Museo DOPoppimisympäristönä- luento 25.10.2013
Henriikka Vartiainen
Nuorempi tutkija
Itä-Suomen yliopisto,
Filosofinen tiedekunta,
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto,
Savonlinnan kampus
Museo DOPoppimisympäristönä- luento 25.10.2013
Henriikka Vartiainen
Nuorempi tutkija
Itä-Suomen yliopisto,
Filosofinen tiedekunta,
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto,
Savonlinnan kampus
Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen opetus- ja oppimisprosessiin -kur...Henriikka Vartiainen
Opiskelijat, jotka suorittavat Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen opetus- ja oppimisprosessiin -kurssia Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksella esittelivät tekemiään projekteja lasten, nuorten, aikuisten ja ikääntyvien parissa. Kevään ensimmäisessä TVT-toritapahtumassa 17.3. 2014 kuulimme esimerkiksi miten smartpöytiä voi hyödyntää kudonnassa tai miten tabletit taipuvat koripalloon, karstaamiseen, qr-koodisuunnistukseen sekä yksinäisyyden tunteiden käsittelyyn. Kiinnostavia näkökulmia tarjosivat myös opiskelijoiden toteuttamat kyselyt, joissa kartoitettiin mm. miten TVT on osa eri toimijaryhmien työ- ja oppimisympäristöjä.
Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen opetus- ja oppimisprosessiin -kur...Henriikka Vartiainen
Opiskelijat, jotka suorittavat Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen opetus- ja oppimisprosessiin -kurssia Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksella esittelivät tekemiään projekteja lasten, nuorten, aikuisten ja ikääntyvien parissa. Kevään ensimmäisessä TVT-toritapahtumassa 17.3. 2014 kuulimme esimerkiksi miten smartpöytiä voi hyödyntää kudonnassa tai miten tabletit taipuvat koripalloon, karstaamiseen, qr-koodisuunnistukseen sekä yksinäisyyden tunteiden käsittelyyn. Kiinnostavia näkökulmia tarjosivat myös opiskelijoiden toteuttamat kyselyt, joissa kartoitettiin mm. miten TVT on osa eri toimijaryhmien työ- ja oppimisympäristöjä.
Developing Computational Thinking Practises through Digital Fabrication Activ...Jari Laru
This paper presents a study of developing computational thinking (CT) practices through digital fabrication activities, such as creating tangible artefacts with digital tools. The aim of the study was to explore the potential of digital fabrication activities for developing CT practices. We investigated three cases of school visits where the students engaged in digital fabrication activities in Fab Lab Oulu, northern Finland. Based on the perspectives of the teachers who participated in the activities and facilitators who ran the activities, we identified that digital fabrication activities have the potential to develop CT practices, especially formulating problems in order to use a computer for assistance, thinking logically, and implementing possible solutions efficiently and effectively. The findings suggested that the nature of digital fabrication activities, such as frequent use of computers and complex problem-solving, encouraged development of CT practices. However, we also uncovered the possibility that CT is not being adequately defined by the teachers and facilitators.
Supporting Fab Lab facilitators to develop pedagogical practices to improve l...Jari Laru
Planning and facilitating digital fabrication activities, where students engage in creating tangible artefacts with digital technology, requires knowledge on both technology and pedagogy. Currently, most of the studies see facilitators of digital fabrication activities as technology experts and there are only few studies regarding them as educators. There is not much discussion from the learning sciences point of view, considering what are the requirements to enhance learning in the activities. To fill these research gaps, this paper aims to provide theoretically grounded practical suggestions of how the facilitators may contribute to improve students’ learning in digital fabrication activities based on learning science propostions. The aim of this study was to explore, how Fab Lab facilitators and school teachers can design digital fabrication activities to support students’ learning. We explored the current practices in Fab Lab Oulu from the two perspectives: considering novice students’ learning and scaffolding ill-structured problem-solving. We suggest that the facilitators may improve students’ learning by taking into account their background and current learning processes, applying instructional scaffolding, and supporting teachers involvement to take active role in the activities.
Are we currently moving from the age of mobolism to age of artificail intelli...Jari Laru
The 13th annual International Technology, Education and Development Conference, INTED2019,IValencia (Spain). 11th-13th of March, 2019. Special Learning Technology Accelerator (Lea) Horizon 2020 project session: Innovation procurement to steer user-driven innovations for digital learning.
Digitaalisen oppimisen välineitä yhdessä kehittämässä – varhainen omaksuja, u...Jari Laru
Esitykseni pääviesti on se, että jokaisessa organisaatiossa on varhaisia omaksujia myös tietohallinnon asiakkaina. Heidät tulisi ottaa mukaan yhteiskehittämiseen eli käyttää resurssina, eikä syyllistyä vastakkainasetteluun..
Korkeakoulujen IT-Päivät 6.11-7.11.2018 Oulu, Finland.
Miten opettajien uusi sukupolvi mullistaa opetuksen? Vai mullistaako sittenkään?Jari Laru
Puheenvuoro SETT2018 tapahtumassa 13.9.2018, Messukeskus, Helsinki.
Tarkastelen puheenvuorossa virassa olevien opettajien ja opettajaksi opiskelevien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.
Puheenvuoro RAKLI:n vierailulla: Teknologiatuettu oppiminen ja oppimisen uude...Jari Laru
RAKLIn vierailu Oulun yliopistolle 11.6.2018. Puheenvuoro.
Jari Laru, KT, yliopistonlehtori, teknologiatuettu oppiminen ja opetus
Oulun yliopisto/KTK/Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö
Mulla olis ny yksi hopea ja kuusi pronssia! osaamismerkit opetuksessa Jari Laru
ESITYS esitetty Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 2017 -tapahtumassa.
Tässä foorumissa kerrotaan kokemuksia tieto- ja viestintätekniikan orientoivien opintojen (3+2 op) muuttamisesta osaamismerkkeihin perustuvaksi, opiskelijalähtöiseksi, pelillistetyksi ja ongelmalähtöiseksi kokonaisuudeksi. Nämä väline- ja sovellusopinnot ovat tiedekuntamme opiskelijoille usein ainoa katsaus teknologiatuetun oppimisen ja opettamisen maailmaan, joten niiden kehittämiseen on panostettu vuosien aikana paljon. Aiemmin on kokeiltu mm. pisteisiin perustuvaa pelillistämistä ja opetuksen tarinallistamista. Mielestäni perinteiset välineharjoitukset eivät ole enää paras tapa opiskella tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä 2010-luvulla, vaan yhä enemmän on tarvetta opetella tutkia uusia tapoja toteuttaa välineisiin ja sovelluksiin tutustuminen.
Kurssiuudistuksen suunnittelun pohjaksi valittiin kolmeportainen vaikeustason nousu ja siihen liittyvä ongelmalähtöisyys, kontekstualisuus ja pelillistäminen. Pelillistämistä lukuun ottamatta ongelmalähtöisyys ja kontekstualisuus lisääntyvät korkeammalle tasolle pyrittäessä. Kurssien rakenne suunniteltiin sellaiseksi että opiskelijat saivat itse päättää kuinka he opintonsa toteuttavat kunhan he saavat tietyn määrän osaamismerkkejä tositteena osaamisestansa. Jokainen osaamismerkki toimi itsenäisenä oppimateriaalina jonka lisäksi opettaja tarjosi opiskelijoille räätälöityä työskentelyapua.
Osaamismerkkien matalin taso koostui lähinnä sovellusharjoitteista ja tutustumisesta erilaisiin verkostopalveluihin. Toisella tasolla osaamismerkin sai oman opiskelunsa suunnittelemisesta, sovellusharjoituksen suunnittelusta tai vaikkapa käytännön opetuskokeilusta. Korkein taso tarkoitti kurssin välitöntä läpäisyä - erityisen etevä opiskelija pystyi osoittamaan oman osaamisensa hakemalla välittömästi kultaista merkkiä jonka tositteena tarvittiin toteutuksen suunnitelma ja raportti sovellusesimerkkeineen.
Osaamismerkit toteutettiin Discendumin Badgefactory -palvelun avulla ja ne integroitiin osaksi Eliademy-ympäristössä toteutettua kurssia. Matalimman tason osaamismerkit myönnettiin automaattisesti siten, että opettaja teki niiden hakulomakkeisiin vain satunnaistarkastuksia kun taas kaksi korkeinta tasoa perustui opettajan tekemään tarkistukseen ja hyväksymiseen. Hyväksytyt merkit opiskelija tallensi omaan Openbadge Passport -lompakkoonsa ja julkiseen osaamisportfolioonsa.
Teknologiatuettu oppiminen ja opetus 4op - johdantoluento + digitalisaatioJari Laru
Oulun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kurssin "teknologiatuettu oppiminen ja opetus" johdantoluento. Luennoitsija: Jari Laru, KT, yliopistonlehtori, teknologiatuettu oppiminen ja opetus
3. Halinen, I. (2014). Miksi ja miten suomalaiset opetussuunnitelmat muuttuvat. OPH
http://www.oph.fi/download/155015_miksi_ja_miten_suomalaiset_opetussuunnitelmat_
muuttuvat_30012014.pdf
4. Työtehtävien kehitys 1960-
Griffin, P., Care, E., & McGaw, B. (2012). The changing role of
education and schools. In Assessment and teaching of 21st century
skills (pp. 1-15). Springer Netherlands.
7. Tärkeimmät työssä käytetyt taidot
(kysely 10 v. sitten valmistuneille)
1. Ongelmien määrittely ja ratkaisu
2. Informaation hakeminen ongelmien ratkaisemiseksi
ja päätöksenteon tueksi
3. Opiskelu ja työskentely itsenäisesti
4. Hyvä ja tehokas puhetaito
5. Tehokas välineiden (erityisesti tietotekniikka)
hyödyntäminen
Riippumatta alasta ja koulutuksesta nämä taidot
menivät alakohtaisen tiedon ja osaamisen edelle.
Barth (2009) teoksessa Scardamalia, Bransford, Kozma & Quellmalz (2012) New
assesments and environments for knowledge building
8. Ongelma 1: hyvin strukturoitu (selkeä
ongelma)
http://www.slideshare.net/juliamoisand/solvin
g-complex-problems-through-design
12. Seuraavan keskustelun tueksi: on
kahdenlaisia taitoja
• Pehmeät taidot (henkilökohtaisia ja monesti
hieman epämääräisiä luonteeltaan. Hankalasti
mitattavia)
• Kovat taidot (kyky tehdä esim.
laskutoimituksia)
13. KESKUSTELE: MITKÄ TÄMÄN
VUOSITUHANNEN TAIDOISTA OVAT
PEHMEITÄ JA MITKÄ KOVIA? VAI
VOIKO NIITÄ JAOTELLA LAINKAAN?
VASTAA SOCRATIVE: 76332
Keskustele ryhmässäsi
18. Ongelman määrittely (problem
space)
Ongelman määrittely (problem
space)
Oma ymmärrys
ongelmasta
Oma ymmärrys
ongelmasta
Oma ymmärrys
ongelmasta
Oma ymmärrys
ongelmasta
Oma ymmärrys
ongelmasta
Oma ymmärrys
ongelmasta
Jaettu suunnitelma ongelman ratkaisemiseksiJaettu suunnitelma ongelman ratkaisemiseksi
ToimeenpanoToimeenpano
MonitorointiMonitorointi
Ongelmanratkaisun ideaalimalli
Jaettu ymmärrysJaettu ymmärrys
19.
20. Ongelman määrittely (problem
space)
Ongelman määrittely (problem
space)
Oma ymmärrys
ongelmasta
Oma ymmärrys
ongelmasta
Oma ymmärrys
ongelmasta
Oma ymmärrys
ongelmasta
Oma ymmärrys
ongelmasta
Oma ymmärrys
ongelmasta
Jaettu suunnitelma ongelman ratkaisemiseksiJaettu suunnitelma ongelman ratkaisemiseksi
ToimeenpanoToimeenpano
Monitorointi (työskentelyn itsearviointi jne.)Monitorointi (työskentelyn itsearviointi jne.)
Ongelmanratkaisun ideaalimalli
Jaettu ymmärrysJaettu ymmärrys
21. CPS on tärkeä, mutta miten se
saataisiin osaksi tavallista opetusta
ja oppimista?
22. Kolme muutoksen tasoa
• Additive change (lisätään entisen jatkoksi)
– Uutta OPS sisältöä, uusia tavoitteita, uutta teknologiaa
• Assimilitative change (muutetaan sisältöjä)
– Sen sijaan että ajatellaan 21th skillsin olevan ”vain lisä”,
muutetaan opetusmenetelmiä ja OPSia siten että
ongelmanratkaisu, yhteisöllisyys jne. huomioidaan
nykyistä paremmin OPSissa => POPS2016
• Systemic change (radikaali muutos)
– Muutetaan koulujen toimintatapa täydellisesti.
– Tällaista muutosta on tehty esim. eteläkoreassa (kesk.
johtoinen järjestelmä).
23. Kurssitehtävä: kuvaus
• Luokaa ryhmässänne opetuskokonaisuus
(ainekohtainen tai ainerajat ylittävä), jossa
opiskelijat opiskelevat yhteisöllisen
ongelmaratkaisun menetelmällä.
• Pedagogisena mallina voi käyttää vaikka
suomalaista tutkivan oppimisen mallia,
tiedonrakentelua tai ongelmalähtöistä oppimista
• Oppilaille annettavan ongelman tulee olla
luonteeltaan epämääräinen (ill-structured).
24. Kurssitehtävä: lähtökohdat:
• Lähtökohtana: Normaalikoulun OPS,
POPS2016
• Yksi tai useampi aine
• Olette tekemässä uudistusta
opetusmenetelmiin ja sisältöihin, sytykkeitä
muutokseen löytyy kurssilukemistosta
(diasetin lopussa ja wikissä)
25. Kurssitehtävän pedagoginen malli
• Visuaalisen mallin teen tänään ;)
• Työ on tehtävä wikissä tai google docsissa
siten, että minä näen sen etenemisen
• Työ on vaiheistettu siten eli teidän ei tarvitse
tehdä ”perinteistä ryhmätyötä” eli
työskennellä ilman tukea ;)
26. Keskustele
• Olette nyt kuulleet molemmat luennot ja
pikkuisen kurssitehtävästäkin
• Keskustelkaa ryhmässänne ja asettakaa
henk.koht ja ryhmätason oppimistavoitteet
• Kirjatkaa tavoitteenne itsellenne ylös
27. Luentokysymykset:
• Kysymykset löytyvät täältä:
https://docs.google.com/forms/d/1RkyJvlwop
G66M09lN0XrbKDOEz54f1Amb0BLNKBl1KA/vi
ewform
• Vastausaikaa on huomisen päivän ajan.
28. Kurssikirjallisuus
• SIVUT 36-59: Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., Miller-Ricci,
M., & Rumble, M. (2012). Defining twenty-first century skills. In Assessment and
teaching of 21st century skills (pp. 17-66). Springer Netherlands. Saatavilla
yliopiston verkossa : http://link.springer.com/chapter/10.1007%2F978-94-007-
2324-5_2
• Hesse, F., Care, E., Buder, J., Sassenberg, K., & Griffin, P. (manuscript, 2012). A
Framework for Teachable Collaborative Problem Solving Skills. This paper will be
included as a chapter in an upcoming volume, “Assessment and Teaching of 21st
Century Skills, Volume 2: Methods and Approaches,” to be published by Springer
Science+Business Media. http://atc21s.org/wp-content/uploads/2014/01/white-
paper7-Framework-for-Teachable-Collaborative-Problem-Solving-Skills_DRAFT.pdf
• SIVUT 1-6: PISA 2015. (2013). DRAFT COLLABORATIVE PROBLEM SOLVING
FRAMEWORK. http://www.oecd.org/pisa/pisaproducts/Draft%20PISA
%202015%20Collaborative%20Problem%20Solving%20Framework%20.pdf
• EXTRA: Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, B., & Quellmalz, E. (2012). New
assessments and environments for knowledge building. In Assessment and
teaching of 21st century skills (pp. 231-300). Springer Netherlands.
http://link.springer.com/chapter/10.1007/978-94-007-2324-5_5