59. Työterveyspäivät 2012

1. Sosiaalinen investointi – mitä se on?
Jorma Sipilä, Tampereen yliopisto
Työterveyspäivät 23. lokakuuta, 2012
1

2. Motto
”Vanha hyvinvointivaltio yritti suojella ihmisiä
markkinoilta – sosiaalinen investointivaltio sen
sijaan pyrkii tukemaan heidän
integroitumistaan markkinoihin” (Jenson &
Saint-Martin 2003, 79).
2

3. Käänteen 90-lukulaiset motiivit
• Hyvinvointivaltion talous
– Valtioiden velkaantuminen
– Taloudellisen kasvun hidastuminen
– Työttömyyden lisääntyminen
– Väestön vanhenemiseen liittyvät menot
– Verotusnäkymät
• Uusliberalismi poliittisena ja taloudellisena umpikujana
• Idea aktiivisesta ja tulevaisuuteen orientoituneesta
sosiaalipolitiikasta, joka sopisi paremmin yhteen
taloudellisen kehityksen kanssa
3

4. Mitä sosiaalinen investointi on?
• Sosiaalipoliittinen ohjelma voidaan nähdä
kulutuksen sijasta investointina
• Investoinnin tehtävänä inhimillisen ja
sosiaalisen pääoman kasvattaminen
• Sosiaalinen ulottuvuus: inkluusio –
toimintakykyä ja mahdollisuuksia kaikille
• Toimijoina valtio ja kunta, koska SI edellyttää
verotuloja – samalla sen kipupiste
4

5. Työvoiman mobilisointia…
• Koulutusta
• Varhaiskasvatusta
• Naisten ansiotyötä
• Päivähoitoa
• Työelämään palaamista
• … etuuksia lapsille, opiskelijoille, työssäkäyville
äideille, maahanmuuttajille, työttömyydestä,
sairauslomalta ja vanhempainvapaalta palaajille…
5

6. …seurauksena julkisten
kulutusmenojen supistuminen
• Köyhyys ei katoa toimeentuloturvalla: köyhille
selviytymisen välineet
• Syrjäytymisen torjunta tuottavana investointina –
estetään lapsien kasvaminen kansalaisiksi jotka
tarvitsevat kohtuuttoman suuren osuuden
julkisista palveluista, mutta eivät maksa veroja
• Ideaan ei esimerkiksi mahdu, että valtio ja kunta
tukevat ”toisen polven maahanmuuttajien”
eristymistä kotiin
• Vanhuus: toimintakykyä, fyysisen ja psyykkisen
kunnon ylläpitämistä
6

7. Mitä sosiaalinen investointi ei ole?
• Ovatko kaikki sosiaalimenot sosiaalista investointia?
– Miltei jokainen sosiaalimenoerä voidaan perustella
kustannusten vähenemisellä muualla
– Esimerkkejä epäsuorista perusteluista:
• Työeläkkeet motivoivat ihmisiä ansiotyöhön
• Syrjäytymisen ehkäiseminen vähentää todella moninaisia
kustannuksia ja lisää verotuloja
• Huolenpito vanhuksista vähentää sairaanhoitomenoja
• Kaikkien sosiaalimenojen ei tarvitse olla investointeja
– Sosiaaliselle kulutukselle on eettiset perusteensa
– Jos esimerkiksi ikääntyneiden hoiva lopetettaisiin, olisiko
se hyvä sosiaalinen investointi?

8. Pohjoismaat mallina
• Sosiaalinen investointi Britannian kolmannen tien
johtoajatuksena
– Riskien vähentäminen ja niiden yksilöllisen käsittelykyvyn
lisääminen; investointi tietoyhteiskuntaan, yhteisöihin ja
asuinympäristöihin; ”ei oikeuksia ilman velvollisuuksia”
• Sosiaalinen investointi Pohjoismaiden historiallisena
salaisuutena
– Pohjoismaat sosiaalisen investoinnin ykkösinä
• Universalismin aikaansaannoksia
– Sosiaalisen investoinnin ja universalismin yhteys erityisesti
koulutuksessa ja perhepolitiikassa
– Talouden ja hyvinvoinnin kehitystä tukevien yhteiskunnallisten
suhteiden syntyminen: luottamus ja rationaalisen politiikan
mahdollisuus
8

9. Perhepolitiikan menot
OECD-maissa (% BKT:sta
suhteutettuna 0-14-vuotiaiden määrään)
5,0
4,5
4,0
3,5
1991
3,0
2,5 1998
2,0 2003
1,5
1,0
0,5
0,0
9

10. Julkiset koulutusmenot
OECD-maissa (% BKT:sta)
8
7
6
5 1991
4 1998
3 2003
2
1
0
SA
a
n
K
l
n
n
da
tra
vi
er
r
pa
U
he
U
a
na
en
st
Ja
an
ut
Ea
di
C
So
C
an
Sc
10

11. Poliittinen näkökulma
• Sosiaalinen investointi edellyttää politiikalta
pitkäjänteisyyttä
• Se vaatii kehyksen
– Pitää olla yhteiskunta, joka uskoo yhteiseen
tulevaisuuteensa
– yhteiskunnan tukema vahva valtio, joka ohjaa verotuloja
inklusiivisesti toteutettuun sosiaaliseen investointiin
• Pohjoismaat ovat vähentäneet sosiaalista investointia jo
hyvinäkin talousvuosina
– Suomen valtion tuottavuusohjelma edustaa kaikessa
valikoimattomuudessaan sosiaalisen investoinnin
vastakohtaa
11

12. Teoreettinen näkökulma
• Sosiaalinen investointi: keskustelua julkisen tehtävän
ytimestä
– Kansainvälinen kiinnostus, myönteinen poliittinen
vastaanotto
– Ei ongelmaton, mutta silti tarpeellinen käsite
– Pureutuu eurooppalaisen hyvinvoinnin keskeisiin
mahdollisuuksiin ja riskeihin
• Tapahtuneiden menetysten kompensointi ei riitä
sosiaalipolitiikan lähtökohdaksi
• Ihmisen toimintakyky on kiistaton arvo – ei vain
talouden, vaan myös hyvinvoinnin näkökulmasta
• Osallisuus on inhimillisesti välttämätöntä, myös
demokratian kannalta
12

13. Lopuksi
• Kannattaako tästä puhua – eikö politiikka ole
jo riittävän talouskeskeistä muutenkin?
– Elämää on työelämän ulkopuolellakin
– Hyödyllistä työtä tehdään muuallakin kuin
työmarkkinoilla
• Kannattaa, sillä ”talouspuhe” on aivan liian
kapea-alaista
• Investoinnilla ihmiseen on pitkäjänteisempi ja
laajempi merkitys kuin investoinnilla
materiaan

14. Kohti kestävää
hyvinvointi-
politiikkaa
14