Espoon kaupunginhallitukselle ja lautakuntien puheenjohtajille pidetty esitys, joka pohjusti Espoon palveluverkon kehittämissuunnitelmien esittelyä. Esitys kuvaa julkisten palvelujen haasteita ja kehittämisen yleisiä suuntia.

1. Espoon palveluvisio 2020
24.4.2010
Aleksi Neuvonen
www.demos.fi

2. Nykyiset palvelukonseptit ovat historiallisen kehityksen tulosta,
eivät paras tai ainoa tapa vastata tarpeisiin.
2

3. Käyttäjän kokemuksessa julkiset ja yksityiset palvelut ovat
samalla jatkumolla: odotuset molemmille ovat pitkälti samat
3

4. Yksityisellä puolella kysymys tuottavuudesta on itsestään selvä:
jos et pärjää tuottavuudessa, et pärjää ollenkaan

5. Julkisen sektorin palveluiden tuottavuus mitataan
vaikuttavuudessa.
5

6. Voiko muutos tapahtua ilman kriisiä?

7. Suomalaisen yhteiskunnan suurin muutos

9. Osaava kysyntä: Ruotsi
9

10. Olemme siirtyneet niukkuuden mallista runsauden malliin.
Mallien pelisäännöt ovat erilaiset.

11. Vuodesta 2003 luottamus ryhmää “people like me”
kohtaan on noussut merkittävästi. Luottamus on
huomattavasti laajempaa kuin lainsäätäjiä ja
yritysjohtajia kohtaan. Myös informaation lähteenä
ystävät, perheenjäsenet ja kollegat ovat
luotettavimpia.
Edelman Trust Barometer

12. Teollinen
vallankumous erotti
tuottajan ja käyttäjän.
Informaatioaika
purkaa tämän eron ja
luo uudenlaisen
”prosumerin”.

15. Vertaistoiminta mahdollistaa uudenlaisia
palvelukonsepteja

18. Vertaistuotantoon
Sektori Esimerkit ja toimijat
ajava tekijä
Tietotaitotalkoot / oma ry Uusien välineiden käyttöönotto
Koulutus Työuran uurtaja / TTL Vaikea, uusi teema
Tutkimusparvi / omaa toimintaa Tarve uusille metodeille
Äitiryhmät / neuvolat ja omaa toimintaa Uusi elämäntilanne, tuen tarve
AA-kerhot / AA ry Ongelmatilanne elämässä
Terveys Painonvartijat / yksityinen Halu elämäntapamuutokseen
Lääkäripalstat / yksityinen ja julkinen Ammattilaisten saatavuus ja vaikea kieli
Tyttöjen talo / kunta Tarve hyväksyntään sellaisena kuin on
Mummon kammari / oma ry Erityisryhmä
Sosiaali Kohtaamispaikka asunnottomille / VVA ry Erityisryhmä
Ystävätoiminta / SPR Erityisryhmän tarve kontakteihin
Fillarikanava / kunta, yksityinen ja Helsingin
Liikenne polkupyöräilijät ry
Vaikeasti tavoitettava ryhmä, pienet resurssit
VPK:t / omat ry:t Kallis palvelu, paljon odottamista
Turvallisuus Tilannehuone / yksityinen Erityiskiinnostus
Uudenlainen palvelutarve
Asuminen Loppukiri / Aktiiviset seniorit ry
Erityisryhmä

19. Epidemologisen aineiston valossa tasa-arvoisemmissa
yhteiskunnissa on vähemmän pahoinvointia kuin
jyrkän taloudellisen epätasa-arvon yhteiskunnissa.
(Richard Wilkinson&Kate Pickett: The Spirit Level)
Pelkkä hyvinvointipalvelujen tarjonta ei kuitenkaan
luo tasa-arvoa tai edes estä syrjäytymiskierrettä.
Olennaista on saada ihmiset löytämään mielekästä
tekemistä ja osallisuutta rakentavia yhteisöjä.

20. Uude haasteet edellyttävät
uudenlaista kumppanuutta.
Valmiita instituutioita niihin ei ole.

21. Niukkenevat Valtio
luonnonvarat
Kunta
Muuttuva
väestörakenne
Teknologinen
planetarismi ME
Globaali talous
Minä, me ja Yritykset
yhteiskunta
Kv. markkinat

22. Suomen Lontoon instituutin ja Suomen yrittäjien
vuonna 2009 tekemän kyselyn mukaan...
30% vastaajista arvio, että...”yrityksemme toiminnan
tavoitteet liittyvät yhteiskunnallisen tai ympäristöllisen
ongelman ratkaisuun”

28. Kansalaisten muutos tarkoittaa väistämättä
muutosta ammattirooleissa ja yhteistyön
muotojen tarpeessa.

29. Suoritetaloudesta osallistuvaan tuotantoon (Leadbeater 2004, Mokka & Neuvonen 2006)
Perinteinen Suoritetalous Osallistuva tuotanto
hyvinvointivaltio
Palveluiden Poliitikkojen ja Asiakastutkimukset ja kyselyt Dialogi palveluntarjoajien,
tavoitteet asiantuntijoiden kertovat käyttäjien ja rahoittajien
määrittelemä välillä määrittää
Suorituskykyä Panosten hallinnalla, Tehokkuudella, panosten ja Käyttäjäkokemuksen laadulla
mitataan hyvän hallinnon tuotosten suhteella ja palvelun
periaatteilla yhteiskunnallisella arvolla
Johtavien Miellyttää poliittisia Urakoiden Käyttäjätyytyväisyys,
tavoitteet hallitsijoita tehokkuustavoitteista laajempi yhteiskunnallinen
huolehtiminen hyöty
Käyttäjä Auktoriteettia Itsepalveluun tottunut Osallistuva käyttäjä
kunnioittava kuluttaja ratkaisemassa ongelmia
ammattilaisen kanssa
Innovaatiot Institutionaalisia ja Keskittyvät suorituskyvyn Ruohonjuuritason arkisia
rakenteellisia parantamiseen innovaatioita
Eetos Teknokraattinen, Markkinoiden ohjaama Demokraattinen,
elitistinen personalisoitu,
käyttäjäkeskeinen

30. Palveluvisio 2020 mielessä...
1. Palvelujärjestelmä on syntynyt osin satunnaisesti,
historiallisen kehityksen tuloksena. Nykyisten ja
tulevien käyttäjien tarpeisiin vastaamiseen tarvitaan
jatkuvia kokeiluja.
2. Kunnallisen päätöksenteon keskeisin haaste on
kokeilujen vaikuttavuuden seuraaminen ja
ohjaaminen.
3. Espoon suurin voimavara on asukkaissa, yrityksissä ja
järjestöissä.Vaikuttavuutta on vaikea saavuttaa ilman
vahvaa kumppanuutta.