Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (19)
Viewers also liked
Viewers also liked (20)
Similar to El aborto
Similar to El aborto (19)
El aborto
- 1. BIOÉTICA EELL AABBOORRTTOO FFrr.. JJaaiimmee IIvváánn SSáánncchheezz AAddaappttaacciióónn yy ttrraadduucccciióónn ddeell ccuurrssoo ddee bbiiooééttiiccaa:: LLaa VViittaa nneellllee nnoossttrree mmaannii PPrrooff.. MMaauurriizziioo PPiieettrroo FFaaggggiioonnii PPaarrttee sseeccoonnddaa –– BBiiooeettiiccaa ddeellll’’iinniizziioo ddeellllaa vviittaa LL´aabboorrttoo..
- 2. DDeeffiinniicciióónneess yy ddiissttiinncciioonneess SSee eennttiieennddee ttrraaddiicciioonnaallmmeennttee ppoorr aabboorrttoo llaa iinntteerruuppcciióónn ddee uunnaa ggrraavviiddaannzzaa aanntteess qquuee eell nnuueevvoo sseerr sseeaa aauuttóónnoommaammeennttee vviittaall.. – EEll aabboorrttoo eessppoonnttáánneeoo eess aaqquueell qquuee ssee vveerriiffiiccaa ppoorr ccaauussaass aacccciiddeennttaalleess oo ppaattoollóóggiiccaass iinnddeeppeennddiieenntteess ddee llaa vvoolluunnttaadd hhuummaannaa.. – EEll aabboorrttoo pprrooccuurraaddoo,, ddeebbiiddoo aa uunnaa iinntteenncciioonnaalliiddaadd hhuummaannaa ddiirreeccttaa,, eess aaqquueelllloo qquuee iinntteerreessaa ddeessddee eell ppuunnttoo ddee vviissttaa ééttiiccoo.. AAccttuuaallmmeennttee llaa ppoossssiibbiilliiddaadd ddee ffoorrmmaarr eemmbbrriioonneess ffuueerraa ddeell ccuueerrppoo mmaatteerrnnoo,, hhaaccee iinnssuuffiicciieennttee llaa ddeeffiinniicciióónn ttrraaddiicciioonnaall,, ppuuddiieennddoossee tteenneerr llaa ssuupprreessiióónn ddee llaa vviiddaa ddeell eemmbbrriióónn aanntteess ddee ssuu ttrraannssffeerriimmiieennttoo eenn eell úútteerroo oo ddeell aanniiddaammiieennttoo yy ppoorr ttaannttoo ssiinn qquuee llaa ggrraavviiddaannzzaa ppuueeddaa ddeecciirrssee vveerrddaaddeerraammeennttee iinniicciiaaddaa.. «EEll aabboorrttoo pprrooccuurraaddoo eess eell aasseessiinnaattoo ddeelliibbeerraaddoo yy ddiirreeccttoo,, ccoommoo qquuiieerraa qquuee ssee rreeaalliiccee,, ddee uunn sseerr hhuummaannoo eenn llaa ffaassee iinniicciiaall ddee ssuu eexxiisstteenncciiaa,, ccoommpprreennddiiddaa eennttrree llaa ccoonncceeppcciióónn yy eell nnaacciimmiieennttoo».. EEvvaannggeelliiuumm VViittaaee,, nn.. 5588..
- 3. LLooss pprroocceeddiimmiieennttooss ddee iinntteerrrruuppcciióónn ddeell eemmbbaarraazzoo EEnn bbaassee aa llaa ccoonnvviicccciióónn qquuee ssee ddeebbee rreeccoonnoocceerr uunnaa vviiddaa hhuummaannaa ddeessddee llooss pprriimmeerrooss mmoommeennttooss ddee llaa ccoonncceeppcciióónn,, ssee ddeebbeenn rreetteenneerr ccoommoo vveerrddaaddeerraass iinntteerrrruuppcciioonneess ddeell eemmbbaarraazzoo ttooddooss llooss pprroocceeddiimmiieennttooss qquuee lllleevvaann aa llaa mmuueerrttee ddeell eemmbbrriióónn,, sseeaa eenn ffaassee pprree--aanniiddaattoorriiaa sseeaa eenn ffaassee ppoosstt--aanniiddaattoorriiaa.. DDeessddee eell ppuunnttoo ddee vviissttaa ccllíínniiccoo,, llaa eelleecccciióónn ddee llaa ttééccnniiccaa ccoonn llaa ccuuaall iinntteerruummppiirr uunn eemmbbaarraazzoo ddeeppeennddee ddee llaa ééppooccaa eenn llaa ccuuaall eess rreeaalliizzaaddaa llaa ffeeccuunnddaacciióónn.. DDeennttrroo ddee llooss 3300 ddííaass:: – iinntteerrcceeppttiivvaass,, qquuee iimmppiiddeenn eell aanniiddaammiieennttoo ((eessppiirraall,, mmiinniippííllddoorraa ddee pprrooggeesstteerroonnaa,, ppííllddoorraa ddeell ddííaa ddeessppuuééss)) – ccoonnttrraaggeessttaattiivvooss,, qquuee iinntteerrffiieerreenn ccoonn llaa pprrooggeesstteerroonnaa ((eejjmm.. RRUU448866))
- 4. LLaa ssppiirraallee ((IIUUDD)) FFoorrmmaass,, ddiimmeennssiioonneess yy ppoossiicciióónn eenn eell úútteerroo EEssppiirraall mmeeddiiccaaddaa ccoonn eell rraammee EEssppiirraall mmeeddiiccaaddaa ccoonn uunn pprrooggeessttíínniiccoo
- 5. MMeeccaanniissmmoo ddee aacccciióónn ddee RRUU 448866
- 6. LLooss pprroocceeddiimmiieennttooss ddee iinntteerrrruuppcciióónn ddeell eemmbbaarraazzoo DDeennttrroo ddeell pprriimmeerr ttrriimmeessttrree – aassppiirraacciióónn eennddoouutteerriinnaa ppoorr vvííaa vvaaggiinnaall ccoonn ccáánnuullaass fflleexxiibbiilleess – ddiillaattaacciióónn ddeell ccaannaall cceerrvviiccaall yy rraassppaaddoo DDeessppééss ddeell pprriimmeerr ttrriimmeessttrree – ddiillaattaacciióónn cceerrvviiccaall yy vvaacciiaammiieennttoo ccoonn ppiinnzzaa ddee aanniillllooss ((eell ffeettoo vviieennee hheecchhoo ppeeddaazzooss)) – aallttaass ddoossiiss ttrraannssvvaaggiinnaalleess ddee pprroossttaagglláánnddiinnee EE22 DDeessppúúeess ddee llaa 1166aa sseemmaannaa – EEll vvaacciiaammiieennttoo eess pprreecceeddiiddoo ddee llaa ssuummiinniissttrraacciióónn ddee ffáárrmmaaccooss qquuee eessttiimmuullaann llaass ccoonnttrraacccciioonneess uutteerriinnaass yy llaa ddiillaattaacciióónn cceerrvviiccaall ((eejjmm.. ssoolluucciióónn ssaalliinnaa hhiippeerrttóónniiccaa iinnttrraammnniióóttiiccaa))
- 7. VVaalloorraacciioonneess ééttiiccaass:: eenn llaa ttrraaddiicciióónn LLaa vvaalloorraacciióónn ééttiiccaa ddeell aabboorrttoo ssee pprreesseennttaa ccllaarraa eenn ccuuaannttoo aa llooss pprriinncciippiiooss,, ppeerroo mmuuyy ccoommpplleejjaa eenn mmuucchhooss ccaassooss ccoonnccrreettooss,, iinnvvoolluuccrraannddoo vvaalloorreess qquuee llaass cciirrccuunnssttaanncciiaass ppoonneenn oo ppaarreecceenn ccoollooccaarr eenn ccoonnfflliiccttoo.. EEll JJuurraammeennttoo ddee HHiippóóccrraatteess,, aappaarreeccee eenn eell ssiigglloo VV aa.. CC..,, pprreecciioossoo tteessttiimmoonniioo ddeell eetthhooss ddeell mmééddiiccoo aannttiigguuoo,, ddiiccee:: «AA nniinngguunnaa mmuujjeerr llee ddaarréé uunn mmeeddiiccaammeennttoo aabboorrttiivvoo».. LLooss tteexxttooss ddee llaa SSaaggrraaddaa EEssccrriittuurraa nnoo hhaabbllaann nnuunnccaa ddee aabboorrttoo vvoolluunnttaarriioo,, ppeerroo ccoollooccaann ssiieemmpprree eenn lluuzz uunnaa ssiinngguullaarr ccoonnssiiddeerraacciióónn ddeell sseerr hhuummaannoo eenn eell rreeggaazzoo mmaatteerrnnoo yy aalluuddeenn aa uunnaa rreellaacciióónn ddeell hhoommbbrree ccoonn DDiiooss ddeessddee llooss aallbboorreess ddee ssuu eexxiisstteenncciiaa.. EEnn llaa ttrraaddiicciióónn ccrriissttiiaannaa llaa ccoonnddeennaa ddeell aabboorrttoo,, ccoommoo aaqquueellllaa ddeell iinnffaannttiicciiddiioo,, eess ccoonnssttaannttee yy sseevveerraa aa ppaarrttiirr ddee llaa DDiiddaajjéé,, eessccrriittoo aauuttoorréévvoollee ddeell ssiigglloo II:: «NNoo mmaattaarrááss ccoonn eell aabboorrttoo eell ffrruuttoo ddeell úútteerroo yy nnoo hhaarrááss mmoorriirr eell nniiññoo yyaa nnaacciiddoo»..
- 8. VVaalloorraacciioonneess ééttiiccaass:: eenn llaa ttrraaddiicciióónn EEssttaa ccoonnddeennaa rreessuullttaa iinnddeeppeennddiieennttee ddee llaass tteeoorrííaass ssoobbrree eell mmoommeennttoo eenn eell ccuuaall vviieennee iinnffuussaa eell aallmmaa:: ssee vveeííaa aallgguunnaa ddiiffeerreenncciiaa eennttrree uunn ffeettoo ttooddaavvííaa nnoo aanniimmaaddoo yy uunn ffeettoo aanniimmaaddoo,, ppeerroo eenn aammbbooss ccaassooss llaa iilliicciittuudd ddeell aabboorrttoo eerraa iinnddiissccuussaa.. LLaa ccoonnvviicccciióónn yy llaa pprraaxxiiss ddee llaa ccoommuunniiddaadd ccrriissttiiaannaa ssoonn bbiieenn eexxpprreessaaddaass ppoorr TTeerrttuulllliiaannoo:: «EEss uunn hhoommiicciiddiioo aannttiicciippaaddoo iimmppeeddiirr eell nnaacciimmiieennttoo;; ppooccoo iimmppoorrttaa qquuee ssee ssuupprriimmaa eell aallmmaa yyaa nnaacciiddaa oo qquuee ssee llee hhaaggaa ddeessaappaarreecceerr eenn eell nnaacciimmiieennttoo.. EEss yyaa hhoommbbrree aaqquueell qquuee lloo sseerráá».. «EEll sseerr hhuummaannoo vvaa rreessppeettaaddoo yy ttrraattaaddoo ccoommoo uunnaa ppeerrssoonnaa ddeessddee ssuu ccoonncceeppcciióónn yy,, ppoorr ttaannttoo,, ddeessddee aaqquueell mmiissmmoo mmoommeennttoo ssee llee ddeebbeenn rreeccoonnoocceerr llooss ddeerreecchhooss ddee llaa ppeerrssoonnaa,, eennttrree llooss ccuuaalleess aannttee ttooddoo eell ddeerreecchhoo iinnvviioollaabbllee ddee ttooddoo sseerr hhuummaannoo iinnoocceennttee aa llaa vviiddaa».. DDoonnuumm VViittaaee II,, 11.. EEll aabboorrttoo eess,, ppoorr ddeeffiinniicciióónn,, eexxttiinncciióónn ddee uunnaa vviiddaa hhuummaannaa ddeell eessttaaddoo nnaacciieennttee yy nnoossoottrrooss ssaabbeemmooss,, ppoorr rraazzoonneess yy ppoorr ffee,, qquuee ssuupprriimmiirr uunnaa vviiddaa hhuummaannaa iinnoocceennttee nnoo eess nnuunnccaa jjuussttiiffiiccaabbllee..
- 9. VVaalloorraacciioonneess ééttiiccaass:: eenn llaa ttrraaddiicciióónn EEll ppeennssaammiieennttoo ddee llaa iigglleessiiaa ssoobbrree eessttee ggrraavvee pprroobblleemmaa nnoo ppuueeddee sseerr ccaammbbiiaaddoo nnii ppuueeddee ccaammbbiiaarr,, eessttaannddoo eenn jjuueeggoo eell vvaalloorr aallttííssiimmoo ddee llaa vviiddaa hhuummaannaa.. CCffrr.. CCDDFF,, DDeeccllaarraacciióónn ssoobbrree eell aabboorrttoo pprrooccuurraaddoo,, 1188 nnoovveemmbbrree 11997744;; EEvvaannggeelliiuumm VViittaaee,, nnnn.. 5588--6622;; 6688--7733.. PPrrooppiioo eenn eessttaa eennccíícclliiccaa,, eell SSaannttoo PPaaddrree JJPPIIII,, ttoommóó aaccttoo ddee llaa ttrraaddiicciióónn uunnáánniimmee,, hhaa rreetteenniiddoo rreepprrooppoonneerr llaa ddooccttrriinnaa ccaattóólliiccaa eenn uunnaa pprrooppoossiicciióónn ddee ttoonnoo pprróóxxiimmoo aa llaa ddeeffiinniicciióónn:: «CCoonn llaa aauuttoorriiddaadd qquuee CCrriissttoo hhaa ccoonnffeerriiddoo aa PPeeddrroo yy aa ssuuss ssuucceessoorreess,, eenn ccoommuunniioonn ccoonn llooss oobbiissppooss...... ddeeccllaarroo qquuee eell aabboorrttoo ddiirreeccttoo,, eessttoo eess,, qquueerriiddoo ccoommoo ffiinn oo ccoommoo mmeeddiioo,, ccoonnssttiittuuyyee ssiieemmpprree uunn ddeessoorrddeenn mmoorraall ggrraavvee,, eenn ccuuaannttoo aasseessiinnaattoo ddeelliibbeerraaddoo ddee uunn sseerr hhuummaannoo iinnoocceennttee».. EEvvaannggeelliiuumm VViittaaee,, nn.. 6622.. EEssttaa aaffiirrmmaacciióónn rreessuullttaa vveerrddaaddeerraa nnoo ssóólloo aa llaa lluuzz ddee llaa ffee,, ssiinnoo qquuee ttaammbbiiéénn lloo rreessuullttaa aa llaa rreeccttaa rraattiioo,, ffuunnddaaddaa ssoobbrree llaa lleeyy nnaattuurraall.. TTaammbbiiéénn ffuunnddaaddaa ssoobbrree llaa PPaallaabbrraa ddee DDiiooss eessccrriittaa,, ttrraannssmmiittiiddaa yy eennsseeññaaddaa ppoorr llaa TTrraaddiicciióónn yy eell MMaaggiisstteerriioo oorrddiinnaarriioo yy uunniivveerrssaall..
- 10. VVaalloorraacciioonneess ééttiiccaass:: rreessppoonnssaabbiilliiddaadd ppeerrssoonnaall yy ccoolleeccttiivvaa LLaa vviiddaa hhuummaannaa qquuee nnaaccee eess ccoonnffiiaaddaa ttoottaallmmeennttee aall ccuuiiddaaddoo yy aa llaa pprrootteecccciióónn ddee llaa mmaaddrree,, ppeerroo cciirrccuunnssttaanncciiaass ddrraammááttiiccaass oo ttaammbbiiéénn rraazzoonneess eeggooííssttaass,, ppuueeddeenn lllleevvaarr aa uunnaa mmuujjeerr aa ssuupprriimmiirr llaa vviiddaa qquuee ppoorrttaa eenn ssii.. EEss,, ssiinn eemmbbaarrggoo iinnjjuussttoo eecchhaarr ttooddaa llaa rreessppoonnssaabbiilliiddaadd ddee uunn aabboorrttoo aa llaa mmaaddrree,, ppoorrqquuee,, aall llaaddoo ddee llaa mmuujjeerr,, eessttáánn oottrraass ppeerrssoonnaass ccuuyyaa rreessppoonnssaabbiilliiddaadd ppuueeddee sseerr iigguuaall yy eenn ooccaassiioonneess mmaayyoorr qquuee llaa ddee llaa mmiissmmaa mmaaddrree.. PPuueeddee sseerr ccuullppaabbllee eell ppaaddrree ddeell nniiññoo qquuee eemmppuujjaa ddiirreeccttaammeennttee llaa mmaaddrree aa aabboorrttaarr oo iinnddiirreeccttaammeennttee,, ddeejjáánnddoollaa ssóóllaa ffrreennttee aa llooss pprroobblleemmaass,, eenn ooccaassiioonneess eennoorrmmeess,, ddee uunn eemmbbaarraazzoo.. NNoo ssee ppuueeddee ttaammppooccoo oollvviiddaarr llaa ssoolliicciittaacciióónn oo llaa ccoommpplliicciiddaadd qquuee pprroovviieenneenn ddee llooss ppaarriieenntteess,, aammiiggooss,, ccoonnsseejjeerrooss ddee llooss ccoonnssuullttoorriiooss ppúúbblliiccooss.. UUnnaa ggrraavvee rreessppoonnssaabbiilliiddaadd rreeccaaee ssoobbrree mmééddiiccooss yy eennffeerrmmeerrooss((aass)) qquuee pprroovvooccaann ccoonnccrreettaammeennttee eell aabboorrttoo.. EExxiisstteenn,, ddee oottrroo llaaddoo,, ppeessaanntteess rreessppoonnssaabbiilliiddaaddeess ccoolleeccttiivvaass aa nniivveell ddee lleeggiissllaacciióónn yy ddee mmaassss--mmeeddiiaa,, qquuee ccoonnttrriibbuuyyeenn aa ccrreeaarr uunnaa vveerrddaaddeerraa yy pprrooppiiaa «eessttrruuccttuurraa ddee ppeeccaaddoo ccoonnttrraa llaa vviiddaa hhuummaannaa ttooddaavvííaa nnoo nnaacciiddaa».. EEvvaannggeelliiuumm VViittaaee,, nn.. 5588..
- 11. VVaalloorraacciióónn ééttiiccaa:: ccaassooss llíímmiittee EExxiisstteenn aallgguunnooss ccaassooss eexxeeppcciioonnaalleess qquuee nnoo ccaammbbiiaann eell jjuuiicciioo ééttiiccoo ssoobbrree eell aabboorrttoo,, ppeerroo qquuee pprreesseennttaann rreeaalleess yy ddrraammááttiiccaass ddiiffiiccuullttaaddeess ddee eelleecccciióónn,, ppoorrqquuee eenn aallgguunnaass cciirrccuussttaanncciiaass eell vvaalloorr ddee llaa vviiddaa hhuummaannaa iinnoocceennttee vviieennee aa ccoonnffrroonnttaarrssee ccoonn oottrrooss vvaalloorreess ffuunnddaammeennttaalleess ddee llaa ppeerrssoonnaa,, iinncclluuííddaa llaa vviiddaa mmiissmmaa ddee llaa mmaaddrree.. EEll aabboorrttoo tteerraappééuuttiiccoo EEll aabboorrttoo eeuuggeennééttiiccoo EEll aabboorrttoo ddeessppuuééss ddee vviioollaacciióónn SSoonn ssiittuuaacciioonneess ddiiffíícciilleess qquuee vvaann jjuuzzggaaddaass ccoonn ddiissccrreecciióónn yy mmiisseerriiccoorrddiiaa..
- 12. EEll aabboorrttoo tteerraappééuuttiiccoo EEss eell aabboorrttoo pprraaccttiiccaaddoo ppaarraa ssaallvvaarr llaa vviiddaa ddee llaa mmaaddrree oo ppaarraa eevviittaarrllee uunn ggrraavvee ee iirrrreevveerrssiibbllee ddaaññoo ddee ssaalluudd.. EEll eemmbbaarraazzoo ppuueeddee sseerr ppeelliiggrroossoo ppaarraa llaa mmaaddrree ssii:: – EEll eemmbbrriióónn ssee aanniiddaa eenn sseeddeess aannoorrmmaalleess ((ggrraavviiddaannzzaa eeccttóóppiiccaa));;
- 13. EEll aabboorrttoo tteerraappééuuttiiccoo – ccoonn eell pprroocceeddeerr ddee llaa ggeessttaacciióónn,, ssee mmaanniiffiieessttaann llooss ssiiggnnooss ddee llaa eeccllaammppssiiaa ggrraavvííddiiccaa ((ccoonn aallzzaammiieennttooss oopprreessoorreess yy ggrraavveess ddaaññooss ooccuullaarreess yy rreennaalleess,, hhaassttaa llaa mmuueerrttee));; – ssee aaggrraavvaann eennffeerreemmeeddaaddeess yyaa pprreesseenntteess ((iinnssuuffiicciieenncciiaa ccaarrddiiaaccaa oo rreennaall)).. EEnn ccaassooss ssiimmiillaarreess llaa iinntteerrrruuppcciióónn ddeell eemmbbaarraazzoo ppaarreeccee llaa úúnniiccaa tteerraappiiaa pprraaccttiiccaabbllee ttoommaannddoo eell nnoommbbrree ddee aabboorrttoo tteerraappeeuuttiiccoo.. UUnn vveerrddaaddeerroo ccoonnfflliiccttoo ddee vvaalloorreess ppuueeddee ddaarrssee ssóólloo ssii vviiddaa yy ssaalluudd ddee llaa mmaaddrree ssoonn sseerriiaammeennttee aammeennaazzaaddaass,, ppeerroo vviissttooss llooss mmeeddiiooss tteerraappeeuuttiiccooss aa ddiissppoossiicciióónn hhooyy,, eessttaa eevviiddeenncciiaa eess rraarraa..
- 14. EEll aabboorrttoo tteerraappééuuttiiccoo EEll mmééddiiccoo ddee bbuueennaa ccoonncciieenncciiaa nnoo ddeebbee ddeecciiddiirr aa pprriioorrii aa ffaavvoorr ddee llaa vviiddaa ddee llaa mmaaddrree oo llaa ddeell nniiññoo.. EEll ddeebbee:: – iinnffoorrmmaarr oobbjjeettiivvaammeennttee yy hhoonneessttaammeennttee aa llaa mmuujjeerr – bbuussccaarr pprreesseerrvvaarr aammbbaass vviiddaass:: pprraattiiccaannddoo llaass tteerraappiiaass ddiissppoonniibblleess,, tteenniieennddoo bbaajjoo eessttrriiccttoo ccoonnttrrooll eell aanniiddaammiieennttoo yy eell eemmbbaarraazzoo,, aannttiicciippaannddoo eell ppaarrttoo aappeennaass eexxiissttaa llaa eessppeerraannzzaa qquuee eell ffeettoo ppuueeddaa ssoobbrreevviivviirr.. EEnn vviissttaa ddeell jjuuiicciioo ééttiiccoo,, eexxiissttee uunnaa ddiiffeerreenncciiaaaa eennttrree eell aabboorrttoo:: – ddiirreeccttaammeennttee qquueerriiddoo ccoommoo tteerraappiiaa ((aabboorrttoo tteerraappééuuttiiccoo eenn sseennttiiddoo eexxttrriiccttoo)) SSee ttrraattaa ddee uunn mmeeddiioo mmaalloo ((eell aasseessiinnaattoo ddeell ffeettoo)) uussaaddoo ppaarraa oobbtteenneerr eell ffiinn bbuueennoo ((llaa ssaannaacciióónn ddee llaa mmaaddrree)) yy nnoo ssee ppuueeddee nnuunnccaa yy ppoorr nniinnggúúnn mmoottiivvoo ddeesseeaarr ddiirreeccttaammeennttee llaa mmuueerrttee ddee uunn iinnoocceennttee.. – ccoommoo eeffeeccttoo,, nnoo ddiirreeccttaammeennttee ddeesseeaaddoo,, ddee uunn aaccttoo mmééddiiccoo ddiirreeccttaammeennttee ffiinnaalliizzaaddoo aa ssaannaarr llaa mmuujjeerr yy ssóólloo sseeccuunnddaarriiaammeennttee ccaauussaa ddee aabboorrttoo MMoorraallmmeennttee ccoorrrreeccttoo,, eenn bbaassee aall pprriinncciippiioo ddeell ddoobbllee eeffeeccttoo ((eess uunn aaccttoo eenn ssii tteerraappééuuttiiccoo,, ddiirriiggiiddoo eexxcclluussiivvaammeennttee aa ccuurraarr aa llaa mmaaddrree))..
- 15. EEll aabboorrttoo eeuuggeennééttiiccoo EEss eell aabboorrttoo pprraaccttiiccaaddoo ppaarraa eevviittaarr eell nnaacciimmiieennttoo ddee uunn ssuujjeettoo aaffeeccttaaddoo ddee uunnaa ggrraavvee eennffeerrmmeeddaadd ccoonnggéénniittaa.. TTaammbbiiéénn eessttee ttiippoo ddee aabboorrttoo eess llllaammaaddoo ppoorr aallgguunnooss tteerraappééuuttiiccoo,, ppeerroo eess uunn eerrrroorr,, ppoorrqquuee nnoo ccuurraa nnii aa llaa mmaaddrree nnii aall hhiijjoo.. VViieennee ttaammbbiiéénn pprrooppaaggaaddoo ccoommoo uunn mmooddoo ppaarraa pprreevveenniirr llaass eennffeerrmmeeddaaddeess ggeennééttiiccaass:: llaa pprreevveenncciióónn ccoonnssiissttee eenn eell iimmppeeddiirr llaa ccoonncceeppcciióónn ddee iinnddiivviidduuooss eennffeerrmmooss,, nnoo eenn eell ssuupprriimmiirr aaqquueellllooss qquuee yyaa eexxiisstteenn.. RRaazzoonneess eemmoottiivvaass yy ppeerrssoonnaalleess nnoo ssoonn ssuuffiicciieenntteess ppaarraa ssuupprriimmiirr uunnaa vida! vida!«NNiinngguunnoo,, nnii ssiiqquuiieerraa eell ppaaddrree yy llaa mmaaddrree ppuueeddeenn ssuussttiittuuiirrssee [[aall nniiññoo]] nnii ssiiqquuiieerraa ssii eessttáá ttooddaavvííaa eenn eell eessttaaddoo eemmbbrriioonnaall,, ppaarraa pprreeffeerriirr eenn ssuu nnoommbbrree llaa mmuueerrttee aa llaa vviiddaa».. DDee aabboorrttuu pprrooccuurraattoo,, nn.. 1144.. EEss ccoonnttrraaddiiccttoorriioo qquuee llaass lleeyyeess ttuutteelleenn llooss hhaannddiiccaapp mmeennttaalleess yy ffííssiiccooss,, ppeerroo ppeerrmmiittaann aabboorrttaarr uunn ffeettoo ddee 44 mmeesseess ppoorrqquuee eess ppoorrttaaddoorr ddee eessooss mmiissmmooss hhaannddiiccaapp..
- 16. EEll aabboorrttoo ddeessppuuééss ddee vviioollaacciióónn LLaa vviiddaa hhuummaannaa ddeebbee sseerr ddoonnaaddaa ccoonn aammoorr,, ppeerroo aallgguunnaass vveecceess uunnaa vviiddaa eess ffrruuttoo ddee vviioolleenncciiaa ccaarrnnaall!! SSee ccoommpprreennddee eell rreecchhaazzoo ppssiiccoollóóggiiccoo ddee llaa mmaatteerrnniiddaadd iimmppuueessttaa yy eell mmiieeddoo ddee llaass ddiiffiiccuullttaaddeess ssuubbssiigguuiieenntteess eenn llaass ccuuaalleess ssee eennccoonnttrraarráá llaa jjóóvveenn--mmaaddrree.. EEll nniiññoo,, nnoo oobbssttaannttee ccoonncceebbiiddoo eenn cciirrccuunnssttaanncciiaass ttaann ddrraammááttiiccaass,, eess ddeell ttooddoo iinnoocceennttee yy ssuu vviiddaa ddeebbee sseerr ttuutteellaaddaa ccoommoo aaqquueellllaa ddee ttooddaa oottrraa ccrreeaattuurraa iinnoocceennttee.. LLaa mmaaddrree,, qquuee hhaa ppaaddeecciiddoo vviioolleenncciiaa sseexxuuaall,, nnoo ppuueeddee hhaacceerr vviioolleenncciiaa ccoonnttrraa llaa vviiddaa ddeell hhiijjoo qquuee ppoorrttaa eenn ssii:: nnoo ssee ddeebbee aaññaaddiirr vviioolleenncciiaa aa vviioolleenncciiaa.. SSoobbrreettooddoo ddeebbee sseerr aayyuuddaaddaa aa bbuussccaarr ddee vveenncceerr eell mmaall ccoonn eell bbiieenn aa ttrraavvééss ddee uunn aaccttoo ddee aacceeppttaacciióónn qquuee ssee ssaabbee eess ssuuffrriiddoo,, ppeerroo lllleennoo ddee ssiiggnniiffiiccaaddooss hhuummaannooss.. LLaa ccoommuunniiddaadd ccrriissttiiaannaa ddeebbeerráá bbuussccaarr sseerr vveecciinnaa ccoonn aayyuuddaass,,yyaa sseeaann eessppiirriittuuaalleess oo mmaatteerriiaalleess aa qquuiieenn ssee eennccuueennttrraa eenn eessttaass ddiiffíícciilleess ssiittuuaacciioonneess,, eevviittaannddoo eenn ttooddoo ccaassoo ccoonnddeennaarr aa llaa lliiggeerraa ccoonn jjuuiicciiooss ssuuppeerrffiicciiaalleess..
- 17. LLaa cceennssuurraa ccaannóónniiccaa EEll aabboorrttoo eess uunnaa ggrraavvííssiimmaa ccuullppaa mmoorraall ccoonnttrroo llaa vviittaa aa llaa qquuaallee ssii ssuummssaa uunnaa ppeessaannttee ppeennaa eecccclleessiiáássttiiccaa ((llaa eexxccoommuunniióónn)),, yy ccoommppoorrttaa llaa eexxcclluussiióónn ddee llaa pppplleenniittuudd ddee llaa ccoommuunniióónn cc eecccclleessiiaallee.. «QQuuiieenn pprrooccuurraa eell aabboorrttoo,, aa llaa hhoorraa qquuee ssee ccoonnssiiggaa eell eeffeeccttoo,, iinnccuurrrree eenn llaa eexxccoommuunniióónn llaattaaee sseenntteennttiiaaee».. ((CCIICC ccaann.. 11339988)) IInnccuurrrreenn eenn llaa eexxccoommuunniióónn ttooddooss aaqquueellllooss qquuee ccoommeettaann eessttee ddeelliittoo ccoonnoocciieennddoo llaa ppeennaa,, iinncclluussoo ttaammbbiiéénn llooss ccóómmpplliicceess.. SSóólloo eell OObbiissppoo ddiioocceessaannoo yy llooss ssaacceerrddootteess qquuee ttiieenneenn ffaaccuullttaadd ppuueeddeenn aabbssoollvveerr ddee llaa eexxccoommuunniióónn yy rreeaaddmmiittiirr aa llooss ssaaccrraammeennttooss.. EEll aabboorrttoo aappaarreeccee ccoommoo uunn ddeelliittoo ppaarrttiiccuullaarrmmeennttee ooddiioossoo yy eenn aabbssoolluuttoo ccoonnttrraassttee ccoonn llaa ffee yy llaa vviiddaa ddee llaa ccoommuunniiddaadd ccrriissttiiaannaa,, ppoorrqquuee eell nnaacciittuurrnnoo eess ddeell ttooddoo iinnoocceennttee ee iinnccaappaazz ddee ddeeffeennssaa ppeerrssoonnaall.. EEll oobbssttááccuulloo ccaannóónniiccoo ppuueessttoo aall aacccceessoo aa llooss ssaaccrraammeennttooss ddeesseeaa tteenneerr ssoobbrreettooddoo uunn vvaalloorr mmeeddiicciinnaall yy ppeeddaaggóóggiiccoo:: llooss ccuullppaabblleess ssoonn aayyuuddaaddooss eenn ssuu iittiinneerraarriioo ddee ccoonnvveerrssiióónn yy ttooddooss llooss ffiieelleess ssoonn llllaammaaddooss aall rreessppeettoo yy ttuutteellaa ddee llaa vviiddaa qquuee nnaaccee..
- 18. LLaa lleeggiissllaacciióónn EEnn eell mmuunnddoo ccoonntteemmppoorráánneeoo ssee hhaa vveerriiffiiccaaddoo uunnaa aatteennuuaacciióónn ccaassii hhaassttaa llaa ddeessaappaarriicciióónn ddee llaa rreepprroobbaacciióónn ssoocciiaall ddeell aabboorrttoo,, ddee hheecchhoo nnoo hhaa eessttaaddoo pprrooppuueessttoo oo iimmppuueessttoo ccoommoo mmeeddiioo ddrráássttiiccoo ppaarraa eell ccoonnttrrooll ddee llooss nnaacciimmiieennttooss.. EEss eell ssíínnttoommaa aallaarrmmaannttee ddee uunnaa mmááss ggeenneerraall ccrriissiiss ddeell sseennttiiddoo yy ddeell vvaalloorr ddee llaa vviiddaa hhuummaannaa.. LLEEGGAALLIIZZAARR OO DDEESSPPEENNAALLIIZZAARR?? QQuuiieenn ssoossttiieennee llaa ddeessppeennaalliizzaacciióónn,, ppiieennssaa qquuee ssee ddeebbaa ccoonnttiinnuuaarr aa rreetteenneerr eell aabboorrttoo ccoommoo uunn aaccttoo mmoorraallmmeennttee ggrraavvee,, ppeerroo pprrooppoonnee ddee nnoo ccoonnssiiddeerraarrlloo uunn ddeelliittoo ppeerrsseegguuiibbllee ppeennaallmmeennttee,, aall mmeennooss eenn cciieerrttaass cciirrccuunnssttaanncciiaass,, ttaammbbiiéénn ccoommoo ffiinn ddee eelliimmiinnaarr eell aabboorrttoo ccllaannddeessttiinnoo.. EEnn eeffeeccttoo,, llaa lleeyy «ffrreeccuueenntteemmeennttee ddeebbee ttoolleerraarr aaqquueelllloo qquuee,, eenn ddeeffiinniittiivvaa,, eess uunn mmaall mmeennoorr,, ppaarraa eevviittaarr uunnoo mmááss ggrraannddee…… yy nnoo eessttáá oobblliiggaaddaa aa ccaassttiiggaarr ttooddoo...... llaa lleeyy hhuummaannaa ppuueeddee rreennuunncciiaarr aa ccaassttiiggaarr».. DDee aabboorrttuu pprrooccuurraattoo,, nnnn.. 2200--2211 ppaassssiimm.. AAqquueelllloo qquuee llaa lleeyy nnoo ppuueeddee hhaacceerr eess ddeeccllaarraarr hhoonneessttoo lloo qquuee eessttaa mmaall aa llaa lluuzz ddee llaa rraazzóónn..
- 19. LLaa lleeggiissllaacciióónn QQuuiieenn ddeesseeaa lleeggaalliizzaarr eell aabboorrttoo,, lloo rreettiieennee uunn ddeerreecchhoo oo uunnaa ccoonnqquuiissttaa.. EEll pprriinncciippiioo ddee llaa lleeggiittiimmaacciióónn sseerrííaa llaa aauuttooddeetteerrmmiinnaacciióónn ddee llaa mmuujjeerr,, qquuee ssiinn eemmbbaarrggoo ccoonnttrraaddiiccee uunnoo ddee llooss pprriinncciippiiooss ffuunnddaammeennttaalleess ddeell eejjeerrcciicciioo ddee llaa lliibbeerrttaadd,, qquuee eess aaqquueelllloo ddeell rreessppeettoo ddee llaa lliibbeerrttaadd ddee llooss oottrrooss.. EEss vveerrddaadd qquuee llaa lliibbeerrttaadd ddee llaa ccoonncciieenncciiaa eess uunn bbiieenn ffuunnddaammeennttaall ee iinnttaannggiibbllee,, ppeerroo eessaa ddeebbee sseerr ccaappáázz ddee aabbrriirrssee aall rreeccoonnoocciimmiieennttoo ddee llaa lliibbeerrttaadd ddeell oottrroo.. NNoo oobbssttaannttee ddeeppeennddiieennddoo bbiioollóóggiiccaammeennttee ddee llaa mmaaddrree,, eell eemmbbrriióónn nnoo eess uunnaa ppaarrttee ddeell ccuueerrppoo ddee llaa mmaaddrree,, eess uunn sseerr hhuummaannoo ccoonn ssuu ppeerrssoonnaall ddeerreecchhoo aa llaa vviiddaa yy llaa lliibbeerrttaadd ddee llaa mmaaddrree nnoo ppuueeddee pprreessiioonnaarr hhaassttaa ssuupprriimmiirr aaqquueellllaa mmiissmmaa vviiddaa iinnddeesseeaaddaa.. LLaa mmeennttaalliiddaadd aabboorrttiissttaa eess eexxpprreessiióónn ddee llaa mmeennttaalliiddaadd vviioolleennttaa ddee nnuueessttrraa ssoocciieeddaadd,, eenn llaa ccuuaall pprreevvaalleeccee llaa vvoolloonnttaadd ddee aallggúúnnooss mmááss ffuueerrtteess ssoobbrree llooss mmááss ddéébbiilleess:: llaa mmuujjeerr eess llaa ppaarrttee ddeebbiill ddee mmuucchhaass ssiittuuaacciioonneess,, ppeerroo eell ffeettoo eess mmááss ggrraann ddeebbee vvoossoottrrooss!!
- 20. LLaa lleeggiissllaacciióónn «LLaass lleeggiissllaacciioonneess mmooddeerrnnaass hhaann bbuussccaaddoo uunn ccoommpprroommiissoo eennttrree eell rreessppeettoo ddee llaa vviiddaa –– qquuee ddeebbeerrííaa sseerr mmaayyoorr ccuuaannttoo mmááss iinnddeeffeennssoo yy ddéébbiill eess eell iinnddiivviidduuoo –– yy llaa ddiiffccuullttaadd ddee llaa mmuujjeerr ddee aacceeppttaarr uunn eemmbbaarraazzoo iinnddeesseeaaddoo ccoonn llaa eexxiiggeenncciiaa ddee rreedduucciirr eell ppeelliiggrroo ddee llooss aabboorrttooss ccllaannddeessttiinnooss.. EEll ccoommpprroommiissoo lleeaall nnoo ssee aappooyyaa ssoobbrree aarrgguummeennttooss bbiioollóóggiiccooss oo ffiilloossóóffiiccooss;; ssiinnoo qquuee rreettiieennee eell ddeebbeerr ddee rreegguullaarr llaass ccoossttuummbbrreess pprreevvaalleenntteess eenn llaa iinntteerrrruuppcciióónn ddeell eemmbbaarraazzoo ccoonn mmaayyoorreess ggaarraannttííaass ssaanniittaarriiaass,, ssoobbrreevvoollaannddoo ssoobbrree llaa rreeaalliiddaadd hhuummaannaa ddeell eemmbbrriióónn».. DDAAVVAANNZZOO GG..,, EEttiiccaa ssaanniittaarriiaa,, MMiillaannoo 1199991188,, 115544.. SSee ttrraattaa ddee ccoommpprroommiissoo hhiippóóccrriittaa ee iinnccoonnggrruueennttee,, ccoommoo rreessuullttaa eevviiddeennttee eenn llaa lleeyy iittaalliiaannaa ssoobbrree llaa IInntteerrrruuzziioonnee vvoolloonnttaarriiaa ddii ggrraavviiddaannzzaa ((IIVVGG)) ddeell 2222 mmaaggggiioo 11997788,, nn.. 119944.. EEnn eell aarrtt.. 11 ssee aaffiirrmmaa qquuee «lloo SSttaattoo ggaarraannttiissccee iill ddiirriittttoo ddeellllaa pprrooccrreeaazziioonnee ccoosscciieennttee ee rreessppoonnssaabbiillee,, rriiccoonnoossccee iill vvaalloorree ssoocciiaallee ddeellllaa mmaatteerrnniittàà ee ttuutteellaa llaa vviittaa uummaannaa ddaall ssuuoo iinniizziioo» yy ddeessppuuééss ppaassaa aa eessppeecciiffiiccaarr mmuucchhooss ccaassooss eenn llooss ccuuaalleess ssee ppuueeddee ppeeddiirr eell aabboorrttoo ((IIVVGG))!!
- 21. LLeeyy yy mmoorraall EEnn eell jjuuzzggaarr llaass lleeyyeess aabboorrttiissttaass eess nneecceessaarriioo eevviittaarr ttaannttoo uunn iinntteeggrraalliissmmoo oobbttuussoo ccoommoo uunn iinnssiiggnniiffiiccaannttee rreellaattiivviissmmoo ééttiiccoo.. EEnn eell ccaassoo ddeell aabboorrttoo vvaallee eell pprriinncciippiioo ggeenneerraall qquuee llaa lleeyy cciivviill ddeebbee ccoonnffoorrmmaarrssee aa llaa lleeyy mmoorraall oo aall mmeennooss nnoo ooppoonneerrssee aa eellllaa,, ppoorrcchhee llaa lleeyy hhuummaannaa eennccuueennttrraa ssuu ffuueerrzzaa vviinnccuullaannttee eenn llaa ccoonnffoorrmmiiddaadd aa llaa rreeccttaa rraazzóónn.. «LLaa lleeyy hhuummaannaa ppuueeddee rreennuunncciiaarr aa ccaassttiiggaarr,, ppeerroo nnoo ppuueeddee ddeeccllaarraarr hhoonneessttoo aaqquueelllloo qquuee eess ccoonnttrraarriioo aall ddeerreecchhoo nnaattuurraall,, ppoorrqquuee ttaall ooppoossiicciióónn bbaassttaa ppaarraa hhaacceerr qquuee uunnaa lleeyy nnoo sseeaa mmááss lleeyy».. DDee aabboorrttuu pprrooccuurraattoo,, nn.. 2211.. LLaa iinnttaannggiibbiilliiddaadd ddee llaa vviiddaa iinnoocceennttee eess uunn iimmppeerraattiivvoo ddee llaa rraazzóónn aanntteess ddee sseerr uunn eexxppllíícciittoo mmaannddaammiieennttoo ddeell AATT.. UUnnaa lleeyy qquuee aaddmmiittiieessee eell aabboorrttoo ccoommoo ddeerreecchhoo ssee eennccoonnttrraarrííaa eenn ttoottaall ee iinnssaannaabbllee ccoonnttrraaddiicccciióónn ccoonn eell iinnaalliieennaabbllee ddeerreecchhoo aa llaa vviiddaa ddee ttooddoo hhoommbbrree yy vviioollaarrííaa llaa iigguuaallddaadd ddee ttooddooss ddee ffrreennttee aa llaa lleeyy.. «SSiigguuee qquuee,, ccuuaannddoo uunnaa lleeyy cciivviill lleeggiittíímmaa eell aabboorrttoo...... cceessaa,, ppoorr eessttoo mmiissmmoo,, ddee sseerr uunnaa vveerrddaaddeerraa lleeyy cciivviill,, mmoorraallmmeennttee oobblliiggaannttee» EEvvaannggeelliiuumm VViittaaee,, nn.. 7722..
- 22. LLeeyy yy mmoorraall LLaa aaccccttiittuudd ddee llooss ccrriissttiiaannooss hhaacciiaa llaass lleeggiissllaacciioonneess aabboorrttiissttaass sseerràà ddee ccoommpplleettaa ddiissoocciiaacciióónn.. «CCuuaallqquuiieerr ccoossaa aa eessttee rreessppeeccttoo qquuee sseeaa eessttaabblleecciiddoo ppoorr llaa lleeyy cciivviill,, eell hhoommbbrree nnoo ppooddrràà nnuunnccaa oobbeeddeecceerr aa uunnaa lleeyy iinnttrríínnsseeccaammeennttee iinnmmoorraall,, yy eessttoo eess eell ccaassoo ddee uunnaa lleeyy qquuee aaddmmiittiieerraa,, eenn llíínneeaa ddee pprriinncciippiioo,, llaa lliicciittuudd ddeell aabboorrttoo».. DDee aabboorrttuu pprrooccuurraattoo,, nn.. 2222 LLaa mmiissmmaa aaccttiittuudd ddeebbeerraa sseerr tteenniiddaa ppaarraa lloo qquuee rreessppeeccttaa aa llaa ppaarrttiicciippaacciióónn eenn ccaammppaaññaass ddee ooppiinniióónn aa ffaavvoorr ddeell aabboorrttoo oo llaa aassiiggnnaacciióónn ddeell pprrooppiioo vvoottoo aa ppaarrttiiddooss ppoolliittiiccooss qquuee pprreevveeeenn llaa lliibbeerraalliizzaacciióónn ddeell aabboorrttoo eenn ssuu pprrooggrraammaa.. CCffrr.. EEvvaannggeelliiuumm VViittaaee,, nn.. 7733 DDiivveerrssoo eess eell ccaassoo ddee uunn ggrruuppoo ppoollííttiiccoo qquuee ssee eemmppeeññaassee eenn hhaacceerr aapprroobbaarr uunnaa lleeyy qquuee aaddmmiittiieessee aallgguunnooss ccaassooss ddee aabboorrttoo,, ppeerroo eenn aalltteerrnnaattiivvaa aa uunnaa lleeyy eexxiisstteennttee.. DDeeccllaarraarr aabbiieerrttaammeennttee llaass pprrooppiiaass ccoonnvviicccciioonneess,, eessttee eemmppeeññoo sseerrííaa jjuussttoo yy rraazzoonnaabbllee ppoorrqquuee sseerrvviirrííaa aa lliimmiittaarr llooss ddaaññooss ddee uunnaa lleeyy iinnjjuussttaa eeyy ppoorr ttaannttoo aa hhaacceerr iinniiccuuaa llaa mmiissmmaa lleeyy
- 23. LL’’oobbiieezziioonnee ddii ccoosscciieennzzaa AAllccuunnee lleeggiissllaazziioonnii rriiccoonnoossccoonnoo aall ssiinnggoolloo ooppeerraattoorree ssaanniittaarriioo llaa ppoossssiibbiilliittàà ddii nnoonn iinntteerrvveenniirree nneellllee pprroocceedduurree aabboorrttiivvee ssee qquueessttee ccoonnttrraassttiinnoo ccoonn llee ssuuee ccoonnvviinnzziioonnii ppeerrssoonnaallii.. «NNoonn ssii ppuuòò aammmmeetttteerree...... cchhee mmeeddiiccii ee iinnffeerrmmiieerrii vveennggaannoo oobbbblliiggaattii aa ccoonnccoorrrreerree,, iinn mmooddoo pprroossssiimmoo,, aadd uunn aabboorrttoo ee aa ddoovveerr sscceegglliieerree ttrraa llaa lleeggggee ddii DDiioo ee llaa lloorroo ppoossiizziioonnee pprrooffeessssiioonnaallee».. DDee aabboorrttuu pprrooccuurraattoo,, nn.. 2222 ((ccffrr.. EEvvaannggeelliiuumm VViittaaee,, nnnn.. 7733--7744)).. IInn IIttaalliiaa,, ll’’oobbiieettttoorree èè eessoonneerraattoo «ddaall ccoommppiimmeennttoo ddeellllee pprroocceedduurree ee ddeellllee aattttiivviittàà nneecceessssaarriiaammeennttee ddiirreettttee aa ddeetteerrmmiinnaarree ll’’iinntteerrrruuzziioonnee ddii ggrraavviiddaannzzaa» ccoommee ssoommmmiinniissttrraarree pprroossttaaggllaannddiinnee oo ppoorrggeerree ii ffeerrrrii dduurraannttee ll’’iinntteerrvveennttoo.. LL’’oobbiieezziioonnee ppeerròò nnoonn ccoommpprreennddee «ll’’aassssiisstteennzzaa aanntteecceeddeennttee ee ccoonnsseegguueennttee aallll’’iinntteerrvveennttoo» ((eess.. ii pprreelliieevvii ppeerr ggllii eessaammii eemmaattoocchhiimmiiccii aanncchhee ssee iinn vviissttaa ddeellll’’aabboorrttoo,, iill ttrraassppoorrttoo ddeellllaa ddoonnnnaa iinn ssaallaa ooppeerraattoorriiaa,, llaa sstteerriilliizzzzaazziioonnee ddeeii ffeerrrrii ddooppoo ll’’iinntteerrvveennttoo)) ee nnoonn vvaallee iinn ccaassoo ddii eemmeerrggeennzzaa ppeerr ssaallvvaarree llaa vviittaa ddeellllaa mmaaddrree..
- 24. PPrreevveennzziioonnee ee rriissuullttaattii LL’’aabboorrttoo nnoonn èè uunnaa ccoonnqquuiissttaa,, mmaa uunnaa ppiiaaggaa ssoocciiaallee cchhee mmiinnaa llee sstteessssee rraaddiiccii ddeell ccoonnvviivveerree uummaannoo:: eessssoo ddeevvee ppeerrcciiòò eesssseerree pprreevveennuuttoo ccoonn mmeezzzzii aaddeegguuaattii.. «SSppeettttaa aallllaa lleeggggee iill ddoovveerree ddii pprroommuuoovveerree uunnaa rriiffoorrmmaa ddeellllaa ssoocciieettàà ee ddeellllee ccoonnddiizziioonnii ddii vviittaa iinn ttuuttttii ggllii aammbbiieennttii -- aa ccoommiinncciiaarree ddaa qquueellllii mmeennoo ffaavvoorriittii -- aaffffiinncchhéé ssiiaa rreessoo ppoossssiibbiillee,, sseemmpprree ee ddaappppeerrttuuttttoo,, aadd ooggnnii bbaammbbiinnoo cchhee vviieennee iinn qquueessttoo mmoonnddoo uunn’’aaccccoogglliieennzzaa ddeeggnnaa ddeellll’’uuoommoo».. DDee aabboorrttuu pprrooccuurraattoo,, nn.. 2233.. PPrreevveennzziioonnee rreemmoottaa:: eedduuccaarree ii ggiioovvaannii aa ccoogglliieerree ii ssiiggnniiffiiccaattii ddeellllaa sseessssuuaalliittàà,, ddeellll’’aammoorree,, ddeell ddoonnoo ddeellllaa vviittaa .. PPrreevveennzziioonnee iimmmmeeddiiaattaa:: oorrggaanniizzzzaarree ccoonnssuullttoorrii ee cceennttrrii ddii aaiiuuttoo aallllaa vviittaa ppuubbbblliiccii ee pprriivvaattii;; eedd eelliimmiinnaarree llee ccaauussee ssoocciiaallii ddii aabboorrttoo ccoonn uunnaa ppoolliittiiccaa aa ffaavvoorree ddeellllaa ffaammiigglliiaa.. NNoonn ccii ssii ddeevvee iilllluuddeerree iinnffaattttii cchhee lliibbeerraalliizzzzaarree oo ddeeppeennaalliizzzzaarree ll’’aabboorrttoo ssiiaa ssuuffffiicciieennttee,, ssee nnoonn cc’’èè uunnaa sseerriiaa ooppeerraa ddii eedduuccaazziioonnee aall vvaalloorree ddeellllaa vviittaa ee ddeellllaa mmaatteerrnniittàà..