1. 1
Syyskuun 2015 ansiotasot
ja ansiokehitys syyskuusta 2014
syyskuuhun 2015
Rahoitusala
Vertailutietoja eräiltä Pron sopimusaloilta
Lähde: EK / Palkkatilastot
Mika Mäkelä & Antti Hakala
2. 2
I. Tietoja ansiokehityksestä ja ansiotasoista eräillä Pron sopimusaloilla
II. Rahoitusalan tilastoihin perustuvat tiedot, mm. alakohtaiset ansiokehitys- ja
ansiotasotiedot ja vaativuusluokkajakaumatiedot
III. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuva eri alojen ansiokehitysvertailu
IV. Tilastojen tulkitsemisesta
Eri aloilta käytettävissä olevat tiedot vaihtelevat. Kaikki tiedot perustuvat EK:n
toimittamaan aineistoon, joiden pohjalta on tehty omia laskelmia.
Esityksen sisältö
3. 3
Taustaksi
• EK:n palkkatilasto sisältää ansiotaso- ja ansiokehitystiedot yli 50
sopimusalalta.
• Tarkasteltava ajanjakso on syyskuu 2014– syyskuu 2015.
• Tässä esityksessä ovat esimerkinomaisesti mukana suurimmat prolaiset
sopimusalat teknologiateollisuus, kemianteollisuus, energiateollisuus,
rakentaminen, rahoitusala ja televiestintä (= ict).
• Tilastokauteen osuvat sopimuskorotukset eri aloilla olivat joko Työllisyys- ja
kasvusopimuksen ensimmäisen jakson ensimmäisen vuoden mukaisesti 20 €
tai toisen vuoden mukaisesti 0,4 %. Korotuksen maksuajankohta ja
toteutustapa vaihtelivat sopimusaloittain: energia-ala 20 € 1.2.2015, ict-ala
33 € / 0,9 % 1.4.2015, kemianala 0,4 % 1.7.2015, rahoitusala 0,4 % 1.4.2015,
rakennusala 20 € 1.10.2014 ja teknologiateollisuus 0,4 % 1.3.2015.
• Palkkatilastoja kannattaa vertailla omalle alalle ”läheisten” alojen kanssa
(sama työnantajaliitto, samoja konserneja, yhteistä omistajuutta,
”päätoimiala – aputoimiala”, toimialaliukumaa jne).
5. 5
Toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden lukumäärä 9/2015
(rahoitusala: esimies- ja asiantuntijataso)
Ylempien toimihenkilöiden
määrä on kasvanut
kaikilla aloilla.
6. 6
Säännöllisen työajan keskiansiot toimihenkilötehtävissä 2014 ja 2015
€
Säännöllisen työajan keskiansio, STKA, sisältää ns. normaalin kuukausipalkan lisäksi
säännölliseltä työajalta maksetut työaikalisät, luontoisedut ja provisiot, mutta ei
ylityökorvauksia eikä kertaluonteisia eriä kuten tulospalkkioita.
7. 7
Säännöllisen työajan keskiansiot toimihenkilötehtävissä 2014 ja 2015
€
Säännöllisen työajan keskiansio, STKA, sisältää ns. normaalin kuukausipalkan lisäksi
säännölliseltä työajalta maksetut työaikalisät, luontoisedut ja provisiot, mutta ei
ylityökorvauksia eikä kertaluonteisia eriä kuten tulospalkkioita.
Kuuden
vertailualan
palkkojen ka.
2015 on 3316 €.
8. 8
Säännöllisen työajan keskiansiot, toimihenkilöt ja ylemmät
toimihenkilöt, 9/2015 (rahoitusala: esimies- ja asiantuntijataso)
€
Palkkaero
kasvoi
rahoitus-
alalla ja
rakentami-
sessa ja
pienentyi
ict-alalla.
Muilla
aloilla ero
oli lähes
ennallaan.
9. 9
Säännöllisen työajan ansiokehitys 9/2014 – 9/2015; kaikki tilas-
toinnin piirissä olevat toimihenkilöt ja identtiset toimihenkilöt, %
Tilastoissa on isoja
rakennemuutoksia, kuten
edellä lukumääristä
kertovassa kuvassa kävi
ilmi. Tästä syystä on
perusteltua tarkastella
identtisten ansiokehitystä.
10. 10
Nais- ja miestoimihenkilöiden STKA syyskuussa 2015
€
Keskimääräinen ero, % (ja muutossuunta vrt. 09/2014):
13,3 (-) 18,9 (+) 20,7 (+) 16,7 (-) 6,1 (-) 13,0 (-)
11. 11
Ansioiden hajonnat toimihenkilötehtävissä syyskuussa 2015,
naiset ja miehet
€
1.des = 10 % tienaa
alle ko. euro-
määrän, med = 50
% tienaa alle ko.
euromäärän ja
9.des = 90 % tienaa
alle ko. euromäärän
12. 12
Nais- ja miestoimihenkilöiden säännöllisen työajan ansiokehitys
9/2014 – 9/2015; kaikki tilastoinnin piirissä olevat toimihenkilöt ja identtiset
toimihenkilöt, %
Toimihenkilömiesten ansiokehitykseen ovat vaikuttaneet pääosin tilastopohjassa
tapahtuneet muutokset. Tilastoaineistosta on poistunut kaksi yritystä ja eräässä
yrityksessä ammattiluokituksen soveltamista on muutettu.
13. 13
Tulospalkkiot syyskuussa 2015, toimihenkilöt ja ylemmät
toimihenkilöt (rahoitusala: esimies- ja asiantuntijataso)
€
Toimihenkilöiden
tulospalkkiot ovat
pysyneet lähes ennal-
laan. Sen sijaan teknolo-
giateollisuuden ylempien
tulospalkkiot ovat
kasvaneet voimakkaasti.
14. 14
I. Tietoja ansiokehityksestä ja ansiotasoista eräillä Pron sopimusaloilla
II. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuvat tiedot, mm. alakohtaiset
ansiokehitys- ja ansiotasotiedot ja vaativuusluokkajakaumatiedot
III. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuva eri alojen ansiokehitysvertailu
IV. Tilastojen tulkitsemisesta
Esityksen sisältö
19. 19
Miesten ja naisten säännöllisen työajan keskiansiot
syyskuussa 2015 eri tehtävätasoilla, rahoitusala
€
Kuinka paljon
enemmän miehet
ansaitsevat eri
tehtävätasoilla?
Johtotehtävissä
28 % enemmän,
esimies- ja asian-
tuntijatehtävissä
18 % enemmän ja
toimi-
henkilötehtävissä
6 % enemmän
20. 20
Naisten ja miesten säännöllisen työajan keskiansiot
syyskuussa 2015 eri tehtävätasoilla pääkaupunkiseudulla (PKS) ja
muualla Suomessa (MS), rahoitusala
€
22. 22
%
Identtiset = sama
henkilö löytyy
tilastosta
molempina vuosina,
mutta asemataso
on saattanut
muuttua
Ammatti-identtisillä
on myös asemataso
pysynyt samana
STKAkehitys 9/2014 – 9/2015; kaikki tilastoinnin piirissä olevat
toimihenkilöt ja identtiset toimihenkilöt eri tehtävätasoilla, rahoitusala
25. 25
Keskimääräiset tulospalkkiot eri tehtävissä työskentelevillä naisilla
ja miehillä, rahoitusala syyskuu 2015
Vuonna 2015
tulospalkkioiden
piirissä oli 67,5 %
johtotasolla, 58,9 %
esimies- ja asian-
tuntijatasolla ja 42,7
% toimi-henkilötasolla
työskentelevistä
26. 26
I. Tietoja ansiokehityksestä ja ansiotasoista eräillä Pron sopimusaloilla
II. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuvat tiedot, mm. alakohtaiset
ansiokehitys- ja ansiotasotiedot ja vaativuusluokkajakaumatiedot
III. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuva eri alojen ansiokehitysvertailu
IV. Tilastojen tulkitsemisesta
Esityksen sisältö
30. 30
I. Tietoja ansiokehityksestä ja ansiotasoista eräillä Pron sopimusaloilla
II. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuvat tiedot, mm. alakohtaiset
ansiokehitys- ja ansiotasotiedot ja vaativuusluokkajakaumatiedot
III. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuva eri alojen ansiokehitysvertailu
IV. Tilastojen tulkitsemisesta
Esityksen sisältö
31. 31
Ammatti-identtiset henkilöt ovat olleet saman alan tilastoinnin piirissä molempina ajankohtina ja ovat
kuuluneet samaan tilastonimikkeeseen molempina ajankohtina. Esimerkiksi henkilö on työskennellyt
asiakaspalvelun palvelu- ja myyntitehtävissä, sekä lokakuussa 2012 että lokakuussa 2013.
Ansioiden hajonnat: 1. desiili kertoo mitä euromäärää vähemmän 10 prosenttia kyseiseen ryhmään,
kuten tilastonimikkeeseen tai vaativuusluokkaan, kuuluvista henkilöistä ansaitsee. Mediaani kertoo
mitä euromäärää vähemmän puolet kyseiseen ryhmään kuuluvista henkilöistä ansaitsee. 9. desiili
kertoo mitä euromäärää vähemmän 90 prosenttia kyseiseen ryhmään kuuluvista henkilöistä
ansaitsee.
Henkilöstörahaston kautta yritys voi jakaa tulos- ja voittopalkkioita. Näitä ei lasketa mukaan tässä
tilastoraportissa tarkoitettuihin tulospalkkioihin.
Identtisillä henkilöillä tarkoitetaan saman tilastoinnin piirissä molempina ajankohtina olleita
henkilöitä. Tällä tilastokaudella identtisiin kuuluva henkilö on ollut saman alan palkkatilastoinnin
piirissä sekä lokakuussa 2012 että lokakuussa 2013.
Kiinteä kuukausiansio sisältää ainoastaan varsinaisen kiinteän kuukausipalkan (esim. vaativuuden
mukainen palkanosa ja henkilökohtainen palkanosa). Ansiokäsitteeseen ei lasketa mukaan
säännöllisen työajan lisiä (kuten iltalisiä), luontoisetujen verotusarvoa, suorituspalkkoja eikä
tulospalkkioita.
Keskeisiä käsitteitä I
32. 32
Säännöllisen työajan ansio sisältää varsinaisen kiinteän kuukausipalkan lisäksi erilaiset säännöllisen
työajan lisät (kuten ilta- tai yölisät, mutta ei ylityölisiä), luontoisetujen verotusarvon sekä
suorituspalkat (kuten provisiot) kuukausikeskiarvona. Tulospalkkiot eivät sisälly tähän
ansiokäsitteeseen. Joissakin yhteyksissä esitetään kuitenkin vielä erikseen säännöllisen työajan
keskiansiot tulospalkkioineen. Silloin tulospalkkiot ovat mukana kuukausikeskiarvona.
Tulospalkkioilla tarkoitetaan yrityksen tulospalkkausjärjestelmään perustuvia, toiminnan
tuloksellisuudesta riippuvia palkkioita, jotka maksetaan yleensä 1 - 4 kertaa vuodessa. Tähän
sisällytetään myös käteiset voittopalkkiot ja voitonjako, mutta ei rahastoitavia tulos- tai
voittopalkkioita.
Keskeisiä käsitteitä II
33. 33
1. Ryhmä-, konserni- ja liittotason ansiokehitystarkastelu
• liittotason ansiokehitystarkastelu = tilastotyöryhmän raportti
2. Ryhmä-, konserni- ja liite 8e-yritystason tarkastelu
palkkatoimikunnissa 15.5. mennessä
• ansiokehityksen tulee olla vähintään työehtosopimuksessa
sovitun mukainen
• myös vaativuusluokittelun kehittymistä seurataan
3. Yritystasolla luottamusmiessopimuksen mukaisesti 15.5.
mennessä
• vaativuusluokkajakauma (kaikki, miehet, naiset)
• suoritustasoon kuuluvan henkilöstön keskiansio (kaikki,
miehet, naiset)
Tilastoyhteistyö
34. 34
Ansiokehitys ja identtisten ansiokehitys, esimerkki
Vuosi X Vuosi X+1
Henkilö 1 2200 2288
Henkilö 2 2300 2392
Henkilö 3 2400 2496
Henkilö 4 2500 2600
Henkilö 5 2600
Henkilö 6 2350
Palkkasumma 12000 12126
Henkilölukumäärä 5 5
Keskiansio 2400 2425 Ansiokehitys 1,04 %
Identtisten palkkasumma 9400 9776
Identtisten lukumäärä 4 4
Keskiansio 2350 2444 Identtisten 4,0 %
ansiokehitys
35. 35
• On huomattava, että sukupuolten välisen palkkaeron laskeminen keskiansioluvuista antaa
epätäydellisen kuvan tilanteesta. Keskimääräistä palkkaeroa laskettaessa ei oteta huomioon
esimerkiksi sitä, tekevätkö naiset ja miehet alalla erilaisia ja eri vaativuustason työtehtäviä
• Palkkaerojen poistamisen edistämiseksi olisikin syytä tehdä tarkempia analyyseja palkkaerojen
taustalla vaikuttavista tekijöistä
• Näitä analyyseja voi työpaikoilla tehdä tasa-arvoselvityksiin sisältyvillä palkkakartoituksilla
• Riittävän laadukkaasta palkka-aineistosta voidaan tehdä myös monimuuttujamenetelmin
analyyseja, kuten esim. regressioanalyyseja, joissa sukupuolten välinen palkkaero pyritään
tunnistamaan eliminoimalla mahdollisimman hyvin muut palkkaan vaikuttavat tekijät
Palkkaerojen tulkinnasta