Pohdintaa, mitä on yksittäisen opettajan ja koko oppilaitoksen osaaminen digiajassa.

1. Asiantuntijuus ja yksilön
taidot
Petri Lounaskorpi
Leena Vainio
7.3.2012

2. ” Maailma, jossa lapsemme
aikanaan elävät,
muuttuu neljä kertaa
nopeampaa vauhtia
kuin koulumme. ”
Willard Daggett

3. Sukupolvien välinen kuilu
• Baby Boomers
– Yli 45 v …
– Käyttävät paperia työssään, lähettävät postia kirjekuorissa…
• X
– Yli 24 vuotiaat, Internet emigrantit
– Työskentelevät sähköpostilla, käyttävät verkon palveluja
• Y
– 1985 jälkeen syntyneet Internet Natives
– Lyhytviestit SMS, skype, facebook,
• C
– 2000-luvun C-sukupolvi, jota voisi kutsua vaikkapa
verkkosukupolveksi (C = content, collaboration, communication).
– Wikit, Blokkaus, vertaistuotanto, yhteisöllisyys…

4. Tämän päivän 21 vuotiaat ovat
• katsoneet televisiota yli 20 000 tuntia
• pelanneet 10 000 tuntia videopelejä
• puhuneet yli 10 000 tuntia kännykässä
• ovat lähettäneet tai saaneet yli 200 000
tekstiviestiä tai sähköpostia
• n. 63% on luonut materiaalia internettiin he
ovat luoneet blogeja, wikejä ja kotisivuja,
lähettäneet kuvia, valokuvia, tarinoita tai
videoita verkkoon

5. Miten keskiverto 16 vuotias nuori käyttää aikansa
keskivertopäivänä koulun ulkopuolella ?
• 6,5 tuntia medioita koulun ulkopuolella:
–33 % internetissä
–26 % TV:n katselua
–21 % Puhelimessa
–15 % musiikinkuuntelua/radio

6. C-sukupolvi.
• Todellinen muutos tapahtunee vasta sukupolvien vaihtuessa. Tällä
hetkellä työelämässä oleva X-sukupolvi on vasta totuttelemassa
verkkotoimintaan, mutta sitä seuraava Y-sukupolvi on kehittynyt
samaa tahtia teknologian kanssa: kaikilla on tietokone ja kännykkä,
yli 75 prosenttia käyttää pikaviestimiä ja sosiaalista mediaa,
kolmannes pitää omaa blogia ja seuraa uutisia ensisijaisesti
verkosta. Todellinen viestinnän vallankumous on luvassa, kun
työelämään astuu 2000-luvun C-sukupolvi, jota voisi kutsua
vaikkapa verkkosukupolveksi (C = content, collaboration,
communication). Uuden polven verkkokansalainen ei nimittäin
alistu pelkästään viestinnän kohteeksi, vaan osallistuu erilaisiin
yhteisöihin ja valikoi tiedonlähteensä omien tarpeidensa mukaan.
Ei siis pidä huolestua, jos C-teini mesettää, tekstaa, lataa ja jakaa –
hän oppii näin ainakin yhtä hyödyllisiä taitoja kuin läksyjä
lukiessaan.

7. ”Kuinka koulutamme opiskelijamme
niin, että he eivät ole vain lukijoita ja
kirjoittajia, vaan myös toimittajia ja
yhteisöjen jäseniä?”
Will Richardsson 2008

8. Mitä tämän päivän koululaiset
opiskelevat yliopistossa?
” Monia tämän päivän yliopiston oppiaineita ei ollut
olemassa 10 vuotta sitten:
• informaatioteknologia
• uusmedia
• e business
• nanoteknologia
• Biomaatalous
• JNE
•
•

9. ”Opiskelijat ajattelevat erilailla kuin me…
he kehittävät hypertekstiä mielissään,
heidän ajatusrakenteensa ovat rinnakkaisia
eivät peräkkäisiä”
Mark Prenskey

10. ”Emme voi ratkaista ongelmia
käyttämällä samanlaista ajattelua,
jolla ongelmat luotiin”
Albert Einstein

11. MUUTOS NOPEUTUU
”Me koulutamme ja valmistamme
opiskelijoita ammatteihin ja
teknologiamaailmaan jota ei vielä ole…
Ratkaisemaan ongelmia, joista emme
vielä tiedä niiden olevan ongelmia.”
Mark Prenskey

12. OPPILAIDEN KOMMENTTEJA
• ”Opettajat haluavat opettaa,
kuten ovat itse oppineet ”
• ” Opettajat opettavat tätä
päivää käyttäen eilispäivän
välineitä”

13. Opettajan asiantuntijuuden muodot (Tynjälä
mukaan )
• Kognitiivinen
asiantuntijuus
• Sosiaalinen
asiantuntijuus
• Uuden tiedon luomisen
asiantuntijuus
• Mitä muuta?

14. Kognitiivinen lähtökohta
• kognitiivisesti ajatellen asiantuntijuus on
yksilöllinen ominaisuus
• yksilöllinen tiedonkäsittely- ja
ongelmanratkaisuprosessi
• ekspertti–noviisi-asetelma
• ekspertit hahmottavat ongelmat laaja-
alaisempina kuin noviisit ja prosessoivat ongelmia
syvällisemmin, heillä on hyvät itsesäätelytaidot ja
heille on tyypillistä hiljaisen tiedon ja intuitiivisen
otteen mahdollistama joustava toiminta
tilanteesta riippuen.

15. Kognitiivinen lähtökohta
Ammatillisen asiantuntijuuden pohjana on
• alan perustieto, joka koostuu alan
vakiintuneesta faktatiedosta
• abstraktimmalla tasolla on teoreettinen tai
käsitteellinen tieto, johon kuuluvat erilaiset
teoriat ja käsitteelliset mallit
----> formaali tieto (eksplisiittistä tietoa,
jota voidaan ilmaista sanallisesti) eli
opetettavan aineen substanssi

16. Kognitiivinen lähtökohta
• hiljainen, äänetön tieto, proseduraalinen eli
käytännöllinen tieto (know-how eli taitotieto,
kuinka jokin asia tehdään)
• uudenlaisten ongelmien edessä tarvitaan
lisäksi yhtä asiantuntijuuden osatekijää eli
itsesäätelytietoa - reflektiivisyyttä ja
metakognitiota

17. Asiantuntijuuden osa-alueet
Näkemyksellistä ja merkityksellistä, käsitys
tiedon hankintatavoista , hiljainen tieto, kokemus
Viisaus
Analysoitua, suhteutettua ja Knowledge management
ymmärrettyä tietoa. Tietämys Tietojärjestelmillä hallinnoidaan tietämys
Osaamista syntyy, kun tietoa
Osaaminen
sovelletaan tekemiseen ja toiminta
Data liitetään
asiayhteyteen. Informaatio, tieto
Tieto on järjestettyä
informaatio Data Tietoa ilman asiayhtey
(Otala 2008)
17

18. Substanssitiedon ja pedagogisen Opettajan työssä
keskeinen osaaminen
tietämyksen integroituminen liittyy opetustaitoon
pedagogiseksi sisältötiedoksi, eli tiedoksi ja oppimisen
siitä, miten tiettyjä sisältöjä voidaan ohjaamisen taitoon.
opettaa, minkälaisia käsityksiä oppilailla
on näistä sisällöistä ja minkälaisia
oppimisvaikeuksia näiden oppimiseen
liittyy.

19. Sosiaalinen asiantuntijuus
• sosiaalisen yhteisön asettamat odotukset ja vaatimukset, sekä
sen yksilön kehitykselle välittämä tuki, luovat kontekstin
yksilön kognitiiviselle kehitykselle – aitoja yhteistyön taitoja on
opeteltava, eivät synny itsestään
• opettajan kyky yhteistyöhön kollegoiden, muiden
asiantuntijoiden ja ylipäänsä oman sisällön alansa
asiantuntijakulttuurin kanssa on keskeinen osa uudenlaista
opettajuutta
• opettajan tulisi tarjota asiantuntijamalli siitä, kuinka tarvittava
tieto uuden ongelman ratkaisemiseksi voidaan hankkia
• tiedonkäsittelyn taitojen ja käytäntöjen välittäminen oppilaille
on yhtä tärkeää, tai jopa tärkeämpää, kuin tiedonalan
peruskäsitteiden opettaminen

20. Uuden tiedon luomisen asiantuntijuus
• asiantuntija ei rutinoidu vaan kehittää jatkuvasti
osaamistaan
• ekspertit ovat henkilöitä, jotka ratkaisevat
ongelmia yhä korkeammalla ja
monimutkaisemmalla tasolla, ylittävät
aikaisemman osaamisensa rajat - luovat uutta
tietoa
• opettajan tärkein tehtävä ei enää olekaan
jakaminen vaan oppimisen ohjaaminen

21. • Mitä kognitiivinen
osaaminen on tieto- ja
viestintätekniikan osa-
alueella?

22. • Mitä sosiaalinen
osaaminen on tieto- ja
viestintätekniikan osa-
alueella?

23. • Mitä uuden tiedon
luomisen asiantuntijuus
on tieto- ja
viestintätekniikan osa-
alueella?

24. Muita asiantuntijuuden muotoja?

25. Asiantuntijakulttuureja oppilaitoksissa
(Andy Hargreaves´n mukaan)
• Individualistinen opetuskulttuuri, jolle on ominaista opettajien
työskentely toisistaan erillään. Keskusjohtoinen
opetussuunnitelma ei edellytä opettajien keskinäistä
yhteistyötä eikä perinteinen koulurakennusten arkkitehtuuri
tarjoa tiloja opettajien yhteiselle työlle
• Kollaboratiivinen yhteistyön kulttuuri on edellytyksenä
opetussuunnitelman kehittämiselle. Jokaisessa kunnassa tai
koulussa on tehtävä omat tulkintansa ja sovelluksensa.
Opettajien yhteistyö voi liittyä myös työn suunnitteluun,
toteutukseen ja arviointiin. Aito yhteistyö on epämuodollista,
informaalia, eikä ole sidottu kokoontumisiin.

26. Asiantuntijakulttuureja oppilaitoksissa (Andy Hargreaves´n mukaan)
• Teennäisen kollegiaalisuuden kulttuurin näyttää kollaboratiiviselta
toiminnalta, mutta paljastuu ulkoapäin ohjatuksi tai pakotetuksi
toimintatavaksi. Toteuttamisorientoitunutta: virikkeenä toimivat
hallinnolliset säädökset.
• Balkanisaatio on kollaboraatiota, joka jakaa opettajat erillisiin
ryhmiin. Opetuskulttuurissa suurten oppilaitosten eri aineiden
opettajat eristäytyvät omiksi ryhmikseen, joilla on taipumus
muuttua pysyviksi.
• Liikkuva mosaiikki, ryhmät eivät ole kiinteitä ja pysyviä, vaan ne
ovat ainerajat ylittäviä ja niiden välillä tapahtuu liikettä. Ryhmät ovat
projektiluonteisia ja ne liittyvät kehittämistehtäviin tai hankkeisiin.
Ne muodostavat monimuotoisia ja dynaamisia kollegiaalisia
verkostoja ja synnyttävät uudenlaisia ratkaisuja koulutyön
ongelmiin.

27. Opettajan rooleja
(Olson & Bruner)
• 'tekijä' eli opettaja on opettaja, koska hän hallitsee asian ja on
alan ammattilainen, hänen tehtävänsä on esittää oppijoille
malli oikeasta suorituksesta. Oppijalta ei edellytetä omaa
ajattelua tai suorituksen arviointia; hän imitoi opettajaa (tai
toista oppilasta) kyetäkseen samanlaiseen suoritukseen
• 'auktoriteetti' eli opettajalla on valta (jostakin syystä), hän on
selittäjä ja esittäjä, tavoitteena saada oppilaat ymmärtämään.
• kollegiaalisuutta oppijoiden kanssa, opettajan tehtävä on
toimia yhteistyössä oppijoiden kanssa oppijoiden oman
ymmärryksen ja tiedon tulkitsemisen saavuttamiseksi.
• 'konsultti', hänen tehtävänsä on toimia tietoon ohjaajana
(information manager) ja oppijat ovat tiedon rakentajia,
konstruoijia.

28. Vertaistuki
• Asiantuntijoiden ja asiantuntijaorganisaatioiden käyttäminen
tiedon lähteinä ja oppimiskumppaneina
• Tiedon ja kokemusten jakaminen, vaihtaminen ja
vastavuoroisuudelle rakentuva vertaistuki
• Kokemusten jakaminen tarkoittaa henkilökohtaisesti koetun
luovuttamista toisen käyttöön
• Oppimiskumppanuus on vastavuoroista, reflektiivistä,
dialogista ja moniäänistä todellisuutta rakentavaa
• Pyritään dialogiin, yhteiseen ajatteluun, jossa voidaan
selkeyttää omaa pohdintaa ja silmullaan olevat visiot
vahvistuvat
• Tulkintojen ja merkitysten muuttumista tukee keskustelu
toisten kanssa ja koetun peilaaminen toisten kokemuksiin
(Vataja & Seppänen-Järvelä 2006)
Asiantuntijuus yhteisön ominaisuus – jaettu asiantuntijuus

29. MIKSI MUUTOS?

30. ” Nykyiset järjestelmät
tuottavat nykyisiä tuloksia.
Jos halutaan jotain erilaista,
on muutettava järjestelmää. ”
Sir Christopher Ball, 1882

31. “EI OLE MITÄÄN PYSYVÄÄ, PAITSI MUUTOS”

32. Tavoitteet
• Luoda organisaatiolle mahdollisuus tunnistaa
muutostarpeet organisaatio
• Antaa välineitä muutosprosessin hallintaan
• Lisätä keinoja kannustaa työyhteisöä muutoksen
hallintaan

33. “SUURIN OSA ORGANISAATIOISTA ON
SUUNNITELTU RATKAISEMAAN EILISEN
ONGELMIA
EIKÄ HYÖDYNTÄMÄÄN TÄMÄN PÄIVÄN
MAHDOLLISUUKSIA
VASTAAMAAN TEHOKKAASTI HUOMISEN
HAASTEISIIN

34. IHMISET NORMAALISTI TUKEVAT
KEHITTÄMISTÄ
--MUTTA MUUTOKSESTA HE EIVÄT
PIDÄ!

35. MUUTOSVASTUU
Roethlisbergerin X- kartta
Muutos Vastuu
ASENTEET
Henkilön historia Sosiaalinen asema

36. Digitaalinen lukutaito vs. Medialukutaito
• Sosiaalisen ajan uudet taidot (skills of 21 century)
• Verkottuminen viestintä ja vaikuttaminen
• Uudet välineet
• Uusi tietotekniikan malli
• Kansalaistaitohaaste

37. Vision luominen ja tavoitteen
asettaminen
• Asiantuntijat ja yhteydet muihin oppilaitoksiin
• Oppilasennusteet
• Rahoitusnäkymät
• Mitä tietotekniikan maailmassa tapahtuu ?
• Laitteistokehitys
• Yhteistyökulttuurin kehittymisnäkymät
• Opetussuunnitelman kehitys
• Kansalaispalvelujen kehitys
• Tekninen tuki ja pedagoginen tuki
MITÄ HALUTAAN SAAVUTTAA KONKREETTISESTI???
- OPPILAS OSAA….

38. Monimutkaisen muutoksen hallinta: Kriittiset
elementit
• Visio
–Strateginen suunnittelu
• Taidot
• Palkkiot
• Resurssit
• Toimintasuunnitelma

39. Reaktiot muutokseen
(Colin A. Carnall)
ITSETUNTO
_ _ _ _ SUORITUS
AIKA

40. VOIMAKENTTÄ ANALYYSI: Kriittiset elementit
• Toivottu muutos
• Edistävät voimat– Muutoksen puolesta
• Vastustavat voimat –Muutost vastaan
• Päivän tilanne

41. VOIMAKENTTÄ ANALYYSI
State Desired Change Here
TÄHÄN HALUTTU MUUTOS
EDISTÄVÄT VOIMAT VASTUSTAVAT VOIMAT
Voimat, jotka edistävät Voimat, jotka vastustavat muutosta
muutosta
(PÄIVÄN TILA)

42. KUINKA PALAPELIN PALAT LIITTYVÄT YHTEEN
MUODOSTAEN EHJÄN KOKONAISUUDEN?

43. YKSIMIELISYYDEN RAKENTAMINEN:
Mitä on yksimielisyys?
 Ryhmä päätökset ja sitoutuminen
 Jokaisen mielipidettä kuunnellaan ja arvostetaan
 Erilaiset mielipiteet nähdään hyödyllisinä eikä
haitallisina
 Kaikkien ääntä kuullaan ennen lopullista
päätöstä
 Keskustelujen jälkeen, ne jotka vielä
vastustavat, sitoutetaan koeaikaan
 Kaikki työyhteisön jäsenet sitoutuvat lopulliseen
suunnitelmaan

44. MUUTOKSEN HALLINTA
TOIMINTA
VISIO + TAIDOT + KANNUSTIMET + RESURSSIT + = MUUTOS
SUUNNITELMA

45. MUUTOKSEN HALLINTA
TOIMINTA
VISIO + TAIDOT + KANNUSTIMET + RESURSSIT + = MUUTOS
SUUNNITELMA
TOIMINTA = SEKAANNUSTA
TAIDOT + KANNUSTIMET + RESURSSIT + SUUNNITELMA

46. MUUTOKSEN HALLINTA
TOIMINTA
VISIO + TAIDOT + KANNUSTIMET + RESURSSIT + = MUUTOS
SUUNNITELMA
TOIMINTA = SEKAANNUSTA
+ TAIDOT + KANNUSTIMET + RESURSSIT + SUUNNITELMA
TOIMINTA
VISIO + + KANNUSTIMET + RESURSSIT + = LEVOTTOMUUTTA
SUUNNITELMA

47. MUUTOKSEN HALLINTA
TOIMINTA
VISIO + TAIDOT + KANNUSTIMET + RESURSSIT + = MUUTOS
SUUNNITELMA
TOIMINTA = SEKAANNUSTA
+ TAIDOT + KANNUSTIMET + RESURSSIT + SUUNNITELMA
TOIMINTA
VISIO + + KANNUSTIMET + RESURSSIT + = LEVOTTOMUUTTA
SUUNNITELMA
TOIMINTA = ASTEITTAINEN
VISIO + TAIDOT + + RESURSSIT + SUUNNITELMA MUUTOS

48. MUUTOKSEN HALLINTA
TOIMINTA
VISIO + TAIDOT + KANNUSTIMET + RESURSSIT + = MUUTOS
SUUNNITELMA
TOIMINTA = SEKAANNUSTA
+ TAIDOT + KANNUSTIMET + RESURSSIT + SUUNNITELMA
TOIMINTA
VISIO + + KANNUSTIMET + RESURSSIT + = LEVOTTOMUUTTA
SUUNNITELMA
TOIMINTA
VISIO + TAIDOT + + RESURSSIT + SUUNNITELMA = ASTEITTAINEN
MUUTOS
VISIO + TAIDOT + KANNUSTIMET + + TOIMINTA = TURHAUTUMINEN
SUUNNITELMA

49. MUUTOKSEN HALLINTA
TOIMINTA
VISIO + TAIDOT + KANNUSTIMET + RESURSSIT + = MUUTOS
SUUNNITELMA
TOIMINTA = SEKAANNUSTA
+ TAIDOT + KANNUSTIMET + RESURSSIT + SUUNNITELMA
TOIMINTA
VISIO + + KANNUSTIMET + RESURSSIT + = LEVOTTOMUUTTA
SUUNNITELMA
TOIMINTA
VISIO + TAIDOT + + RESURSSIT + SUUNNITELMA = ASTEITTAINEN
MUUTOS
VISIO + TAIDOT + KANNUSTIMET + + TOIMINTA = TURHAUTUMINEN
SUUNNITELMA
VISIO TAIDOT KANNUSTIMET RESURSSIT = VÄÄRIÄ
+ + + VALINTOJA