MOOC - Koulutuksen mullistaja vai keisarin uudet vaatteet?Teemu Leinonen
Esitysmateriaalini ITK 2014 teemaseminaarista "MOOC - Koulutuksen mullistaja vai keisarin uudet vaatteet?"
Teemaseminaarin kuvaus: "Tässä teemasessiossa otetaan MOOCista mittaa. Maailman johtavat yliopistot, Stanford, MIT ja monet muut ovat alkaneet massiivisesti tuottamaan kursseja MOOC ympäristöön.
Mitä, miten, miksi? Tarjoaako MOOCsit tulevaisuuden näkymän globaliin koulutustarjontaan ja miten siihen vastaavat suomalaiset koulutuslaitokset?
Millaisia kokemuksia on MOOCsien käytöstä niin tutkimuksen kuin käyttäjien kertomana?
MOOCsien yhteydessä on paljon esillä oppimisanalytiikka eli miten käyttäjätietoja voidaan hyödyntää, oppijan, opettajan ja kurssien suunnittelijan tukena? Avaako oppimisanalytiikka uusia pedagogisia näkymiä?
Virtuaaliyliopistot tulivat 90-luvun puolivälissä ja hävisivät reilu 10 vuotta myöhemmin. Ovatko MOOCit vain tähdenlento vai pysyvämpi ilmiö ja muutoksen aiheuttaja?
Mukana keskustelussa, joka ei ole hyssyttelyä on mm. Matti Apunen, Teemu Leinonen, Jarmo Viteli."
AVO-hankkeiden elinkaaren aikana on tapahtunut paljon. Vaikka toisaalta kuljetaan kohti epävarmuutta ja muutoksen tahti on kova, on samaan aikaan paljon uskomattoman hienoa jakamisen kulttuuria, yhdessä tekemistä, oppivia ja keksiviä verkostoja. AVO ei saanut sitä aikaan. Kunnia ei kuulu kellekään ja kuuluu kaikille. Se on muutos.
MOOC - Koulutuksen mullistaja vai keisarin uudet vaatteet?Teemu Leinonen
Esitysmateriaalini ITK 2014 teemaseminaarista "MOOC - Koulutuksen mullistaja vai keisarin uudet vaatteet?"
Teemaseminaarin kuvaus: "Tässä teemasessiossa otetaan MOOCista mittaa. Maailman johtavat yliopistot, Stanford, MIT ja monet muut ovat alkaneet massiivisesti tuottamaan kursseja MOOC ympäristöön.
Mitä, miten, miksi? Tarjoaako MOOCsit tulevaisuuden näkymän globaliin koulutustarjontaan ja miten siihen vastaavat suomalaiset koulutuslaitokset?
Millaisia kokemuksia on MOOCsien käytöstä niin tutkimuksen kuin käyttäjien kertomana?
MOOCsien yhteydessä on paljon esillä oppimisanalytiikka eli miten käyttäjätietoja voidaan hyödyntää, oppijan, opettajan ja kurssien suunnittelijan tukena? Avaako oppimisanalytiikka uusia pedagogisia näkymiä?
Virtuaaliyliopistot tulivat 90-luvun puolivälissä ja hävisivät reilu 10 vuotta myöhemmin. Ovatko MOOCit vain tähdenlento vai pysyvämpi ilmiö ja muutoksen aiheuttaja?
Mukana keskustelussa, joka ei ole hyssyttelyä on mm. Matti Apunen, Teemu Leinonen, Jarmo Viteli."
AVO-hankkeiden elinkaaren aikana on tapahtunut paljon. Vaikka toisaalta kuljetaan kohti epävarmuutta ja muutoksen tahti on kova, on samaan aikaan paljon uskomattoman hienoa jakamisen kulttuuria, yhdessä tekemistä, oppivia ja keksiviä verkostoja. AVO ei saanut sitä aikaan. Kunnia ei kuulu kellekään ja kuuluu kaikille. Se on muutos.
L'ESCOLA D'UNA ALTRA SOCIETAT. LA SOCIETAT D'UNA ALTRA ESCOLAadministracion
Pensar raonablement con hauria de ser la societat que desitja una bona escola. Pensar l'escola que necessita una societat més justa i humana. Conferència a les Jornades Maristes Lleida sobre el camí d'anada i tornada entre la comunitat i l'escola
Tvt katsomusaineiden opettamisen ja oppimisen tukenaTiina Airaksinen
Vantaan kaupunki järjesti kaikille ala- ja yläkoulun opettajille veso-iltapäivän aiheesta tvt opetuksessa. Koulutukset järjestettiin aineryhmittäin, ja opettajat saivat itse valita, minkä aineryhmän koulutukseen osallistuvat.
Muokkasin otsikkoni vastaamaan iltapäivän sisältöjä. Keskustelevan faktaosuuden ohella jaettiin vinkkejä alkuun pääsemiseksi, pohdittiin yhteisen tiedonrakentelun merkitystä ja työstettiin koottuja ideoita yhdessä eteenpäin.
Kaikki työstetyt materiaalit (Etherpad-linkit) on koottu Vantaan Fronteriin, jonne Sivistysvirasto loi erikseen aineryhmäkohtaiset huoneet eri oppiaineille.
L'ESCOLA D'UNA ALTRA SOCIETAT. LA SOCIETAT D'UNA ALTRA ESCOLAadministracion
Pensar raonablement con hauria de ser la societat que desitja una bona escola. Pensar l'escola que necessita una societat més justa i humana. Conferència a les Jornades Maristes Lleida sobre el camí d'anada i tornada entre la comunitat i l'escola
Tvt katsomusaineiden opettamisen ja oppimisen tukenaTiina Airaksinen
Vantaan kaupunki järjesti kaikille ala- ja yläkoulun opettajille veso-iltapäivän aiheesta tvt opetuksessa. Koulutukset järjestettiin aineryhmittäin, ja opettajat saivat itse valita, minkä aineryhmän koulutukseen osallistuvat.
Muokkasin otsikkoni vastaamaan iltapäivän sisältöjä. Keskustelevan faktaosuuden ohella jaettiin vinkkejä alkuun pääsemiseksi, pohdittiin yhteisen tiedonrakentelun merkitystä ja työstettiin koottuja ideoita yhdessä eteenpäin.
Kaikki työstetyt materiaalit (Etherpad-linkit) on koottu Vantaan Fronteriin, jonne Sivistysvirasto loi erikseen aineryhmäkohtaiset huoneet eri oppiaineille.
Työpajassa 11.4.2018 Maria Dean Tapiolan koulusta ja Anne Rongas Tampereen yliopistolta kertoivat, kuinka käyttää koulun lähiympäristöä oppimisympäristönä. Erasmus+ tutkimushankkeessa ATS2020, jota Suomen osalta toteutti Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskus hyödynnettiin e-portfolioita ja tavoiteltiin laaja-alaisten osaamisten harjoittelua. Suomessa 20:n tutkimuskoulun toteutukset yhdistettiin monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Lisätietoja koko tutkimushankkeesta http://ats2020.eu/
ITK'18 foorumiesitys Johanna Mattila, Najat Ouakrim-Soivio ja Anne Rongas. https://ohjelma.itk.fi/event/interaktiivinen-tekniikka-koulutuksessa-konferenssi-2018-2018-04-11-2018-04-13-1/track/sahkoistyvan-arvioinnin-isot-kirjaimet-208
Vinkkejä oppimistehtävien muotoiluun niin, ettei opiskelija voi kopioida vastauksia mistään. Anne Rongas #jaajotain 2018, aineisto vuodelta 2011 ja lähteenä vuodelta 2005 saman tekijän Facta-verkkopalvelun pedagoginen opas.
Portfoliotyöskentelyyn tai muuhun prosessimaiseen opiskeluun sopivia työkaluja opiskelijalle: kerää, luokittele ja jäsentele itse hankkimaasi aineistoa.
Snellman kesäyliopiston luentokurssi Digiopus. Toinen luento: Vuorovaikutteisuus ja interaktiiviset elementit oppimateriaalissa. Anne Rongas ja Kari A. Hintikka
Snellman kesäyliopiston luentokurssi Digiopus. Ensimmäinen luento: Mitä tietoja tarvitsen digitaalisen oppimateriaalin tekemisen alkuvaiheessa. Anne Rongas ja Kari A. Hintikka
Ilmiöpohjainen oppiminen johdattaa tutkivaan opiskelutapaan. Kohteina ovat autenttisen maailman ilmiöt, joiden avulla opiskellaan useamman oppiaineen tavoitteiden mukaisesti. Tähän esitykseen on koottu vinkkejä lukioväelle ilmiöpohjaisen opetuksen suunnittelusta.
Muistitikku i padille – opeblogin vinkitAnne Rongas
iPad on mainio kuvien ja videoitten kanssa, mutta jos laite ei ole oma, pulmana tuotosten siirtäminen muille laitteille. Pilvipalvelut ja kaapelilla synkronointi toki, vaan nopein apu iPadillä toimivasta tikusta. Tässä Opeblogin http://opeblogi.blogspot.fi/ vinkki.
Podcast – kuinka seurata, kuinka tuottaaAnne Rongas
Podcastit ovat oivallinen keino opiskella ja opettaa asioita. Tämä diasarja on koottu erityisesti oppimisen näkökulmasta. Podcastit ovat vanha, mutta vähän tunnettu sosiaalisen median sisällön jakamisen muoto. Ota podcast mukaan lenkille ja opi leikiten.
2. [Tässä esityksessä]
[Kuka ja millä kokemuksella]
[1. Tekninen kynnys]
[2. Mistä aikaa]
[3. Ketteriä välineitä]
[4. Pedagogisia oivalluksia]
[5. Miten näitä oppii]
3. Kuka?
• Kotkan aikuislukiossa opo ja ope, kursseja
päivälukiossa (aiemmin myös ammatillisella),
Sometu- ja Vinkkiverkko-verkostojen taustalla
• Opettajien tieto- ja viestintätekniikan kouluttaja
(hanketoimintaa) yms. (lisätietoja)
• Kaikki oppiaineistot avoimessa verkossa 2002
alkaen, sosiaalisessa mediassa kesästä 2004
4. [Tässä esityksessä]
[Kuka ja millä kokemuksella]
[1. Tekninen kynnys]
[2. Mistä aikaa]
[3. Ketteriä välineitä]
[4. Pedagogisia oivalluksia]
[5. Miten näitä oppii]
11. [Tässä esityksessä]
[Kuka ja millä kokemuksella]
[1. Tekninen kynnys]
[2. Mistä aikaa]
[3. Ketteriä välineitä]
[4. Pedagogisia oivalluksia]
[5. Miten näitä oppii]
17. [Tässä esityksessä]
[Kuka ja millä kokemuksella]
[1. Tekninen kynnys]
[2. Mistä aikaa]
[5. Ketteriä välineitä]
[4. Pedagogisia oivalluksia]
[5. Miten näitä oppii]
18. Mitä on sosiaalinen media?
• Ensisijassa ihmisten välistä
toimintaa
• Tekniikoiden tarjoamat
kanavat
• Vuorovaikutus,
yhteistoiminta, tuottaminen
ja jakaminen keskeisiä
• Reaalimaailma ja
synteettinen maailma
kohtaavat
23. [Tässä esityksessä]
[Kuka ja millä kokemuksella]
[1. Tekninen kynnys]
[2. Mistä aikaa]
[3. Ketteriä välineitä]
[4. Pedagogisia oivalluksia]
[5. Miten näitä oppii]
24. Pedagogiset mallit
...ovat ratkaisevan tärkeitä
...jokin idea on oltava, ei pelkkää tekniikkaa tekniikan vuoksi
...aktivoiva opetus on helpoin pedagoginen idea
...toisaalta liika monimutkaisuus haittaa, ei ole kummallista
salatiedepedagogiikkaa eLearning, mLearning... hyvä pedagogiikka toimii
kaikkialla, ympäristön ja tilanteen mukaan
...pedagogisista malleista saa apua, kuin piirrustukset rakentajalle
...yhteiskehittelystä intoa, opiskelijat teknisiksi avustajiksi
28. [Tässä esityksessä]
[Kuka ja millä kokemuksella]
[1. Tekninen kynnys]
[2. Mistä aikaa]
[3. Ketteriä välineitä]
[4. Pedagogisia oivalluksia]
[5. Miten näitä oppii]
29. Lukemalla sopiva kirja ja liittymällä sen Sometu-
ryhmään ja Vinkkiverkko-lukupiiriin, seuraamalla
virallista blogia ja penkomalla kirjaa laajentavaa
verkkosivustoa. Eija Kalliala ja Tarmo Toikkanen:
Sosiaalinen media opetuksessa.
34. Lurkkimalla avoimia koulutuksia, kuten Pedacast,
Composing free and open online educational
resources, Connectivism and Connective
Knowledge, Wikiopiston opintopiirit, 23 asiaa... tai
osallistumalla niihin, tekemällä itse vastaavia.
36. Alan lehdistä, havainnollisin näistä KotiMikro
(valtaosa lehdistä keskittyy rautaan ja myytäviin
ohjelmiin, valitettavasti).
37. Seuraamalla ja liittymällä mediakasvatuksen juttuihin,
kuten Mediakasvatus.fi, Mediakasvatus.tv, Viekas
sekä kurkkimalla vanhoja Mediamuffinssia (Muffettia),
Mediakompassia ja KenGurua.
38. Erinäiset muut opetusalaa kokoavat verkkofoorumit,
kuten Opettajat.com (myös Facebook-ryhmä),
DaF Live Online, ITK-päivien verkkolaajennus (myös
Facebook-ryhmä), EU:n portaalista lisää verkostoja