Inforin viestintäpäälliköiden koulutusohjelman verkkoviestintäosion materiaalit. Kohderyhmänä ovat yritysten viestinnästä vastaavat, jotka eivät välttämättä ole kovin syvällä kiinni verkkomaailmassa.

1. Verkkoviestintä ja megatrendit

2. Taustaa Työskentelen YLE Uudet palvelut -yksikössä strategisena suunnittelijana, ja seuraan työkseni digitaalisten ja interaktiivisten medioiden kehittymistä Aiemmin olen toiminut muun muassa seuraavissa tehtävissä Mediatoimisto Dagmar: Suunnittelupäällikkö, interaktiiviset mediat TNT Suomi Oy: Digital Media Planner PHS Interactive: Konseptisuunnittelija-copywriter ABB Finland: Viestinnän suunnittelija Nuorisoyhteistyö Allianssi ry.: Projektisihteeri, Nuorisovaalit '99 Valtioneuvoston tiedotusyksikkö: Tiedotusharjoittelija Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta: Kulttuuri- ja projektisihteeri

3. Päivän agenda Mitä verkko oikein on? Neljä huomioitavaa trendiä Vaivattomuus Aistiminen Yksilöllisyys Yhteisöllisyys Verkkopalvelu, jokaisen oma media Mitä trendien huomioiminen voisi tarkoittaa?

4. Mikä verkko oikein on? Lähde: Miikka Leinonen, Kynämies / http://www.kynamies.net/blog/2006/11/23/mika-on-nopein-media/medioiden-kisa/ ”… netti ei ole media, vaan paikka. Ja koska se on paikka, asia joka uutisoidaan, voi itsessään tapahtua internetissä.

5. 21 % suomalaisista ei ole verkossa… Lähde: Tilastokeskus, Internetin käyttö kolmen kuukauden aikana, kevät 2007, 15-74-vuotiaat ikäryhmittäin, julkaistu 9/2007

6. …eikä 24 % lue sanomalehtiäkään Lähde: TNS Gallup Atlas tammi-syys 2005 (puhelin)

7. Verkko on paikka, jossa… Tuotetaan sisältöjä Keskustellaan Kulutetaan sisältöjä

8. Vuorovaikutteisuuden kolme tasoa Tuotetaan sisältöjä Keskustellaan Kulutetaan sisältöjä Kaikki internetin käyttäjät, eli noin 3,2 miljoonaa suomalaista on vuoro- vaikutuksessa valmiiden nettisisältöjen kanssa. Lähes 1,9 miljonaa suomalaista seuraa, lukee ja kuluttaa toisten ihmisten tuottamia sisältöjä. Lähes 1,4 miljoonaa suomalaista käyttää nettiä keskinäisviestinnän välineenä. Lähes 80 % 15-24-vuotiaista mesettää, chattaa tai käyttää irkkiä. 12 % netinkäyttäjistä tuottaa omia sisältöjä ( 375 000 ihmistä), 23 % kirjoittaa keskustelu- palstoille ( 720 000 ). 25-34-vuotiaista yli 20 % on jo nykyisin aktiivisia sisällöntuottajia. Lähteet: Taloustutkimus: Internet Tracking 4/06, Taloustutkimus: eMedia 5/07

9. Verkko on tekemistä Internetiin käytetyn ajan sijaan tulisi keskittyä siihen, mitä ihmiset tekevät netissä he netistä hakevat kuinka he netissä toimivat miten aktiivisia he ovat verkossa …  Omien kohderyhmien käyttäytymisen ymmärtäminen entistäkin tärkeämpää!

10. Neljä suurta trendiä, jotka kietoutuvat toisiinsa

11. Datamonitoria mukaellen Ikä- ristiriita Sukupuoli- ristiriita Elämänvaihe- ristiriita Tulo- ristiriita Vaivattomuus Aistiminen Yksilöllisyys Hyvinvointi Yhteisöllisyys Terveys Ristiriita- trendit Hyöty- trendit

12. Vaivattomuus

13. Kanavien ja mediasisältöjen määrä lisääntyy

14. Kilpailu lisääntyy

15. Ihmiset ovat tottuneet saamaan sen mitä haluavat

16. Sisällön tuotannon vaivattomuus Yhdysvalloissa BusinessWeekin Top 100 brändien hakutuloksista jo 39 % koostuu blogien ja keskus- telupalstojen sisällöistä

17. Tietoa on pakko kuluttaa uudella tavalla

18. Aistiminen

19. Laajakaista tuo verkkoon monet vanhat mediat

20. Verkko kokemusten ja tunteiden jakajana

21. Aktiivisuuden seuraava taso

22. Hinku hyppiä oman rajan ylitse

23. Video uusi lingua franca?

24. Yksilöllisyys

25. Halu personoida

26. Halu tehdä kaikesta omaa http://mindstorms.lego.com/

27. Halu saada palvelua juuri minulle Yli miljoona suomalaista mesettää, sadat tuhannet skypettää Joten miksi ihmeessä yritykset vielä ohjaavat heidät netissä tarttumaan puhelimeen, jos he haluavat “nopeaa” asiakaspalvelua?

28. Odotamme reaktioita ja vastauksia Lähde: http://pirkka.typepad.com/digikko/2006/01/haluatko_sin_ky.html#comments

29. Lupaviestinnän merkitys korostuu

30. Tietoa on pakko tarjota uudella tavalla

31. Miljoonayleisöt harvinaistuvat Lähde: Finnpanel

32. Kohdattava yhä pienempiä yleisöjä 1 000 000 100 000 1 000 100 10

33. Yhteisöllisyys

34. Kun aika on kortilla, toimimme yhdessä Luotettujen ihmisten yhdessä luoma päivän agenda. Minä John Eero Tuija

35. Kun aika on kortilla, toimimme yhdessä

36. Yhteisöt erikoistuvat

37. Yhä useammat hyödyntävät julkisia agendoja Luotettujen ihmisten yhdessä luoma päivän agenda. Minä John Eero Tuija

38. Ihmiset suodattavat, mediat hyödyntävät

39. Ihmiset suodattavat, mediat hyödyntävät

40. Ihmiset suodattava, viranomaiset hyödyntävät "Kelan tutkija Mikko Kapanen eritteli Ilta-Sanomien Kelaa koskevaa verkkokeskustelua. Selvitys valotti sekä tyytyväisten että erityisesti tyytymättömien Kelan asiakkaiden mielipiteitä. Keskustelussa tuli ilmi muun muassa asiakkaiden tarve saada tietää hakemuksensa saapumisesta toimistoon ja käsiteltävän etuuden keskimääräisestä läpimenoajasta. Lisäksi kriittistä keskustelua käytiin etenkin puolison tulojen vaikutuksesta työmarkkinatukeen. ... Uudenlaisella aineistolla saadaan arvokasta tietoa erityisesti Kelaan ja sen toimeenpanemiin etuuksiin tyytymättömien kansalaisten ajatuksista. Nämä mielipiteet jäävät usein piiloon asiakastutkimuksissa kysyttyjen palveluarvosanojen taakse." Lähde: Ilta-Sanomat 22.2.2006

41. Entä jos joukossa tiivistyykin viisaus? "Väittäisin, että tekniikkaa radikaalimpi muutos onkin tapahtumassa suhtautumisessa massojen tuottamaan tietoon. Ajatus, jonka mukaan viisaus tiivistyy joukossa on kiusallinen asiantuntijuuteen ja valvontaan perustuvalle yhteiskunta-muodollemme.” Mika Pantzar, IT-Viikko, 7.9.2006

42. Ihmiset synnyttävät itse yhteisöjä Yhdysvalloissa jo 50 % 12-17-vuotiaista on aktiivisia sisällön- tuottajia 83 % suomalais- nuorista on tuottanut sisältöjä nettiin. Lähteet: Pew Internet 2.11.2005 ja 1530.fi / Kansallinen nuorisotutkimus 2007

43. Tuotteet ovat yhteisessä syynissä

44. Hakeminen monitahoista yhteisöllistä arvottamista

45. Uusi mediaekosysteemi? Lähde: Alex Niemistä mukaellen Media- talot Minä Brändit Sisäpiiri YLEISÖ

46. Uudet viestinnän kohderyhmät? Lähde: Alex Niemistä mukaellen Media- talot Minä Brändit Sisäpiiri YLEISÖ

47. Verkkopalvelu, jokaisen oma media

48. Miten käytätte omaa mediaanne?

49. Mikä teitä rajoittaa? Televisiossa ja radiossa mainostajaa rajoittavat sekunnit (eli kustannukset) Sanomalehdissä ja aikakauslehdissä mainostajaa rajoittavat palstamillimetrit (eli kustannukset) Verkkomainonnassa mainostajaa rajoittavat mainosnäytöt (eli kustannukset) Omassa verkkopalvelussa mainostajaa rajoittavat itse asetut rajat (ja jossain määrin tekniikka ja kustannukset)

50. Kilpailuetu kovalla työllä Käytettävyys, sekä tekninen että sisällöllinen Henkilökohtaisuus, sisällöt juuri minulle Yhdessätekeminen, luottamus Helppo kopioida Vaikea kopioida

51. Mitä verkkopalvelulla tavoitellaan? Sitä, mitä yrityskin tavoittelee menestyäkseen – tai sitä osaa tavoitteista, joihin vuorovaikutteinen media soveltuu parhaiten Markkinointikanava? Uusasiakashankintakanava? Asiakkuuskeskus? Viestintäkanava? Asiakaspalvelukanava? Rekrytointikanava?

52. Vaatimukset ovat kovat Asiakkaat ovat yhä vaativampia verkkopalveluiden suhteen Jos kilpailua on vähänkin, löytyy parempi valikoima helposti ja nopeasti Asiakkaat odottavat samaa tuotevalikoimaa kuin reaalimaailmassakin Yhä useammin he itse asiassa haluavat verkosta enemmän: juuri minulle sopivaa, eksklusiivista! He odottavat parempaa asiakaspalvelua kuin oikeassa elämässä He haluavat kaiken nopeammin, helpommin ja laajemmin, sillä siihen he ovat verkossa tottuneet

53. Tavoitteet ja mittaaminen

54. Mitä tavoitellaan, sitä mitataan

55. Luvut voivat johtaa harhaan

56. Mittaaminen olennaista, ei vain klikkien Lähde: http://www.kaushik.net/avinash/2007/09/rethink-web-analytics-introducing-web-analytics-20.html

57. Tavoitteet pilkottava Yhdellä palvelulla harvoin yhtä tavoitetta.

58. Perusstruktuuri Demografia Ketkä käyttävät yle.fi:tä? Miten ymmärrämme paremmin ihmisten mediakäyttöä? Mitä meidän tulee tietää käyttäjistämme? Käyttäytyminen Miten ihmiset liikkuvat verkkopalvelussa? Miten liikenne ohjautuu? Miten voimme kasvattaa palveluiden käyttöä ristiinlinkityksillä? Tyytyväisyys, tavoitteet, laatu Täyttyvätkö laadulliset tavoitteet? Välittyvätkö halutut mielikuvat? Yksi perusmalli, jolla tutkimukset toteutetaan Mittaritutkimus Kuinka moni käyttää eri palveluitamme? Miten menestymme suhteessa kilpailijoihin? Mistä liikenne tulee palveluumme (referral)? Mistä kävijäpiikit muodostuvat? Ad hoc -tutkimukset Täydentävät, itse tehtävät verkkokyselyt, entry ja exit poll’it jne.

59. Klikeistä eteenpäin Lähde: http://www.kaushik.net/avinash/2007/09/rethink-web-analytics-introducing-web-analytics-20.html

60. Oma palvelu osana verkkomaailmaa 360˚ näkymä

61. Mitä trendien huomioiminen voisi tarkoittaa?

62. Miten seuraavat asiat tulisi ottaa huomioon? Vaivattomuus Aistiminen Yksilöllisyys Yhteisöllisyys

63. Aggregoi, se on palvelemista

64. Unohda perinteiset organisaatiorajat

65. Helpota arkea

66. Helppo löydettävyys entistäkin tärkeämpää

67. Tarjoa mahdollisimman paljon tilattavaa

68. Tilattavat sisällöt: RSS RSS on tekninen ratkaisu, joka mahdollistaa kiinnostavien nettisisältöjen tilaamisen. Kun seurattua verkkopalvelua päivitetään, päivittyy uusi tieto heti myös selaimeen Todellinen on demand –palvelu Toimiakseen yrityksen on tarjottava mahdollisimman tarkkaan kohdistettuja sisältöjä

69. Mitä RSS tarkoittaa markkinointiviestinnälle? ” eMarketer Director of Research Yael Marmon says we should expect to see advertisers attempting to leverage RSS as a platform for targeted advertising.” http://www.emarketer.com/Article.aspx?1003202 RSS:n kaltaiset ratkaisut tarjoavat yrityksille uuden väylän markkinoida brändiin sitoutuneille ihmisille juuri sellaisia mainosviestejä, joita he haluavat vastaanottaa RSS vaatii markkinoijalta asiakkaiden toiveiden jatkuvaa kuuntelua ja toteuttamista Tarjoa vain sitä, mitä asiakas todella haluaa Vaikka kohderyhmät ovat vielä pienet, niin ovat myös kustannukset > testaaminen kannattaa!

70. Palveluiden skaalautuvuus tärkeää Tutut palvelut siirtyvät kännykkään

71. Mobiilin kanssa syytä olla erityisen varovainen Lähesty aina vain luvalla – mielellään myös silloin, vaikka saisitkin “virallisesti” lähestyä myös ilman eri luvan pyytämistä Muista, että vastaanottaja päättää aina relevanttiuden! Ja kun pyydät luvan, muista kontaktoida mahdollisimman pian, jotta muistijälki luvan antamisesta on yhä voimakas! Vahvuutena erityisesti nykyasiakkuuksien hoitaminen Muistuta tarjouksista Tiedota vaikka paketin perilletulosta Palkitse erityiseduilla Vahvista muistamalla syntymäpäivänä!

72. Paikkatiedot seuraava trendi?

73. Miten seuraavat asiat tulisi ottaa huomioon? Vaivattomuus Aistiminen Yksilöllisyys Yhteisöllisyys

74. Vanhat rajoitteet ovat poistumassa lopullisesti Laajakaistayhteyksien nopea kasvu mahdollistaa paljon aiempaa monipuolisempien keinojen käytön verkossa Video Ääni Pelit Chat Asiakkaat ovat yleensä valmiimpia toimimaan kuin yritykset – ja he ovat jo kokeilleet paljon enemmän kuin uskotkaan!

75. Verkko on pelillinen ja leikkisä ympäristö

76. Pelillisyys valtaa alaa

77. Video ja audio on syytä muistaa Podcasting = on demand radio Vodcasting = on demand video Mahdollistaa itseään kiinnostavien ohjelmien tilaamisen suoraan omalle tietokoneelle tai mp3-soittimeen Uudet ohjelmat latautuvat automaattisesti RSS-syötteiden avulla MP3-soittimia on 35 prosentilla kotitalouksista Kotimaisen sisällön tarjonta on vielä suhteellisen vähäistä ja se tarjoaisi markkinoijille paljon keinoja erottautua Relevanttien sisältöjen tarjonta, sponsoroidut sisällöt jne.

78. Podcasting sisäisenä työkaluna? Yksi podcastingin edelläkävijöistä on ollut amerikkalainen Duke University, joka on hyödyntänyt mp3-soittimia erityisesti vieraiden kielten ja musiikin opetuksessa. Yliopisto on jakanut ilmaiset soittimet opiskelijoilleen. Siinä missä opiskelijat jonottivat ennen kirjastoon kuuntelemaan opiskelunauhoja, he saavat esimerkiksi vieraiden kielten ääntämisohjeet tai klassisen musiikin kuuntelukurssin suoraan omaan iPodiinsa Koulutusmateriaalit, myyntikokoukset... Sitä paitsi vuoden 2006 lopussa yhä useammat autot ovat iPod-yhteensopivia!

79. Hyvän markkinointiviestinnän rooli korostuu

80. Miten seuraavat asiat tulisi ottaa huomioon? Vaivattomuus Aistiminen Yksilöllisyys Yhteisöllisyys

81. Rakenna mahdollisuuksia aitoihin kohtaamisiin

82. Ihmiset kaipaavat toista ihmistä myös verkossa Yli miljoona suomalaista mesettää, sadat tuhannet skypettää Joten miksi ihmeessä yritykset vielä ohjaavat heidät netissä tarttumaan puhelimeen, jos he haluavat “nopeaa” asiakaspalvelua?

83. Harvoja kiinnostavat kaikki sisällöt

84. Modulaarinen ajattelu tärkeää

85. Arvosta lupaa ja täytä lupauksesi Mediahälyn lisääntyessä mainonta on aiempaa helpompaa ohittaa ja luvan merkitys korostuu Aktiivisesti tilatut uutiskirjeet varmistavat tilaajan aktiivisuuden – varsinkin jos seuraamme, että hän todella avaa ja lukee kirjeen! Kuinka arvokas on uutiskirjeen tilannut ihminen verrattuna perinteiseen mediamarkkinoinnin kontaktiin? Yleisuutiskirjeiden käyttöä kannattaa harkita kunnolla Mitä tarkemmin ihmisten annetaan valita oman mielenkiinnon kohteita, sitä paremmin voidaan varmistua viestin relevanttiudesta Vaikka kohderyhmät näin tulevatkin pienemmiksi, helpottaa se viestien muodostamista merkittävästi > kustannukset vs. kohdennettavuus

86. Blogi mahdollistaa yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden Henkilökohtainen Vaikka yksi tai useampi henkilö ylläpitäisi, kyseessä on aina aidosti oma media Nopea Blogosfääri elää uutuuksista – mutta muista, että blogin lentoonlähtö vie aikaa! Osa yhteisöä Tunne lähiyhteisösi, samankaltaiset bloggaajat Linkittäminen Pelkästään oman blogin ylläpitäminen ei yleensä riitä, vaan bloggaajan on myös kommentoitava toisten blogejä Tekstiä, kuvaa, videoita...

87. Yritysblogin hyödyt ja haasteet Hyödyt Ilmaisuus ja nopeus Löydettävyys Dialogi ja suhdetoiminta Tiedonhallinta Tiedonkeruu Imago Haasteet Kustannus-hyöty Avoimuus Mielenkiinnon ylläpitäminen Tavoitteiden saavuttaminen Hallitsemattomuus Yrityksen sisäiset tekijät Lähde: Sami Salmenkivi / http://dagmar.typepad.com/digitalikko

88. Blogista on moneksi Zerfass 2006: Classification of corporate blogs

89. Bloggaamisen bumerangiefekti ” In relation to external executive blogging an interesting dynamic between executives and employees in the organisation can be observed. Even though executives like Bob Lutz and Jonathan Schwartz mostly blogs towards external audiences, their impact on the organizational members itself may create more value. A direct request from Schwartz to employees is one way to influence them, however another way, which is worth a glimpse is through the boomerang effect of blogs. The boomerang effect contains two parts. Firstly, the simple readership of executive blogs by employees which may affect behavior. But perhaps more interesting is the second boomerang effect that takes place as blog posts are read by both external audiences and media causing them to use his posts to influence employees. Suddenly external relations may discuss a new corporate strategy rather than the organizations own lines of communication. In short, an outside-in dynamic.” Lähde: http://e-mediate.squarespace.com/

90. Bloggaaminen rekrytoinnin apuvälineenä

91. Miten seuraavat asiat tulisi ottaa huomioon? Vaivattomuus Aistiminen Yksilöllisyys Yhteisöllisyys

92. Yhä useammat ovat tottuneita sisällöntuottajia Kuvakaappaus: Amazon

93. Seuraa blogeja, yhteisöjä ja keskusteluita ...ja osallistu keskusteluihin!

94. Osallistuako muualla käytäviin keskusteluihin?

95. Olkaa aktiivisia verkkoyhteisöissä!

96. Kuuntele ja ymmärrä Lisää tietoa: http://dmnnewswire.digitalmedianet.com/articles/viewarticle.jsp?id=194648

97. Ideoi yhdessä http://pirkka.typepad.com

98. Työstä yhdessä http://www.omasana.fi/page.php?page_id=263&omasana_id=1806

99. Ota ihmisten tietämys hyödyksi http://www.wowwiki.com/Main_Page

100. Kehitä tuotteita ja palveluita yhdessä http://mindstorms.lego.com/

101. Ole osa yhteisöä sen omin ehdoin http://www.facebook.com/group.php?gid=5122209050

102. Pari sanaa lopuksi

103. Kohti dialogia ja yhdessä tekemistä Puhetta Toimintaa Yksisuuntaista Vuorovaikutusta Kontrolloitua Dialogia Dialogia Yhdessä tekemistä Kontrolloitu viestintä Kontrolloitu yhdessä tekeminen Keskusteleva yhdessä tekeminen Keskusteleva viestintä Muokattu Richard Edelmanin Forrester Consumer Forum 10/2007 –presentaation pohjalta

104. Pari sanaa lopuksi Verkko on paikka, ei media Verkossa on oltava läsnä 24/7 Verkkoläsnäolon tulee ylettyä myös oman verkkopalvelun ulkopuolelle Olkaa aktiivisia verkkokansalaisia On demand –palveluita kannattaa alkaa testata viimeistään nyt Rehellisyys maan perii, erityisesti verkossa

105. Jatketaan keskustelua! Blogi http://pirkka.typepad.com Työsähköposti [email_address] Kotisähköposti [email_address]