SlideShare a Scribd company logo

Sistema Respiratorio 1

•
•
eduardo felipe peña morales
eduardo felipe peña morales

el sistema respiratorio en su forma mas simple

Education
1 of 63
AAPPAARRAATTOO RREESSPPIIRRAATTOORRIIOO LLiicc.. EEdduuaarrddoo PPeeññaa MMoorraalleess
IINNTTRROODDUUCCCCIIOONN EELL AAPPAARRAATTOO RREESSPPIIRRAATTOORRIIOO HHUUMMAANNOO EESS EELL CCOONNJJUUNNTTOO DDEE OORRGGAANNOOSS CCUUYYAA FFUUNNCCIIOONN EESS EELL IINNTTEERRCCAAMMBBIIOO DDEE GGAASSEESS ((HHEEMMAATTOOSSIISS)) LLLLAAMMAADDAA TTAAMMBBIIÉÉNN RREESSPPIIRRAACCIIOONN EEXXTTEERRNNAA
EL APARATO RESPIRATORIO ESTA FORMADO PPOORR LLOOSS SSIIGGUUIIEENNTTEESS OORRGGAANNOOSS:: 11.. VVIIAASS CCOONNDDUUCCTTOORRAASS DDEELL AAIIRREE FFOOSSAASS NNAASSAALLEESS FFAARRIINNGGEE LLAARRIINNGGEE TTRRAAQQUUEEAA BBRROONNQQUUIIOOSS …………………………………….... BBRROONNQQUUIIOOLLOOSS TTEERRMMIINNAALLEESS 22.. VVIIAASS DDEE IINNTTEERRCCAAMMBBIIOO GGAASSEEOOSSOO ((RREESSPPIIRRAATTOORRIIAASS)) BBRROONNQQUUIIOOLLOO RREESSPPIIRRAATTOORRIIOO CCOONNDDUUCCTTOO AALLVVEEOOLLAARR SSAACCOO AALLVVEEOOLLAARR AALLVVÉÉOOLLOOSS
11..-- FFOOSSAASS NNAASSAALLEESS 11.. DDEESSCCRRIIPPCCIIÓÓNN:: LLaass ffoossaass nnaassaalleess ssoonn ddooss ccaavviiddaaddeess ddeell mmaacciizzoo ffaacciiaall qquuee vvaann ddeessddee llaa ccaarraa hhaassttaa llaass ccooaannaass ((oorriiffiicciiooss ddee ssaalliiddaa qquuee ddeesseemmbbooccaann eenn llaa ffaarriinnggee nnaassaall)).. SSoonn ddooss ccaavviiddaaddeess yyaa qquuee eenn mmeeddiioo ssee eennccuueennttrraa eell ttaabbiiqquuee nnaassaall ((ccaarrttííllaaggoo)).. DDeeffiinniieennddoo llaa ffoorrmmaa ddee llaa nnaarriizz eennccoonnttrraammooss ddooss ccaarrttííllaaggooss:: eell sseeppttoo ddoorrssaall ((ccoonn ffoorrmmaa ddee TT iinnvveerrttiiddaa qquuee ddeelliimmiittaa llaa ffoorrmmaa ttrriiaanngguullaarr ddee llaa nnaarriizz)) yy llooss ddooss lliiggaammeennttooss aallaarreess ((eenn ffoorrmmaa ddee UU yy qquuee uunneenn eell sseeppttoo ddoorrssaall yy eenn ccoonnttaaccttoo ccoonn llaa ccaarraa ddeelliimmiittaannddoo llooss ddooss aagguujjeerrooss))..
22.. LLíímmiitteess:: SSuuppeerriioorr:: lláámmiinnaa ccrriibboossaa ddeell eettmmooiiddeess ((ppoorr aaqquuíí bbaajjaann llaass ffiibbrraass nneerrvviioossaass ddeell pprriimmeerr ppaarr ccrraanneeaall qquuee ppeerrmmiitteenn llaa ppeerrcceeppcciióónn ddeell oollffaattoo ggrraacciiaass aa llaass nneeuurroonnaass bbiippoollaarreess qquuee ssee eennccuueennttrraann eenn eell eeppiitteelliioo ddeell tteecchhoo ddee llaass ffoossaass nnaassaalleess)).. EExxtteerrnnoo:: HHuueessoo mmaaxxiillaarr,, eettmmooiiddeess yy aappóóffiissiiss aasscceennddeenntteess ddee llooss ppaallaattiinnooss rreeccuubbiieerrttooss ppoorr llooss ttrreess ccoorrnneetteess,, ccuuyyaa ffuunncciióónn eess ffaacciilliittaarr eell ccaalleennttaammiieennttoo yy llaa hhuummiiddiiffiiccaacciióónn ddeell aaiirree qquuee eennttrraa eenn llaa nnaarriizz.. EEnnccoonnttrraammooss ttrreess mmeeaattooss oo aagguujjeerrooss:: ssuuppeerriioorr:: ddrreennaa llooss ssiinnuuss ddeell eessffeennooiiddeess yy eell eettmmooiiddeess,, eell mmeeddiioo:: ddrreennaa eell ssiinnuuss mmaaxxiillaarr yy ffrroonnttaall,, yy eell iinnffeerriioorr:: ppoorr ddoonnddee cciirrccuullaa eell ccoonndduuccttoo llaaccrriimmoonnaassaall.. IInntteerrnnoo:: ccoonnssttiittuuiiddoo ppoorr eell ttaabbiiqquuee nnaassaall,, ffoorrmmaaddoo ppoorr eell ccaarrttííllaaggoo sseeppttoo ddoorrssaall,, eell hhuueessoo vvóómmeerr yy llaa lláámmiinnaa ppeerrppeennddiiccuullaarr ddeell eettmmooiiddeess.. IInnffeerriioorr:: ffoorrmmaaddoo ppoorr llaa lláámmiinnaa hhoorriizzoonnttaall ddeell ppaallaattiinnoo yy llaa lláámmiinnaa ddee llaa aappóóffiissiiss hhoorriizzoonnttaall ddeell mmaaxxiillaarr..
22..-- FFAARRIINNGGEE 11.. DDEESSCCRRIIPPCCIIÓÓNN:: LLaa ffaarriinnggee eess uunnaa eessttrruuccttuurraa ddee uunnooss 1144 ccmm.. ddee lloonnggiittuudd ccoommppuueessttaa ppoorr:: nnaassooffaarriinnggee,, bbuuccooffaarriinnggee yy llaarriinnggooffaarriinnggee.. LLlleeggaa hhaassttaa nniivveell ddee llaa sseexxttaa cceerrvviiccaall.. 22.. PPaarrtteess:: NNaassooffaarriinnggee:: ssee iinniicciiaa aa ppaarrttiirr ddeell oorriiffiicciioo ddee llaass ccooaannaass ((aa ppaarrttiirr ddee eessttooss oorriiffiicciiooss ddeelliimmiittaaddooss ppoorr hhuueessoo yyaa eessttaammooss ddeennttrroo ddee llaa ccaavviiddaadd nnaassaall)).. EEnn ssuu iinntteerriioorr ccoonnttiieennee eell oorriiffiicciioo ffaarriinnggeeoo ddee llaa ttrroommppaa aauuddiittiivvaa ddee EEuussttaaqquuiioo ((eennccaarrggaaddaa ddee iigguuaallaarr llaass pprreessiioonneess ddeell aappaarraattoo eessttaattooaaccúússttiiccoo ccoonn llaa pprreessiióónn aattmmoossfféérriiccaa)).. TTaammbbiiéénn hhaallllaammooss llaa FFoossiittaa ddee RRoosssseennmmüülllleerr oo rreecceessoo ffaarríínnggeeoo,, rrooddeettee ffaarríínnggeeoo qquuee eenn ssuu ppaarrttee ffiinnaall ccoonnttiieennee llaa aammííggddaallaa ffaarríínnggeeaa,, qquuee nnoo ddeebbee ccoonnffuunnddiirrssee ccoonn llaass ddooss aammííggddaallaass ttuubbáárriiccaass qquuee ttaammbbiiéénn ssee hhaallllaann eenn eessttee eessppaacciioo ddee llaa nnaassooffaarriinnggee.. CCoommppuueessttoo ppoorr uunnaa mmuuccoossaa ccuuyyoo eeppiitteelliioo eess cciillíínnddrriiccoo ((ttííppiiccoo ddeell aappaarraattoo rreessppiirraattoorriioo))..
BBuuccooffaarriinnggee:: ddeelliimmiittaaddoo ppoorr eell iissttmmoo ddee llaass ffaauucceess ((yyaa vviissttoo eenn llaa sseecccciióónn ddee llaa bbooccaa)).. TTaammbbiiéénn ddeessttaaccaarr oottrraa eessttrruuccttuurraa ccoommoo eess eell ssuurrccoo gglloossooeeppiiggllóóttiiccoo ((eennttrree llaa rraaíízz ddee llaa lleenngguuaa yy llaa eeppiigglloottiiss ((eennttrraaddaa aa llaa llaarriinnggee)) eennccaarrggaaddoo ddee eevviittaarr eennttrraaddaa ddee llaa ssaalliivvaa eenn llaa vvííaa rreessppiirraattoorriiaa)).. SSuu mmuuccoossaa ttiieennee uunn eeppiitteelliioo ppllaannoo eessttrraattiiffiiccaaddoo ssiinn ccaappaa ccóórrnneeaa.. LLaarriinnggooffaarriinnggee:: ccoonnttiieennee llooss pplliieegguueess aarriitteennooeeppiiggllóóttiiccooss yy llooss rreecceessooss ppiirriiffoorrmmeess ccoommoo eessttrruuccttuurraass mmááss ddeessttaaccaabblleess.. SSuu eeppiitteelliioo eess iiddéénnttiiccoo aall ddee llaa bbuuccooffaarriinnggee ((eessttrraattiiffiiccaaddoo ppllaannoo))..
FFAARRIINNGGEE
33..-- LLAARRIINNGGEE 11.. DDEESSCCRRIIPPCCIIÓÓNN:: EEssttrruuccttuurraa ccaarrttiillaaggiinnoossaa qquuee vvaa ddeessddee llaa bbaassee ddee llaa mmaannddííbbuullaa hhaassttaa llaa sseexxttaa vvéérrtteebbrraa cceerrvviiccaall.. EEss uunn ccoonndduuccttoo nnoo uunniiffoorrmmee..MMiiddee aapprrooxxiimmaaddaammeennttee uunnooss 44,,55 ccmmtt.. CCoommoo pprriinncciippaalleess ppaarrtteess eennccoonnttrraammooss:: AAddddiittuuss:: aappeerrttuurraa iinniicciiaall VVeessttííbbuulloo:: eennttrree eell aaddddiittuuss yy llaass ccuueerrddaass vvooccaalleess ssuuppeerriioorreess oo ffaallssaass CCaavviiddaadd llaarríínnggeeaa mmeeddiiaa:: eennttrree llaass ccuueerrddaass vvooccaalleess,, ccoonnttiieennee llooss vveennttrrííccuullooss llaatteerraalleess ddee MMoorrggaaggnnii CCaavviiddaadd llaarríínnggeeaa iinnffeerriioorr:: uunnaa vveezz ppaassaaddaass llaass ccuueerrddaass vvooccaalleess iinnffeerriioorreess oo vveerrddaaddeerraass.. SSuu ccoonnssttiittuucciióónn aannaattóómmiiccaa eessttáá ccoommppuueessttaa ppoorr 55 ccaarrttííllaaggooss (33 iimmppaarreess yy 33 ppaarreess)),, aarrttiiccuullaaddooss eennttrree eellllooss,, mmoovviiddooss ppoorr mmúússccuullooss yy ccoonn uunnaa mmuuccoossaa eenn ssuu iinntteerriioorr.. LLaass ccuueerrddaass vvooccaalleess ssee ddiiffeerreenncciiaann pprriinncciippaallmmeennttee ppoorr eell ttiippoo ddee tteejjiiddoo qquuee ssoonn:: llaass ffaallssaass ssoonn uunn eeppiitteelliioo cciillíínnddrriiccoo ssiimmppllee,, mmiieennttrraass llaass vveerrddaaddeerraass ssoonn ppoollii eessttrraattiiffiiccaaddaass ppllaannaass oo eessccaammoossaass..
22.. CCaarrttííllaaggooss:: TTiirrooiiddeess:: ccaarrttííllaaggoo iimmppaarr,, ccoonn ffoorrmmaa ddee mmaarriippoossaa.. TTiieennee uunn iissttmmoo yy uunnaa eessccoottaadduurraa ssuuppeerriioorr qquuee ddeelliimmiittaa ddooss mmaassaass oo aallaass llaatteerraalleess.. EEnn eell iissttmmoo ttiieennee llaa nnuueezz oo bbooccaaddoo ddee AAddáánn (pprroommiinneenncciiaa)).. CCaaddaa aallaa pprreesseennttaa ccuueerrnnooss,, ssoonn llaass aassttaass ttiirrooiiddeeaass.. LLaass ddooss ssuuppeerriioorreess ssoonn ppaarraa aarrttiiccuullaarrssee ccoonn eell hhiiooiiddeess,, mmiieennttrraass llaass iinnffeerriioorreess ppaarraa aarrttiiccuullaarrssee ccoonn eell ccrriiccooiiddeess.. TTiieennee aaddeemmááss uunnaa ccrreessttaa oobblliiccuuaa eexxtteerrnnaa,, ddoonnddee ssee iinnsseerrttaann llooss mmúússccuullooss ttiirroohhiiooiiddeeoo yy eell eesstteerrnnoohhiiooiiddeeoo.. CCrriiccooiiddeess:: TTiieennee ffoorrmmaa ddee aanniilllloo ccoonn sseelllloo,, ddoonnddee eell aarrccoo eess aanntteerriioorr yy ddoonnddee hhaabbrrííaa eell sseelllloo eess ppoosstteerriioorr.. PPoosstteerriioorrmmeennttee ttiieennee ddooss ccaarriillllaass aarrttiiccuullaarreess ppaarraa eell ttiirrooiiddeess,, mmiieennttrraass eenn ssuu ppaarrttee ssuuppeerrooppoosstteerriioorr ttiieennee oottrraass ddooss ccaarriillllaass aarrttiiccuullaarreess,, eessttaa vveezz ppaarraa llooss ccaarrttííllaaggooss aarriitteennooiiddeess..
EEppiigglloottiiss:: TTiieennee ffoorrmmaa ddee rraaqquueettaa.. SSee iinnsseerrttaa ppoosstteerriioorrmmeennttee aa llaa eessccoottaadduurraa ssuuppeerriioorr ddeell ttiirrooiiddeess aa ttrraavvééss ddeell mmaannggoo eeppiiggllóóttiiccoo yy eell lliiggaammeennttoo ttiirrooeeppiiggllóóttiiccoo.. SSee eennccaarrggaa ddee aabbrriirr yy cceerrrraarr eell aagguujjeerroo ddee llaa llaarriinnggee (eevviittaarr eennttrraaddaa ddee aalliimmeennttooss yy llííqquuiiddoo eenn eell ssiisstteemmaa rreessppiirraattoorriioo)).. AArriitteennooiiddeess:: ccaarrttííllaaggoo ppaarr.. TTiieennee ffoorrmmaa ppiirraammiiddaall (33 ccaarraass yy uunnaa bbaassee)).. PPoorr llaa bbaassee ssee aarrttiiccuullaa ccoonn eell ccaarrttííllaaggoo ccrriiccooiiddeess,, mmiieennttrraass qquuee ppoorr eell vvéérrttiiccee ssee aarrttiiccuullaa ccoonn llooss ccaarrttííllaaggooss ccoorrnniiccuullaaddooss.. EEnn llaa bbaassee eennccoonnttrraammooss llaa aappóóffiissiiss vvooccaall (ssee iinnsseerrttaann aaqquuíí llaass ccuueerrddaass vvooccaalleess)),, yy llaa aappóóffiissiiss mmuussccuullaarr (iinnsseerrvvcciióónn ddee llaa mmuussccuullaattuurraa eennccaarrggaaddaa ddee llaa aappeerrttuurraa yy cciieerrrree ddee llaa gglloottiiss)).. CCuunneeiiffoorrmmeess oo ddee WWrriissbbeerrgg:: ccaarrttííllaaggoo ppaarr,, ccóónniiccoo,, qquuee ssee eennccuueennttrraann eenn eell vvéérrttiiccee ddee llooss aarriitteennooiiddeess.. IImmppoorrttaanntteess ppaarraa llaa iinnsseerrcciióónn ddeell lliiggaammeennttoo ccrriiqquueeooffaarríínnggeeoo.. CCoorrnniiccuullaaddooss oo ddee SSaannttoorriinnii:: TTiieenneenn ffoorrmmaa ddee bbaassttóónn yy eessttáánn ssiittuuaaddooss eennffrreennttee ddee llooss ccaarrttííllaaggooss ccoorrnniiccuullaaddooss,, ppuueeddeenn ffaallttaarr eenn aallgguunnooss ccaassooss..
33.. AARRTTIICCUULLAACCIIOONNEESS:: TTiirrooiiddeess--hhiiooiiddeess:: mmeennbbrraannaa ttiirroohhiiooiiddeeaa TTiirrooiiddeess--eeppiigglloottiiss:: lliiggaammeennttoo ttiirrooeeppiiggllóóttiiccoo CCrriiccooiiddeess--aarriitteennooiiddeess:: rroottaann,, ssee eennccaarrggaann ddee aabbrriirr oo cceerrrraarr llaa gglloottiiss CCrriiccooiiddeess--ttiirrooiiddeess:: tteennssaann//rreellaajjaann llaass ccuueerrddaass vvooccaalleess.. 44.. MMUUSSCCUULLOOSS:: CCrriiccoottiirrooiiddeeoo ssuuppeerriioorr:: mmúússccuulloo ccoorrttoo,, iinneerrvvaaddoo ppoorr eell nneerrvviioo llaarríínnggeeoo ssuuppeerriioorr.. VVaa ddeell aarrccoo ddeell ccrriiccooiiddeess hhaassttaa llaa bbaassee ddeell ttiirrooiiddeess.. SSee eennccaarrggaa ddee tteennssaarr llaass ccuueerrddaass vvooccaalleess.. IInntteerraarriitteennooiiddeeoo:: eennttrree llooss ddooss aarriitteennooiiddeess,, cciieerrrraa llaa gglloottiiss.. EEssttee yy llooss ssiigguuiieenntteess ssoonn iinneerrvvaaddooss ppoorr eell nneerrvviioo llaarríínnggeeoo iinnffeerriioorr.. CCrriiccooaarriitteennooiiddeeoo ppoosstteerriioorr oo ppoossttiiccuuss:: ddeell aarrccoo ddeell ccrriiccooiiddeess hhaassttaa llaass aappóóffiissiiss mmuussccuullaarreess ddee llooss aarriitteennooiiddeess.. AAbbrree llaa gglloottiiss.. CCrriiccooaarriitteennooiiddeeoo llaatteerraall:: cciieerrrraa llaa gglloottiiss.. TTiirrooaarriitteennooiiddeeoo:: ppoorrcciióónn mmeeddiiaall,, cciieerrrraa llaa gglloottiiss;; ppoorrcciióónn llaatteerraall:: tteennssaa llaass ccuueerrddaass vvooccaalleess..
55.. IIRRRRIIGGAACCIIÓÓNN:: DDeell ccaarrttííllaaggoo ttiirrooiiddeess ppaarraa aarrrriibbaa ppoorr llaa aarrtteerriiaa llaarríínnggiiccaa ccrraanneeaall,, rraammaa ddee llaa ccaarróóttiiddaa eexxtteerrnnaa.. LLaa iirrrriiggaacciióónn vveennoossaa ppoorr llaa ttiirrooiiddeeaa ssuuppeerriioorr qquuee ddrreeaann eenn llaa yyuugguullaarr iinntteerrnnaa.. DDeell ccrriiccooiiddeess ppaarraa aabbaajjoo ppoorr llaa aarrtteerriiaa llaarríínnggiiccaa ccaauuddaall,, rraammaa ddee llaa aarrtteerriiaa ssuubbccllaavviiaa.. LLaa iirrrriiggaacciióónn vveennoossaa aa ccaarrggoo ddeell ttrroonnccoo vveennoossoo bbrraaqquuiioocceeffáálliiccoo.. 66.. LLiinnffááttiiccooss:: GGaanngglliiooss ppaarraa yyuugguullaarreess yy llooss ssiittuuaaddooss aallrreeddeeddoorr ddeell nneerrvviioo vvaaggoo.. 77.. RReellaacciioonneess:: VVeennttrraalleess:: ppiieell,, mmuussccuullaattuurraa iinnffrraahhiiooiiddeeaa LLaatteerraall:: pplleexxoo vvaassccuulloo -- nneerrvviioossoo ddeell ccuueelllloo PPoosstteerriioorr:: eessóóffaaggoo yy ffaarriinnggee,, eessppaacciioo rreettrrooffaarríínnggeeoo yy ccoolluummnnaa vveerrtteebbrraall..
CCAANNCCEERR DDEE LLAARRIINNGGEE
44..-- TTRRÁÁQQUUEEAA 11.. DDEESSCCRRIIPPCCIIÓÓNN:: EEssttrruuccttuurraa iimmppaarr yy mmeeddiiaa eennccaarrggaaddaa ddee llaa ccoommuunniiccaacciióónn eennttrree llaa llaarriinnggee yy llooss bbrroonnqquuiiooss (ddeessddee eell nniivveell ddee llaa sseexxttaa cceerrvviiccaall hhaassttaa llaa qquuiinnttaa vvéérrtteebbrraa ttoorráácciiccaa)).. EEss ddee uunnaa ccoonnssiisstteenncciiaa eelláássttiiccaa,, ccoonn tteennddeenncciiaa aa eennccoonnttrraarrssee eennccooggiiddaa.. SSee tteerrmmiinnaa ccoonn llaa CCaarriinnaa ttrraaqquueeaall (bbiiffuurrccaacciióónn qquuee ddaa iinniicciioo aa llooss ddooss bbrroonnqquuiiooss pprriinncciippaalleess)).. TTiieennee uunnaa eessttrruuccttuurraa ccoonnssttiittuuiiddaa ppoorr aanntteerriioorrmmeennttee 2200 aanniillllooss ccaarrttiillaaggiinnoossooss (ccaarrttííllaaggoo hhiiaalliinnoo)) ccoonn ffoorrmmaa ddee UU qquuee ssee uunneenn eennttrree eellllooss ffoorrmmaannddoo uunn ccoonndduuccttoo aa ttrraavvééss ddeell lliiggaammeennttoo ttrraaqquueeaall oo aannuullaarr (ppeerrmmiittee aallaarrggaarr oo aaccoorrttaarr llaa lloonnggiittuudd ddee llaa ttrrááqquueeaa)).. PPoosstteerriioorrmmeennttee eennccoonnttrraammooss eell mmúússccuulloo ttrraaqquueeaall qquuee cciieerrrraa llooss aanniillllooss ccaarrttiillaaggiinnoossooss.. EEssttee mmúússccuulloo eessttáá iinneerrvvaaddoo ppoorr eell ppaarraassiimmppááttiiccoo,, eess ddee mmuussccuullaattuurraa lliissaa yy ssuu ffuunncciióónn eess iimmppoorrttaannttee eenn llaass aalleerrggiiaass..
44..OOTTRROOSS:: IIrrrriiggaacciióónn:: AArrtteerriiaass iinntteerrccoossttaalleess yy ccaayyaaddoo aaóórrttiiccoo.. LLiinnffááttiiccooss:: GGaanngglliiooss ppaarraattrraaqquueeaalleess yy ggaanngglliiooss ssuubbccaarriinnaalleess..
UUBBIICCAACCIIÓÓNN DDEE LLAA TTRRÁÁQQUUEEAA
55..-- BBRROONNQQUUIIOOSS 11.. DDEESSCCRRIIPPCCIIÓÓNN:: LLooss bbrroonnqquuiiooss ssoonn llaa ccoonnttiinnuuaacciióónn ddee llaa ppaarrttee ccoonndduuccttoorraa ddeell aaiirree qquuee vvaann ddeessddee llaa ttrrááqquueeaa hhaassttaa llooss aallvvééoollooss.. EEss ppoorr eessttee mmoottiivvoo qquuee,, eenn pprriimmeerr lluuggaarr ssee rraammiiffiiccaa eenn ddooss bbrroonnqquuiiooss pprriinncciippaalleess,, uunnoo ddeerreecchhoo ((qquuee ssee iinnttrroodduuccee eenn eell ppuullmmóónn ddeerreecchhoo ddee ffoorrmmaa bbaassttaannttee vveerrttiiccaall)) yy oottrroo iizzqquuiieerrddoo ((ccoonn uunnaa ppeenneettrraacciióónn eenn eell ppuullmmóónn iizzqquuiieerrddoo mmááss hhoorriizzoonnttaall,, yyaa qquuee hhaayy eell ccoorraazzóónn eenn eessttee llaaddoo yy ppoorr ttaannttoo nnoo ppuueeddee ddeesscceennddeerr ttaannttoo)).. LLooss bbrroonnqquuiiooss pprriinncciippaalleess ssoonn hhiissttoollóóggiiccaammeennttee mmuuyy ssiimmiillaarreess aa llaa ttrrááqquueeaa.. AA ccoonnttiinnuuaacciióónn aappaarreecceenn llooss bbrroonnqquuiiooss lloobbaarreess pprriimmaarriiooss ((33 eenn eell ppuullmmóónn ddeerreecchhoo yy 22 eenn eell iizzqquuiieerrddoo)).. EEssttooss bbrroonnqquuiiooss yyaa nnoo ttiieenneenn uunn ccaarrttííllaaggoo ccoonnttiinnuuoo aauunnqquuee llaass ppllaaccaass ffoorrmmaann uunn aanniilllloo.. AA ccoonnttiinnuuaacciióónn vviieenneenn llooss bbrroonnqquuiiooss sseeccuunnddaarriiooss yy llooss tteerrcciiaarriiooss yy lluueeggoo ddee vvaarriiaass ddiivviissiioonneess eennccoonnttrraammooss ffiinnaallmmeennttee llooss bbrroonnqquuiioollooss tteerrmmiinnaalleess ..QQuuee lluueeggoo ssee ccoonnvviieerrtteenn eenn bbrroonnqquuiioollooss rreessppiirraattoorriiooss,, ddaannddoo oorriiggeenn aa llooss ccoonndduuccttooss aallvveeoollaarreess,, eessttooss eenn ssaaccooss aallvveeoollaarreess,, llooss qquuee ccoonnttiieenneenn nnuummeerroossooss aallvvééoollooss..
Los bronquios son inervados ppoorr eell ppaarraassiimmppááttiiccoo,, qquuee ccuuaannddoo eess eessttiimmuullaaddoo pprroovvooccaa bbrroonnccoo ccoonnssttrriicccciióónn ((cciieerrrraa llaass vvííaass))..
22.. SSEEGGMMEENNTTAACCIIÓÓNN BBRROONNQQUUIIAALL:: LLooss bbrroonnqquuiiooss ccuuaannddoo eennttrraann eell ppuullmmóónn ttiieenneenn ppllaaccaass ccaarrttiillaaggiinnoossaass,, ppeerroo nnoo aanniillllooss ccoommpplleettooss.. EEll bbrroonnqquuiioo iizzqquuiieerrddoo ttiieennee eenncciimmaa eell ccaayyaaddoo aaóórrttiiccoo yy llaa aarrtteerriiaa ppuullmmoonnaarr,, mmiieennttrraass qquuee eell ddeerreecchhoo ttiieennee llaa aarrtteerriiaa ppuullmmoonnaarr ttaann ssóólloo.. LLaa sseeggmmeennttaacciióónn bbrroonnqquuiiaall eess llaa ssiigguuiieennttee:: AA.. PPuullmmóónn DDeerreecchhoo:: LLóóbbuulloo ssuuppeerriioorr:: AAppiiccaall PPoosstteerriioorr AAnntteerriioorr LLóóbbuulloo mmeeddiioo:: MMeeddiiaall LLaatteerraall
LLóóbbuulloo iinnffeerriioorr:: BBaassaall aanntteerriioorr BBaassaall mmeeddiiaall BBaassaall llaatteerraall BBaassaall ppoosstteerriioorr BB.. PPuullmmóónn IIzzqquuiieerrddoo:: LLóóbbuulloo ssuuppeerriioorr:: CCuullmmiinnaarr AAppiiccaall ppoosstteerriioorr AAnntteerriioorr LLiinngguullaarr SSuuppeerriioorr IInnffeerriioorr LLóóbbuulloo iinnffeerriioorr:: AAnntteerroobbaassaall yy mmeeddiioobbaassaall LLaatteerroobbaassaall PPoosstteerroobbaassaall
Apical Posterior Anterior Medial Lateral Basal anterior Basal medial Basal lateral Basal posterior Culminar Apical posterior Anterior Lingular Superior Inferior Anterobasal mediobasal Laterobasal Posterobasal
66..-- PPUULLMMOONNEESS 11.. DDEESSCCRRIIPPCCIIÓÓNN:: NNuueessttrroo oorrggaanniissmmoo ddiissppoonnee ddee ddooss ppuullmmoonneess.. EEll ddeerreecchhoo ssee hhaallllaa mmááss eelleevvaaddoo yy eess mmaayyoorr qquuee eell iizzqquuiieerrddoo ((eessttoo eess ddeebbiiddoo aa llaa pprreesseenncciiaa ddeell ccoorraazzóónn eenn eessttee llaaddoo)).. TTiieennee ffoorrmmaa ddee sseemmiiccoonnoo ((ccoonn vvéérrttiiccee,, ccaarraass yy bbaasseess)).. TTiieennee ccoolloorr rroojjoo eenn eell ffeettoo,, uunn ccoolloorr rroossaaddoo eenn llooss nniiññooss yy nneeggrroo eenn eell aadduullttoo.. TTiieennee uunnaa ccoonnccaavviiddaadd iinnffeerriioorr ((ddoonnddee hhaayy eell ddiiaaffrraaggmmaa)),, uunnaa aallttuurraa ddee 2255 ccmm yy uunnaa pprrooffuunnddiiddaadd ddee 1166 ccmm.. BBaassee 1100 ccmmtt eell ddeerreecchhoo yy 77 ccmmtt eell iizzqquuiieerrddoo EEll vvéérrttiiccee ssoobbrreeppaassaa llaa pprriimmeerraa ccoossttiillllaa eenn eell ddeerreecchhoo yy ttiieennee ffoorrmmaa sseemmiirroommbbaa.. LLaa bbaassee eess lliissaa yy ssee aaddaappttaa aall ddiiaaffrraaggmmaa..
La cara medial oo mmeeddiiaassttíínniiccaa ccoonnttiieennee eell hhiilliioo ppuullmmoonnaarr ((ccoonnjjuunnttoo ddee vvaassooss yy bbrroonnqquuiiooss)).. LLaa ccaarraa eexxtteerrnnaa ((ccoossttaall,, eesstteerrnnooccoossttaall oo ccoossttoovveerrtteebbrraall)) eess rreeddoonnddeeaaddaa ccoonn ffoorrmmaa ddee sseemmiiccíírrccuulloo..llaa ccaarraa iinnffeerriioorr oo ddiiaaffrraaggmmááttiiccaa.. SSuuss bboorrddeess ssoonn:: aanntteerriioorr ((aagguuddoo)),, ppoosstteerriioorr ((rroommbbooiiddaall yy qquuee ssee aaddaappttaa aa llaa vvéérrtteebbrraa)) ee iinnffeerriioorr ((mmuuyy aagguuddoo ttaammbbiiéénn))..
22.. CCAARRAASS:: AA.. CCaarraa ccoossttaall:: DDeerreecchhoo:: TTiieennee llaa cciissuurraa pprriinncciippaall uu oobblliiccuuaa TTiieennee llaa cciissuurraa hhoorriizzoonnttaall oo aacccceessoorriiaa EEssttaass cciissuurraass ppeerrmmiitteenn ddiivviiddiirr eell ppuullmmóónn eenn ttrreess llóóbbuullooss:: ssuuppeerriioorr,, mmeeddiioo ee iinnffeerriioorr.. IIzzqquuiieerrddoo:: TTiieennee llaa cciissuurraa pprriinncciippaall uu oobblliiccuuaa EEssttaa cciissuurraa ppeerrmmiittee ddiivviiddiirr eell ppuullmmóónn iizzqquuiieerrddoo eenn ddooss llóóbbuullooss:: ssuuppeerriioorr ee iinnffeerriioorr.. SSiinn eemmbbaarrggoo,, ttaammbbiiéénn ssee ddeeffiinnee eell llóóbbuulloo ddee llaa llíínngguullaa,, qquuee ccoorrrreessppoonnddeerrííaa aall llóóbbuulloo mmeeddiioo iizzqquuiieerrddoo.. VVaarriiaacciioonneess:: LLóóbbuulloo ddee llaa áácciiggooss:: eenn eell llóóbbuulloo ssuuppeerriioorr ddeerreecchhoo ppuueeddee aappaarreecceerr aa vveecceess LLóóbbuulloo ddee NNeellssssoonn:: eenn eell llóóbbuulloo iinnffeerriioorr ddeerreecchhoo,, ccoonnttiinnuuaacciióónn ddee llaa iinncciissuurraa hhoorriizzoonnttaall oo aacccceessoorriiaa..
BB.. CCaarraa mmeeddiiaassttíínniiccaa:: EEss ppoorr ddoonnddee eennttrraa eell ppeeddííccuulloo ppuullmmoonnaarr ((aarrtteerriiaa,, vveennaass yy bbrroonnqquuiiooss)).. NNoo ttiieennee pplleeuurraa.. CC CCaarraa iinnffeerriioorr oo ddiiaaffrraaggmmááttiiccaa ccoorrrreessppoonnddee aa llaa bbaassee eess ccóónnccaavvaa yy ssee aappooyyaa ssoobbrree eell mmúússccuulloo ddiiaaffrraaggmmaa DD HHiilliioo DDeerreecchhoo:: EEss eeppiibbrroonnqquuiiaall,, eess ddeecciirr,, eell bbrroonnqquuiioo eessttáá ppoorr eenncciimmaa ddee llaa aarrtteerriiaa yy ddee llaa vveennaa ppuullmmoonnaarr.. MMááss ppoosstteerriioorrmmeennttee ppooddeemmooss hhaallllaarr llaass aarrtteerriiaass bbrroonnqquuiiaalleess,, mmuuyy ppeeqquueeññaass yy qquuee ssee eennccaarrggaann ddee llaa iirrrriiggaacciióónn ddeell ppaarréénnqquuiimmaa ppuullmmoonnaarr.. EE HHiilliioo IIzzqquuiieerrddoo:: EEss hhiippoobbrroonnqquuiiaall,, eess ddeecciirr,, ddee aarrrriibbaa aa bbaajjoo ppooddeemmooss eennccoonnttrraarr llaa aarrtteerriiaa,, eell bbrroonnqquuiioo yy llaa vveennaa.. TTaammbbiiéénn ppoosstteerriioorrmmeennttee aall hhiilliioo ppooddeemmooss vveerr llaass aarrtteerriiaass bbrroonnqquuiiaalleess
33.. SSEEGGMMEENNTTAACCIIÓÓNN:: SSee ddaa eennttrree aarrtteerriiaass yy bbrroonnqquuiiooss yyaa qquuee llaass vveennaass ssoonn íínntteerr sseeggmmeennttaarrííaass,, eess ddeecciirr,, ppaassaann ppoorr mmeeddiioo ddee eellllooss.. AA.. PPuullmmóónn DDeerreecchhoo:: LLóóbbuulloo ssuuppeerriioorr:: AAppiiccaall ((mmááss vveennttiillaaddoo)) -- II AAnntteerriioorr -- IIIIII PPoosstteerriioorr -- IIII LLóóbbuulloo mmeeddiioo:: MMeeddiiaall -- VV AAnntteerriioorr -- IIVV LLóóbbuulloo iinnffeerriioorr:: SSuuppeerriioorr oo aappiiccaall -- VVII AAnntteerroobbaassaall -- VVIIIIII LLaatteerroobbaassaall -- IIXX ((ppnneeuummoonniiaass)) BBaassaall ppoosstteerriioorr -- XX ((ppnneeuummoonniiaass)) BBaassaall mmeeddiiaannoo -- VVIIII
BB.. PPuullmmóónn IIzzqquuiieerrddoo:: LLóóbbuulloo ssuuppeerriioorr:: AAppiiccaall ppoosstteerriioorr -- II yy IIII AAnntteerriioorr -- IIIIII ((LLóóbbuulloo ""mmeeddiioo"" oo ddee llaa llíínngguullaa)):: SSuuppeerriioorr -- IIVV IInnffeerriioorr -- VV LLóóbbuulloo iinnffeerriioorr:: SSuuppeerriioorr oo aappiiccaall -- VVII AAnntteerroommeeddiioobbaassaall -- VVIIII yy VVIIIIII LLaatteerroobbaassaall -- IIXX ((ppnneeuummoonniiaass)) BBaassaall ppoosstteerriioorr -- XX ((ppnneeuummoonniiaass))
Posterior Apical Anterior Anterior Superior Medial Apical posterior Basal posterior Inferior Anterobasal Laterobasal Anterior Superior Antero mediobasal Laterobasal Basal posterior Apical
44.. IIRRRRIIGGAACCIIÓÓNN:: AArrtteerriiaall:: eess iigguuaall qquuee llaa sseeggmmeennttaacciióónn bbrroonnqquuiiaall ((vveerrllaa eenn bbrroonnqquuiiooss)) eexxcceeppttuuaannddoo qquuee:: PPuullmmóónn ddeerreecchhoo:: eell sseeggmmeennttoo IIII ttiieennee ddoobbllee iirrrriiggaacciióónn ((ttrroonnccoo lloobbaarr ssuuppeerriioorr ee iinntteerrmmeeddiioo)) PPuullmmóónn iizzqquuiieerrddoo:: eell sseeggmmeennttoo IIIIII ttiieennee ddoobbllee iirrrriiggaacciióónn ((ttrroonnccoo lloobbaarr ssuuppeerriioorr ee iinntteerrmmeeddiioo)) yy sseeggmmeennttooss II yy IIII ttaammbbiiéénn ttiieennee iirrrriiggaacciióónn ddeell ttrroonnccoo lloobbaarr iinntteerrmmeeddiioo.. VVeennoossaa:: ssoonn iinntteerrsseeggmmeennttaarriiaass,, hhaayy ccuuaattrroo ddee pprriinncciippaalleess:: vveennaa ppuullmmoonnaarr ssuuppeerriioorr ddeerreecchhaa,, iinnffeerriioorr ddeerreecchhaa,, ssuuppeerriioorr iizzqquuiieerrddaa,, iinnffeerriioorr iizzqquuiieerrddaa..
55.. PPlleeuurraa:: EEss uunnaa mmeemmbbrraannaa qquuee rrooddeeaa llooss ppuullmmoonneess.. TTiieennee ddooss ccaappaass,, llaa vviisscceerraall ((mmááss iinntteerrnnaa yy qquuee ccoonnttaaccttaa ccoonn eell ppuullmmóónn)) yy llaa ppaarriieettaall ((mmááss eexxtteerrnnaa yy qquuee ccoonnttaaccttaa ccoonn llaa ccaajjaa ttoorráácciiccaa)).. AAmmbbaass ccaappaass ssoonn llaa mmiissmmaa,, yyaa qquuee eess uunnaa ddoobbllee ccaappaa.. EEnn ssuu iinntteerriioorr ssee hhaallllaa eell llííqquuiiddoo pplleeuurraall qquuee aammoorrttiigguuaa eell ffrreeggaammiieennttoo.. SSii ssee iinnffllaammaa eessttee llííqquuiiddoo ssee pprroodduuccee llaa pplleeuurriittiiss oo iirrrriittaacciióónn ddee llaa pplleeuurraa PPaarriieettaall yy vviisscceerraall ((lliiggaammeennttoo ttrriiaanngguullaarr)).. SSiinnuuss ccaarrddiiooffrréénniiccoo yy ccoossttooddiiaaffrraaggmmááttiiccoo.. LLaa pplleeuurraa ppaarriieettaall ssee ffiijjaa ppoorr:: ffaasscciiaa ttoorráácciiccaa iinntteerrnnaa ((ccuubbrree mmuussccuullaattuurraa iinntteerrccoossttaall)) yy ffaasscciiaa eennddoottoorráácciiccaa ((ccuubbrree ccoossttiillllaass,, ffaasscciiaa ttoorráácciiccaa iinntteerrnnaa yy eesstteerrnnuumm))..
DDAATTOOSS IIMMPPOORRTTAANNTTEESS VVOOLLUUMMEENN AAIIRREE CCOORRRRIIEENNTTEE ((VVAAIIVVEENN OO TTIIDDAALL)):: EESS EELL VVOOLLUUMMEENN DDEE AAIIRREE QQUUEE EENNTTRRAA YY SSAALLEE CCOONN CCAADDAA MMOOVVIIMMIIEENNTTOO RREESSPPIIRRAATTOORRIIOO SSIINN EESSFFUUEERRZZOO.. SSUU VVAALLOORR EESS 55OOOO CCCC.. VVOOLLUUMMEENN DDEE RREESSEERRVVAA IINNSSPPIIRRAATTOORRIIOO:: EEss llaa ccaannttiiddaadd ddee aaiirree qquuee ppuueeddee iinnggrreessaarr aa llooss ppuullmmoonneess lluueeggoo ddee uunnaa iinnssppiirraacciióónn ffoorrzzaaddaa.. SSuu vvaalloorr aapprrooxxiimmaaddaammeennttee eess ddee uunnooss 33000000 mmll VVOOLLUUMMEENN DDEE RREESSEERRVVAA EESSPPIIRRAATTOORRIIOO:: EE ss llaa ccaannttiiddaadd ddee aaiirree qquuee ppuueeddee ssaalliirr ddee llooss ppuullmmoonneess lluueeggoo ddee uunnaa eessppiirraacciióónn ffoorrzzaaddaa.. SSuu vvaalloorr eess aapprrooxxiimmaaddaammeennttee uunnooss 11110000 mmll VVOOLLUUMMEENN DDEE AAIIRREE RREESSIIDDUUAALL:: EEss eell vvoolluummeenn ddee aaiirree qquuee ppeerrmmaanneeccee eenn llooss ppuullmmoonneess lluueeggoo ddee uunnaa eessppiirraacciióónn ffoorrzzaaddaa,, ssuu vvaalloorr eess aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 11220000 mmll FFRREECCUUEENNCCIIAA RREESSPPIIRRAATTOORRIIOO:: 1111--2200 RREESSPPIIRRAACCIIOONNEESS PPOORR MMIINNUUTTOO EESSPPAACCIIOO MMUUEERRTTOO RREESSPPIIRRAATTOORRIIOO:: EESS LLAA CCAANNTTIIDDAADD DDEE AAIIRREE QQUUEE QQUUEEDDAA EENN LLOOSS CCOONNDDUUCCTTOOSS AAEERREEOOSS SSUUPPEERRIIOORREESS YY PPOOSSEEEE UUNN VVOOLLUUMMEENN DDEE 115500 AA 220000 CCCC DDIISSFFOONNIIAA:: AAlltteerraacciióónn ddee llaa vvoozz qquuee ssee mmaanniiffiieessttaa ppoorr ccaammbbiioo eenn eell ttoonnoo,, iinntteennssiiddaadd,, ttiimmbbrree yy dduurraacciióónn
CAPACIDAD FFUUNNCCIIOONNAALL DDEE RREESSEERRVVAA:: EESS LLAA CCAANNTTIIDDAADD DDEE AAIIRREE QQUUEE PPUUEEDDEE IINNSSPPIIRRAARRSSEE LLUUEEGGOO DDEE UUNNAA EESSPPIIRRAACCIIOONN NNOORRMMAALL,, DDIISSTTIINNDDIIEENNDDOO LLOOSS PPUULLMMOONNEESS AALL MMAAXXIIMMOO SSUU VVAALLOORR EESS DDEE AAPPRROOXXIIMMAADDAAMMEENNTTEE 33550000 mmll.. CCAAPPAACCIIDDAADD FFUUNNCCIIOONNAALL RESIDUAL:: EEss LLAA CCAANNTTIIDDAADD DDEE AAIIRREE QQUUEE PPEERRMMAANNEECCEE EENN LLOOSS PPUULLMMOONNEESS AALL FFIINNAALL DDEE UUNNAA EESSPPIIRRAACCIIOONN NNOORRMMAALL.. CCAAPPAACCIIDDAADD VVIITTAALL:: EEss LLAA CCAANNTTIIDDAADD MMAAXXIIMMAA DDEE AAIIRREE QQUUEE PPUUEEDDEE EELLIIMMIINNAARRSSEE LLUUEEGGOO DDEE UUNNAA IINNSSPPIIUURRAACCIIOONN MMAAXXIIMMAA .. CCAAPPAACCIIDDAADD PPUULLMMOONNAARR TTOOTTAALL:: EESS LLAA CCAANNTTIIDDAADD MMAAXXIIMMAA DDEE AAIIRREE QQUUEE CCOONNTTIIEENNEENN LLOOSS PPUULLMMOONNEESS LLUUEEGGOO DDEE IINNSSPPIIRRAACCIIOONN FFOORRZZAADDAA..
DDAATTOOSS IIMMPPOORRTTAANNTTEESS DDIISSNNEEAA:: EEss llaa sseennssaacciióónn ddeessaaggrraaddaabbllee yy ccoonncciieennttee ppaarraa rreessppiirraarr.. EEss uunnoo ddee llooss ssíínnttoommaass mmááss ffrreeccuueenntteess,, ppuueess aauunn ppeerrssoonnaass nnoorrmmaalleess ppuueeddeenn pprreesseennttaarrlloo CCIIAANNOOSSIISS:: EEss llaa ccoolloorraacciióónn aazzuullaaddaa ddee ppiieell ,, mmuuccoossaass yy lleecchhooss uunngguueeaalleess,, ppoorr llaa eexxiisstteenncciiaa ddee ppoorr lloo mmeennooss 55 ggrr.. %% ddee HHbb rreedduucciiddoo eenn llaa ssaannggrree ((rreedd ccaappiillaarr)) oo ddee ppiiggmmeennttooss hheemmoogglloobbíínniiccooss aannóómmaallooss ((MMeettaa hheemmoogglloobbiinnaa oo SSuullffoohheemmoogglloobbiinnaa)) eenn llooss ggllóóbbuullooss rroojjooss TTOOSS:: LLaa TTooss eess eell ““SSíínnttoommaa”” mmááss ffrreeccuueennttee eenn llaass eennffeerrmmeeddaaddeess ddeell aappaarraattoo rreessppiirraattoorriioo.. EEss uunn rreefflleejjoo nnoorrmmaall ddee ddeeffeennssaa qquuee ttiieennee ppoorr ffiinnaalliiddaadd eexxppuullssaarr eell ccoonntteenniiddoo ddee llaass vvííaass aaéérreeaass hhaacciiaa eell eexxtteerriioorr.. EExxppeeccttoorraacciioonneess:: llaa eexxppuullssiióónn aall eexxtteerriioorr ppoorr mmeeddiioo ddee llaa ttooss ddee mmaatteerriiaall ccoonntteenniiddoo eenn eell aappaarraattoo rreessppiirraattoorriioo ((eessppuuttoo)).. NNoorrmmaallmmeennttee ssee ffoorrmmaa eenn llaass vvííaass aaéérreeaass uunnaa ppeeqquueeññaa ccaannttiiddaadd ddee sseeccrreecciioonneess ((110000mmll..)),, ccoonnssttiittuuiiddoo ppoorr mmooccoo,, eessccaassooss lleeuuccoocciittooss,, ccéélluullaass ddee ddeessccaammaacciióónn ddeell eeppiitteelliioo yy ppaarrttííccuullaass ddee ppoollvvoo..
DDAATTOOSS IIMMPPOORRTTAANNTTEESS VVOOMMIICCAA:: EExxppuullssiióónn bbrruussccaa yy eexxpplloossiivvaa ppoorr llaass vvííaass rreessppiirraattoorriiaass ddee uunnaa ggrraann ccaannttiiddaadd ddee ppuuss oo llííqquuiiddoo ddee oottrraa nnaattuurraalleezzaa,, aall vvoollccaarrssee eenn uunn bbrroonnqquuiioo ddee aavveennaammiieennttoo.. HHEEMMOOPPTTIISSIISS:: EEss llaa eexxppuullssiióónn ddee ssaannggrree ppoorr llaa bbooccaa pprroocceeddeennttee ddeell áárrbbooll ttrraaqquueeoo bbrroonnqquuiiaall oo ppaarréénnqquuiimmaa ppuullmmoonnaarr,, hhaabbiittuuaallmmeennttee ccoonn llaa ttooss.. EEssttee ttéérrmmiinnoo eenngglloobbaa ddeessddee eell eessppuuttoo tteeññiiddoo ccoonn ssaannggrree ((EEssppuuttoo HHeemmooppttooiiccoo)) hhaassttaa llaa hheemmooppttiissiiss ffrraannccaa qquuee ppuueeddee ccoommpprroommeetteerr llaa vviiddaa ddeell ppaacciieennttee ((HHeemmooppttiissiiss aammeennaazzaannttee)).. DDOOLLOORR TTOORRAACCIICCOO:: EEss uunn ssíínnttoommaa ddee eexxttrraaoorrddiinnaarriiaa iimmppoorrttaanncciiaa,, ppoorr ssuuss ddiivveerrssooss ssiiggnniiffiiccaaddooss ddeessddee eennffeerrmmeeddaaddeess bbaannaalleess hhaassttaa ggrraavveess.. TTooddaass llaass eessttrruuccttuurraass ddeell ttóórraaxx ppoosseeeenn ddiivveerrssooss rreecceeppttoorreess ppaarraa eell ddoolloorr eexxcceeppttoo:: ppaarréénnqquuiimmaa ppuullmmoonnaarr,, bbrroonnqquuiiooss ppeeqquueeññooss,, ggaanngglliiooss,, pplleeuurraa vviisscceerraall,, ppeerriiccaarrddiioo vviisscceerraall.. LLaass vviiaass ccoonndduuccttoorraass ssoonn llooss nneerrvviiooss iinntteerrccoossttaalleess,, eell ffrréénniiccoo,, ffiibbrraass aaffeerreenntteess ddeell XX ppaarr yy eell ssiimmppááttiiccoo ttoorráácciiccoo..
Sistema Respiratorio 1

Recommended

Imagen y nuevas tecnologías
Imagen y nuevas tecnologíasImagen y nuevas tecnologías
Imagen y nuevas tecnologíasctruchado
 
Aspectos generales del entrenamiento
Aspectos generales del entrenamientoAspectos generales del entrenamiento
Aspectos generales del entrenamientoEducagratis
 
Anatomiadelaparatoreproductorfemenino
Anatomiadelaparatoreproductorfemenino Anatomiadelaparatoreproductorfemenino
Anatomiadelaparatoreproductorfemenino Karen Toledo
 
Arcadismo
ArcadismoArcadismo
ArcadismoJorgeStewart16
 
La inmunohistoquimica
La inmunohistoquimicaLa inmunohistoquimica
La inmunohistoquimicaFrancisco Javier Alves Ferreira
 
Microsoft excel 2
Microsoft excel 2Microsoft excel 2
Microsoft excel 2Zeeshan Jafri
 
Trabajo sobre Baudelaire
Trabajo sobre BaudelaireTrabajo sobre Baudelaire
Trabajo sobre BaudelaireÁlvaro Posse
 
Antropologia cultural parte 3
Antropologia cultural parte 3Antropologia cultural parte 3
Antropologia cultural parte 3Edinzon Gustavo Montero Zamora
 

Recommended

Imagen y nuevas tecnologías
Imagen y nuevas tecnologíasImagen y nuevas tecnologías
Imagen y nuevas tecnologíasctruchado
 
Aspectos generales del entrenamiento
Aspectos generales del entrenamientoAspectos generales del entrenamiento
Aspectos generales del entrenamientoEducagratis
 
Anatomiadelaparatoreproductorfemenino
Anatomiadelaparatoreproductorfemenino Anatomiadelaparatoreproductorfemenino
Anatomiadelaparatoreproductorfemenino Karen Toledo
 
Arcadismo
ArcadismoArcadismo
ArcadismoJorgeStewart16
 
La inmunohistoquimica
La inmunohistoquimicaLa inmunohistoquimica
La inmunohistoquimicaFrancisco Javier Alves Ferreira
 
Microsoft excel 2
Microsoft excel 2Microsoft excel 2
Microsoft excel 2Zeeshan Jafri
 
Trabajo sobre Baudelaire
Trabajo sobre BaudelaireTrabajo sobre Baudelaire
Trabajo sobre BaudelaireÁlvaro Posse
 
Antropologia cultural parte 3
Antropologia cultural parte 3Antropologia cultural parte 3
Antropologia cultural parte 3Edinzon Gustavo Montero Zamora
 
Mecanismos de Resolución de Conflictos
Mecanismos de Resolución de ConflictosMecanismos de Resolución de Conflictos
Mecanismos de Resolución de ConflictosNelson Leiva®
 
Isabel ii
Isabel iiIsabel ii
Isabel iiVirtudes Narváez Alba
 
A origem da Vida
A origem da VidaA origem da Vida
A origem da VidaKiller Max
 
Ch. 1 history
Ch. 1 historyCh. 1 history
Ch. 1 historyPsych Soon
 
El informe psicológico escrito
El informe psicológico escritoEl informe psicológico escrito
El informe psicológico escritoAna Regueiro
 
Seminario de apreciación musical
Seminario de apreciación musicalSeminario de apreciación musical
Seminario de apreciación musicalPé De J. Pauner
 
O mundo dos réptiles
O mundo dos réptiles O mundo dos réptiles
O mundo dos réptiles vanesalidia
 
Tema 4 relieve de españa.Tema 4. Curso.2014/2015
Tema 4 relieve de españa.Tema 4. Curso.2014/2015Tema 4 relieve de españa.Tema 4. Curso.2014/2015
Tema 4 relieve de españa.Tema 4. Curso.2014/2015Chema R.
 
Anatomia general de columna
Anatomia general de columnaAnatomia general de columna
Anatomia general de columnaLeonardo Favio Chávez Gasque
 
Aula 1 (2)
Aula 1 (2)Aula 1 (2)
Aula 1 (2)Shirley Suene
 
Tema 3.1eso. El relieve de America.2014/ 2015
Tema 3.1eso. El relieve de America.2014/ 2015Tema 3.1eso. El relieve de America.2014/ 2015
Tema 3.1eso. El relieve de America.2014/ 2015Chema R.
 
Obstacles connaissement
Obstacles connaissementObstacles connaissement
Obstacles connaissementRabah HELAL
 
Lesion condral
Lesion condralLesion condral
Lesion condralLeonardo Favio Chávez Gasque
 
Tema 1. La tierra un planeta singular. 1ºeso 2014/2015
Tema 1. La tierra un planeta singular. 1ºeso 2014/2015Tema 1. La tierra un planeta singular. 1ºeso 2014/2015
Tema 1. La tierra un planeta singular. 1ºeso 2014/2015Chema R.
 
Primer hemiciclo
Primer hemicicloPrimer hemiciclo
Primer hemicicloROBERTO DAVID HERRERA ALMEIDA
 
Safe laparoscopy
Safe laparoscopySafe laparoscopy
Safe laparoscopyMamdouh Sabry
 
Tema 2. 2ºeso. El imperio Bizantino y Carlomagno. 2014/2015
Tema 2. 2ºeso. El imperio Bizantino y Carlomagno. 2014/2015Tema 2. 2ºeso. El imperio Bizantino y Carlomagno. 2014/2015
Tema 2. 2ºeso. El imperio Bizantino y Carlomagno. 2014/2015Chema R.
 
How to become the successful leader?
How to become the successful leader?How to become the successful leader?
How to become the successful leader?Bilal Kareem
 
La aventura de innovar power ponint[1]
La aventura de innovar power ponint[1]La aventura de innovar power ponint[1]
La aventura de innovar power ponint[1]Alma Rivas
 
Top10grandesilustradorescontemporneos 130617162127-phpapp01
Top10grandesilustradorescontemporneos 130617162127-phpapp01Top10grandesilustradorescontemporneos 130617162127-phpapp01
Top10grandesilustradorescontemporneos 130617162127-phpapp01eme2525
 
Celula
CelulaCelula
CelulaWILLYWIL
 
Gustavo adolfo bécquer
Gustavo adolfo bécquerGustavo adolfo bécquer
Gustavo adolfo bécquerkafir14
 

More Related Content

What's hot

Mecanismos de Resolución de Conflictos
Mecanismos de Resolución de ConflictosMecanismos de Resolución de Conflictos
Mecanismos de Resolución de ConflictosNelson Leiva®
 
A origem da Vida
A origem da VidaA origem da Vida
A origem da VidaKiller Max
 
El informe psicológico escrito
El informe psicológico escritoEl informe psicológico escrito
El informe psicológico escritoAna Regueiro
 
Seminario de apreciación musical
Seminario de apreciación musicalSeminario de apreciación musical
Seminario de apreciación musicalPé De J. Pauner
 
O mundo dos réptiles
O mundo dos réptiles O mundo dos réptiles
O mundo dos réptiles vanesalidia
 
Tema 4 relieve de españa.Tema 4. Curso.2014/2015
Tema 4 relieve de españa.Tema 4. Curso.2014/2015Tema 4 relieve de españa.Tema 4. Curso.2014/2015
Tema 4 relieve de españa.Tema 4. Curso.2014/2015Chema R.
 
Tema 3.1eso. El relieve de America.2014/ 2015
Tema 3.1eso. El relieve de America.2014/ 2015Tema 3.1eso. El relieve de America.2014/ 2015
Tema 3.1eso. El relieve de America.2014/ 2015Chema R.
 
Obstacles connaissement
Obstacles connaissementObstacles connaissement
Obstacles connaissementRabah HELAL
 
Tema 1. La tierra un planeta singular. 1ºeso 2014/2015
Tema 1. La tierra un planeta singular. 1ºeso 2014/2015Tema 1. La tierra un planeta singular. 1ºeso 2014/2015
Tema 1. La tierra un planeta singular. 1ºeso 2014/2015Chema R.
 
Tema 2. 2ºeso. El imperio Bizantino y Carlomagno. 2014/2015
Tema 2. 2ºeso. El imperio Bizantino y Carlomagno. 2014/2015Tema 2. 2ºeso. El imperio Bizantino y Carlomagno. 2014/2015
Tema 2. 2ºeso. El imperio Bizantino y Carlomagno. 2014/2015Chema R.
 
How to become the successful leader?
How to become the successful leader?How to become the successful leader?
How to become the successful leader?Bilal Kareem
 
La aventura de innovar power ponint[1]
La aventura de innovar power ponint[1]La aventura de innovar power ponint[1]
La aventura de innovar power ponint[1]Alma Rivas
 
Top10grandesilustradorescontemporneos 130617162127-phpapp01
Top10grandesilustradorescontemporneos 130617162127-phpapp01Top10grandesilustradorescontemporneos 130617162127-phpapp01
Top10grandesilustradorescontemporneos 130617162127-phpapp01eme2525
 

What's hot (20)

Mecanismos de Resolución de Conflictos
Mecanismos de Resolución de ConflictosMecanismos de Resolución de Conflictos
Mecanismos de Resolución de Conflictos
 
Isabel ii
Isabel iiIsabel ii
Isabel ii
 
A origem da Vida
A origem da VidaA origem da Vida
A origem da Vida
 
Ch. 1 history
Ch. 1 historyCh. 1 history
Ch. 1 history
 
El informe psicológico escrito
El informe psicológico escritoEl informe psicológico escrito
El informe psicológico escrito
 
Seminario de apreciación musical
Seminario de apreciación musicalSeminario de apreciación musical
Seminario de apreciación musical
 
O mundo dos réptiles
O mundo dos réptiles O mundo dos réptiles
O mundo dos réptiles
 
Tema 4 relieve de españa.Tema 4. Curso.2014/2015
Tema 4 relieve de españa.Tema 4. Curso.2014/2015Tema 4 relieve de españa.Tema 4. Curso.2014/2015
Tema 4 relieve de españa.Tema 4. Curso.2014/2015
 
Anatomia general de columna
Anatomia general de columnaAnatomia general de columna
Anatomia general de columna
 
Aula 1 (2)
Aula 1 (2)Aula 1 (2)
Aula 1 (2)
 
Tema 3.1eso. El relieve de America.2014/ 2015
Tema 3.1eso. El relieve de America.2014/ 2015Tema 3.1eso. El relieve de America.2014/ 2015
Tema 3.1eso. El relieve de America.2014/ 2015
 
Obstacles connaissement
Obstacles connaissementObstacles connaissement
Obstacles connaissement
 
Lesion condral
Lesion condralLesion condral
Lesion condral
 
Tema 1. La tierra un planeta singular. 1ºeso 2014/2015
Tema 1. La tierra un planeta singular. 1ºeso 2014/2015Tema 1. La tierra un planeta singular. 1ºeso 2014/2015
Tema 1. La tierra un planeta singular. 1ºeso 2014/2015
 
Primer hemiciclo
Primer hemicicloPrimer hemiciclo
Primer hemiciclo
 
Safe laparoscopy
Safe laparoscopySafe laparoscopy
Safe laparoscopy
 
Tema 2. 2ºeso. El imperio Bizantino y Carlomagno. 2014/2015
Tema 2. 2ºeso. El imperio Bizantino y Carlomagno. 2014/2015Tema 2. 2ºeso. El imperio Bizantino y Carlomagno. 2014/2015
Tema 2. 2ºeso. El imperio Bizantino y Carlomagno. 2014/2015
 
How to become the successful leader?
How to become the successful leader?How to become the successful leader?
How to become the successful leader?
 
La aventura de innovar power ponint[1]
La aventura de innovar power ponint[1]La aventura de innovar power ponint[1]
La aventura de innovar power ponint[1]
 
Top10grandesilustradorescontemporneos 130617162127-phpapp01
Top10grandesilustradorescontemporneos 130617162127-phpapp01Top10grandesilustradorescontemporneos 130617162127-phpapp01
Top10grandesilustradorescontemporneos 130617162127-phpapp01
 

Similar to Sistema Respiratorio 1

Gustavo adolfo bécquer
Gustavo adolfo bécquerGustavo adolfo bécquer
Gustavo adolfo bécquerkafir14
 
Clase #3 de access corta
Clase #3 de access cortaClase #3 de access corta
Clase #3 de access cortaEsmeralda2227
 
Omundodosrptiles 140129123118-phpapp02
Omundodosrptiles 140129123118-phpapp02Omundodosrptiles 140129123118-phpapp02
Omundodosrptiles 140129123118-phpapp02LOPEZMOURENZA
 
Prehistoriaenlapennsulaibrica 090220134645-phpapp02
Prehistoriaenlapennsulaibrica 090220134645-phpapp02Prehistoriaenlapennsulaibrica 090220134645-phpapp02
Prehistoriaenlapennsulaibrica 090220134645-phpapp02Sergio Garcia
 
Analisis+de+gases
Analisis+de+gasesAnalisis+de+gases
Analisis+de+gasesHenry Gomez
 
El universo sistema solar. 2014
El universo sistema solar. 2014El universo sistema solar. 2014
El universo sistema solar. 2014Joe Arroyo Suárez
 
Literary appreciation
Literary appreciationLiterary appreciation
Literary appreciationReny Eka Sari
 
10 basics of human genetics
10 basics of human genetics10 basics of human genetics
10 basics of human geneticsAhmed Amer
 

Similar to Sistema Respiratorio 1 (20)

Celula
CelulaCelula
Celula
 
Gustavo adolfo bécquer
Gustavo adolfo bécquerGustavo adolfo bécquer
Gustavo adolfo bécquer
 
Pendahuluan imunologi2009
Pendahuluan imunologi2009Pendahuluan imunologi2009
Pendahuluan imunologi2009
 
Clase #3 de access corta
Clase #3 de access cortaClase #3 de access corta
Clase #3 de access corta
 
Transe Integrativo e Psicossomática
Transe Integrativo e PsicossomáticaTranse Integrativo e Psicossomática
Transe Integrativo e Psicossomática
 
Omundodosrptiles 140129123118-phpapp02
Omundodosrptiles 140129123118-phpapp02Omundodosrptiles 140129123118-phpapp02
Omundodosrptiles 140129123118-phpapp02
 
El aborto
El abortoEl aborto
El aborto
 
Tipos de comprensión lectora
Tipos de comprensión lectoraTipos de comprensión lectora
Tipos de comprensión lectora
 
Género narrativo. Segundo Ciclo.
Género narrativo. Segundo Ciclo.Género narrativo. Segundo Ciclo.
Género narrativo. Segundo Ciclo.
 
Prehistoriaenlapennsulaibrica 090220134645-phpapp02
Prehistoriaenlapennsulaibrica 090220134645-phpapp02Prehistoriaenlapennsulaibrica 090220134645-phpapp02
Prehistoriaenlapennsulaibrica 090220134645-phpapp02
 
Antropologia cultural parte 4
Antropologia cultural parte 4Antropologia cultural parte 4
Antropologia cultural parte 4
 
Analisis+de+gases
Analisis+de+gasesAnalisis+de+gases
Analisis+de+gases
 
Analisis+de+gases
Analisis+de+gasesAnalisis+de+gases
Analisis+de+gases
 
Analisis+de+gases
Analisis+de+gasesAnalisis+de+gases
Analisis+de+gases
 
Analisis+de+gases
Analisis+de+gasesAnalisis+de+gases
Analisis+de+gases
 
El universo sistema solar. 2014
El universo sistema solar. 2014El universo sistema solar. 2014
El universo sistema solar. 2014
 
Trabajocolaborativo.docx
Trabajocolaborativo.docxTrabajocolaborativo.docx
Trabajocolaborativo.docx
 
Literary appreciation
Literary appreciationLiterary appreciation
Literary appreciation
 
10 basics of human genetics
10 basics of human genetics10 basics of human genetics
10 basics of human genetics
 
Importancia de las tic
Importancia de las ticImportancia de las tic
Importancia de las tic
 

Sistema Respiratorio 1

  • 1. AAPPAARRAATTOO RREESSPPIIRRAATTOORRIIOO LLiicc.. EEdduuaarrddoo PPeeññaa MMoorraalleess
  • 2. IINNTTRROODDUUCCCCIIOONN EELL AAPPAARRAATTOO RREESSPPIIRRAATTOORRIIOO HHUUMMAANNOO EESS EELL CCOONNJJUUNNTTOO DDEE OORRGGAANNOOSS CCUUYYAA FFUUNNCCIIOONN EESS EELL IINNTTEERRCCAAMMBBIIOO DDEE GGAASSEESS ((HHEEMMAATTOOSSIISS)) LLLLAAMMAADDAA TTAAMMBBIIÉÉNN RREESSPPIIRRAACCIIOONN EEXXTTEERRNNAA
  • 3. EL APARATO RESPIRATORIO ESTA FORMADO PPOORR LLOOSS SSIIGGUUIIEENNTTEESS OORRGGAANNOOSS:: 11.. VVIIAASS CCOONNDDUUCCTTOORRAASS DDEELL AAIIRREE FFOOSSAASS NNAASSAALLEESS FFAARRIINNGGEE LLAARRIINNGGEE TTRRAAQQUUEEAA BBRROONNQQUUIIOOSS …………………………………….... BBRROONNQQUUIIOOLLOOSS TTEERRMMIINNAALLEESS 22.. VVIIAASS DDEE IINNTTEERRCCAAMMBBIIOO GGAASSEEOOSSOO ((RREESSPPIIRRAATTOORRIIAASS)) BBRROONNQQUUIIOOLLOO RREESSPPIIRRAATTOORRIIOO CCOONNDDUUCCTTOO AALLVVEEOOLLAARR SSAACCOO AALLVVEEOOLLAARR AALLVVÉÉOOLLOOSS
  • 4.
  • 5.
  • 6. 11..-- FFOOSSAASS NNAASSAALLEESS 11.. DDEESSCCRRIIPPCCIIÓÓNN:: LLaass ffoossaass nnaassaalleess ssoonn ddooss ccaavviiddaaddeess ddeell mmaacciizzoo ffaacciiaall qquuee vvaann ddeessddee llaa ccaarraa hhaassttaa llaass ccooaannaass ((oorriiffiicciiooss ddee ssaalliiddaa qquuee ddeesseemmbbooccaann eenn llaa ffaarriinnggee nnaassaall)).. SSoonn ddooss ccaavviiddaaddeess yyaa qquuee eenn mmeeddiioo ssee eennccuueennttrraa eell ttaabbiiqquuee nnaassaall ((ccaarrttííllaaggoo)).. DDeeffiinniieennddoo llaa ffoorrmmaa ddee llaa nnaarriizz eennccoonnttrraammooss ddooss ccaarrttííllaaggooss:: eell sseeppttoo ddoorrssaall ((ccoonn ffoorrmmaa ddee TT iinnvveerrttiiddaa qquuee ddeelliimmiittaa llaa ffoorrmmaa ttrriiaanngguullaarr ddee llaa nnaarriizz)) yy llooss ddooss lliiggaammeennttooss aallaarreess ((eenn ffoorrmmaa ddee UU yy qquuee uunneenn eell sseeppttoo ddoorrssaall yy eenn ccoonnttaaccttoo ccoonn llaa ccaarraa ddeelliimmiittaannddoo llooss ddooss aagguujjeerrooss))..
  • 7. 22.. LLíímmiitteess:: SSuuppeerriioorr:: lláámmiinnaa ccrriibboossaa ddeell eettmmooiiddeess ((ppoorr aaqquuíí bbaajjaann llaass ffiibbrraass nneerrvviioossaass ddeell pprriimmeerr ppaarr ccrraanneeaall qquuee ppeerrmmiitteenn llaa ppeerrcceeppcciióónn ddeell oollffaattoo ggrraacciiaass aa llaass nneeuurroonnaass bbiippoollaarreess qquuee ssee eennccuueennttrraann eenn eell eeppiitteelliioo ddeell tteecchhoo ddee llaass ffoossaass nnaassaalleess)).. EExxtteerrnnoo:: HHuueessoo mmaaxxiillaarr,, eettmmooiiddeess yy aappóóffiissiiss aasscceennddeenntteess ddee llooss ppaallaattiinnooss rreeccuubbiieerrttooss ppoorr llooss ttrreess ccoorrnneetteess,, ccuuyyaa ffuunncciióónn eess ffaacciilliittaarr eell ccaalleennttaammiieennttoo yy llaa hhuummiiddiiffiiccaacciióónn ddeell aaiirree qquuee eennttrraa eenn llaa nnaarriizz.. EEnnccoonnttrraammooss ttrreess mmeeaattooss oo aagguujjeerrooss:: ssuuppeerriioorr:: ddrreennaa llooss ssiinnuuss ddeell eessffeennooiiddeess yy eell eettmmooiiddeess,, eell mmeeddiioo:: ddrreennaa eell ssiinnuuss mmaaxxiillaarr yy ffrroonnttaall,, yy eell iinnffeerriioorr:: ppoorr ddoonnddee cciirrccuullaa eell ccoonndduuccttoo llaaccrriimmoonnaassaall.. IInntteerrnnoo:: ccoonnssttiittuuiiddoo ppoorr eell ttaabbiiqquuee nnaassaall,, ffoorrmmaaddoo ppoorr eell ccaarrttííllaaggoo sseeppttoo ddoorrssaall,, eell hhuueessoo vvóómmeerr yy llaa lláámmiinnaa ppeerrppeennddiiccuullaarr ddeell eettmmooiiddeess.. IInnffeerriioorr:: ffoorrmmaaddoo ppoorr llaa lláámmiinnaa hhoorriizzoonnttaall ddeell ppaallaattiinnoo yy llaa lláámmiinnaa ddee llaa aappóóffiissiiss hhoorriizzoonnttaall ddeell mmaaxxiillaarr..
  • 8.
  • 9.
  • 10.
  • 11.
  • 12.
  • 13. 22..-- FFAARRIINNGGEE 11.. DDEESSCCRRIIPPCCIIÓÓNN:: LLaa ffaarriinnggee eess uunnaa eessttrruuccttuurraa ddee uunnooss 1144 ccmm.. ddee lloonnggiittuudd ccoommppuueessttaa ppoorr:: nnaassooffaarriinnggee,, bbuuccooffaarriinnggee yy llaarriinnggooffaarriinnggee.. LLlleeggaa hhaassttaa nniivveell ddee llaa sseexxttaa cceerrvviiccaall.. 22.. PPaarrtteess:: NNaassooffaarriinnggee:: ssee iinniicciiaa aa ppaarrttiirr ddeell oorriiffiicciioo ddee llaass ccooaannaass ((aa ppaarrttiirr ddee eessttooss oorriiffiicciiooss ddeelliimmiittaaddooss ppoorr hhuueessoo yyaa eessttaammooss ddeennttrroo ddee llaa ccaavviiddaadd nnaassaall)).. EEnn ssuu iinntteerriioorr ccoonnttiieennee eell oorriiffiicciioo ffaarriinnggeeoo ddee llaa ttrroommppaa aauuddiittiivvaa ddee EEuussttaaqquuiioo ((eennccaarrggaaddaa ddee iigguuaallaarr llaass pprreessiioonneess ddeell aappaarraattoo eessttaattooaaccúússttiiccoo ccoonn llaa pprreessiióónn aattmmoossfféérriiccaa)).. TTaammbbiiéénn hhaallllaammooss llaa FFoossiittaa ddee RRoosssseennmmüülllleerr oo rreecceessoo ffaarríínnggeeoo,, rrooddeettee ffaarríínnggeeoo qquuee eenn ssuu ppaarrttee ffiinnaall ccoonnttiieennee llaa aammííggddaallaa ffaarríínnggeeaa,, qquuee nnoo ddeebbee ccoonnffuunnddiirrssee ccoonn llaass ddooss aammííggddaallaass ttuubbáárriiccaass qquuee ttaammbbiiéénn ssee hhaallllaann eenn eessttee eessppaacciioo ddee llaa nnaassooffaarriinnggee.. CCoommppuueessttoo ppoorr uunnaa mmuuccoossaa ccuuyyoo eeppiitteelliioo eess cciillíínnddrriiccoo ((ttííppiiccoo ddeell aappaarraattoo rreessppiirraattoorriioo))..
  • 14. BBuuccooffaarriinnggee:: ddeelliimmiittaaddoo ppoorr eell iissttmmoo ddee llaass ffaauucceess ((yyaa vviissttoo eenn llaa sseecccciióónn ddee llaa bbooccaa)).. TTaammbbiiéénn ddeessttaaccaarr oottrraa eessttrruuccttuurraa ccoommoo eess eell ssuurrccoo gglloossooeeppiiggllóóttiiccoo ((eennttrree llaa rraaíízz ddee llaa lleenngguuaa yy llaa eeppiigglloottiiss ((eennttrraaddaa aa llaa llaarriinnggee)) eennccaarrggaaddoo ddee eevviittaarr eennttrraaddaa ddee llaa ssaalliivvaa eenn llaa vvííaa rreessppiirraattoorriiaa)).. SSuu mmuuccoossaa ttiieennee uunn eeppiitteelliioo ppllaannoo eessttrraattiiffiiccaaddoo ssiinn ccaappaa ccóórrnneeaa.. LLaarriinnggooffaarriinnggee:: ccoonnttiieennee llooss pplliieegguueess aarriitteennooeeppiiggllóóttiiccooss yy llooss rreecceessooss ppiirriiffoorrmmeess ccoommoo eessttrruuccttuurraass mmááss ddeessttaaccaabblleess.. SSuu eeppiitteelliioo eess iiddéénnttiiccoo aall ddee llaa bbuuccooffaarriinnggee ((eessttrraattiiffiiccaaddoo ppllaannoo))..
  • 15.
  • 17.
  • 18. 33..-- LLAARRIINNGGEE 11.. DDEESSCCRRIIPPCCIIÓÓNN:: EEssttrruuccttuurraa ccaarrttiillaaggiinnoossaa qquuee vvaa ddeessddee llaa bbaassee ddee llaa mmaannddííbbuullaa hhaassttaa llaa sseexxttaa vvéérrtteebbrraa cceerrvviiccaall.. EEss uunn ccoonndduuccttoo nnoo uunniiffoorrmmee..MMiiddee aapprrooxxiimmaaddaammeennttee uunnooss 44,,55 ccmmtt.. CCoommoo pprriinncciippaalleess ppaarrtteess eennccoonnttrraammooss:: AAddddiittuuss:: aappeerrttuurraa iinniicciiaall VVeessttííbbuulloo:: eennttrree eell aaddddiittuuss yy llaass ccuueerrddaass vvooccaalleess ssuuppeerriioorreess oo ffaallssaass CCaavviiddaadd llaarríínnggeeaa mmeeddiiaa:: eennttrree llaass ccuueerrddaass vvooccaalleess,, ccoonnttiieennee llooss vveennttrrííccuullooss llaatteerraalleess ddee MMoorrggaaggnnii CCaavviiddaadd llaarríínnggeeaa iinnffeerriioorr:: uunnaa vveezz ppaassaaddaass llaass ccuueerrddaass vvooccaalleess iinnffeerriioorreess oo vveerrddaaddeerraass.. SSuu ccoonnssttiittuucciióónn aannaattóómmiiccaa eessttáá ccoommppuueessttaa ppoorr 55 ccaarrttííllaaggooss (33 iimmppaarreess yy 33 ppaarreess)),, aarrttiiccuullaaddooss eennttrree eellllooss,, mmoovviiddooss ppoorr mmúússccuullooss yy ccoonn uunnaa mmuuccoossaa eenn ssuu iinntteerriioorr.. LLaass ccuueerrddaass vvooccaalleess ssee ddiiffeerreenncciiaann pprriinncciippaallmmeennttee ppoorr eell ttiippoo ddee tteejjiiddoo qquuee ssoonn:: llaass ffaallssaass ssoonn uunn eeppiitteelliioo cciillíínnddrriiccoo ssiimmppllee,, mmiieennttrraass llaass vveerrddaaddeerraass ssoonn ppoollii eessttrraattiiffiiccaaddaass ppllaannaass oo eessccaammoossaass..
  • 19. 22.. CCaarrttííllaaggooss:: TTiirrooiiddeess:: ccaarrttííllaaggoo iimmppaarr,, ccoonn ffoorrmmaa ddee mmaarriippoossaa.. TTiieennee uunn iissttmmoo yy uunnaa eessccoottaadduurraa ssuuppeerriioorr qquuee ddeelliimmiittaa ddooss mmaassaass oo aallaass llaatteerraalleess.. EEnn eell iissttmmoo ttiieennee llaa nnuueezz oo bbooccaaddoo ddee AAddáánn (pprroommiinneenncciiaa)).. CCaaddaa aallaa pprreesseennttaa ccuueerrnnooss,, ssoonn llaass aassttaass ttiirrooiiddeeaass.. LLaass ddooss ssuuppeerriioorreess ssoonn ppaarraa aarrttiiccuullaarrssee ccoonn eell hhiiooiiddeess,, mmiieennttrraass llaass iinnffeerriioorreess ppaarraa aarrttiiccuullaarrssee ccoonn eell ccrriiccooiiddeess.. TTiieennee aaddeemmááss uunnaa ccrreessttaa oobblliiccuuaa eexxtteerrnnaa,, ddoonnddee ssee iinnsseerrttaann llooss mmúússccuullooss ttiirroohhiiooiiddeeoo yy eell eesstteerrnnoohhiiooiiddeeoo.. CCrriiccooiiddeess:: TTiieennee ffoorrmmaa ddee aanniilllloo ccoonn sseelllloo,, ddoonnddee eell aarrccoo eess aanntteerriioorr yy ddoonnddee hhaabbrrííaa eell sseelllloo eess ppoosstteerriioorr.. PPoosstteerriioorrmmeennttee ttiieennee ddooss ccaarriillllaass aarrttiiccuullaarreess ppaarraa eell ttiirrooiiddeess,, mmiieennttrraass eenn ssuu ppaarrttee ssuuppeerrooppoosstteerriioorr ttiieennee oottrraass ddooss ccaarriillllaass aarrttiiccuullaarreess,, eessttaa vveezz ppaarraa llooss ccaarrttííllaaggooss aarriitteennooiiddeess..
  • 20. EEppiigglloottiiss:: TTiieennee ffoorrmmaa ddee rraaqquueettaa.. SSee iinnsseerrttaa ppoosstteerriioorrmmeennttee aa llaa eessccoottaadduurraa ssuuppeerriioorr ddeell ttiirrooiiddeess aa ttrraavvééss ddeell mmaannggoo eeppiiggllóóttiiccoo yy eell lliiggaammeennttoo ttiirrooeeppiiggllóóttiiccoo.. SSee eennccaarrggaa ddee aabbrriirr yy cceerrrraarr eell aagguujjeerroo ddee llaa llaarriinnggee (eevviittaarr eennttrraaddaa ddee aalliimmeennttooss yy llííqquuiiddoo eenn eell ssiisstteemmaa rreessppiirraattoorriioo)).. AArriitteennooiiddeess:: ccaarrttííllaaggoo ppaarr.. TTiieennee ffoorrmmaa ppiirraammiiddaall (33 ccaarraass yy uunnaa bbaassee)).. PPoorr llaa bbaassee ssee aarrttiiccuullaa ccoonn eell ccaarrttííllaaggoo ccrriiccooiiddeess,, mmiieennttrraass qquuee ppoorr eell vvéérrttiiccee ssee aarrttiiccuullaa ccoonn llooss ccaarrttííllaaggooss ccoorrnniiccuullaaddooss.. EEnn llaa bbaassee eennccoonnttrraammooss llaa aappóóffiissiiss vvooccaall (ssee iinnsseerrttaann aaqquuíí llaass ccuueerrddaass vvooccaalleess)),, yy llaa aappóóffiissiiss mmuussccuullaarr (iinnsseerrvvcciióónn ddee llaa mmuussccuullaattuurraa eennccaarrggaaddaa ddee llaa aappeerrttuurraa yy cciieerrrree ddee llaa gglloottiiss)).. CCuunneeiiffoorrmmeess oo ddee WWrriissbbeerrgg:: ccaarrttííllaaggoo ppaarr,, ccóónniiccoo,, qquuee ssee eennccuueennttrraann eenn eell vvéérrttiiccee ddee llooss aarriitteennooiiddeess.. IImmppoorrttaanntteess ppaarraa llaa iinnsseerrcciióónn ddeell lliiggaammeennttoo ccrriiqquueeooffaarríínnggeeoo.. CCoorrnniiccuullaaddooss oo ddee SSaannttoorriinnii:: TTiieenneenn ffoorrmmaa ddee bbaassttóónn yy eessttáánn ssiittuuaaddooss eennffrreennttee ddee llooss ccaarrttííllaaggooss ccoorrnniiccuullaaddooss,, ppuueeddeenn ffaallttaarr eenn aallgguunnooss ccaassooss..
  • 21. 33.. AARRTTIICCUULLAACCIIOONNEESS:: TTiirrooiiddeess--hhiiooiiddeess:: mmeennbbrraannaa ttiirroohhiiooiiddeeaa TTiirrooiiddeess--eeppiigglloottiiss:: lliiggaammeennttoo ttiirrooeeppiiggllóóttiiccoo CCrriiccooiiddeess--aarriitteennooiiddeess:: rroottaann,, ssee eennccaarrggaann ddee aabbrriirr oo cceerrrraarr llaa gglloottiiss CCrriiccooiiddeess--ttiirrooiiddeess:: tteennssaann//rreellaajjaann llaass ccuueerrddaass vvooccaalleess.. 44.. MMUUSSCCUULLOOSS:: CCrriiccoottiirrooiiddeeoo ssuuppeerriioorr:: mmúússccuulloo ccoorrttoo,, iinneerrvvaaddoo ppoorr eell nneerrvviioo llaarríínnggeeoo ssuuppeerriioorr.. VVaa ddeell aarrccoo ddeell ccrriiccooiiddeess hhaassttaa llaa bbaassee ddeell ttiirrooiiddeess.. SSee eennccaarrggaa ddee tteennssaarr llaass ccuueerrddaass vvooccaalleess.. IInntteerraarriitteennooiiddeeoo:: eennttrree llooss ddooss aarriitteennooiiddeess,, cciieerrrraa llaa gglloottiiss.. EEssttee yy llooss ssiigguuiieenntteess ssoonn iinneerrvvaaddooss ppoorr eell nneerrvviioo llaarríínnggeeoo iinnffeerriioorr.. CCrriiccooaarriitteennooiiddeeoo ppoosstteerriioorr oo ppoossttiiccuuss:: ddeell aarrccoo ddeell ccrriiccooiiddeess hhaassttaa llaass aappóóffiissiiss mmuussccuullaarreess ddee llooss aarriitteennooiiddeess.. AAbbrree llaa gglloottiiss.. CCrriiccooaarriitteennooiiddeeoo llaatteerraall:: cciieerrrraa llaa gglloottiiss.. TTiirrooaarriitteennooiiddeeoo:: ppoorrcciióónn mmeeddiiaall,, cciieerrrraa llaa gglloottiiss;; ppoorrcciióónn llaatteerraall:: tteennssaa llaass ccuueerrddaass vvooccaalleess..
  • 22. 55.. IIRRRRIIGGAACCIIÓÓNN:: DDeell ccaarrttííllaaggoo ttiirrooiiddeess ppaarraa aarrrriibbaa ppoorr llaa aarrtteerriiaa llaarríínnggiiccaa ccrraanneeaall,, rraammaa ddee llaa ccaarróóttiiddaa eexxtteerrnnaa.. LLaa iirrrriiggaacciióónn vveennoossaa ppoorr llaa ttiirrooiiddeeaa ssuuppeerriioorr qquuee ddrreeaann eenn llaa yyuugguullaarr iinntteerrnnaa.. DDeell ccrriiccooiiddeess ppaarraa aabbaajjoo ppoorr llaa aarrtteerriiaa llaarríínnggiiccaa ccaauuddaall,, rraammaa ddee llaa aarrtteerriiaa ssuubbccllaavviiaa.. LLaa iirrrriiggaacciióónn vveennoossaa aa ccaarrggoo ddeell ttrroonnccoo vveennoossoo bbrraaqquuiioocceeffáálliiccoo.. 66.. LLiinnffááttiiccooss:: GGaanngglliiooss ppaarraa yyuugguullaarreess yy llooss ssiittuuaaddooss aallrreeddeeddoorr ddeell nneerrvviioo vvaaggoo.. 77.. RReellaacciioonneess:: VVeennttrraalleess:: ppiieell,, mmuussccuullaattuurraa iinnffrraahhiiooiiddeeaa LLaatteerraall:: pplleexxoo vvaassccuulloo -- nneerrvviioossoo ddeell ccuueelllloo PPoosstteerriioorr:: eessóóffaaggoo yy ffaarriinnggee,, eessppaacciioo rreettrrooffaarríínnggeeoo yy ccoolluummnnaa vveerrtteebbrraall..
  • 23.
  • 24.
  • 25.
  • 26.
  • 27.
  • 29. 44..-- TTRRÁÁQQUUEEAA 11.. DDEESSCCRRIIPPCCIIÓÓNN:: EEssttrruuccttuurraa iimmppaarr yy mmeeddiiaa eennccaarrggaaddaa ddee llaa ccoommuunniiccaacciióónn eennttrree llaa llaarriinnggee yy llooss bbrroonnqquuiiooss (ddeessddee eell nniivveell ddee llaa sseexxttaa cceerrvviiccaall hhaassttaa llaa qquuiinnttaa vvéérrtteebbrraa ttoorráácciiccaa)).. EEss ddee uunnaa ccoonnssiisstteenncciiaa eelláássttiiccaa,, ccoonn tteennddeenncciiaa aa eennccoonnttrraarrssee eennccooggiiddaa.. SSee tteerrmmiinnaa ccoonn llaa CCaarriinnaa ttrraaqquueeaall (bbiiffuurrccaacciióónn qquuee ddaa iinniicciioo aa llooss ddooss bbrroonnqquuiiooss pprriinncciippaalleess)).. TTiieennee uunnaa eessttrruuccttuurraa ccoonnssttiittuuiiddaa ppoorr aanntteerriioorrmmeennttee 2200 aanniillllooss ccaarrttiillaaggiinnoossooss (ccaarrttííllaaggoo hhiiaalliinnoo)) ccoonn ffoorrmmaa ddee UU qquuee ssee uunneenn eennttrree eellllooss ffoorrmmaannddoo uunn ccoonndduuccttoo aa ttrraavvééss ddeell lliiggaammeennttoo ttrraaqquueeaall oo aannuullaarr (ppeerrmmiittee aallaarrggaarr oo aaccoorrttaarr llaa lloonnggiittuudd ddee llaa ttrrááqquueeaa)).. PPoosstteerriioorrmmeennttee eennccoonnttrraammooss eell mmúússccuulloo ttrraaqquueeaall qquuee cciieerrrraa llooss aanniillllooss ccaarrttiillaaggiinnoossooss.. EEssttee mmúússccuulloo eessttáá iinneerrvvaaddoo ppoorr eell ppaarraassiimmppááttiiccoo,, eess ddee mmuussccuullaattuurraa lliissaa yy ssuu ffuunncciióónn eess iimmppoorrttaannttee eenn llaass aalleerrggiiaass..
  • 30. 44..OOTTRROOSS:: IIrrrriiggaacciióónn:: AArrtteerriiaass iinntteerrccoossttaalleess yy ccaayyaaddoo aaóórrttiiccoo.. LLiinnffááttiiccooss:: GGaanngglliiooss ppaarraattrraaqquueeaalleess yy ggaanngglliiooss ssuubbccaarriinnaalleess..
  • 31.
  • 32. UUBBIICCAACCIIÓÓNN DDEE LLAA TTRRÁÁQQUUEEAA
  • 33.
  • 34.
  • 35.
  • 36. 55..-- BBRROONNQQUUIIOOSS 11.. DDEESSCCRRIIPPCCIIÓÓNN:: LLooss bbrroonnqquuiiooss ssoonn llaa ccoonnttiinnuuaacciióónn ddee llaa ppaarrttee ccoonndduuccttoorraa ddeell aaiirree qquuee vvaann ddeessddee llaa ttrrááqquueeaa hhaassttaa llooss aallvvééoollooss.. EEss ppoorr eessttee mmoottiivvoo qquuee,, eenn pprriimmeerr lluuggaarr ssee rraammiiffiiccaa eenn ddooss bbrroonnqquuiiooss pprriinncciippaalleess,, uunnoo ddeerreecchhoo ((qquuee ssee iinnttrroodduuccee eenn eell ppuullmmóónn ddeerreecchhoo ddee ffoorrmmaa bbaassttaannttee vveerrttiiccaall)) yy oottrroo iizzqquuiieerrddoo ((ccoonn uunnaa ppeenneettrraacciióónn eenn eell ppuullmmóónn iizzqquuiieerrddoo mmááss hhoorriizzoonnttaall,, yyaa qquuee hhaayy eell ccoorraazzóónn eenn eessttee llaaddoo yy ppoorr ttaannttoo nnoo ppuueeddee ddeesscceennddeerr ttaannttoo)).. LLooss bbrroonnqquuiiooss pprriinncciippaalleess ssoonn hhiissttoollóóggiiccaammeennttee mmuuyy ssiimmiillaarreess aa llaa ttrrááqquueeaa.. AA ccoonnttiinnuuaacciióónn aappaarreecceenn llooss bbrroonnqquuiiooss lloobbaarreess pprriimmaarriiooss ((33 eenn eell ppuullmmóónn ddeerreecchhoo yy 22 eenn eell iizzqquuiieerrddoo)).. EEssttooss bbrroonnqquuiiooss yyaa nnoo ttiieenneenn uunn ccaarrttííllaaggoo ccoonnttiinnuuoo aauunnqquuee llaass ppllaaccaass ffoorrmmaann uunn aanniilllloo.. AA ccoonnttiinnuuaacciióónn vviieenneenn llooss bbrroonnqquuiiooss sseeccuunnddaarriiooss yy llooss tteerrcciiaarriiooss yy lluueeggoo ddee vvaarriiaass ddiivviissiioonneess eennccoonnttrraammooss ffiinnaallmmeennttee llooss bbrroonnqquuiioollooss tteerrmmiinnaalleess ..QQuuee lluueeggoo ssee ccoonnvviieerrtteenn eenn bbrroonnqquuiioollooss rreessppiirraattoorriiooss,, ddaannddoo oorriiggeenn aa llooss ccoonndduuccttooss aallvveeoollaarreess,, eessttooss eenn ssaaccooss aallvveeoollaarreess,, llooss qquuee ccoonnttiieenneenn nnuummeerroossooss aallvvééoollooss..
  • 37. Los bronquios son inervados ppoorr eell ppaarraassiimmppááttiiccoo,, qquuee ccuuaannddoo eess eessttiimmuullaaddoo pprroovvooccaa bbrroonnccoo ccoonnssttrriicccciióónn ((cciieerrrraa llaass vvííaass))..
  • 38. 22.. SSEEGGMMEENNTTAACCIIÓÓNN BBRROONNQQUUIIAALL:: LLooss bbrroonnqquuiiooss ccuuaannddoo eennttrraann eell ppuullmmóónn ttiieenneenn ppllaaccaass ccaarrttiillaaggiinnoossaass,, ppeerroo nnoo aanniillllooss ccoommpplleettooss.. EEll bbrroonnqquuiioo iizzqquuiieerrddoo ttiieennee eenncciimmaa eell ccaayyaaddoo aaóórrttiiccoo yy llaa aarrtteerriiaa ppuullmmoonnaarr,, mmiieennttrraass qquuee eell ddeerreecchhoo ttiieennee llaa aarrtteerriiaa ppuullmmoonnaarr ttaann ssóólloo.. LLaa sseeggmmeennttaacciióónn bbrroonnqquuiiaall eess llaa ssiigguuiieennttee:: AA.. PPuullmmóónn DDeerreecchhoo:: LLóóbbuulloo ssuuppeerriioorr:: AAppiiccaall PPoosstteerriioorr AAnntteerriioorr LLóóbbuulloo mmeeddiioo:: MMeeddiiaall LLaatteerraall
  • 39. LLóóbbuulloo iinnffeerriioorr:: BBaassaall aanntteerriioorr BBaassaall mmeeddiiaall BBaassaall llaatteerraall BBaassaall ppoosstteerriioorr BB.. PPuullmmóónn IIzzqquuiieerrddoo:: LLóóbbuulloo ssuuppeerriioorr:: CCuullmmiinnaarr AAppiiccaall ppoosstteerriioorr AAnntteerriioorr LLiinngguullaarr SSuuppeerriioorr IInnffeerriioorr LLóóbbuulloo iinnffeerriioorr:: AAnntteerroobbaassaall yy mmeeddiioobbaassaall LLaatteerroobbaassaall PPoosstteerroobbaassaall
  • 40.
  • 41. Apical Posterior Anterior Medial Lateral Basal anterior Basal medial Basal lateral Basal posterior Culminar Apical posterior Anterior Lingular Superior Inferior Anterobasal mediobasal Laterobasal Posterobasal
  • 42.
  • 43. 66..-- PPUULLMMOONNEESS 11.. DDEESSCCRRIIPPCCIIÓÓNN:: NNuueessttrroo oorrggaanniissmmoo ddiissppoonnee ddee ddooss ppuullmmoonneess.. EEll ddeerreecchhoo ssee hhaallllaa mmááss eelleevvaaddoo yy eess mmaayyoorr qquuee eell iizzqquuiieerrddoo ((eessttoo eess ddeebbiiddoo aa llaa pprreesseenncciiaa ddeell ccoorraazzóónn eenn eessttee llaaddoo)).. TTiieennee ffoorrmmaa ddee sseemmiiccoonnoo ((ccoonn vvéérrttiiccee,, ccaarraass yy bbaasseess)).. TTiieennee ccoolloorr rroojjoo eenn eell ffeettoo,, uunn ccoolloorr rroossaaddoo eenn llooss nniiññooss yy nneeggrroo eenn eell aadduullttoo.. TTiieennee uunnaa ccoonnccaavviiddaadd iinnffeerriioorr ((ddoonnddee hhaayy eell ddiiaaffrraaggmmaa)),, uunnaa aallttuurraa ddee 2255 ccmm yy uunnaa pprrooffuunnddiiddaadd ddee 1166 ccmm.. BBaassee 1100 ccmmtt eell ddeerreecchhoo yy 77 ccmmtt eell iizzqquuiieerrddoo EEll vvéérrttiiccee ssoobbrreeppaassaa llaa pprriimmeerraa ccoossttiillllaa eenn eell ddeerreecchhoo yy ttiieennee ffoorrmmaa sseemmiirroommbbaa.. LLaa bbaassee eess lliissaa yy ssee aaddaappttaa aall ddiiaaffrraaggmmaa..
  • 44. La cara medial oo mmeeddiiaassttíínniiccaa ccoonnttiieennee eell hhiilliioo ppuullmmoonnaarr ((ccoonnjjuunnttoo ddee vvaassooss yy bbrroonnqquuiiooss)).. LLaa ccaarraa eexxtteerrnnaa ((ccoossttaall,, eesstteerrnnooccoossttaall oo ccoossttoovveerrtteebbrraall)) eess rreeddoonnddeeaaddaa ccoonn ffoorrmmaa ddee sseemmiiccíírrccuulloo..llaa ccaarraa iinnffeerriioorr oo ddiiaaffrraaggmmááttiiccaa.. SSuuss bboorrddeess ssoonn:: aanntteerriioorr ((aagguuddoo)),, ppoosstteerriioorr ((rroommbbooiiddaall yy qquuee ssee aaddaappttaa aa llaa vvéérrtteebbrraa)) ee iinnffeerriioorr ((mmuuyy aagguuddoo ttaammbbiiéénn))..
  • 45. 22.. CCAARRAASS:: AA.. CCaarraa ccoossttaall:: DDeerreecchhoo:: TTiieennee llaa cciissuurraa pprriinncciippaall uu oobblliiccuuaa TTiieennee llaa cciissuurraa hhoorriizzoonnttaall oo aacccceessoorriiaa EEssttaass cciissuurraass ppeerrmmiitteenn ddiivviiddiirr eell ppuullmmóónn eenn ttrreess llóóbbuullooss:: ssuuppeerriioorr,, mmeeddiioo ee iinnffeerriioorr.. IIzzqquuiieerrddoo:: TTiieennee llaa cciissuurraa pprriinncciippaall uu oobblliiccuuaa EEssttaa cciissuurraa ppeerrmmiittee ddiivviiddiirr eell ppuullmmóónn iizzqquuiieerrddoo eenn ddooss llóóbbuullooss:: ssuuppeerriioorr ee iinnffeerriioorr.. SSiinn eemmbbaarrggoo,, ttaammbbiiéénn ssee ddeeffiinnee eell llóóbbuulloo ddee llaa llíínngguullaa,, qquuee ccoorrrreessppoonnddeerrííaa aall llóóbbuulloo mmeeddiioo iizzqquuiieerrddoo.. VVaarriiaacciioonneess:: LLóóbbuulloo ddee llaa áácciiggooss:: eenn eell llóóbbuulloo ssuuppeerriioorr ddeerreecchhoo ppuueeddee aappaarreecceerr aa vveecceess LLóóbbuulloo ddee NNeellssssoonn:: eenn eell llóóbbuulloo iinnffeerriioorr ddeerreecchhoo,, ccoonnttiinnuuaacciióónn ddee llaa iinncciissuurraa hhoorriizzoonnttaall oo aacccceessoorriiaa..
  • 46. BB.. CCaarraa mmeeddiiaassttíínniiccaa:: EEss ppoorr ddoonnddee eennttrraa eell ppeeddííccuulloo ppuullmmoonnaarr ((aarrtteerriiaa,, vveennaass yy bbrroonnqquuiiooss)).. NNoo ttiieennee pplleeuurraa.. CC CCaarraa iinnffeerriioorr oo ddiiaaffrraaggmmááttiiccaa ccoorrrreessppoonnddee aa llaa bbaassee eess ccóónnccaavvaa yy ssee aappooyyaa ssoobbrree eell mmúússccuulloo ddiiaaffrraaggmmaa DD HHiilliioo DDeerreecchhoo:: EEss eeppiibbrroonnqquuiiaall,, eess ddeecciirr,, eell bbrroonnqquuiioo eessttáá ppoorr eenncciimmaa ddee llaa aarrtteerriiaa yy ddee llaa vveennaa ppuullmmoonnaarr.. MMááss ppoosstteerriioorrmmeennttee ppooddeemmooss hhaallllaarr llaass aarrtteerriiaass bbrroonnqquuiiaalleess,, mmuuyy ppeeqquueeññaass yy qquuee ssee eennccaarrggaann ddee llaa iirrrriiggaacciióónn ddeell ppaarréénnqquuiimmaa ppuullmmoonnaarr.. EE HHiilliioo IIzzqquuiieerrddoo:: EEss hhiippoobbrroonnqquuiiaall,, eess ddeecciirr,, ddee aarrrriibbaa aa bbaajjoo ppooddeemmooss eennccoonnttrraarr llaa aarrtteerriiaa,, eell bbrroonnqquuiioo yy llaa vveennaa.. TTaammbbiiéénn ppoosstteerriioorrmmeennttee aall hhiilliioo ppooddeemmooss vveerr llaass aarrtteerriiaass bbrroonnqquuiiaalleess
  • 47. 33.. SSEEGGMMEENNTTAACCIIÓÓNN:: SSee ddaa eennttrree aarrtteerriiaass yy bbrroonnqquuiiooss yyaa qquuee llaass vveennaass ssoonn íínntteerr sseeggmmeennttaarrííaass,, eess ddeecciirr,, ppaassaann ppoorr mmeeddiioo ddee eellllooss.. AA.. PPuullmmóónn DDeerreecchhoo:: LLóóbbuulloo ssuuppeerriioorr:: AAppiiccaall ((mmááss vveennttiillaaddoo)) -- II AAnntteerriioorr -- IIIIII PPoosstteerriioorr -- IIII LLóóbbuulloo mmeeddiioo:: MMeeddiiaall -- VV AAnntteerriioorr -- IIVV LLóóbbuulloo iinnffeerriioorr:: SSuuppeerriioorr oo aappiiccaall -- VVII AAnntteerroobbaassaall -- VVIIIIII LLaatteerroobbaassaall -- IIXX ((ppnneeuummoonniiaass)) BBaassaall ppoosstteerriioorr -- XX ((ppnneeuummoonniiaass)) BBaassaall mmeeddiiaannoo -- VVIIII
  • 48. BB.. PPuullmmóónn IIzzqquuiieerrddoo:: LLóóbbuulloo ssuuppeerriioorr:: AAppiiccaall ppoosstteerriioorr -- II yy IIII AAnntteerriioorr -- IIIIII ((LLóóbbuulloo ""mmeeddiioo"" oo ddee llaa llíínngguullaa)):: SSuuppeerriioorr -- IIVV IInnffeerriioorr -- VV LLóóbbuulloo iinnffeerriioorr:: SSuuppeerriioorr oo aappiiccaall -- VVII AAnntteerroommeeddiioobbaassaall -- VVIIII yy VVIIIIII LLaatteerroobbaassaall -- IIXX ((ppnneeuummoonniiaass)) BBaassaall ppoosstteerriioorr -- XX ((ppnneeuummoonniiaass))
  • 49. Posterior Apical Anterior Anterior Superior Medial Apical posterior Basal posterior Inferior Anterobasal Laterobasal Anterior Superior Antero mediobasal Laterobasal Basal posterior Apical
  • 50. 44.. IIRRRRIIGGAACCIIÓÓNN:: AArrtteerriiaall:: eess iigguuaall qquuee llaa sseeggmmeennttaacciióónn bbrroonnqquuiiaall ((vveerrllaa eenn bbrroonnqquuiiooss)) eexxcceeppttuuaannddoo qquuee:: PPuullmmóónn ddeerreecchhoo:: eell sseeggmmeennttoo IIII ttiieennee ddoobbllee iirrrriiggaacciióónn ((ttrroonnccoo lloobbaarr ssuuppeerriioorr ee iinntteerrmmeeddiioo)) PPuullmmóónn iizzqquuiieerrddoo:: eell sseeggmmeennttoo IIIIII ttiieennee ddoobbllee iirrrriiggaacciióónn ((ttrroonnccoo lloobbaarr ssuuppeerriioorr ee iinntteerrmmeeddiioo)) yy sseeggmmeennttooss II yy IIII ttaammbbiiéénn ttiieennee iirrrriiggaacciióónn ddeell ttrroonnccoo lloobbaarr iinntteerrmmeeddiioo.. VVeennoossaa:: ssoonn iinntteerrsseeggmmeennttaarriiaass,, hhaayy ccuuaattrroo ddee pprriinncciippaalleess:: vveennaa ppuullmmoonnaarr ssuuppeerriioorr ddeerreecchhaa,, iinnffeerriioorr ddeerreecchhaa,, ssuuppeerriioorr iizzqquuiieerrddaa,, iinnffeerriioorr iizzqquuiieerrddaa..
  • 51. 55.. PPlleeuurraa:: EEss uunnaa mmeemmbbrraannaa qquuee rrooddeeaa llooss ppuullmmoonneess.. TTiieennee ddooss ccaappaass,, llaa vviisscceerraall ((mmááss iinntteerrnnaa yy qquuee ccoonnttaaccttaa ccoonn eell ppuullmmóónn)) yy llaa ppaarriieettaall ((mmááss eexxtteerrnnaa yy qquuee ccoonnttaaccttaa ccoonn llaa ccaajjaa ttoorráácciiccaa)).. AAmmbbaass ccaappaass ssoonn llaa mmiissmmaa,, yyaa qquuee eess uunnaa ddoobbllee ccaappaa.. EEnn ssuu iinntteerriioorr ssee hhaallllaa eell llííqquuiiddoo pplleeuurraall qquuee aammoorrttiigguuaa eell ffrreeggaammiieennttoo.. SSii ssee iinnffllaammaa eessttee llííqquuiiddoo ssee pprroodduuccee llaa pplleeuurriittiiss oo iirrrriittaacciióónn ddee llaa pplleeuurraa PPaarriieettaall yy vviisscceerraall ((lliiggaammeennttoo ttrriiaanngguullaarr)).. SSiinnuuss ccaarrddiiooffrréénniiccoo yy ccoossttooddiiaaffrraaggmmááttiiccoo.. LLaa pplleeuurraa ppaarriieettaall ssee ffiijjaa ppoorr:: ffaasscciiaa ttoorráácciiccaa iinntteerrnnaa ((ccuubbrree mmuussccuullaattuurraa iinntteerrccoossttaall)) yy ffaasscciiaa eennddoottoorráácciiccaa ((ccuubbrree ccoossttiillllaass,, ffaasscciiaa ttoorráácciiccaa iinntteerrnnaa yy eesstteerrnnuumm))..
  • 52.
  • 53.
  • 54.
  • 55.
  • 56.
  • 57.
  • 58.
  • 59. DDAATTOOSS IIMMPPOORRTTAANNTTEESS VVOOLLUUMMEENN AAIIRREE CCOORRRRIIEENNTTEE ((VVAAIIVVEENN OO TTIIDDAALL)):: EESS EELL VVOOLLUUMMEENN DDEE AAIIRREE QQUUEE EENNTTRRAA YY SSAALLEE CCOONN CCAADDAA MMOOVVIIMMIIEENNTTOO RREESSPPIIRRAATTOORRIIOO SSIINN EESSFFUUEERRZZOO.. SSUU VVAALLOORR EESS 55OOOO CCCC.. VVOOLLUUMMEENN DDEE RREESSEERRVVAA IINNSSPPIIRRAATTOORRIIOO:: EEss llaa ccaannttiiddaadd ddee aaiirree qquuee ppuueeddee iinnggrreessaarr aa llooss ppuullmmoonneess lluueeggoo ddee uunnaa iinnssppiirraacciióónn ffoorrzzaaddaa.. SSuu vvaalloorr aapprrooxxiimmaaddaammeennttee eess ddee uunnooss 33000000 mmll VVOOLLUUMMEENN DDEE RREESSEERRVVAA EESSPPIIRRAATTOORRIIOO:: EE ss llaa ccaannttiiddaadd ddee aaiirree qquuee ppuueeddee ssaalliirr ddee llooss ppuullmmoonneess lluueeggoo ddee uunnaa eessppiirraacciióónn ffoorrzzaaddaa.. SSuu vvaalloorr eess aapprrooxxiimmaaddaammeennttee uunnooss 11110000 mmll VVOOLLUUMMEENN DDEE AAIIRREE RREESSIIDDUUAALL:: EEss eell vvoolluummeenn ddee aaiirree qquuee ppeerrmmaanneeccee eenn llooss ppuullmmoonneess lluueeggoo ddee uunnaa eessppiirraacciióónn ffoorrzzaaddaa,, ssuu vvaalloorr eess aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 11220000 mmll FFRREECCUUEENNCCIIAA RREESSPPIIRRAATTOORRIIOO:: 1111--2200 RREESSPPIIRRAACCIIOONNEESS PPOORR MMIINNUUTTOO EESSPPAACCIIOO MMUUEERRTTOO RREESSPPIIRRAATTOORRIIOO:: EESS LLAA CCAANNTTIIDDAADD DDEE AAIIRREE QQUUEE QQUUEEDDAA EENN LLOOSS CCOONNDDUUCCTTOOSS AAEERREEOOSS SSUUPPEERRIIOORREESS YY PPOOSSEEEE UUNN VVOOLLUUMMEENN DDEE 115500 AA 220000 CCCC DDIISSFFOONNIIAA:: AAlltteerraacciióónn ddee llaa vvoozz qquuee ssee mmaanniiffiieessttaa ppoorr ccaammbbiioo eenn eell ttoonnoo,, iinntteennssiiddaadd,, ttiimmbbrree yy dduurraacciióónn
  • 60. CAPACIDAD FFUUNNCCIIOONNAALL DDEE RREESSEERRVVAA:: EESS LLAA CCAANNTTIIDDAADD DDEE AAIIRREE QQUUEE PPUUEEDDEE IINNSSPPIIRRAARRSSEE LLUUEEGGOO DDEE UUNNAA EESSPPIIRRAACCIIOONN NNOORRMMAALL,, DDIISSTTIINNDDIIEENNDDOO LLOOSS PPUULLMMOONNEESS AALL MMAAXXIIMMOO SSUU VVAALLOORR EESS DDEE AAPPRROOXXIIMMAADDAAMMEENNTTEE 33550000 mmll.. CCAAPPAACCIIDDAADD FFUUNNCCIIOONNAALL RESIDUAL:: EEss LLAA CCAANNTTIIDDAADD DDEE AAIIRREE QQUUEE PPEERRMMAANNEECCEE EENN LLOOSS PPUULLMMOONNEESS AALL FFIINNAALL DDEE UUNNAA EESSPPIIRRAACCIIOONN NNOORRMMAALL.. CCAAPPAACCIIDDAADD VVIITTAALL:: EEss LLAA CCAANNTTIIDDAADD MMAAXXIIMMAA DDEE AAIIRREE QQUUEE PPUUEEDDEE EELLIIMMIINNAARRSSEE LLUUEEGGOO DDEE UUNNAA IINNSSPPIIUURRAACCIIOONN MMAAXXIIMMAA .. CCAAPPAACCIIDDAADD PPUULLMMOONNAARR TTOOTTAALL:: EESS LLAA CCAANNTTIIDDAADD MMAAXXIIMMAA DDEE AAIIRREE QQUUEE CCOONNTTIIEENNEENN LLOOSS PPUULLMMOONNEESS LLUUEEGGOO DDEE IINNSSPPIIRRAACCIIOONN FFOORRZZAADDAA..
  • 61. DDAATTOOSS IIMMPPOORRTTAANNTTEESS DDIISSNNEEAA:: EEss llaa sseennssaacciióónn ddeessaaggrraaddaabbllee yy ccoonncciieennttee ppaarraa rreessppiirraarr.. EEss uunnoo ddee llooss ssíínnttoommaass mmááss ffrreeccuueenntteess,, ppuueess aauunn ppeerrssoonnaass nnoorrmmaalleess ppuueeddeenn pprreesseennttaarrlloo CCIIAANNOOSSIISS:: EEss llaa ccoolloorraacciióónn aazzuullaaddaa ddee ppiieell ,, mmuuccoossaass yy lleecchhooss uunngguueeaalleess,, ppoorr llaa eexxiisstteenncciiaa ddee ppoorr lloo mmeennooss 55 ggrr.. %% ddee HHbb rreedduucciiddoo eenn llaa ssaannggrree ((rreedd ccaappiillaarr)) oo ddee ppiiggmmeennttooss hheemmoogglloobbíínniiccooss aannóómmaallooss ((MMeettaa hheemmoogglloobbiinnaa oo SSuullffoohheemmoogglloobbiinnaa)) eenn llooss ggllóóbbuullooss rroojjooss TTOOSS:: LLaa TTooss eess eell ““SSíínnttoommaa”” mmááss ffrreeccuueennttee eenn llaass eennffeerrmmeeddaaddeess ddeell aappaarraattoo rreessppiirraattoorriioo.. EEss uunn rreefflleejjoo nnoorrmmaall ddee ddeeffeennssaa qquuee ttiieennee ppoorr ffiinnaalliiddaadd eexxppuullssaarr eell ccoonntteenniiddoo ddee llaass vvííaass aaéérreeaass hhaacciiaa eell eexxtteerriioorr.. EExxppeeccttoorraacciioonneess:: llaa eexxppuullssiióónn aall eexxtteerriioorr ppoorr mmeeddiioo ddee llaa ttooss ddee mmaatteerriiaall ccoonntteenniiddoo eenn eell aappaarraattoo rreessppiirraattoorriioo ((eessppuuttoo)).. NNoorrmmaallmmeennttee ssee ffoorrmmaa eenn llaass vvííaass aaéérreeaass uunnaa ppeeqquueeññaa ccaannttiiddaadd ddee sseeccrreecciioonneess ((110000mmll..)),, ccoonnssttiittuuiiddoo ppoorr mmooccoo,, eessccaassooss lleeuuccoocciittooss,, ccéélluullaass ddee ddeessccaammaacciióónn ddeell eeppiitteelliioo yy ppaarrttííccuullaass ddee ppoollvvoo..
  • 62. DDAATTOOSS IIMMPPOORRTTAANNTTEESS VVOOMMIICCAA:: EExxppuullssiióónn bbrruussccaa yy eexxpplloossiivvaa ppoorr llaass vvííaass rreessppiirraattoorriiaass ddee uunnaa ggrraann ccaannttiiddaadd ddee ppuuss oo llííqquuiiddoo ddee oottrraa nnaattuurraalleezzaa,, aall vvoollccaarrssee eenn uunn bbrroonnqquuiioo ddee aavveennaammiieennttoo.. HHEEMMOOPPTTIISSIISS:: EEss llaa eexxppuullssiióónn ddee ssaannggrree ppoorr llaa bbooccaa pprroocceeddeennttee ddeell áárrbbooll ttrraaqquueeoo bbrroonnqquuiiaall oo ppaarréénnqquuiimmaa ppuullmmoonnaarr,, hhaabbiittuuaallmmeennttee ccoonn llaa ttooss.. EEssttee ttéérrmmiinnoo eenngglloobbaa ddeessddee eell eessppuuttoo tteeññiiddoo ccoonn ssaannggrree ((EEssppuuttoo HHeemmooppttooiiccoo)) hhaassttaa llaa hheemmooppttiissiiss ffrraannccaa qquuee ppuueeddee ccoommpprroommeetteerr llaa vviiddaa ddeell ppaacciieennttee ((HHeemmooppttiissiiss aammeennaazzaannttee)).. DDOOLLOORR TTOORRAACCIICCOO:: EEss uunn ssíínnttoommaa ddee eexxttrraaoorrddiinnaarriiaa iimmppoorrttaanncciiaa,, ppoorr ssuuss ddiivveerrssooss ssiiggnniiffiiccaaddooss ddeessddee eennffeerrmmeeddaaddeess bbaannaalleess hhaassttaa ggrraavveess.. TTooddaass llaass eessttrruuccttuurraass ddeell ttóórraaxx ppoosseeeenn ddiivveerrssooss rreecceeppttoorreess ppaarraa eell ddoolloorr eexxcceeppttoo:: ppaarréénnqquuiimmaa ppuullmmoonnaarr,, bbrroonnqquuiiooss ppeeqquueeññooss,, ggaanngglliiooss,, pplleeuurraa vviisscceerraall,, ppeerriiccaarrddiioo vviisscceerraall.. LLaass vviiaass ccoonndduuccttoorraass ssoonn llooss nneerrvviiooss iinntteerrccoossttaalleess,, eell ffrréénniiccoo,, ffiibbrraass aaffeerreenntteess ddeell XX ppaarr yy eell ssiimmppááttiiccoo ttoorráácciiccoo..