Mika keskisalo
•
0 likes•200 views
Suomen metsäkeskuksen ja Tampereen Yliopiston yhteishanke Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla -hanke järjesti 10.10.2019 Pirkanmaan alueen kuntien tekniselle johdolle, rakennustarkastajille ja -valvojille, julkisista hankinnoista vastaaville henkilöille, sekä puu- ja rakennusalan yrityksille ja suunnittelutoimistoille suunnatun seminaarin Puurakentamisen tekniset järjestelmät ja mahdollisuudet Seminaarin materiaalista Rakennusten hiilijalanjäljen laskenta puurakenteille: Mika Keskisalo, projektiasiantuntija, Karelia AMK
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (16)
Similar to Mika keskisalo
Similar to Mika keskisalo (20)
More from Suomen metsäkeskus
More from Suomen metsäkeskus (20)
Recently uploaded
Recently uploaded (8)
Mika keskisalo
- 1. Rakennusten hiilijalanjäljenlaskenta puurakenteille 10.10.2019 Mika Keskisalo Kohti vähähiilistä rakentamista- Joensuu Wood City 1
- 2. 2 Kohti vähähiilistä rakentamista – Joensuu Wood City -kehittämishanke • Toteutusaika: 1.9.2018 – 31.8.2020 (24 kk) • Budjetti: 292 960 € • Projektin hallinnoija ja toteuttaja Karelia-ammattikorkeakoulu • Rahoittajina Etelä-Savon ELY-keskus (Euroopan aluekehitysrahasto) ja Josek Oy • Yhteistyössä: Joensuu, Kontiolahti, Kitee, Tohmajärvi, Lieksa ja Nurmes • Projektipäällikkö Mikko Matveinen • Projektiasiantuntija Mika Keskisalo
- 3. 3 • Vähähiiliseen rakentamiseen liittyvä osaamistason nousu (rakennusvalvonta, kaavoitus, rakennuttajat, suunnittelijat ja asiantuntija- ja koulutussektori) • Alustavan ”kriteeristön” laatiminen rakentamisen elinkaaripäästöille kerrostaloissa ja toimitilarakennuksissa perustuen hankkeen pilottikohteisiin • Hiilineutraalin kaupunkikorttelin konseptisuunnittelu • Rakentamisen elinkaaren hiilijalanjälki maankäyttösopimuksissa ja kilpailumenettelyissä - selvitys Kohti vähähiilistä rakentamista – Joensuu Wood City -kehittämishanke
- 4. 4 Säädösohjaus YM 2025 Hiilineutraali Suomi 2035 Hiilineutraali EU 2050
- 5. 5
- 6. 6 Rakentamisen päästöt Lähde: Rakentamisen CO2-päästöt ja Suomen tulevat säädökset, Matti Kuittinen
- 7. 7 Rakentamisen säädöskehitys Lähde: Ympäristöministeriö 2018 1. vaihe: Testaus ja menetelmät 2017- • Ohjausjärjestelmän vaikutusarvioinnit • Hiilijalanjäljen laskentamallin ja päästötietokannan kehittäminen • Osaaminen ja työkalut • Testaus julkisissa rakennushankkeissa ja yksityisellä sektorilla 2. vaihe: Ohjausjärjestelmän laatiminen 2019- • Säädösohjauksen ja mahdollisten kannusteiden valmistelu • Kytkentä kaavoitukseen ja energiaohjaukseen • Pilottihankkeiden laajentaminen • Rakennusten päästötietojen seurannan ja tilastoinnin valmistelu 3. vaihe: Ohjaus käyttöön 2025 mennessä • Mahdollinen ilmoitusvelvollisuus ennen sitovia raja-arvoja • Rakennuskanta voidaan kytkeä ohjaukseen vaiheittain • Rakennuskannan päästötietojen seuranta
- 8. 8Vähähiilisyys rakennushankkeessa Suunnitteluvaihe ja vähähiilisyyden arviointi RAKENTAMINEN , KÄYTTÖVAIHE JA PURKU Lähteet: Rakennusten elinkaari – Rakennusten elinkaari- ja hiilijalanjälkilaskentamenetelmien hyödyntäminen. Jessica Karhu, GBCF.2015 YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEN KIVITALON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS . BIONOVA.2012 Ilmastotavoitteiden asettaminen Päästöjen seuranta Kiertotalouden tavoitteet ja seuranta? Mahdollisuus vaikuttaa päästöihin
- 9. 9 Lähde: Vähähiilisen rakentamisen tiekartta, Simon Le Roux. Ympäristöministeriö Vähähiilisyys ja rakennuslupa? Päästörajat GWP100
- 10. 10 Vaikutuskeinoja hiilijalanjäljen pienentämiseksi…osa niistä Lähde: Vähähiilinen julkinen rakentaminen, Matti Kuittinen Vähähiilinen rakennus?
- 11. 11 Rakennuksen elinkaaren vaiheet (EN 15978 ja CEN/TC 350) Kuvan lähde (muokattu): Ympäristöministeriö
- 12. 12 Hiilijalanjälki ja elinkaaritarkastelu Miten laskenta voisi tulevaisuudessa edetä? Lähde: Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmä, Ympäristöministeriö Kuva 5. Arvioinnin vaiheet
- 13. 13 Mitä osia rakennuksesta tullaan huomioimaan? Lähde: Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmä (luonnos), Ympäristöministeriö Helsinki, 2018 Puut toimivat tontilla hiilinieluna ja auttavat myös energian säästössä
- 14. 14 Mitä ovat kasvihuonekaasut ja GWP? - GWP: n avulla on mahdollista yksinkertaistaa laskentaa/arviointia - Tarkastellaan eri kasvihuonekaasujen vaikutuksia kertoimien avulla - Huomioidaan myös miten pitkään kaasut ovat ilmakehässä esim. ennen kemiallista hajoamista - 20,100 vai 500 vuotta? - Yleisin GWP100a eli 100 vuoden tarkastelu x1 x23 x296 x5700- 11900x120-12000 x22200 x17200
- 15. 15Onko hiilijalanjäljenlaskenta vaikeaa? Standardit Laskennan rajaukset Määrätiedot Tietolähteet Yleiset periaatteet ja vaatimukset ISO 14040 ja ISO 14044 Laskenta EN15978 Käytettävät tietokannat ja EPD:t EN15804 Tarkistus ISO 14071
- 16. 16 Hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki Lähde: Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän päivitys. Matti Kuittinen
- 17. 17 Hiilijalanjälki rakentamisessa Kuvan lähde (muokattu) : Vähähiilisen rakentamisen tiekartta, Ympäristöministeriö: Simon le Roux,
- 18. 18 Hiilikädenjälki rakentamisessa Kuvan lähde (muokattu): Vähähiilisen rakentamisen tiekartta, Ympäristöministeriö: Simon le Roux, HUOM! Myös puutuotteet kierrätettävissä ja uudelleenkäytettävissä Hiilikädenjälkeä ei huomioida vielä nykyisellään elinkaarilaskennassa
- 19. Hiilikädenjälki puutuotteet 19 ”Puukuutiometrin tuottaminen vähentää keskimäärin 1,1 tonnia CO 2 -päästöjä verrattuna vastaavan teräs-, betoni- tai muovimäärän valmistamiseen, johon kuluu enemmän fossiilisia polttoaineita. Kun määrään lisätään jokaiseen puukuutioon varastoinut 0,9 tonnia hiilidioksidia, tulokseksi saadaan, että jokainen kuutiometri puuta, joka korvaa enemmän fossiilisia polttoaineita vaativia materiaaleja, vähentää hiilidioksidin määrää kaikkiaan noin kahdella tonnilla.” Suora lainaus: Metsät ja hiilinielut. Puuinfo Oy
- 20. 20 LCI/EPD tietokannat yhdistävänä tekijänä ISO 14025 ja EN15804
- 21. 21Standardit ja tietokannat EPD (Environmental Product Declaration eli ympäristöseloste - Esimerkkinä RTS- ympäristöseloste (ISO 14044 ja EN15804 mukaisesti) - LÄHIPUU® sahatavara RTS EPD 17_18 Sisältää: Tuotteen tiedot, elinkaariarvioinnin laskentaperusteet ja tulokset - Lähde: epd.rts.fi ja LÄHIPUU® sahatavara RTS EPD 17_18
- 22. 22Tietokannan ja jalostusasteen vaikutus hiilijalanjälkeen Lähde: Low Carbon Pathways for Structural Design: Embodied Life Cycle Impact of Building Structures,Catherine de Wolf, 2017 LIIMAPUU RISTIINLAMINOITU PUU KOVAPUU HAVUPUU HUOM! Kukin tuote on rakenteellisilta ominaisuuksiltaan erilainen
- 23. 23 Lähde: Rakennusten hiilijalanjäljen arviointityökalu, Ympäristöministeriö Rakennusten hiilijalanjäljen arviointityökalu (YM)
- 25. 25 Esimerkkinä hallirakennus Lähde: Life cycle assessment comparison of a typical single storey building. bauforumstahl e.V. R. Siebers, B. Hauke
- 26. 26 Esimerkkinä hallirakennus Lähde: Life cycle assessment comparison of a typical single storey building. bauforumstahl e.V. R. Siebers, B. Hauke
- 27. 27Vertailu tehtävä myös muiden mittareiden avulla - GWP:n ollessa yksi valintaan vaikuttavista tekijöistä materiaalien sekä rakenneratkaisujen osalta tulee painottaa myös alla olevia tekijöitä: - -Materiaalikustannukset - -Saatavuus ja kuljetuskustannukset/ympäristövaikutukset - -Osaavan työvoiman saatavuus paikallisesti toteutusta varten - -Asennuskustannukset ja toteutettavuus (työmaa-aika!) - -Rakennustyövaiheet ja mahdolliset kuivumisajat (kuivatus ja lämmitys) - - Palo- ja äänitekninen toimivuus - -Huollettavuus ja käytettävyys (pinnoitustarve ja niiden uusiminen) - -Kierrätettävyys ja uudelleenkäytettävyys (rakennuksen eliniän lopussa) - Vertailujen aikana tulisi pitää ajatukset avoimena uusille innovaatioille. - Määrittämällä vain tietty materiaali suunnitteluparametriksi voidaan sulkea muita toimivia ratkaisuja herkästi suunnittelun ulkopuolelle.
- 30. 30 Mikko Matveinen Projektipäällikkö mikko.matveinen@karelia.fi 050 370 5830 Mika Keskisalo projektiasiantuntija mika.keskisalo@karelia.fi 050 465 3265 Tilaa Karelia-amk:n Puurakentamisen-uutiskirje lähettämällä pyyntö osoitteeseen: puurakentaminen@karelia. fi