ONNISTU OHJAUSRYHMÄN KANSSA!
VTT, Timo Aro
6.3.2012
                                   © Timo Aro 2012
SISÄLTÖ:
 I Ohjausryhmän viralliset tehtävät ja
ohjausryhmänarinan ABC


III Ohjausryhmän aktivoiminen
                                         © Timo Aro 2012
I Ohjausryhmän tehtävät, roolit ja sudenkuopat

                                                 © Timo Aro 2012
Minkä arvosanan annatte
asteikolla 1-10
a) ohjausryhmänne aktiivisuudelle ja
vuorovaikutukselle
b) oman projektihenkilöstönne
aktiivisuudelle ja vuorovaikutukselle

                                        © Timo Aro 2012
Jos teillä olisi projektinne
ensimmäinen ohjausryhmä
viikon kuluttua, mitä tekisitte
toisin kuin tähän saakka?

                                  © Timo Aro 2012
7 314 EAKR-projektia ja 1 915 ESR-projektia
helmikuussa 2012
                                              © Timo Aro 2012
15320
 Jos jokaisessa ohjausryhmässä on keskimäärin 8
jäsentä eri organisaatioista
                                                  © Timo Aro 2012
Ohjausryhmän viralliset tehtävät…
    Ensimmäisessä kokouksessa tulee sopia työskentelytavoista ja aikataulusta
    Kokoontumiset vähintään 2-3 kertaa vuodessa ohjaus- ja
    seurantavelvoitteen toteuttamiseksi
    Kokouskutsu ja –aineisto on lähetettävä hyvissä ajoin
    Käsitellään hankkeen toteuttamiseen liittyviä asioita (hanke- ja
    rahoitussuunnitelman toteutuminen suhteessa tavoitteisiin, toiminnan
    itsearviointi ja kokonaisarviointi, hankesuunnitelman muuttaminen ,
    seurantatiedot, palautteet, tiedottaminen, väli- ja loppuraportit)
    Hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen osaksi normaalia toimintaa


Lähde: Hallintoviranomaisen ohje 2/2010
                                                                           © Timo Aro 2012
”Ohjausryhmänarinan” tunnistaminen 1 (4)
1. Konkretian paradoksi
   -   Ohjausryhmien jäsenet edellyttävät projektilta konkretiaa ja konkreettisia toimenpiteitä,
       mutta kukaan ei esitä täsmällisesti mitä konkreettisesti odotetaan
   -   Konkreettisuus on kaikkien yhteinen intressi, mutta se voi toteutua vain suhteessa
       projektisuunnitelman tavoitteisiin ja puitteisiin


2. Resurssointi
  -    Päivitellään projektin isoja resursseja ja projektihenkilöstön määrää suhteessa ns.
       normaalitoimintaan.
  -    Projekteilla on runsaasti resursseja yhtä aloittajaa, osallistujaa, yritystä jne. kohden eli on
       kyettävä osoittamaan lisäarvo ja perustelemaan se uudelleen ja uudelleen kerta toisensa
       jälkeen

                                                                                                 © Timo Aro 2012
”Ohjausryhmänarinan” tunnistaminen 2 (4)
3. Osaoptimointi
       - Oman kunnan / seutukunnan /alueen / TE-toimiston jne. resurssien tai toiminnan
       volyymien varmistaminen ja vahtiminen projektikokonaisuuden sijaan. Jos kunta A on
       laittanut projektiin omarahoitusosuutta xx euroa ja kunta B xx euroa, niin asiakkaiden
       halutaan tulevan samassa suhteessa riippumatta projektisuunnitelman määrittelemästä
       asiakastarpeesta tai projektin isoista tavoitteista
       - Tyydytään projektin tuotoksiin ja tuloksiin, jos omalta alueelta on xx osallistujaa tai
       xx yritystä riippumatta lisäarvosta, sisällöistä tai vaikuttavuudesta


4. Jatkuva huoli päällekkäisyyksistä
       - Projektin toiminnan ja tavoitteiden päällekkäisyys a) pysyvien organisaatioiden
       kanssa ja b) muiden projektien kanssa
                                                                                            © Timo Aro 2012
”Ohjausryhmänarinan” tunnistaminen 3 (4)
5. Aktiivisuus
        - Projektit koetaan suhteessa toimintaympäristöön joko liian aktiivisina tai liian
        passiivisina

6. ”Roskapankki” –arvo- ja asennemallit
-       - Projektin oletetaan lähtökohtaisesti paikkaavan normaalitoiminnasta puuttuvia
        resursseja tai palvelutuotannon aukkoja
    -   - Projektille ulkoistetaan vastuu kaikista niistä asiakkaista, joille ei ole löydetty
        aikaisemmin ratkaisua ”poikkihallinnollisen viranomaisyhteistyön tai moniammatillisen
        yhteistyön” kautta
    -   -Projektin odotetaan muuttavan omistajien (kuntien ja muiden toimijoiden)
        yhteistyöprosesseja moniammatillisiksi, saumattomiksi ja asiakaslähtöisiksi samalla kun
        projekti itse tekee vaativaa asiakas- ja tuotekehitystyötä

                                                                                             © Timo Aro 2012
”Ohjausryhmänarinan” tunnistaminen 4 (4)
7. Omistajuus- ja kehittämisvastuu
       - Projektin ja taustaorganisaatioiden roolit epäselviä
       - Ohjausryhmien passiivisuus ja vähäinen kunnianhimon aste: tyydytään liian vähään
       - ”Kahvikuppiohjaus” eli kuullaan projektin tilannekatsaus, mutta ei kysellä tai
       kyseenalaisteta rakentavalla tavalla tavoitteiden saavuttamista tai tuotosten
       käyttöönottamisen toteuttamiskelpoisuutta


8. Byrokratianarina
       - ”Onko pakko kilpailuttaa?”, ”Miksi ei voi suosia oman alueen yrityksiä?”, ”Miksi on
       tehtävä niin tai näin EU-projekteissa?” ,”Miksi pitää kerätä erikseen näitä erikseen
       raportoivia kustannuksia”? Jne.


                                                                                          © Timo Aro 2012
Pariporina
1. Mitä projekti (projektihenkilöstö) odottaa
ohjausryhmältään?

2. Mitä ohjausryhmä odottaa projektilta ja
projektihenkilöstöltä?



                                                © Timo Aro 2012
Mitä projekti(henkilöstö) odottaa omalta
  ohjausryhmältään?
 - Aitoa kiinnostusta
 - Rakentavaa vuoropuhelua
 - Tukea
 - Omistajuuutta
 - Johtajuutta




                                           © Timo Aro 2012
Mitä ohjausryhmä odottaa projektilta ja
  projektihenkilöstöltä?
1)   Tuotoksia ja tuloksia
2)   Konkretiaa
3)   Lisäarvoa ns. normaalitoimintaan
4)   Näkyvyyttä
5)   Uutta osaamista, asiantuntijuutta, verkostoja, yhteyksiä jne.
6)   Vahvaa kehittämisorientaatiota



                                                                     © Timo Aro 2012
II Ohjausryhmän aktivoiminen
                               © Timo Aro 2012
Miten ohjausryhmään saadaan enemmän
   tehoa?
Valmisteluun panostaminen
Roolitus
Aktivoiminen, aidon kiinnostuksen herättäminen
Vastuuttaminen
Sitouttaminen ja sitoutuminen: yhteiset tavoitteet
Tukeminen
Kriittisyys

                                                     © Timo Aro 2012
Millainen on tehokas ohjausryhmän kokous?
 - Kesto max. 90 minuuttia
    1) Lämmittely, epämuodollinen ”kahvikeskustelu”       5-10 min


    2) Avaus: esityslistan tavoitteet, päivän agendan terävöittäminen,
       kiinnostuksen herättäminen & sitouttaminen    10 min


    3) Ohjausryhmän asialistan läpikäynti      60 minuuttia


    4) (L)opetus: ohryn tavoitteiden, sovittujen asioiden, kokouksen tuotoksen
       läpikäynti, motivointi jatkon osalta    10-20 minuuttia
                                                                         © Timo Aro 2012
Hyvä ja huono esityslista?
”Mennään sieltä yli missä aita on
                                       Kunnianhimoisempi versio
  matalin” -versio
                                        Kokouksen avaus
      Kokouksen avaus                   Esityslistan hyväksyminen
      Laillisuus ja päätösvaltaisuus    Tutustuminen nuorten työpajaan ja sen
                                        toimintaan (ohry vierailee aina eri paikassa)
      Edellisen kokouksen pöytäkirja    Ehdotukset hankesuunnitelman muuttamiseksi
      Projektin tilannekatsaus          Seurantatiedot
      Muut asiat                        Hankkeen tilannekatsaus ja ajankohtaiset
                                        kuulumiset
      Kokouksen päättäminen
                                        Hankkeen itsearviointi
                                        Pajayhteistyö
                                        Ohjausryhmän seuraava kokous
                                        Muut asiat                         © Timo Aro 2012
Työkaluja ohjausryhmän aktivoimiseksi…
A) Projektin oma tavoitteellinen
valmistelu ja toiminta ohjausryhmä-
työskentelyn aktivoimiseksi
   4D –periaatteet
   3x3x3 –malli
   Kohinasäädin


B) Verkostoanalyysit jne.


C) Itsearviointi: kevyet ja raskaat
menetelmät

                                         © Timo Aro 2012
Projektin oma valmistelu:
                  4D -periaate

      1.Havainnot:                            2. Tavoite
                                       Millainen olisi ihanneohjausryhmä,
Mitä hyvää omassa ohjausryhmässä on?               tavoitetila?




     3. Suunnitelma                         4. Toiminta
             Priorisointi                     Miten arvioidaan?



                                                                     © Timo Aro 2012
Projektin oma valmistelu:
3x3x3 –malli ohjausryhmän tärkeimmistä tehtävistä
1. Mitkä ovat ohjausryhmän kolme tärkeintä tehtävää projektin
   näkökulmasta?

2. Mitkä konkreettista projektin pitää tehdä, jotta em. kolme
   tehtävää voisivat toteutua?

3. Mitkä mittarit voidaan asettaa kolmelle toimenpiteelle
   onnistumisen arvioimiseksi?
                                                            © Timo Aro 2012
3x3x3 –malli yhden tavoitteen osalta

    Ohjausryhmän
                       Konkreettiset toimenpiteet   Mittarit
 tärkeimmät tehtävät

                              A3                     A3

      A                       A2                     A2

                               A1                    A1

                                                               © Timo Aro 2012
Projektin oma valmistelu
”Kohinasäädin” eli puhutaanko ohjausryhmässä oikeista asioista?


 Puhutaan paljon          Puhutaan vähän, mutta   Ei puhuta, ei saa puhua
                          olisi tärkeää puhua
                          enemmän




                                                                       © Timo Aro 2012
Esimerkki verkostoanalyysistä:
     Mitkä ovat projektin avainkohderyhmät tai avainsidosryhmät jne.?

                                         ”Ei toimenpiteitä”




                     Saatava            Pidettävä       Pitää
                                        lähellä         lähellä         Saatava
                     lähemmäksi                                         lähemmäksi
                                                                                     ”Ei toimenpiteitä”
                                                                                             ???
                         ???

”Ei toimenpiteitä”
           ???
                                  ???          Projekti           ???
                                                                               ???




                                          ”Ei toimenpiteitä”
                                                                                          © Timo Aro 2012
Itsearviointi
                © Timo Aro 2012
Satakunnan ELY-keskuksen ylimääräinen ohjeistus ESR-projekteille
ohjausryhmien aktivoimiseksi
   1.   Ohjausryhmän jäsenten on osallistuttava aktiivisesti hankkeen
        toiminnan säännölliseen, kriittiseen ja systemaattiseen
        itsearviointiin


   2.   Itsearviointi sisällytetään jokaisen ohjausryhmän asialistalle
        yhdeksi asiakohdaksi


   3.   Ohjausryhmän jäsenten esittämät näkemykset dokumentoidaan
        pöytäkirjaan tai erilliseen muistioon ja niitä hyödynnetään
        toiminnan jatkuvassa kehittämisessä
                                                                         © Timo Aro 2012
Mitä on itsearviointi ohjausryhmässä?
  Hankehenkilöstö, hallinnoijan taustaorganisaatio, ohjausryhmä jne. arvioivat itse
  subjektiivisesti omaa toimintaansa ja sen toteutumista


  Itsearvioinnissa korostuvat paikallinen tietämys ja oppiminen


  Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä projektin tavoitteista, ominaispiirteistä ja
  painopisteistä


  Tulosten on oltava helposti ja nopeasti hankkeen hyödynnettävissä


  Ohjaavana periaatteena oppimis- ja kehittämismotiivi

                                                                                © Timo Aro 2012
Miten toteuttaa itsearviointi ohjausryhmässä?

   Hanke määrittää avainkysymykset sekä tilanne- ja tarvekohtaisesti
   käytettävät menetelmät


   Itsearviointi voi tapahtua siten, että puheenjohtaja tai projektipäällikkö
   esittää valitut avainkysymykset ja jäsenten vastaukset kirjataan ylös.
   Kysymykset ja vastaukset voidaan esittää myös kirjallisesti etu- tai
   jälkikäteen


   Vastaamiseen kannattaa varata vähintään 15-20 minuuttia kokouksen
   ajasta

                                                                           © Timo Aro 2012
Itsearvioinnin kevyet menetelmät ohjausryhmätyöskentelyn
tehostamiseksi
  Kevyet menetelmät:
          SWOT -analyysit, muutoskorimallit, Sinisen Valtameren logiikka, Dialogi-
          menetelmät, aivoriihet
          Palvelevat ensisijaisesti projektin sisäistä kehittämistyötä tiettyyn
          pisteeseen tai kehitysvaiheeseen saakka
          Tuottavat nopeaa, ajantasaista ja korjaavaa tietoa projektin
          etenemisestä toimeenpanon tueksi
          Auttavat päivittäisten päätösten teossa
          Pitävät projektihenkilötön ja ohjausryhmän jäsenet jatkuvasti
          kosketuksissa hankkeen eri osien ja toteuttajien kanssa
           Eivät edellytä raskaita palaute-, seuranta- ja
          dokumentointijärjestelmien luomista

                                                                           © Timo Aro 2012
Muutoskori

                          Näihin
 Näihin
                           emme
voimme
                            voi
   itse
                            itse
vaikuttaa
                         vaikuttaa




                                     © Timo Aro 2012
Sinisen valtameren logiikka
      Mitä voidaan vähentää?       Mitä pitää vahvistaa?
      -                            -



      Mistä voidaan luopua?        Mitä uutta pitää luoda?
      -                            -




Lähde: Blue Ocean Strategy 2005)                             © Timo Aro 2012
Mitä pitää vähentää, vahvistaa,
          luopua tai luoda?

 Selite:                           Mitä toiminta voidaan   Mitä olemassa olevaa
 Vähentäminen voi liittyä:         vähentää?               pitää vahvistaa?          Selite:
                                                                                     Vahvistaminen voi liittyä:
                                   1.                      1.
 - Arvoihin tai periaatteisiin
 - Konkreettisiin tavoitteisiin    2.                      2.                        - Arvoihin tai periaatteisiin
 - Toimintatapoihin                3.                      3.                        - Konkreettisiin tavoitteisiin
 - Organisaation                                                                     - Toimintatapoihin
 rakenteeseen
                                   4.                      4.                        - Organisaation
                                   5.                      5.                        rakenteeseen



                                   Mistä voidaan luopua    Mitä uutta pitää luoda?    Selite:
                                   kokonaan?               1.                         Uuden luominen
 Selite:                                                                              voi liittyä:
                                   1.                      2.
 Luopuminen voi liittyä:
                                   2.                      3.                         - Arvoihin tai periaatteisiin
                                                                                      - Konkreettisiin tavoitteisiin
 - Arvoihin tai periaatteisiin     3.                      4.
 - Konkreettisiin tavoitteisiin                                                       - Toimintatapoihin
 - Toimintatapoihin
                                   4.                      5.                         - Organisaation
 - Organisaation                   5.                                                 rakenteeseen
 rakenteeseen
                                                                                      OBS! Potentiaalisten uusien
                                                                                      asiakasryhmien tarpeet ja
                                                                                       preferenssit
Lähde: Kim ja Mauborgne; Sinisen valtameren logiikka
                                                                                                         © Timo Aro 2012
Itsearvioinnin raskaat menetelmät ohjausryhmätyöskentelyn
tehostamiseksi

  Raskaat menetelmät:
          Käyttö edellyttää huolellista ennakkosuunnittelua ja menetelmän
          kaikkien käyttövaiheiden huolellista dokumentaatiota
          Perustuvat järjestelmällisyyteen ja toistettavuuteen
          Esimerkkejä: Looginen viitekehys (LogFrame), CAF, EFQM, BSC, ja
          erilaiset tulevaisuusorientoituneet skenaariotekniikat (mm. Delfoi,
          heikot signaalit, PESTE -analyysit, Villit kortit jne.)




                                                                        © Timo Aro 2012
Hyviä esimerkkejä itsearviointikysymyksistä ohjausryhmän
jäsenille
  Eteneekö hanke asetettujen tavoitteiden mukaisesti?
  Jos hanke alkaisi nyt, mitä toivoisitte tehtävän toisella tavalla ja miksi?
  Ovatko tavoitteet edelleen tarkoituksenmukaiset?
  Missä asioissa on ollut ongelmia?
  Mikä on ollut hankkeen tärkein anti tähän mennessä?
  Onko hankkeen toimintaympäristössä tapahtunut muutoksia? Jos on, miten niihin pitäisi reagoida?
  Miten toimintaa tulisi muuttaa, jotta tavoitteet saavutettaisiin?
  Hankkeen onnistuneisuuden, vaikuttavuuden, laadun ja näkyvyyden arvioiminen
  Kehittämissuositukset jatkototeuttamisen osalta
  Miten ohjausryhmän jäsen voi tukea hankkeen tavoitteiden ja toiminnan toteutumista
  Jne ja jne.

                                                                                             © Timo Aro 2012
Case 1: Vastuullisen liiketoiminnan kehitysohjelma
 -   Hankkeen eteneminen yleisesti (asteikko 1-5)
 -   Tehdyt toimenpiteet tukevat vastuullisen
     liiketoiminnan kehittymistä (asteikko1-5)
 -   Parasta (avovastaus)
 -   Ongelmakohtia (avovastaus)
 -   Kehittämisehdotuksia (avovastaus)

                                                    © Timo Aro 2012
Case 2: Opinpolut
-   Hanke etenee asetettujen tavoitteiden mukaisesti (asteikko 1-4)
-   Mikä on ollut hankkeen tärkein anti tähän mennessä (avovastaus)
-   Hanke on onnistunut toiminnassaan (asteikko 1-4)
-   Onko hankkeen toimintaympäristössä tapahtunut merkittäviä muutoksia?
    Mitä? (avovastaus)
-   Jos hanke alkaisi nyt, mitä toivoisitte tehtävän toisella tavalla (avovastaus)
-   Miksi? (avovastaus)
-   Millaisia kehittämissuosituksia haluatte antaa jatkototeuttamisen osalta?


                                                                         © Timo Aro 2012
”Tämä on kuin armeijan johtamista: kenraali
sanoo everstille joka sanoo kapteenille joka
sanoo luutnantille joka sanoo alikersantille
joka sanoo korpraalille joka sanoo
sotamiehelle, että sulake pitää vaihtaa”
            - Kirjailija Ian McEwan 2010 -
Lisätietoja:
  http: www.timoaro.net


  Puh. 045 657 7890


  E-mail: timokaro@gmail.com


Kuvat: www. istockphoto.com

                               © Timo Aro 2012

Onnistu ohjausryhmän kanssa

  • 1.
    ONNISTU OHJAUSRYHMÄN KANSSA! VTT,Timo Aro 6.3.2012 © Timo Aro 2012
  • 2.
    SISÄLTÖ: I Ohjausryhmänviralliset tehtävät ja ohjausryhmänarinan ABC III Ohjausryhmän aktivoiminen © Timo Aro 2012
  • 3.
    I Ohjausryhmän tehtävät,roolit ja sudenkuopat © Timo Aro 2012
  • 4.
    Minkä arvosanan annatte asteikolla1-10 a) ohjausryhmänne aktiivisuudelle ja vuorovaikutukselle b) oman projektihenkilöstönne aktiivisuudelle ja vuorovaikutukselle © Timo Aro 2012
  • 5.
    Jos teillä olisiprojektinne ensimmäinen ohjausryhmä viikon kuluttua, mitä tekisitte toisin kuin tähän saakka? © Timo Aro 2012
  • 6.
    7 314 EAKR-projektiaja 1 915 ESR-projektia helmikuussa 2012 © Timo Aro 2012
  • 7.
    15320 Jos jokaisessaohjausryhmässä on keskimäärin 8 jäsentä eri organisaatioista © Timo Aro 2012
  • 8.
    Ohjausryhmän viralliset tehtävät… Ensimmäisessä kokouksessa tulee sopia työskentelytavoista ja aikataulusta Kokoontumiset vähintään 2-3 kertaa vuodessa ohjaus- ja seurantavelvoitteen toteuttamiseksi Kokouskutsu ja –aineisto on lähetettävä hyvissä ajoin Käsitellään hankkeen toteuttamiseen liittyviä asioita (hanke- ja rahoitussuunnitelman toteutuminen suhteessa tavoitteisiin, toiminnan itsearviointi ja kokonaisarviointi, hankesuunnitelman muuttaminen , seurantatiedot, palautteet, tiedottaminen, väli- ja loppuraportit) Hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen osaksi normaalia toimintaa Lähde: Hallintoviranomaisen ohje 2/2010 © Timo Aro 2012
  • 9.
    ”Ohjausryhmänarinan” tunnistaminen 1(4) 1. Konkretian paradoksi - Ohjausryhmien jäsenet edellyttävät projektilta konkretiaa ja konkreettisia toimenpiteitä, mutta kukaan ei esitä täsmällisesti mitä konkreettisesti odotetaan - Konkreettisuus on kaikkien yhteinen intressi, mutta se voi toteutua vain suhteessa projektisuunnitelman tavoitteisiin ja puitteisiin 2. Resurssointi - Päivitellään projektin isoja resursseja ja projektihenkilöstön määrää suhteessa ns. normaalitoimintaan. - Projekteilla on runsaasti resursseja yhtä aloittajaa, osallistujaa, yritystä jne. kohden eli on kyettävä osoittamaan lisäarvo ja perustelemaan se uudelleen ja uudelleen kerta toisensa jälkeen © Timo Aro 2012
  • 10.
    ”Ohjausryhmänarinan” tunnistaminen 2(4) 3. Osaoptimointi - Oman kunnan / seutukunnan /alueen / TE-toimiston jne. resurssien tai toiminnan volyymien varmistaminen ja vahtiminen projektikokonaisuuden sijaan. Jos kunta A on laittanut projektiin omarahoitusosuutta xx euroa ja kunta B xx euroa, niin asiakkaiden halutaan tulevan samassa suhteessa riippumatta projektisuunnitelman määrittelemästä asiakastarpeesta tai projektin isoista tavoitteista - Tyydytään projektin tuotoksiin ja tuloksiin, jos omalta alueelta on xx osallistujaa tai xx yritystä riippumatta lisäarvosta, sisällöistä tai vaikuttavuudesta 4. Jatkuva huoli päällekkäisyyksistä - Projektin toiminnan ja tavoitteiden päällekkäisyys a) pysyvien organisaatioiden kanssa ja b) muiden projektien kanssa © Timo Aro 2012
  • 11.
    ”Ohjausryhmänarinan” tunnistaminen 3(4) 5. Aktiivisuus - Projektit koetaan suhteessa toimintaympäristöön joko liian aktiivisina tai liian passiivisina 6. ”Roskapankki” –arvo- ja asennemallit - - Projektin oletetaan lähtökohtaisesti paikkaavan normaalitoiminnasta puuttuvia resursseja tai palvelutuotannon aukkoja - - Projektille ulkoistetaan vastuu kaikista niistä asiakkaista, joille ei ole löydetty aikaisemmin ratkaisua ”poikkihallinnollisen viranomaisyhteistyön tai moniammatillisen yhteistyön” kautta - -Projektin odotetaan muuttavan omistajien (kuntien ja muiden toimijoiden) yhteistyöprosesseja moniammatillisiksi, saumattomiksi ja asiakaslähtöisiksi samalla kun projekti itse tekee vaativaa asiakas- ja tuotekehitystyötä © Timo Aro 2012
  • 12.
    ”Ohjausryhmänarinan” tunnistaminen 4(4) 7. Omistajuus- ja kehittämisvastuu - Projektin ja taustaorganisaatioiden roolit epäselviä - Ohjausryhmien passiivisuus ja vähäinen kunnianhimon aste: tyydytään liian vähään - ”Kahvikuppiohjaus” eli kuullaan projektin tilannekatsaus, mutta ei kysellä tai kyseenalaisteta rakentavalla tavalla tavoitteiden saavuttamista tai tuotosten käyttöönottamisen toteuttamiskelpoisuutta 8. Byrokratianarina - ”Onko pakko kilpailuttaa?”, ”Miksi ei voi suosia oman alueen yrityksiä?”, ”Miksi on tehtävä niin tai näin EU-projekteissa?” ,”Miksi pitää kerätä erikseen näitä erikseen raportoivia kustannuksia”? Jne. © Timo Aro 2012
  • 13.
    Pariporina 1. Mitä projekti(projektihenkilöstö) odottaa ohjausryhmältään? 2. Mitä ohjausryhmä odottaa projektilta ja projektihenkilöstöltä? © Timo Aro 2012
  • 14.
    Mitä projekti(henkilöstö) odottaaomalta ohjausryhmältään? - Aitoa kiinnostusta - Rakentavaa vuoropuhelua - Tukea - Omistajuuutta - Johtajuutta © Timo Aro 2012
  • 15.
    Mitä ohjausryhmä odottaaprojektilta ja projektihenkilöstöltä? 1) Tuotoksia ja tuloksia 2) Konkretiaa 3) Lisäarvoa ns. normaalitoimintaan 4) Näkyvyyttä 5) Uutta osaamista, asiantuntijuutta, verkostoja, yhteyksiä jne. 6) Vahvaa kehittämisorientaatiota © Timo Aro 2012
  • 16.
  • 17.
    Miten ohjausryhmään saadaanenemmän tehoa? Valmisteluun panostaminen Roolitus Aktivoiminen, aidon kiinnostuksen herättäminen Vastuuttaminen Sitouttaminen ja sitoutuminen: yhteiset tavoitteet Tukeminen Kriittisyys © Timo Aro 2012
  • 18.
    Millainen on tehokasohjausryhmän kokous? - Kesto max. 90 minuuttia 1) Lämmittely, epämuodollinen ”kahvikeskustelu” 5-10 min 2) Avaus: esityslistan tavoitteet, päivän agendan terävöittäminen, kiinnostuksen herättäminen & sitouttaminen 10 min 3) Ohjausryhmän asialistan läpikäynti 60 minuuttia 4) (L)opetus: ohryn tavoitteiden, sovittujen asioiden, kokouksen tuotoksen läpikäynti, motivointi jatkon osalta 10-20 minuuttia © Timo Aro 2012
  • 19.
    Hyvä ja huonoesityslista? ”Mennään sieltä yli missä aita on Kunnianhimoisempi versio matalin” -versio Kokouksen avaus Kokouksen avaus Esityslistan hyväksyminen Laillisuus ja päätösvaltaisuus Tutustuminen nuorten työpajaan ja sen toimintaan (ohry vierailee aina eri paikassa) Edellisen kokouksen pöytäkirja Ehdotukset hankesuunnitelman muuttamiseksi Projektin tilannekatsaus Seurantatiedot Muut asiat Hankkeen tilannekatsaus ja ajankohtaiset kuulumiset Kokouksen päättäminen Hankkeen itsearviointi Pajayhteistyö Ohjausryhmän seuraava kokous Muut asiat © Timo Aro 2012
  • 20.
    Työkaluja ohjausryhmän aktivoimiseksi… A)Projektin oma tavoitteellinen valmistelu ja toiminta ohjausryhmä- työskentelyn aktivoimiseksi 4D –periaatteet 3x3x3 –malli Kohinasäädin B) Verkostoanalyysit jne. C) Itsearviointi: kevyet ja raskaat menetelmät © Timo Aro 2012
  • 21.
    Projektin oma valmistelu: 4D -periaate 1.Havainnot: 2. Tavoite Millainen olisi ihanneohjausryhmä, Mitä hyvää omassa ohjausryhmässä on? tavoitetila? 3. Suunnitelma 4. Toiminta Priorisointi Miten arvioidaan? © Timo Aro 2012
  • 22.
    Projektin oma valmistelu: 3x3x3–malli ohjausryhmän tärkeimmistä tehtävistä 1. Mitkä ovat ohjausryhmän kolme tärkeintä tehtävää projektin näkökulmasta? 2. Mitkä konkreettista projektin pitää tehdä, jotta em. kolme tehtävää voisivat toteutua? 3. Mitkä mittarit voidaan asettaa kolmelle toimenpiteelle onnistumisen arvioimiseksi? © Timo Aro 2012
  • 23.
    3x3x3 –malli yhdentavoitteen osalta Ohjausryhmän Konkreettiset toimenpiteet Mittarit tärkeimmät tehtävät A3 A3 A A2 A2 A1 A1 © Timo Aro 2012
  • 24.
    Projektin oma valmistelu ”Kohinasäädin”eli puhutaanko ohjausryhmässä oikeista asioista? Puhutaan paljon Puhutaan vähän, mutta Ei puhuta, ei saa puhua olisi tärkeää puhua enemmän © Timo Aro 2012
  • 25.
    Esimerkki verkostoanalyysistä: Mitkä ovat projektin avainkohderyhmät tai avainsidosryhmät jne.? ”Ei toimenpiteitä” Saatava Pidettävä Pitää lähellä lähellä Saatava lähemmäksi lähemmäksi ”Ei toimenpiteitä” ??? ??? ”Ei toimenpiteitä” ??? ??? Projekti ??? ??? ”Ei toimenpiteitä” © Timo Aro 2012
  • 26.
    Itsearviointi © Timo Aro 2012
  • 27.
    Satakunnan ELY-keskuksen ylimääräinenohjeistus ESR-projekteille ohjausryhmien aktivoimiseksi 1. Ohjausryhmän jäsenten on osallistuttava aktiivisesti hankkeen toiminnan säännölliseen, kriittiseen ja systemaattiseen itsearviointiin 2. Itsearviointi sisällytetään jokaisen ohjausryhmän asialistalle yhdeksi asiakohdaksi 3. Ohjausryhmän jäsenten esittämät näkemykset dokumentoidaan pöytäkirjaan tai erilliseen muistioon ja niitä hyödynnetään toiminnan jatkuvassa kehittämisessä © Timo Aro 2012
  • 28.
    Mitä on itsearviointiohjausryhmässä? Hankehenkilöstö, hallinnoijan taustaorganisaatio, ohjausryhmä jne. arvioivat itse subjektiivisesti omaa toimintaansa ja sen toteutumista Itsearvioinnissa korostuvat paikallinen tietämys ja oppiminen Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä projektin tavoitteista, ominaispiirteistä ja painopisteistä Tulosten on oltava helposti ja nopeasti hankkeen hyödynnettävissä Ohjaavana periaatteena oppimis- ja kehittämismotiivi © Timo Aro 2012
  • 29.
    Miten toteuttaa itsearviointiohjausryhmässä? Hanke määrittää avainkysymykset sekä tilanne- ja tarvekohtaisesti käytettävät menetelmät Itsearviointi voi tapahtua siten, että puheenjohtaja tai projektipäällikkö esittää valitut avainkysymykset ja jäsenten vastaukset kirjataan ylös. Kysymykset ja vastaukset voidaan esittää myös kirjallisesti etu- tai jälkikäteen Vastaamiseen kannattaa varata vähintään 15-20 minuuttia kokouksen ajasta © Timo Aro 2012
  • 30.
    Itsearvioinnin kevyet menetelmätohjausryhmätyöskentelyn tehostamiseksi Kevyet menetelmät: SWOT -analyysit, muutoskorimallit, Sinisen Valtameren logiikka, Dialogi- menetelmät, aivoriihet Palvelevat ensisijaisesti projektin sisäistä kehittämistyötä tiettyyn pisteeseen tai kehitysvaiheeseen saakka Tuottavat nopeaa, ajantasaista ja korjaavaa tietoa projektin etenemisestä toimeenpanon tueksi Auttavat päivittäisten päätösten teossa Pitävät projektihenkilötön ja ohjausryhmän jäsenet jatkuvasti kosketuksissa hankkeen eri osien ja toteuttajien kanssa Eivät edellytä raskaita palaute-, seuranta- ja dokumentointijärjestelmien luomista © Timo Aro 2012
  • 31.
    Muutoskori Näihin Näihin emme voimme voi itse itse vaikuttaa vaikuttaa © Timo Aro 2012
  • 32.
    Sinisen valtameren logiikka Mitä voidaan vähentää? Mitä pitää vahvistaa? - - Mistä voidaan luopua? Mitä uutta pitää luoda? - - Lähde: Blue Ocean Strategy 2005) © Timo Aro 2012
  • 33.
    Mitä pitää vähentää,vahvistaa, luopua tai luoda? Selite: Mitä toiminta voidaan Mitä olemassa olevaa Vähentäminen voi liittyä: vähentää? pitää vahvistaa? Selite: Vahvistaminen voi liittyä: 1. 1. - Arvoihin tai periaatteisiin - Konkreettisiin tavoitteisiin 2. 2. - Arvoihin tai periaatteisiin - Toimintatapoihin 3. 3. - Konkreettisiin tavoitteisiin - Organisaation - Toimintatapoihin rakenteeseen 4. 4. - Organisaation 5. 5. rakenteeseen Mistä voidaan luopua Mitä uutta pitää luoda? Selite: kokonaan? 1. Uuden luominen Selite: voi liittyä: 1. 2. Luopuminen voi liittyä: 2. 3. - Arvoihin tai periaatteisiin - Konkreettisiin tavoitteisiin - Arvoihin tai periaatteisiin 3. 4. - Konkreettisiin tavoitteisiin - Toimintatapoihin - Toimintatapoihin 4. 5. - Organisaation - Organisaation 5. rakenteeseen rakenteeseen OBS! Potentiaalisten uusien asiakasryhmien tarpeet ja preferenssit Lähde: Kim ja Mauborgne; Sinisen valtameren logiikka © Timo Aro 2012
  • 34.
    Itsearvioinnin raskaat menetelmätohjausryhmätyöskentelyn tehostamiseksi Raskaat menetelmät: Käyttö edellyttää huolellista ennakkosuunnittelua ja menetelmän kaikkien käyttövaiheiden huolellista dokumentaatiota Perustuvat järjestelmällisyyteen ja toistettavuuteen Esimerkkejä: Looginen viitekehys (LogFrame), CAF, EFQM, BSC, ja erilaiset tulevaisuusorientoituneet skenaariotekniikat (mm. Delfoi, heikot signaalit, PESTE -analyysit, Villit kortit jne.) © Timo Aro 2012
  • 35.
    Hyviä esimerkkejä itsearviointikysymyksistäohjausryhmän jäsenille Eteneekö hanke asetettujen tavoitteiden mukaisesti? Jos hanke alkaisi nyt, mitä toivoisitte tehtävän toisella tavalla ja miksi? Ovatko tavoitteet edelleen tarkoituksenmukaiset? Missä asioissa on ollut ongelmia? Mikä on ollut hankkeen tärkein anti tähän mennessä? Onko hankkeen toimintaympäristössä tapahtunut muutoksia? Jos on, miten niihin pitäisi reagoida? Miten toimintaa tulisi muuttaa, jotta tavoitteet saavutettaisiin? Hankkeen onnistuneisuuden, vaikuttavuuden, laadun ja näkyvyyden arvioiminen Kehittämissuositukset jatkototeuttamisen osalta Miten ohjausryhmän jäsen voi tukea hankkeen tavoitteiden ja toiminnan toteutumista Jne ja jne. © Timo Aro 2012
  • 36.
    Case 1: Vastuullisenliiketoiminnan kehitysohjelma - Hankkeen eteneminen yleisesti (asteikko 1-5) - Tehdyt toimenpiteet tukevat vastuullisen liiketoiminnan kehittymistä (asteikko1-5) - Parasta (avovastaus) - Ongelmakohtia (avovastaus) - Kehittämisehdotuksia (avovastaus) © Timo Aro 2012
  • 37.
    Case 2: Opinpolut - Hanke etenee asetettujen tavoitteiden mukaisesti (asteikko 1-4) - Mikä on ollut hankkeen tärkein anti tähän mennessä (avovastaus) - Hanke on onnistunut toiminnassaan (asteikko 1-4) - Onko hankkeen toimintaympäristössä tapahtunut merkittäviä muutoksia? Mitä? (avovastaus) - Jos hanke alkaisi nyt, mitä toivoisitte tehtävän toisella tavalla (avovastaus) - Miksi? (avovastaus) - Millaisia kehittämissuosituksia haluatte antaa jatkototeuttamisen osalta? © Timo Aro 2012
  • 38.
    ”Tämä on kuinarmeijan johtamista: kenraali sanoo everstille joka sanoo kapteenille joka sanoo luutnantille joka sanoo alikersantille joka sanoo korpraalille joka sanoo sotamiehelle, että sulake pitää vaihtaa” - Kirjailija Ian McEwan 2010 -
  • 39.
    Lisätietoja: http:www.timoaro.net Puh. 045 657 7890 E-mail: timokaro@gmail.com Kuvat: www. istockphoto.com © Timo Aro 2012