK:n tavoiteon 200 miljoonaa euroa vaalikaudella, tarvitaan mahdollisesti teollisuuden omis-tus- ja rakennejärjestelyihin, hoidettava tarvittaessa lisäbudjetilla. Jos valtionomistamia osakkeita myydään, osa tuotoista on ohjattava Tesiin, kuten edellinenhallitus teki.SisäasianministeriöSisäasiainhallinnon kokonaismenot ovat 1 439,9 miljoonaa euroa ensi vuonna.Maakunnan kehittämisraha nousee 14 miljoonalla eurolla 33,9 miljoonaan eu-roon. Toiminnassa painotetaan alueiden kilpailukyvyn ja osaamisen paranta-mista. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksentasapainoa parannetaan hallituskauden kattavalla valtion ja kuntien peruspalve-luohjelmalla ja siihen liittyvällä vuosittaisella peruspalvelubudjetilla. Peruspalvelu-budjetilla parannetaan kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoaja ennakoitavuutta. Valtionosuusjärjestelmää kehitetään palvelurakenteiden jatuottamistapojen uusimista sekä kuntien välistä yhteistyötä edistäväksi.Talousrikostutkinnan tehostamisen ja tulopoliittisen sopimuksen edellyttämänulkomaisen työvoiman valvonnan kehittämisen edellyttämästä jatkorahoituksestapäätettiin vuoden 2003 toisen lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä 8.10.2003.Yksikön käynnistämistä varten varattiin 0,5 miljoonaa euroa, mikä mahdollistaa 7-8 työntekijän palkkaamisen.YmpäristöministeriöYmpäristöministeriön hallinnonalan vuoden 2004 talousarvioesityksen loppu-summa on 674 949 000 euroa. Ehdotus on lähes viisi prosenttia suurempi kuinvuoden 2003 varsinainen talousarvio.Talousarvioesityksessä korostuvat ympäristöpuolella luonnonsuojelualueidenpalvelujen kehittäminen ja seudullisten virkistysaluehankkeiden tukeminen, ym-päristövahinkojen torjunta-valmiuden parantaminen sekä romuajoneuvojen jäte-huollon hoidon järjestäminen. SAK – ARVIO VALTION TALOUSARVIOEHDOTUKSESTA 2004 9
  12. 12. Asuntopolitiikka Talousarvioesityksessä asuntojen uustuotannon arvioidaan olevan noin 28 000 asuntoa (= vapaarahoitteinen ja valtion tukema tuotanto yhteensä) vuonna 2004 eli samaa tasoa kuin vuosina 2002 ja 2003. Hallitusohjelman mukaisesti talousar- vioesityksessä tavoitteeksi on asetettu 10 000 asunnon valtion tukeman (lähinnä arava- ja korkotukilainoitetun) asunnon rakentaminen vuosittain. Tavoite on pe- rusteltu – erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kasvukeskuksissa kohtuuvuokraisten asuntojen tarve on edelleen suuri. Tavoitteen saavuttaminen nykyedellytyksin on kuitenkin epätodennäköistä. Tänä vuonna valtion tuella aloitetun ja vielä aloitettavan asuntotuotannon kappalemäärän arvioidaan jäävän 6000 - 8000:een asuntoon. Keskeinen, joskaan ei ehkä ainoa syy, tavoitteen to- teutumatta jäämiseen on varsin matala markkinakorkotaso. Aravalainoituksen ehdot eivät ole, edellisen hallituksen aikana tehdyistä oikeansuuntaisista päätök- sistä huolimatta, riittävän kilpailukykyisiä suhteessa markkinakorkoihin. Poikke- uksellisen matala markkinakorkotaso verovähennysetuineen on kannustanut myös siirtymistä omistusasunnon hankintaan. Hallitus on ohjelmassaan ilmoittanut, että aravajärjestelmä säilytetään uustuotan- nossa. Hallitusohjelmassa edellytetään, että uusien ja vanhojen aravalainojen ehtojen tulee olla jatkuvasti kilpailukykyisiä suhteessa markkinakorkoihin. Ara- valainajärjestelmää luvataan uudistaa 1) rajaamalla vuosimaksun nousu niin, ettei se ylitä inflaatiotasoa ja 2) luomalla vuosimaksumallin rinnalle uusi kiiinteälyhenteinen lainamalli. Päätök- siä hallitus ei ole asiassa toistaiseksi tehnyt eikä mainintaa niistä sisälly myöskään talousarvioesitykseen. Voimassaolevan kaksivuotisen tulopoliittisen sopimuksen työllisyyttä edistävien toimien osana korotettiin mm. asuntoyhtiöiden korjauslainojen korkotuki- ja ara- valainavaltuutta yhteensä 70 miljoonalla eurolla. Vuoden 2004 talousarvioesityk- sestä on tämä määräraha poistettu. Määräraha olisi – kaksivuotisesta tupostakin huolimatta - jäämässä yksivuotiseksi. Tämä on aivan liian lyhyt jakso, kun ote- taan huomioon ilmenneiden korjaustarpeiden laajuus ja taloyhtiöiden halukkuus tuen hakemiseen sekä hakuprosessin ja sen edellyttämien päätösten vaatima aika samoin kuin suhdanne- ja työllisyystilanteeseen liittyvät näkökohdat. Edus- kunnan päätöksin tilanne voidaan vielä korjata palauttamalla budjettiin asunto- yhtiöiden korjauslainojen korkotukivaltuus, josta päätettiin tupon työllisyyspake- tin osana. Asumistuen budjetoinnissa on otettu huomioon inflaatio- ja vuokrakehitys. Asu- mistuen tulorajoja tarkistetaan inflaation mukaan. Asumistukeen hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja korotetaan asumistuen saajien vuokrien nousua vas- taavasti.10 SAK − ARVIO VALTION TALOUSARVIOEHDOTUKSESTA 2004
  13. 13. UlkoasiainministeriöUlkoasiainministeriön hallinnonalan määrärahat vuoden 2004 talousarvioesityk-sessä ovat 765,35 miljoonaa euroa. Vuoden 2003 varsinaiseen talousarvioonverrattuna kasvua on 40,52 miljoonaa euroa, mikä johtuu pääosin hallituksenlinjausten mukaisesta kehitysyhteis-työn kasvustaKehitysyhteistyöhön esitetään 38,8 miljoonan euron korotusta. Vuonna 2004määrärahojen esitetään nousevan 545,6 miljoonaan euroon, joka on 0,37 pro-senttia ennustetusta bruttokansantulosta. Suomen kehitysyhteistyömäärärahatnousevat vuosittain niin, että niiden arvioidaan vuonna 2007 yltävän 0,44 pro-senttiin bruttokansantulosta. Tämä tarkoittaa noin 220 miljoonan euron kasvuakuluvan vuoden määrärahoihin verrattuna. Hallitusohjelmassa on tavoitteenanostaa kehitysyhteistyömäärärahat YK:n suosittelemalle 0,7 prosentin tasollevuoteen 2010 mennessä yleinen talouskehitys kuitenkin huomioon ottaen. Hal-litus tekee periaatepäätöksen kehityspoliittisesta ohjelmasta vuoden 2003 aikana.Ohjelma tarkentaa lisääntyvien määrärahojen kohdentamista varmistaen kehi-tysyhteistyön laadun ja vaikuttavuuden.Lähialueyhteistyöhön esitetään 25,37 miljoonaa euroa. Lähialueyhteistyöllä tue-taan lähialueiden poliittisia ja taloudellisia muutosprosesseja hallituksen lä-hialueministerivaliokunnan vuonna 2000 hyväksymän strategian mukaisesti. Ta-voitteena on edistää vakautta, hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhteiskuntarauhaa sekäehkäistä ja lieventää Suomeen haitallisesti kohdistuvia ilmiöitä, kuten ympäristö-ja ydinturvariskejä sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja tartuntatautien leviämistä.Hallitusohjelman mukaisesti osallistutaan Itämeren suojeluun Pietarin lounaisenjätevedenpuhdistamon rakentamisen loppuunsaattamisella.Budjettiin liittyvät jatkotoimetHallituksen vuoden 2004 talousarvioneuvotteluissa 20.8.2003 sovittiin valtionvuoden 2004 talousarvioesityksen sisällön lisäksi eräistä asioista (pöytäkirja liit-teenä). Kuluvan syksyn aikana ratkaistaan matkustaja-alustuki ja tonnistovero.SAK vaikuttaa budjettiin syksyn aikana mm. eduskunnan valiokuntakuulemistenkautta.Muistion laatimiseen osallistuivat Marja Erkkilä, Jyrki Helin, Mirja Janérus, Jari-Pekka Jyrkänne, Kaija Kallinen, Terttu Laitala, Markku Liljeström, Ismo Luimula,Sinikka Näätsaari, Helena Pentti, Raili Perimäki, Kalle Räisänen, Saana Siekki-nen, Matti Tukiainen ja Matti Viialainen. SAK – ARVIO VALTION TALOUSARVIOEHDOTUKSESTA 2004 11
  14. 14. Liitteet Liite 1 HALLITUKSEN ESITYS VUODEN 2004 VEROPERUSTEMUUTOKSIKSI Valtion tuloveroasteikko • Marginaaliveroja alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä kaikissa tuloluokissa. Alennus vähentää valtion verotuloja 355 miljoonaa euroa. • Tuloveroasteikkoon tehdään inflaatiotarkistuksia 70 miljoonalla eurolla. Valtion tuloveroasteikko 2003 Hallituksen esitys tuloveroasteikoksi 2004 Verotettava Vero ala- Vero alarajan Verotettava Vero ala- Vero alarajan tulo, € rajalla, € ylitt. tulosta, tulo, € rajalla, € ylitt. tulosta, % % 11600 8 11700 8 11 14400 344 12 14500 316 15 20000 1240 16 20200 1171 21 31200 3704 22 31500 3544 27 55200 10424 28 55800 10105 34 35 Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys • Vähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1000 eurolla 3550 euroon. • Ensimmäinen kertymäprosentti nostetaan 40:sta 47:iin, toinen kertymäpro- sentti 14:stä 23:een ja poistumaprosentti 3,5:sta 4:ään (kts. kuvio). • Muutokset vähentävät verotuloja yhteensä 392 miljoonaa euroa. Kuntien ve- rotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia korottamalla. Tulonhankkimisvähennys • Vähennystä korotetaan nykyisestä 590 eurosta 620 euroon. Toimenpide vä- hentää verotuloja 28 miljoonaa euroa. Kuntien verotulomenetykset kompen- soidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia korottamalla. Lakkoavustus • Lakkoavustuksen verottomuusraja nostetaan nykyisestä 12 eurosta 16 eu- roon. Työnantajan kustantamat liikuntasetelit • Koko henkilökunnan saama tavanomainen ja kohtuullinen etu työnantajan kustantamasta liikuntasetelistä säädetään verovapaaksi tavanomaiseksi hen- kilökuntaeduksi. Urheilutulon jaksottaminen • Urheilutulosta voitaisiin siirtää verovapaasti urheilijarahastoon enintään 30 prosenttia (nyt 20 %) urheilutulon bruttomäärästä laskettuna ja samalla enin- tään 50000 euroa (nyt 25000 euroa) vuodessa.12 SAK − ARVIO VALTION TALOUSARVIOEHDOTUKSESTA 2004
  15. 15. Kotitalousvähennys• Kotitalousvähennystä ei myönnetä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusete- lin omavastuuosuudesta.Arvonlisävero• Arvonlisäveron alaraja muutetaan liukuvaksi siten, että muutos helpottaa kaikkein pienimmissä yrityksissä työtä tekevien yrittäjien asemaa. Huojen- nuksen saa jälkikäteen palautuksena vasta vuonna 2005.• Kiinteistöhallintapalvelun oman käytön verotukseen liittyvä verovelvollisuuden alaraja nostetaan 30500 eurosta 35000 euroon, mikä vähentää verotuloja 4-5 miljoonaa euroa.Alkoholijuomavero• Alkoholijuomaveroa alennetaan 1.3.2004 alkaen keskimäärin 33 prosentilla. Jos veronalennus menee täysimääräisesti vähittäishintoihin, alkoholijuomien vähittäishinnat alenevat noin 22 prosentilla. Verotulojen arvioidaan vähene- vän noin 300 milj. eurolla.Hallituksen veroesitykseen liittyviä näkökohtiaHallitus esittää, että ansiotulojen veroja alennetaan yhteensä 775 miljoonalla eu-rolla. Sen lisäksi kuluvana vuonna toteutettu lisäveronkevennys merkitsee yh-teensä 300 miljoonan euron veronkevennystä. Jos hallituksen esittämä veronke-vennys toteutuu, verotus kevenee tänä ja ensi vuonna yhteensä 1,1 miljardiaeuroa, jolloin hallitusohjelman mukainen veronkevennysvara tulee käytetyksi joensi vuonna.Hallitusohjelmassa todetaan, että veronkevennykset toteutetaan etupainotteises-ti. Lisäksi ohjelmassa todetaan, että mahdollisuudet suurempiin veronkevennyk-siin arvioidaan uudelleen vaalikauden puolivälissä, jolloin voidaan nähdä tar-kemmin tällä hetkellä monia riskitekijöitä sisältävän taloudellisen ympäristön ke-hityssuunta ja jolloin tulokset hallituksen käynnistämistä toimista taloudellisenkasvuperustan voimistamiseksi alkavat olla nähtävissä.Taulukossa 1 esitetään tulotasoittain hallituksen esittämien kevennysten vaikutuslopullisessa verotuksessa. Veroaste alenee eniten tuhannen euron kuukausi-palkkatasolla. Käteen jäävä nettotulo kasvaa 1½ - 2½ prosenttia. Taulukossa 2veroratkaisun vaikutus on eritelty toimenpiteen mukaan. Kunnallisverotuksenansiotulovähennykseen ehdotetut muutokset hyödyttävät eniten pieni- ja keski-tuloisia. Valtion tuloveroasteikon muutokset puolestaan keventävät hyvätuloistenverotustaOheisessa laskelmassa veroratkaisua on verrattu tilanteeseen, jossa veroperus-teita ei muutettaisi lainkaan. Palkan noustessa luonnollisesti myös veroprosenttinousee, koska ansiotulot ovat progressiivisen verotuksen piirissä.Laskelmia voidaan tehdä myös siten, että ansioiden noususta aiheutuva vero-prosentin kohoaminen poistetaan verojen kevenemistä kuvaavista luvuista. Täl-löin lähtökohtana pidetään, että verotusta aina kevennetään ainakin sen verran,että veroprosentti säilyy ennallaan ansioiden noususta huolimatta. Käytännössä SAK – ARVIO VALTION TALOUSARVIOEHDOTUKSESTA 2004 13
  16. 16. veroista päätetään joka vuosi erikseen, eikä ole olemassa säädöksiä, joiden pe- rusteella veroprosentti pidettäisiin ennallaan ansioiden noustessa. TAULUKKO 1. Hallituksen esittämien veroperustemuutosten vaikutus tulotasoittain (ilman palkankorotuksia) Veroaste Veroaste Vero-asteen Netto- Nettoansioiden muutos palkka Bruttopalkka v. 2003 v. 2004 muutos v. 2003 v. 2004 euroa/kk % % %-yks. euroa/kk euroa/kk % euroa/kk euroa/v 500 13,9% 12,8% -1,2 430 436 1,4 6 73 1000 19,0% 17,2% -1,8 810 828 2,3 18 229 1500 25,0% 23,5% -1,5 1125 1147 2,0 23 284 2000 29,5% 28,1% -1,4 1411 1439 2,0 28 350 2500 32,7% 31,4% -1,3 1683 1715 1,9 32 402 3000 35,4% 34,1% -1,3 1938 1976 2,0 38 474 3500 37,7% 36,5% -1,2 2182 2224 1,9 42 526 4000 39,4% 38,2% -1,2 2426 2472 1,9 46 578 4500 40,7% 39,6% -1,1 2669 2720 1,9 50 631 5000 42,1% 40,9% -1,2 2897 2956 2,0 58 727 TAULUKKO 2. Hallituksen esittämien veroperustemuutosten vaikutus eriteltynä (ilman pal- kankorotuksia) 1) Tulonhankkimis- 2) Kunnallisverotuksen 3) Valtion tulovero- vähennyksen korotus ansiotulovähennyksen asteikon muutokset muutokset Brutto- Netto- Netto- Vero- Netto- Netto- Vero- Netto- Netto- Vero- palkka palkan Palkan asteen palkan palkan asteen palkan palkan asteen euroa/kk muutos Muutos muutos muutos muutos muutos muutos muutos muutos % euroa/kk %-yks. % euroa/kk %-yks. % euroa/kk %-yks. 500 0,1 1 -0,1 1,2 5 -1,0 0,0 0 0,0 1000 0,1 1 -0,1 2,2 18 -1,8 0,0 0 0,0 1500 0,1 1 -0,1 1,5 16 -1,1 0,5 6 -0,4 2000 0,1 1 -0,1 1,1 16 -0,8 0,8 11 -0,6 2500 0,1 1 0,0 0,9 15 -0,6 0,9 16 -0,6 3000 0,1 1 0,0 0,8 15 -0,5 1,1 22 -0,7 3500 0,1 1 0,0 0,7 14 -0,4 1,2 27 -0,8 4000 0,0 1 0,0 0,6 14 -0,3 1,3 31 -0,8 4500 0,0 1 0,0 0,5 13 -0,3 1,3 36 -0,8 5000 0,0 1 0,0 0,4 13 -0,3 1,5 44 -0,9 Jos oletetaan, että ansiot nousevat ensi vuonna noin kolme prosenttia, hallituk- sen esittämän veroratkaisun seurauksena verojen jälkeen käteen jäävä ansio nousee yli neljä prosenttia, jos kotikunnan tuloveroprosentti pysyy ennallaan. Palkansaajien nettoreaaliansio (= ostovoima työllistä palkansaajaa kohti) nousisi14 SAK − ARVIO VALTION TALOUSARVIOEHDOTUKSESTA 2004
  17. 17. tällöin keskimäärin noin neljä prosenttia, jos kuluttajahintojen nousu jää vuosita-solla keskimäärin ½ prosenttiin.Kuluttajahintojen nousua hidastaa alkoholijuomien hintojen aleneminen. Alko-holijuomien veronalennusten perusteluna on Viron EU-jäsenyyden myötä to-teutuva nykyisten matkustajatuontirajoitusten poistuminen.Viro on saanut savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden valmisteverotusta kos-kevan siirtymäajan vuoden 2009 loppuun asti, jona aikana Viron ei tarvitse nou-dattaa EU:n minimiveroa. Tänä aikana Suomi saa rajoittaa savukkeiden tuonninVirosta 200 kappaleeseen matkustajaa kohti. Tupakan osalta Suomella säilyymyös oikeus rajatarkastuksiin vuoteen 2009 asti. Tarkastus ei kuitenkaan saaaiheuttaa häiriötä sisämarkkinoiden toiminnalle. Tupakkatuotteiden tuontirajoi-tusten säilyttämisestä huolimatta hallitus arvioi, että tupakkaverotulot vähenevät152 miljoonalla eurolla vuoteen 2003 verrattuna. Verokertymävaikutus tuntuusuurelta, kun otetaan huomioon, että tullilla on, esimerkiksi pistokokeilla, mah-dollisuus valvoa matkustajatuontirajoitusten noudattamista. SAK – ARVIO VALTION TALOUSARVIOEHDOTUKSESTA 2004 15
  18. 18. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys vähennys, euroa 4000 2004 Hallituksen esitys 3000 2003 2000 2002 2001 1000 0 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 Veronalainen tulo euroa/vuosi23.9.2003/SAK /HP/TL
  19. 19. PöytäkirjaHallituksen vuoden 2004 talousarvioneuvotteluissa 20.8.2003 sovittiin valtion vuoden2004 talousarvioesityksen sisällön lisäksi seuraavista asioista:1. Ulkomaalaisviraston toimintaedellytykset turvataan ulkomaalaislain tehokkaansoveltamisen ja mahdollisimman suurten käsittelyaikasäästöjen aikaansaamiseksi. Mikäliturvapaikka-asioiden käsittelyn nopeutuminen ei vuodesta 2005 lähtien vapautatyöministeriön pääluokan turvapaikkamenoista riittävästi voimavaroja ulkomaalaislainulkomaalaisvirastolle aiheuttamien lisävoimavaratarpeiden kattamiseksi, kyseiset tarpeetkatetaan sisäasiainministeriön pääluokan sisäisin siirroin kehysten puitteissa.2. Talousrikostutkinnan tehostamisen ja tulopoliittisen sopimuksen edellyttämänulkomaisen työvoiman valvonnan kehittämisen edellyttämä jatkorahoitus ratkaistaanvuoden 2003 toisen lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä.3. Hallitus arvioi matkustajalaivavarustamoiden toimintaedellytysten kehittämistarpeitasiten, että asiaan kuuluvat mahdolliset päätökset voidaan tehdä kuluvan syksyn aikanasen jälkeen kun hallitus on päättänyt yritys- ja pääomaverotuksen suuntalinjoista.4. Rahjan sataman talviliikenteen turvaamiseksi talven 2004 aikana liikenne- javiestintäministeriö huolehtii Merenkulkulaitosta koskevassa tulosohjausprosessissa siitä,että Rahjan sataman pitämiseen avattuna varataan jää- ja sääolosuhteiden sallimissamäärin jäänmurtokapasiteettia.5. Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen 1) Valtioneuvosto tehostaa eri tavoin toimia alkoholihaittojen vähentämiseksi. Vuosille 2004-2007 laadittavan kansallisen alkoholiohjelman valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota lasten ja nuorten alkoholinkäytön ehkäisemiseen. 2) Vanhempien kasvatustehtävää tuetaan koulujen, kotien ja terveyskeskusten sekä neuvoloiden yhteistyötä tehostamalla. Kuntien nuorisotoimen sekä nuoriso- ja urheilujärjestöjen yhteistoiminnalla pyritään ehkäisemään sekä alkoholin kokeilun aloittamista että käyttöä. Elinkeinoelämän vastuuta korostetaan ja säännösten valvontaa tehostetaan. Ehkäisevän päihdetyön toimintaedellytyksiä parannetaan. 3) Oluen verotusta koskevan päätöksen tavoitteena on ehkäistä matkustajatuonnin aiheuttamia uhkia kotimaiselle oluen tuotannolle ja kaupalle sekä estää harmaata taloutta. Valtioneuvosto seuraa tarkoin päätöksen vaikutuksia. 4) Valtioneuvosto pyrkii sellaiseen EU:n valmisteverojärjestelmädirektiivin muutokseen tai poikkeukseen, joka mahdollistaa terveyshaittojen ehkäisemiseksi välttämättömät alkoholijuomien tuontirajoitukset silloin, kun naapurimaiden välillä vallitsevat olennaisesti erilaiset hintatasot. Samoin on selvitettävä esimerkiksi ilmoitusvelvollisuuden käyttöönotto henkilökohtaisen kohtuullisen tarpeen ylittävistä tuontimääristä sekä muut pimeitä alkoholimarkkinoita ehkäisevät toimet.6. Hallitus seuraa aravavaltuuden käyttöä ja ryhtyy tarvittaessa toimiin valtuudenturvaamiseksi kestävän valtiontalouden rajoissa.
  20. 20. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL 157, FIN-00531 Helsinki, puh (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf Hagnäskajen 1, PB 157, FIN-00531 Helsingfors, tel (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAKHakaniemenranta 1, P.O. Box157, FIN-00531 Helsinki, phone +358 9 77211, fax +358 9 7721 447, internet: http://www.sak.fi

×