T Lankinen Oaj KeväTseminaari Huhtikuu 2010

1,327 views

Published on

OpH:n pääjohtaja Timo Lankisen esitys OAJ:n kevätseminaarissa.

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

T Lankinen Oaj KeväTseminaari Huhtikuu 2010

  1. 1. Tulevaisuuden kansalaisen taidot ja perusopetus Pääjohtaja Timo Lankinen 9.4.2010 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  2. 2. Koulutuspolitiikan keskeiset kysymykset • Miten suomalaisten tärkeimmästä tulevaisuuden investoinnista – perusopetuksesta – huolehditaan? • Miten koulu tukee suomalaista kilpailukykyä? • Mitä on koulun tuottama osaaminen 2020-luvulla – perusopetuksen kilpailukyky kansalaisen ja yhteiskunnan näkökulmasta? • Miten turvataan koulutuksen kansallinen yhdenvertaisuus ja koulutuksellinen tasa-arvo? • Tietoperustainen opetuksen ja koulutuksen kehittäminen ja johtaminen? Johtamiseen sitoutuminen? • Opettajiston osaamisen ja opettajuuden turvaaminen? • Miten parannetaan oppilaiden yksilöllisten edellytysten huomioon ottamista? Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  3. 3. Koulutusinvestoinnin tuotto Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  4. 4. Lähde: Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 18.12.2009 BKT ja työllisyys, muutos edellisestä vuodesta Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  5. 5. Lähde: Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 18.12.2009 Valtion rahoitusjäämä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  6. 6. Lähde: Valtiovarainministeriön ennuste Valtion budjetin menot ja tulot mrd. euroa 50 40 30 20 10 0 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  7. 7. Lähde: Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien menot 2008 € Muut menot 1,8 %, 0,65 mrd. Yleishallinto 2,8 %, 1,04 mrd. € Lainanhoito 3,9 %, 1,47 mrd. € Investoinnit 11,0 % 4,13 mrd. € Liiketoiminta 6,8 % 2,55 mrd. € Sosiaali- ja terveystoimi Muut palvelut 1,3 %, 47,4 %, 17,74 mrd. € 0,48 mrd. € Yhdyskuntapalvelut 3,0 % 1,13 mrd. € Opetus- ja kulttuuritoimi 22,0 %, 8,24 mrd. € Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  8. 8. Lähde: Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2010 10 9 8,6 8 7,9 7,2 7 5,6 5,2 6 5,1 5,2 5,2 5,0 4,5 5,0 5 4,6 4,5 4 3,6 2,9 2,8 3 2 1 0,0 0 -1 -0,5 -2 -3 -4 -5 -5,1 -6 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09e 10e Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  9. 9. Lähde: Kuntaliitto Kuntien tilikauden tulos 2007-2013 Nopean kasvun vaihtoehto Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  10. 10. Väestöennuste 2010 – 2015 Ikäluokat 2010 2011 2012 2013 2014 2015 - 14 v. 887 000 888 000 891 000 897 000 902 000 908 000 +2% 15 – 24 v. 660 000 660 000 659 000 653 000 648 000 640 000 -3% Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  11. 11. Globaalikilpailussa menestyminen ja hyvinvointipalvelujen turvaaminen = laaja osaamisen kirjo ja huippuosaaminen 1990-luku: Korkeaa osaamista vaativat tehtävät meille, muut työt ’kehittyviin maihin’ 2000-luku: Kaikenlainen työ, kaikilla tasoilla voidaan siirtää ´kehittyviin maihin` Talouskriisin jälkeinen aika 2010-luku: Tietotalouden ja informaatioyhteiskunnan evoluutio Työn raju muutos – myös asiantuntija/palvelutyön osittuminen Uusilla teknologioilla mahdollisuus korvata tehtäviä ja yrityksiä Uuden teknologian ja median vaikutus oppimiseen Globaali osaamisen kilpajuoksu Talouskriisi haastaa koulutuksen talouden ja pitkäjänteiset investoinnit Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  12. 12. Suomelle välttämättömät toimenpiteet Globaalit skenaariot EVA Suomen nostaminen korkean tuottavuuden mallimaaksi. Suomalaisen koulutusjärjestelmän uudelleen arvioiminen ja suomalaisen osaamisen kansainvälistäminen. Suomen nostaminen takaisin tietoyhteiskuntakehityksen paalupaikalle. Elinkeinorakenteen murrokseen varautuminen. Kilpailukykyisen energian saatavuuden turvaaminen. Energia- ja ympäristöteknologisen osaamisen vahvistaminen. Varautuminen laman jälkeiseen työvoimapulaan. Yritysten sekä valtion Venäjä- ja Aasia-strategioiden päivittäminen. Ihmisten kannustaminen työntekoon aineellisin ja ei-aineellisin keinoin. Parempi tasapaino työn ja muun elämän välille. Suomen palauttaminen maailman vähiten korruptoituneeksi maaksi Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  13. 13. Koulutuksen haasteet • Koulutuksen yksilöä vahvistava tehtävä • yksilön osaamispääoma, tasapainoinen elämä, osallisuus • Koulutuksen taloudellinen tehtävä • osaamisen varanto, talouskasvun ja kilpailukyvyn edistäminen, hyvinvointivaltion palveluiden turvaaminen • Koulutuksen yhteiskunnallinen tehtävä • aktiivinen kansalaisuus, demokratian vahvistaminen • Koulutuksen moraalinen haaste • ilmastonmuutos, globaali väestönkasvu Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  14. 14. Koulutuksen tehtävät Kvalifiointi – Koulutuksen kautta tuotetaan tietoja, taitoja ja muodollisia tutkintoja. Valikointi – Koulutuksessa menestyminen jakaa ihmiset erilaisiin asemiin yhteiskunnan hierarkiassa. Integrointi – Koulutus yhdistää uudet sukupolvet osaksi yhteiskunnan jatkumoa ja edistää yhteiskunnallisen eheyden säilymistä. Varastointi Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  15. 15. Haasteet • Ikääntyvä väestö, erilaistuvat alueet • Korkean osaamisen tason synnyttäminen - työelämän kasvavat osaamistarpeet • Tietopääoma – taitopääoma –– globaali tieto/taitokäsityksen muutos • Oppimisen ympäristöjen laajentuminen • Motivaatio oppimiseen • Monenlaisten lahjakkuuksien osaamisen kehittäminen • Haasteet hallita ja toteuttaa valtakunnallisesti koulutusinnovaatioita hyvin hajautuneessa ja kunnallisesti hallinnoidussa koulutusjärjestelmässä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  16. 16. • Koulutusjärjestelmän tehokkuus ja koulutusinvestoinnin tuotto • Tietoperustainen koulutuksen ohjaus ja opetuksen kehittäminen • Digitaalisten oppimisen tukimuotojen käyttö • Huoltajat/perheet oppimisen tukijoina • Opetusryhmät, erityistä tukea tai kannustusta tarvitsevat oppilaat • Kielten, kulttuurien ja uskontojen monimuotoisuus • Työrauha kouluissa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  17. 17. Peruskoulun kasvatus- ja opetustehtävä a) Mikä on perusopetuksen tehtävä 2020-luvulla? Mitä muutoksia? Mikä olennaista? b) Mitä perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistamisella pitäisi parantaa? Mitä osaamista tulevaisuus korostaa? c) Mitkä ovat opetukselle asetettavat tavoitteet ja keskeiset sisällölliset alueet? d) Mitkä ovat tiedolliset ja taidolliset tavoitteet? e) Miten varmistaa osaaminen? Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  18. 18. Perusopetus 2020 – tavoitteet ja tuntijako • Sivistyskäsityksen muuttaminen • Tiedon ja osaamisen käyttötaito • Syvällisempi oppiminen – sisältöjen (pinnallisen) läpikäymisen sijasta • Uuden ajan kansalaisen taidot – tiedon epävarmuuden ja muuttuvuuden ymmärtäminen • Eheyttäminen – tiedon sirpaloitumisen välttäminen • Perustaitojen hallinta – tiedon rakenteiden perustan hallitseminen • Osaamiselle korkeat tavoitteet • Globaali kilpailukyky ja hyvinvoinnin turvaaminen • Matemaattis-luonnontieteellisen ja teknologisen osaamisen perustan turvaaminen • Kielivarannon monipuolistaminen ja kansalliskielten turvaaminen • Taito- ja taideaineiden osaamisen vahvistaminen • Luovuuden ja innovatiivisuuden vahvistaminen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  19. 19. Perusopetus 2020 – tavoitteet ja tuntijako • Kasvun ja kehityksen yksilöllisempi tuki • Oppimisen motivaation vahvistaminen • Oppilaan valinnan mahdollisuuksien lisääminen • Mahdollisuudet syventäviin opintoihin • Terveyden ja toimintakyvyn vahvistaminen • Uudet toteuttamisperiaatteet  Oppimisen tavoitteiden selkeyttäminen  Tieto/taitoaineksen vaatimusten fokusointi  Oppiaineryhmien muodostaminen  Aihekokonaisuudet oppiaineryhmien osaksi  Uuden ajan kansalaisen taitojen määrittäminen: tavoitteet ja arviointikriteerit  Osaamisen vaatimustasojen määrittäminen oppiaineisiin Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  20. 20. Globaalilla tasolla tapahtuva tiedollinen muutos  Nyky-yhteiskunnalle on luonteenomaista epävarmuus, joustavuus, ristiriitaisuus sekä lisääntyneet mahdollisuudet informaation saamiseen ja käsittelyyn  Tiedon arvo määrittyy yhä voimakkaammin sen yhteiskunnallisen relevanssin mukaan  Nykyinen käsitys tiedosta haastaa koulun tavan käsitellä tietoa: opetussuunnitelmaa on moitittu liiallisesta sisältöpainotteisuudesta, pirstoutuneisuudesta ja tiedon esittämisestä oppiaineittain pilkottuna  Opetuksen sisällöllisen kehittämisen keskeisenä haasteena on tiedon muotojen uudelleen organisointi  Opetussuunnitelmalinjaus: kuinka paljon sijaa annetaan faktoille, kuinka paljon taidoille ja oppimisen prosesseille Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  21. 21. Eri aikakausina arvokkaana pidetty tieto vaihtelee paljon Humanistisen kasvatusihanteen mukaan koulun pitäisi tukea opiskelijan kasvua ja tarjota tietoa, joka ei ole alisteinen millekään poliittiselle tai taloudelliselle intressille. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  22. 22. Oppimisen ympäristöjen laajeneminen  Oppiminen tulisi ymmärtää kaikki kontekstit kattavana  Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa entistä enemmän erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen  Verkkopohjaiset yhteiset tilat ja sosiaalinen media mahdollistavat interaktion vertaisryhmän kanssa ja tarjoavat tilat yhteiselle tiedon rakentamiselle, projektityöskentelylle, tutkimukselle ja tiedon jakamiselle  Kontekstuaalisuus optimaalisten oppimismahdollisuuksien rakentajana: keskeistä oppimisympäristöjen konkreettisuus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  23. 23. Kentän esiin tuomia näkemyksiä Tuntijako pirstaleinen ja liian oppiainejakoinen, ei vastaa tämän päivän oppimista, kehitettävä laajemmiksi kokonaisuuksiksi Opetussuunnitelman sisältö jossain määrin ylimitoitettu tuntimääriin nähden – oppiaineet sirpaleisia ja sisällöllisesti laajoja Taitojen kehittymisen jatkumoa ei rakennettu eksplisiittiseksi Arvioinnin käytännöt ja perusteet liian vaihtelevia – kriteeriperustaisuuden tarve korostunut Koulupäivät Suomessa alaluokilla lyhyitä, taide- ja taitoaineiden tunteja saataisiin lisää kasvattamalla tuntimäärää Kunnat eivät osoita opetukseen juuri lisäresursseja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  24. 24. Opetuksen järjestäjien tuntijakopäätösten mukaiset tuntimäärät vuosiluokittain opetuskielen mukaan Vuosiluokka ja Järjestäjien vähimmäis- tuntijakopäätösten viikkotuntimäärä määrä Ka Minimi Maksimi 1. lk, 19 217 19,85 19,0 21,0 2. lk, 19 217 19,92 19,0 23,0 3. lk, 23 217 23,61 22,0 27,0 4. lk, 23 217 23,77 22,0 28,0 5. lk, 24 217 25,26 24,0 30,0 6. lk, 24 217 25,53 23,0 31,0 7. lk, 30 215 30,23 29,2 36,0 8. lk, 30 214 30,08 22,8 35,0 9. lk, 30 214 30,22 24,0 34,5 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  25. 25. Perusopetuksen vahvuudet Kuinka suuri osa arvioi, että perusopetus tuottaa vahvaa osaamista ko. osaamisen alueella (sai valita 3) OJ - RE • 83 - 87 % Perustietojen hallinta • 44 - 41 % Oppimisen taidot ja oman oppimisen hallinta • 37 % Yhteisössä eläminen ja yhdessä työskentelyn taidot • 23 - 32 % Omaan identiteettiin, elämänhallintaan ja toimintaan liittyvät taidot • 17 - 27 % Arvoihin perustuva toiminta, eettisyys, vastuullisuus • 29 - 21 % Tietojen ja taitojen laaja-alainen soveltaminen • 8 -14 % Erilaisuuden kohtaaminen, ristiriitojen ratkaisu • 6-7% Luovuus, omaperäisyys Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  26. 26. äi di nk ie li ja 1=liian vähän 3=sopivasti 5=liian paljon ki al rj 2 2,25 2,5 2,75 3 3,25 3,5 3,75 lis uu s A- ym ki el pä i ris ma B- tö t ki - j em eli a at lu i on ikk no a nt ie Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi t bi o ol og m aa ia nt ie t fy o si ik ka k te em rv i ey a el st hi äm ie st än t or us o ia ka k ja tso ont yh mu o te st is ku ieto nt ao p m pi us i ku ikki va ta id e kä si ty ö liik u ko nta op t pi italo va laa u Opettajien mielipiteiden keskiarvot eri oppiaineiden tuntimääristä no s va linn pa ai hjau ae se ht ta s oi i ne nee n t A- ki el i
  27. 27. 1 = LIIAN VÄHÄN - 3 = LIIKAA 3. LU O K A LL 0 0,5 1 1,5 2 A A 2,5 A I LK A M V A A K IE Y LI M /L U Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi B G K E FY TE R U E E T H I OPPIAINEET Y H M U K OPPIAINEIDEN TUNTIMÄÄRIEN SOPIVUUS U K Ä V A LI LI 4. N K TA NA O I 5 ISE oppilaiden käsitykset tuntimäärien sopivuudesta V . A T K OP IIK L I K KA EL O E TU VA T N KI TI EL M Ä I Ä R Ä
  28. 28. 1=liian vähän; 2=hieman liian vähän; 3=sopivasti; 4=hieman liikaa; 5=liikaa 2,25 2,75 3,25 2,5 3,5 3 äidinkieli matematiikka vieraat kielet Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ympäristö- ja luonnontieto biologia maantieto kemia fysiikka terveystieto uskonto elämänkatsomustieto historia ja yht.kuntaoppi musiikki Vanhempien mielipiteet eri aineiden tuntimääristä kuvataide käsityö liikunta kotitalous oppilaanohjaus valinnaiset aineet lapsi yläkoulussa lapsi alakoulussa
  29. 29. Eniten puhutut tiedot ja taidot: kuinka hyvin opitaan peruskoulussa? Kielitaito 77,7 Matemaattiset taidot Luku- ja kirjoitustaito Kuinka hyvin opitaan peruskoulussa? Terveys ja liikunta 75,7 Sosiaaliset taidot Ilmaisutaito Yleissivistys Opiskelutaidot 73,7 Käytännön perustaidot Työelämätaidot Kansainväliset asiat Keskittyminen, motivaatio 71,7 Teknologia Ilmasto- ja ympäristöasiat Taideaineet 69,7 15,6 16,6 Näkemysten hajonta Pallojen koko kuvaa teemaa käsittelevien vastausten määrää (% kaikista vastauksista), pystyakseli teemojen saamia arvioita siitä, kuinka hyvin niitä opitaan peruskoulussa ja vaaka-akseli näiden arvioiden hajontaa. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  30. 30. Tarkoituksenmukaiset oppimisen tavoitteet  Perustaidot: lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen  Perustaidoille uudet, syvemmät tavoitteet  Koulutuksen annettava nuorille mahdollisuus syvempään oppimiseen, jossa korostuvat ajattelun ja kommunikoinnin taidot sekä luovuus  Uuden ajan kansalaisen taidot  Ajattelun taidot – päättely, argumentointi, ongelmanratkaisu  Tehokas kommunikointi Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  31. 31. Osaamisen vaatimukset  Laajojen sisältöjen sijasta enemmän syvyyttä  Erityinen fokus ja keskittyminen tutkivaan oppimiseen, ajattelun ja päättelyn taitoihin sekä tiedon ja taitojen soveltamiseen – sisältöjen läpikäymisen asemesta  Ikäkauden kehityksen parempi huomioon ottaminen ja osaamisen polkujen johdonmukaisuuden rakentaminen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  32. 32. ANALYSOINTI – ARVIOINTI – LUOMINEN SOVELTAMINEN YMMÄRTÄMINEN MUISTAMINEN Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  33. 33. PERUSOPETUKSEN RAKENNE Ajattelun taidot Tavoitteet Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot Keskeiset sisällöt Käden ja ilmaisun taidot Oppimisympäristöt TOTEUTTAMINEN Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot Työtavat Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot Tuki ja ohjaus Arvioinnin periaatteet ja kriteerit Kieli ja Ympäristö, Taide ja vuorovaikutus luonnontieto ja käsityö Äidinkieli ja kirjallisuus teknologia Toinen kotimainen kieli Biologia Musiikki Vieraat kielet Maantieto Kuvataide Fysiikka SISÄLTÖ Kemia Käsityö Draama Yksilö, yritys ja Terveys ja Matematiikka yhteiskunta toimintakyky Historia Yhteiskuntaoppi Liikunta Uskonto Terveystieto Elämänkatsomustieto Kotitalous Oppilaanohjaus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  34. 34. PERUSOPETUKSEN RAKENNE Tavoitteet KANSALAISEN TAIDOT OPPIAINEKOKONAISUUDET Sisältö OPPIAINEET, yhteiset ja valinnaiset Toteuttaminen TOTEUTTAMISPERIAATTEET Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  35. 35. KANSALAISEN TAIDOT • Ongelmaratkaisu, päättely, argumentointi ja johtopäätösten teko Ajattelun taidot • Kriittinen ja analyyttinen ajattelu • Luova ja innovatiivinen ajattelu • Opiskelun taidot • Tiedon hankinnan, käsittelyn ja käytön taidot • Kommunikoinnin taidot Työskentelyn ja • Yhteistyö- ja neuvottelutaidot vuorovaikutuksen • Itsenäisen ja pitkäjänteisen työn tekemisen taidot taidot • Ajanhallinta ja joustavuus • Yrittäjyys ja muutososaaminen • Tieto- ja viestintätekniikan ja muun teknologian käyttötaito • Kehon koordinaatio Käden ja ilmaisun • Ilmaisun taidot ja rohkeus taidot • Visuaalinen ja tekninen toteuttaminen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  36. 36. KANSALAISTAIDOT • Yhteisön ja yhteiskunnan tuntemus • Aloitteellisuus ja johtamisen taidot • Kyky toimia rakentavasti Osallistumisen ja • Erilaisuuden ja erilaisten näkökulmien vaikuttamisen taidot hyväksyminen • Mediataidot • Tulevaisuuden ajattelemisen ja rakentamisen taidot • Itsetuntemus ja reflektointi Itsetuntemuksen ja • Eettisyys ja vastuullisuus vastuullisuuden taidot • Hyvä käytös ja empatia • Kyky toimia yhteisön jäsenenä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  37. 37. Minussa on tarpeeksi taiteilijaa käyttääkseni vapaasti mielikuvitustani. Mielikuvitus on tietoa tärkeämpää. Tieto on rajallista. Mielikuvitus ympäröi koko maailman. Albert Einstein Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

×