Recommended
PDF
Sak(fazlası için www.tipfakultesi.org)
PDF
Yleisö- ja tapahtumaturvallisuus
PDF
Miten rokottaminen suojaa yksilöä
PDF
Rokotusosaamista sairaanhoitajille
PPT
Genel anestezi kavrami shmyo
PDF
Mitä rokottamalla on saatu aikaan
PDF
Suur- ja massatapahtumien yleisöturvallisuus
PDF
TOIMIAn suositus: Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarp...
PDF
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista
PDF
PDF
X-Ray Technician Schools in Washington
PDF
6 4 cav 3rd quarter fy12 newsletter
DOC
PDF
Ruosteesta rosoiseen kasvuun
PDF
PDF
PDF
T14 sustainability - 3 keys to avoiding ig failures - keith atteck
PPT
PPTX
PDF
Transformation Leadership Programme
PDF
PDF
Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky
PPT
PDF
Gypsy chic issue 3 editor lorraine stylianou
PDF
Understanding Business Culture of Shandong Machinery I&E Corporation (SDMIEC)...
PDF
08 11-2011 - 2 q11 conference call presentation
PPTX
20150518 toimialakohtaisten hankkeiden tuki
PDF
W3 school 2011-12-02-jukka_hassinen
PDF
Voimauta muutostilanteissa arvostavalla haastattelulla
PDF
Voimauta muutostilanteissa arvostavalla haastattelulla
More Related Content
PDF
Sak(fazlası için www.tipfakultesi.org)
PDF
Yleisö- ja tapahtumaturvallisuus
PDF
Miten rokottaminen suojaa yksilöä
PDF
Rokotusosaamista sairaanhoitajille
PPT
Genel anestezi kavrami shmyo
PDF
Mitä rokottamalla on saatu aikaan
PDF
Suur- ja massatapahtumien yleisöturvallisuus
PDF
TOIMIAn suositus: Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarp...
Viewers also liked
PDF
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista
PDF
PDF
X-Ray Technician Schools in Washington
PDF
6 4 cav 3rd quarter fy12 newsletter
DOC
PDF
Ruosteesta rosoiseen kasvuun
PDF
PDF
PDF
T14 sustainability - 3 keys to avoiding ig failures - keith atteck
PPT
PPTX
PDF
Transformation Leadership Programme
PDF
PDF
Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky
PPT
PDF
Gypsy chic issue 3 editor lorraine stylianou
PDF
Understanding Business Culture of Shandong Machinery I&E Corporation (SDMIEC)...
PDF
08 11-2011 - 2 q11 conference call presentation
Similar to Onnistu ohjausryhmän kanssa
PPTX
20150518 toimialakohtaisten hankkeiden tuki
PDF
W3 school 2011-12-02-jukka_hassinen
PDF
Voimauta muutostilanteissa arvostavalla haastattelulla
PDF
Voimauta muutostilanteissa arvostavalla haastattelulla
PDF
Kumppanuusjohtamisen malli
PDF
PPT
Muutoksen tanssi, oppivien organistaatioiden evoluutiota - Pauli Juuti
PDF
Leadership 2012: Pertti Olamaa, Projektijohtaminen – menetelmistä kulttuurin ...
PDF
PPTX
Hartikainen hyvä työ pidempi työura säätytalo final 29 10 2014
PDF
120328 uudistuminen ryhmätyöt
PDF
Mitä opin? Liiketoimintaosaamisen koulutus. Sanna Ax.
PPT
PPT
PDF
HR-seminaari 5.9.2012: Etätyöstä läsnätyöhön - tyytyväisyyttä uusin keinoin
PDF
Nuorisotyön laatu ja arviointi, Nuorisotyö -lehti 2000
PPTX
Projektit, oppimisprojektit, tiimit
PDF
Huonot käytännöt oppimisen ja kehittämisen välineenä
PDF
Onnistunut palveluintegraatio - 28 käytännössä kokeiltua ratkaisua
PPTX
Laurea 2014 project management training
More from TimoAro
PDF
PDF
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
PDF
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede
PDF
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
PDF
Missä ESR, siellä ratkaisu?
PDF
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
PDF
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
PDF
Suomen väestö -missä ja minkälaista?
PDF
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
PDF
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
PDF
Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
PDF
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
PDF
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
PDF
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
PDF
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
PDF
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
PDF
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
PDF
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
PDF
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
PDF
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
Onnistu ohjausryhmän kanssa 1. 2. 3. 4. Minkä arvosanan annatte
asteikolla 1-10
a) ohjausryhmänne aktiivisuudelle ja
vuorovaikutukselle
b) oman projektihenkilöstönne
aktiivisuudelle ja vuorovaikutukselle
© Timo Aro 2012
5. Jos teillä olisi projektinne
ensimmäinen ohjausryhmä
viikon kuluttua, mitä tekisitte
toisin kuin tähän saakka?
© Timo Aro 2012
6. 7. 8. Ohjausryhmän viralliset tehtävät…
Ensimmäisessä kokouksessa tulee sopia työskentelytavoista ja aikataulusta
Kokoontumiset vähintään 2-3 kertaa vuodessa ohjaus- ja
seurantavelvoitteen toteuttamiseksi
Kokouskutsu ja –aineisto on lähetettävä hyvissä ajoin
Käsitellään hankkeen toteuttamiseen liittyviä asioita (hanke- ja
rahoitussuunnitelman toteutuminen suhteessa tavoitteisiin, toiminnan
itsearviointi ja kokonaisarviointi, hankesuunnitelman muuttaminen ,
seurantatiedot, palautteet, tiedottaminen, väli- ja loppuraportit)
Hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen osaksi normaalia toimintaa
Lähde: Hallintoviranomaisen ohje 2/2010
© Timo Aro 2012
9. ”Ohjausryhmänarinan” tunnistaminen 1 (4)
1. Konkretian paradoksi
- Ohjausryhmien jäsenet edellyttävät projektilta konkretiaa ja konkreettisia toimenpiteitä,
mutta kukaan ei esitä täsmällisesti mitä konkreettisesti odotetaan
- Konkreettisuus on kaikkien yhteinen intressi, mutta se voi toteutua vain suhteessa
projektisuunnitelman tavoitteisiin ja puitteisiin
2. Resurssointi
- Päivitellään projektin isoja resursseja ja projektihenkilöstön määrää suhteessa ns.
normaalitoimintaan.
- Projekteilla on runsaasti resursseja yhtä aloittajaa, osallistujaa, yritystä jne. kohden eli on
kyettävä osoittamaan lisäarvo ja perustelemaan se uudelleen ja uudelleen kerta toisensa
jälkeen
© Timo Aro 2012
10. ”Ohjausryhmänarinan” tunnistaminen 2 (4)
3. Osaoptimointi
- Oman kunnan / seutukunnan /alueen / TE-toimiston jne. resurssien tai toiminnan
volyymien varmistaminen ja vahtiminen projektikokonaisuuden sijaan. Jos kunta A on
laittanut projektiin omarahoitusosuutta xx euroa ja kunta B xx euroa, niin asiakkaiden
halutaan tulevan samassa suhteessa riippumatta projektisuunnitelman määrittelemästä
asiakastarpeesta tai projektin isoista tavoitteista
- Tyydytään projektin tuotoksiin ja tuloksiin, jos omalta alueelta on xx osallistujaa tai
xx yritystä riippumatta lisäarvosta, sisällöistä tai vaikuttavuudesta
4. Jatkuva huoli päällekkäisyyksistä
- Projektin toiminnan ja tavoitteiden päällekkäisyys a) pysyvien organisaatioiden
kanssa ja b) muiden projektien kanssa
© Timo Aro 2012
11. ”Ohjausryhmänarinan” tunnistaminen 3 (4)
5. Aktiivisuus
- Projektit koetaan suhteessa toimintaympäristöön joko liian aktiivisina tai liian
passiivisina
6. ”Roskapankki” –arvo- ja asennemallit
- - Projektin oletetaan lähtökohtaisesti paikkaavan normaalitoiminnasta puuttuvia
resursseja tai palvelutuotannon aukkoja
- - Projektille ulkoistetaan vastuu kaikista niistä asiakkaista, joille ei ole löydetty
aikaisemmin ratkaisua ”poikkihallinnollisen viranomaisyhteistyön tai moniammatillisen
yhteistyön” kautta
- -Projektin odotetaan muuttavan omistajien (kuntien ja muiden toimijoiden)
yhteistyöprosesseja moniammatillisiksi, saumattomiksi ja asiakaslähtöisiksi samalla kun
projekti itse tekee vaativaa asiakas- ja tuotekehitystyötä
© Timo Aro 2012
12. ”Ohjausryhmänarinan” tunnistaminen 4 (4)
7. Omistajuus- ja kehittämisvastuu
- Projektin ja taustaorganisaatioiden roolit epäselviä
- Ohjausryhmien passiivisuus ja vähäinen kunnianhimon aste: tyydytään liian vähään
- ”Kahvikuppiohjaus” eli kuullaan projektin tilannekatsaus, mutta ei kysellä tai
kyseenalaisteta rakentavalla tavalla tavoitteiden saavuttamista tai tuotosten
käyttöönottamisen toteuttamiskelpoisuutta
8. Byrokratianarina
- ”Onko pakko kilpailuttaa?”, ”Miksi ei voi suosia oman alueen yrityksiä?”, ”Miksi on
tehtävä niin tai näin EU-projekteissa?” ,”Miksi pitää kerätä erikseen näitä erikseen
raportoivia kustannuksia”? Jne.
© Timo Aro 2012
13. Pariporina
1. Mitä projekti (projektihenkilöstö) odottaa
ohjausryhmältään?
2. Mitä ohjausryhmä odottaa projektilta ja
projektihenkilöstöltä?
© Timo Aro 2012
14. 15. Mitä ohjausryhmä odottaa projektilta ja
projektihenkilöstöltä?
1) Tuotoksia ja tuloksia
2) Konkretiaa
3) Lisäarvoa ns. normaalitoimintaan
4) Näkyvyyttä
5) Uutta osaamista, asiantuntijuutta, verkostoja, yhteyksiä jne.
6) Vahvaa kehittämisorientaatiota
© Timo Aro 2012
16. 17. Miten ohjausryhmään saadaan enemmän
tehoa?
Valmisteluun panostaminen
Roolitus
Aktivoiminen, aidon kiinnostuksen herättäminen
Vastuuttaminen
Sitouttaminen ja sitoutuminen: yhteiset tavoitteet
Tukeminen
Kriittisyys
© Timo Aro 2012
18. Millainen on tehokas ohjausryhmän kokous?
- Kesto max. 90 minuuttia
1) Lämmittely, epämuodollinen ”kahvikeskustelu” 5-10 min
2) Avaus: esityslistan tavoitteet, päivän agendan terävöittäminen,
kiinnostuksen herättäminen & sitouttaminen 10 min
3) Ohjausryhmän asialistan läpikäynti 60 minuuttia
4) (L)opetus: ohryn tavoitteiden, sovittujen asioiden, kokouksen tuotoksen
läpikäynti, motivointi jatkon osalta 10-20 minuuttia
© Timo Aro 2012
19. Hyvä ja huono esityslista?
”Mennään sieltä yli missä aita on
Kunnianhimoisempi versio
matalin” -versio
Kokouksen avaus
Kokouksen avaus Esityslistan hyväksyminen
Laillisuus ja päätösvaltaisuus Tutustuminen nuorten työpajaan ja sen
toimintaan (ohry vierailee aina eri paikassa)
Edellisen kokouksen pöytäkirja Ehdotukset hankesuunnitelman muuttamiseksi
Projektin tilannekatsaus Seurantatiedot
Muut asiat Hankkeen tilannekatsaus ja ajankohtaiset
kuulumiset
Kokouksen päättäminen
Hankkeen itsearviointi
Pajayhteistyö
Ohjausryhmän seuraava kokous
Muut asiat © Timo Aro 2012
20. Työkaluja ohjausryhmän aktivoimiseksi…
A) Projektin oma tavoitteellinen
valmistelu ja toiminta ohjausryhmä-
työskentelyn aktivoimiseksi
4D –periaatteet
3x3x3 –malli
Kohinasäädin
B) Verkostoanalyysit jne.
C) Itsearviointi: kevyet ja raskaat
menetelmät
© Timo Aro 2012
21. Projektin oma valmistelu:
4D -periaate
1.Havainnot: 2. Tavoite
Millainen olisi ihanneohjausryhmä,
Mitä hyvää omassa ohjausryhmässä on? tavoitetila?
3. Suunnitelma 4. Toiminta
Priorisointi Miten arvioidaan?
© Timo Aro 2012
22. Projektin oma valmistelu:
3x3x3 –malli ohjausryhmän tärkeimmistä tehtävistä
1. Mitkä ovat ohjausryhmän kolme tärkeintä tehtävää projektin
näkökulmasta?
2. Mitkä konkreettista projektin pitää tehdä, jotta em. kolme
tehtävää voisivat toteutua?
3. Mitkä mittarit voidaan asettaa kolmelle toimenpiteelle
onnistumisen arvioimiseksi?
© Timo Aro 2012
23. 3x3x3 –malli yhden tavoitteen osalta
Ohjausryhmän
Konkreettiset toimenpiteet Mittarit
tärkeimmät tehtävät
A3 A3
A A2 A2
A1 A1
© Timo Aro 2012
24. 25. Esimerkki verkostoanalyysistä:
Mitkä ovat projektin avainkohderyhmät tai avainsidosryhmät jne.?
”Ei toimenpiteitä”
Saatava Pidettävä Pitää
lähellä lähellä Saatava
lähemmäksi lähemmäksi
”Ei toimenpiteitä”
???
???
”Ei toimenpiteitä”
???
??? Projekti ???
???
”Ei toimenpiteitä”
© Timo Aro 2012
26. 27. Satakunnan ELY-keskuksen ylimääräinen ohjeistus ESR-projekteille
ohjausryhmien aktivoimiseksi
1. Ohjausryhmän jäsenten on osallistuttava aktiivisesti hankkeen
toiminnan säännölliseen, kriittiseen ja systemaattiseen
itsearviointiin
2. Itsearviointi sisällytetään jokaisen ohjausryhmän asialistalle
yhdeksi asiakohdaksi
3. Ohjausryhmän jäsenten esittämät näkemykset dokumentoidaan
pöytäkirjaan tai erilliseen muistioon ja niitä hyödynnetään
toiminnan jatkuvassa kehittämisessä
© Timo Aro 2012
28. Mitä on itsearviointi ohjausryhmässä?
Hankehenkilöstö, hallinnoijan taustaorganisaatio, ohjausryhmä jne. arvioivat itse
subjektiivisesti omaa toimintaansa ja sen toteutumista
Itsearvioinnissa korostuvat paikallinen tietämys ja oppiminen
Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä projektin tavoitteista, ominaispiirteistä ja
painopisteistä
Tulosten on oltava helposti ja nopeasti hankkeen hyödynnettävissä
Ohjaavana periaatteena oppimis- ja kehittämismotiivi
© Timo Aro 2012
29. Miten toteuttaa itsearviointi ohjausryhmässä?
Hanke määrittää avainkysymykset sekä tilanne- ja tarvekohtaisesti
käytettävät menetelmät
Itsearviointi voi tapahtua siten, että puheenjohtaja tai projektipäällikkö
esittää valitut avainkysymykset ja jäsenten vastaukset kirjataan ylös.
Kysymykset ja vastaukset voidaan esittää myös kirjallisesti etu- tai
jälkikäteen
Vastaamiseen kannattaa varata vähintään 15-20 minuuttia kokouksen
ajasta
© Timo Aro 2012
30. Itsearvioinnin kevyet menetelmät ohjausryhmätyöskentelyn
tehostamiseksi
Kevyet menetelmät:
SWOT -analyysit, muutoskorimallit, Sinisen Valtameren logiikka, Dialogi-
menetelmät, aivoriihet
Palvelevat ensisijaisesti projektin sisäistä kehittämistyötä tiettyyn
pisteeseen tai kehitysvaiheeseen saakka
Tuottavat nopeaa, ajantasaista ja korjaavaa tietoa projektin
etenemisestä toimeenpanon tueksi
Auttavat päivittäisten päätösten teossa
Pitävät projektihenkilötön ja ohjausryhmän jäsenet jatkuvasti
kosketuksissa hankkeen eri osien ja toteuttajien kanssa
Eivät edellytä raskaita palaute-, seuranta- ja
dokumentointijärjestelmien luomista
© Timo Aro 2012
31. Muutoskori
Näihin
Näihin
emme
voimme
voi
itse
itse
vaikuttaa
vaikuttaa
© Timo Aro 2012
32. Sinisen valtameren logiikka
Mitä voidaan vähentää? Mitä pitää vahvistaa?
- -
Mistä voidaan luopua? Mitä uutta pitää luoda?
- -
Lähde: Blue Ocean Strategy 2005) © Timo Aro 2012
33. Mitä pitää vähentää, vahvistaa,
luopua tai luoda?
Selite: Mitä toiminta voidaan Mitä olemassa olevaa
Vähentäminen voi liittyä: vähentää? pitää vahvistaa? Selite:
Vahvistaminen voi liittyä:
1. 1.
- Arvoihin tai periaatteisiin
- Konkreettisiin tavoitteisiin 2. 2. - Arvoihin tai periaatteisiin
- Toimintatapoihin 3. 3. - Konkreettisiin tavoitteisiin
- Organisaation - Toimintatapoihin
rakenteeseen
4. 4. - Organisaation
5. 5. rakenteeseen
Mistä voidaan luopua Mitä uutta pitää luoda? Selite:
kokonaan? 1. Uuden luominen
Selite: voi liittyä:
1. 2.
Luopuminen voi liittyä:
2. 3. - Arvoihin tai periaatteisiin
- Konkreettisiin tavoitteisiin
- Arvoihin tai periaatteisiin 3. 4.
- Konkreettisiin tavoitteisiin - Toimintatapoihin
- Toimintatapoihin
4. 5. - Organisaation
- Organisaation 5. rakenteeseen
rakenteeseen
OBS! Potentiaalisten uusien
asiakasryhmien tarpeet ja
preferenssit
Lähde: Kim ja Mauborgne; Sinisen valtameren logiikka
© Timo Aro 2012
34. Itsearvioinnin raskaat menetelmät ohjausryhmätyöskentelyn
tehostamiseksi
Raskaat menetelmät:
Käyttö edellyttää huolellista ennakkosuunnittelua ja menetelmän
kaikkien käyttövaiheiden huolellista dokumentaatiota
Perustuvat järjestelmällisyyteen ja toistettavuuteen
Esimerkkejä: Looginen viitekehys (LogFrame), CAF, EFQM, BSC, ja
erilaiset tulevaisuusorientoituneet skenaariotekniikat (mm. Delfoi,
heikot signaalit, PESTE -analyysit, Villit kortit jne.)
© Timo Aro 2012
35. Hyviä esimerkkejä itsearviointikysymyksistä ohjausryhmän
jäsenille
Eteneekö hanke asetettujen tavoitteiden mukaisesti?
Jos hanke alkaisi nyt, mitä toivoisitte tehtävän toisella tavalla ja miksi?
Ovatko tavoitteet edelleen tarkoituksenmukaiset?
Missä asioissa on ollut ongelmia?
Mikä on ollut hankkeen tärkein anti tähän mennessä?
Onko hankkeen toimintaympäristössä tapahtunut muutoksia? Jos on, miten niihin pitäisi reagoida?
Miten toimintaa tulisi muuttaa, jotta tavoitteet saavutettaisiin?
Hankkeen onnistuneisuuden, vaikuttavuuden, laadun ja näkyvyyden arvioiminen
Kehittämissuositukset jatkototeuttamisen osalta
Miten ohjausryhmän jäsen voi tukea hankkeen tavoitteiden ja toiminnan toteutumista
Jne ja jne.
© Timo Aro 2012
36. Case 1: Vastuullisen liiketoiminnan kehitysohjelma
- Hankkeen eteneminen yleisesti (asteikko 1-5)
- Tehdyt toimenpiteet tukevat vastuullisen
liiketoiminnan kehittymistä (asteikko1-5)
- Parasta (avovastaus)
- Ongelmakohtia (avovastaus)
- Kehittämisehdotuksia (avovastaus)
© Timo Aro 2012
37. Case 2: Opinpolut
- Hanke etenee asetettujen tavoitteiden mukaisesti (asteikko 1-4)
- Mikä on ollut hankkeen tärkein anti tähän mennessä (avovastaus)
- Hanke on onnistunut toiminnassaan (asteikko 1-4)
- Onko hankkeen toimintaympäristössä tapahtunut merkittäviä muutoksia?
Mitä? (avovastaus)
- Jos hanke alkaisi nyt, mitä toivoisitte tehtävän toisella tavalla (avovastaus)
- Miksi? (avovastaus)
- Millaisia kehittämissuosituksia haluatte antaa jatkototeuttamisen osalta?
© Timo Aro 2012
38. ”Tämä on kuin armeijan johtamista: kenraali
sanoo everstille joka sanoo kapteenille joka
sanoo luutnantille joka sanoo alikersantille
joka sanoo korpraalille joka sanoo
sotamiehelle, että sulake pitää vaihtaa”
- Kirjailija Ian McEwan 2010 -
39. Lisätietoja:
http: www.timoaro.net
Puh. 045 657 7890
E-mail: timokaro@gmail.com
Kuvat: www. istockphoto.com
© Timo Aro 2012