2. 25.11.2014 2
Tiedon lähteet
virallinen ja epävirallinen
verkottuminen
sisäiset ja ulkoiset tietolähteet
Tulokset
innovaatiot
taloudellinen suorituskyky
Tiedon käyttö
ongelman ratkaisun laatu
päätöksenteko
Tiedonluomisen prosessi
Ref. Soo et al. 2002
3. Menetelmien valinta
•Tietojohtamisen menetelmät pitää valita sen mukaan mitä tietoa ollaan johtamassa
(Hoegl & Shulze, 2005)
Esimerkiksi
–Tiedon sovelluskohde: innovaatiot
–Tiedon tyyppi: uusi tietämys
25.11.2014 3
4. Kuinka voidaan tukea uuden tiedon luomista tuotekehityksessä?
25.11.2014 4
Ref. Hoegl 2005
0%
20%
40%
60%
80%
100%
Tietokartat
Sähköiset keskustelufoorumit
Tarinankerronta
Tiedon välittäjät
Best practice -caset
Tutkimuspalvelut
Asiantuntijahaastattelut
Käytäntöyhteisöt
Projektin tiedotustilaisuudet
Tietokannat
Raportit
Työpajat
Epämuodolliset tapahtumat
Tunnetut ja hyödynnetyt menetelmät
5. Luovan ongelmanratkaisun ja ideointimenetelmienkäyttöalueita yrityksissä
•Markkinointi, tuotekehitys, laatutoiminta, asiakaspalvelu…
•Uudet liiketoimintakonseptit
•Uudet tuoteominaisuudet tai tekniset ratkaisut
•Tuotteiden ongelmalähteet tai viat
•Asiakkaiden ja sidosryhmien kartoittaminen
•Piilevät ja tulevat asiakastarpeet
25.11.2014 5
6. Millaista uutta tietoa ja tietämystä luovien menetelmien avulla voidaan saavuttaa?
•Irtautuminen kuvitelluista rajoituksista
•Uudet assosiaatiot –uudenlaiset näkökulmat käsiteltäviin ongelmiin, mm.
–Uusi ymmärrys ongelmasta ja sen osatekijöistä –uusi tapa hahmottaa ongelma ja sen keskeiset syyt
–Uudet tavat yhdistää asiakastarpeet ja tekniset ratkaisut
–Uudet kombinaatiot olemassa olevista ratkaisuista, uusi ymmärrys ratkaisuista
–Uudet syy-seuraussuhteet
25.11.2014 6
Ref. Kärkkäinen 2010
7. Erilaisia luovan ongelmanratkaisun menetelmiä
25.11.2014 7
Paradigman säilyttävät
Paradigmaa venyttävät
Paradigman rikkovat
Ei pakotettua mielikuvituksen
käyttöä, vapaa assosiointi
Ei uusia assosiaatioita menetelmistä
”Turvallisia”
Sekä kokemattomat että kokeneet ryhmät.
Esim. Aivoriihi
Mielikuvitus ja ongelmaan
liittymättömät ’stimulantit’
”Ei-turvallisia”
Lähinnä kokeneet vetäjät ja ryhmät
Esim. Kaukaiset ajatusmallit
Esim. Metaforat
Ref. McFadzean 1998
(Konvergentti ajattelu)
(Divergentti ajattelu)
8. Paradigman säilyttävät tekniikat
•Ongelmaan ei tuoda uusia elementtejä eikä relaatioita
–ei rohkaista osallistujia astumaan ulos nykyisistä ajattelutavoistaan /-malleistaan
–apuna lähinnä vapaa assosiointi, muiden ideoiden hyväksikäyttö, mutta ei pakoteta mm. yhdistelemään uusiksi ideoiksi ja käyttämään mielikuvitusta ideoiden edelleen kehittämiseksi
•”Turvallisia” –toisaalta epätodennäköistä vaikkakin mahdollista että kovin uusia ideoita syntyy
25.11.2014 8
Ref. Kärkkäinen 2010
9. Paradigmaa venyttävät ja paradigman rikkovat tekniikat
•Hankalampia ja paljon kokemusta vaativia (sekä vetäjä että osallistujat)
•Mielikuvituksen ja fantasian hyväksikäyttö
–rikkovissa enemmän, venyttävissä jonkin verran (venyttäviä mm. metaforat ja Object Stimulation –lista ongelmaan liittyvistä asioista ja niiden assosiointi ongelmaan, rikkovia mm. Osbornin lista, Sana-assosiaatiot, Guided Fantasy, kaukaiset ajatusmallit
•Uutuuden trade-offina lopputuloksen soveltuvuuden ja käytettävyyden lisääntynyt epävarmuus
25.11.2014 9
Ref. Kärkkäinen 2010
10. Innovaatiotoiminnan tavoite vs. menetelmä
•Fantasiatekniikoista ja monimutkaisista tekniikoista mahdollisesti apua innovoinnissa erityisesti jos hyvin uudentyyppiset innovaatiot tavoitteena.
•Myös tavanomaisesta brainstormista voi olla apua, tosin sillä ei todennäköisesti saada kovin uusia ja luovia ratkaisuja, mutta se ei ole aina tarpeenkaan
Tarpeen määrittää käyttötarkoitus ja haluttu lopputulos
Sopivat menetelmät
Sopivuus organisaation käyttöön
25.11.2014 10
Ref. Kärkkäinen 2010
11. Aivoriihi (brainstorming)
•Tunnetuin ideointimenetelmä
•Kehittänyt Alex F. Osborn 50-luvulla
•Osanottajamäärä noin 5-10, session aika noin 1-2 tuntia
•Periaatteet
–Arvostelu kiellettyä (myös negatiiviset eleet ja ilmeet)
–Lennokkaita, ”hulluja” ideoita kannustetaan
–Halutaan paljonideoita
–Kaikki ideat kirjataan heti paperille, se sanoo joka ehtii
–Muunnellaan ja yhdistellään muiden ideoita
25.11.2014 11
Ref. Kärkkäinen 2010
12. Syy-ja seurauskaavio (yksi seitsemästä laatutyökalusta)
•Kun keskeinen ongelma tai kehitystarve on selvillä
•Syy-seuraussuhteet, tärkeimpien ongelmien löytäminen
25.11.2014 12
Ref. Kärkkäinen 2010
13. KJ-menetelmä monimutkaisten ongelmien hahmottamiseksi
1.Ongelmaa koskevat havainnot – muistilapulle kirjoittaminen
2.Lappujen ryhmittely
3.Kartan laatiminen –syy-seuraussuhteet ja muut riippuvuudet
4.Kartan tulkinta ja sanallinen selitys ongelmasta
25.11.2014 13
Ref. Kärkkäinen 2010
15. QFD / laatutalo
•QFD soveltuu uusien tuoteominaisuuksien ja tuotteiden kehittämiseen ja jatkuvaan parantamiseen
•QFD:n keskeinen tarkoitus on muuttaa asiakastarpeet mitattaviksi tuoteominaisuuksiksi ja priorisoida ne tärkeysjärjestykseen
•Ei ensisijaisesti matemaattinen väline, vaan lähinnä keskustelun ja päätöksenteon apuväline
25.11.2014 15
Ref. Kärkkäinen 2010
16. QFD-esimerkki
25.11.2014 16
Tärkeys
melutaso
kallistusvara
pudotuskorkeus
painamisvaste
ranteen kulma
toimintojen määrä/näppäin
Valitukset
Kilpailija-analyysi
Myyntiargumentti
Prioriteetti
nopeus
löydettävyys 4 l
tuntuma 3 3 1,2 II
mukavuus
kirjoitusasento 5 O l O 1 1,5 I
äänettömyys 3 l O III
huolettomuus kestävyys 2 l O
Tekninen vaikeus (1-5) 1 1 3 2 2 1
Kehittämiskustannus (1-5) 1 2 4 2 2 1
Prioriteetti III I II
Ref. Kärkkäinen 2010
17. KETJU-menetelmä
•Monimutkaisten relaatioiden / transaktioiden selkeä esittäminen diagonaalimatriisin avulla
•Vyöryttäminen (esim. kauemmista sidosryhmistä tai sidosryhmiin kohdistuvista trendeistä johtuvien vaikutusten analysointi)
•Prosessia voi käyttää periaatteessa minkä tahansa liiketoimintaketjun tai verkoston (kokonais-/ systeemitason) analysointiin
•Käytetty hyvin laajasti eri yrityksissä ja eri näkökulmista, toimivuus todettu laajalti
25.11.2014 17
Ref. Kärkkäinen 2010
18. Esimerkki KETJU-menetelmästä
25.11.2014 18
Toimittajat
Yritys
Jälleenmyyjä
Asiakas
Loppukäyttäjä
Tarpeet
Ongelmat
Vaatimukset
Ominaisuudet
Kilpailija
Trendit
Vaatimukset omalle toiminnalle
19. Muuntelumenetelmä
•Soveltuu erityisesti olemassa olevan tuotteen tai alustavan idean parantamisen
•Yksin tai ryhmässä
•Esimerkki (ei yhtä oikeaa tapaa esittää kysymystä):
–Suurentaa?
–Pienentää?
–Jakaa osiin?
–Yhdistää?
–Korvata jollakin muulla?
–Lisätä uutta hohtoa?
–Kääntää päälaelleen?
25.11.2014 19
20. 25.11.2014 20
20
25.11.2014
SUURENTAA?
PIENENTÄÄ?
YHDISTÄÄ?
JAKAA OSIIN?
KÄÄNTÄÄ PÄÄLAELLEEN?
KORVATA JOLLAIN MUULLA?
LISÄTÄ UUTTAA HOHTOA?
21. Kaukaiset ajatusmallit
•Vaikeat ongelmat / todella uudet ratkaisut
•”Suuret” keksinnöt usein peräisin kaukaisista ajatusmalleista ja analogioista
•Mallit, joilla ei ole välttämättä mitään tekemistä ongelman kanssa
25.11.2014 21
KAUKAINEN AJATUSMALLI
Jonkin mallista valitun asian sovitus ongelmaan ”hullun mielekkäällä” tavalla
Edellisestä muunnettu, käytännössä ehkä mahdollinen sovitus ongelmaan
32. Jos halutaan TODELLA uudentyyppisiä tuotteita ja ratkaisuja (1 / 2)
•Perinteinen aivoriihi ei yksinään riitä!
–Aivoriihi ei varsinaisesti luo uutta –ei auta irtautumaan perinteisestä ajattelusta ja nykytuotemyopiasta
•Mahdollisesti useat työkalut tarpeen
–Erilaiset näkökulmat ja näkökulmien vaihto
–Mietittävä miten tehokkaasti irtautua nykyisestä ajattelusta ja nykyisten tuotteiden kahleista
•Kun saadaan lennokkaita ideoita, ei rankata niitä heti pois vaikka ei suoraan käyttökelpoisia. Toisinpäin: mitkä ovat ideoiden hyvät puolet, ja positiivisesti ajatellen miten ideoiden rajoituksia voitaisiin välttää tai eliminoida ne
25.11.2014 32
Ref. Kärkkäinen 2010
33. Jos halutaan TODELLA uudentyyppisiä tuotteita ja ratkaisuja (2 / 2)
•Työkaluiksi perinteisen aivoriihen sijasta tai ohella mm.
–Tuplatiimi
–Ongelmanjäsentämisen työkalut
•Syy-seuraussuhdekaavio
•KJ-menetelmä
•KETJU
–Kaukaiset ajatusmallit…
•Ei pelkästään työkalut, vaan myös KENEN KANSSA ja miten niitä käytetään!
–Eri tyyppisiä ihmisiä mukaan, koko yrityksen eri liiketoimintayksiköistä ja osastoista (esim. markkinointi, talous, IT), sekä kokeneita että vähemmän kokeneita henkilöitä eri asiantuntijuuden tasoilta (ks. Myös Osterwalder & Pigneur 2010)
–Asiakas mukaan (esim. vaativat ja edistyneet asiakkaat), näistä hyviä kokemuksia mm. Tuplatiimi ja Business Model Canvas
25.11.2014 33
Ref. Kärkkäinen 2010
34. Yrityksissä tulisi panostaa lisääluovien menetelmien käyttöön
•Teknisten ratkaisujen ideointiin kyllä käytetään erilaisia luovia menetelmiä
•Käyttö on kuitenkin melko vähäistä:
–asiakastarpeiden ja –ratkaisujen selvittäminen luovilla menetelmillä, irrottautuminen nykyisistä tuotteista
–tarpeiden ja ratkaisuiden ideointi asiakkaan kanssa –sisäisesti kyllä kartoitetaan (ainakin perinteisillä aivoriihillä)
•Kun halutaan kehittää uusia ja innovatiivisia tuotteita, useiden erilaisten intuitiivisten ja paradigmaa rikkovien / paradigmaa venyttävientekniikoiden kartoittaminen, kunnollinen opettelu ja hyödyntäminen
25.11.2014 34
Ref. Kärkkäinen 2010
35. Lähteitä tuotekehitykseen ja ideointimenetelmiin
•Hoegl, M., Schulze, A. 2005. How to Support Knowledge Creation in New Product Development: An Investigation of Knowledge Management Methods. European Management Journal, Vol. 23, No. 3, pp. 263-273.
•Kärkkäinen, H. 2010. Uuden tiedon luominen ja sen työkalut. Luentomateriaali.
•Kärkkäinen, H., Piippo, P., Salli, M., Tuominen, M., Heinonen, J. 2000. Asiakastarpeista tuotteiksi ja palveluiksi. 2. uudistettu painos. (toim.) Lyytikäinen, J. Helsinki, Metalliteollisuuden kustannus.
•Lavonen, Meisalo & al. Luovan ongelmanratkaisun työtavat. http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/lor/main.htm
•McFadzean, E. 1998. The Creativity Continuum: Towards a Classification of Creative Problem Solving Techniques. Creativity and Innovation Management, Vol. 7, No. 3.
•Powers-Erkkilä, T., Klempova, D. 2003. OPERA Method. Montonen, M., Powers-Erkkilä, T. (eds.). A Trainer’s Tool Kit. A-Clinic Foundation Report Series No. 45. Saatavissa: http://www.a- klinikka.fi/transdrug/attachments/toolkit_chap3_eng.pdf.
•Slåen, T., Mantere, V. 2003. OPERA: A Guide for More Efficient Meetings. Vantaa, Innotiimi
•Soo, C.W., Midgley, D.F., Devinney, T.M. 2002. The process of knowledge creation in organizations.
•Virkkala, V. Luova ongelmanratkaisu: tiedon hankinta ja yhdistely toimiviksi kokonaisuuksiksi. Helsinki
25.11.2014 35
37. Tekninen tuotekehitys – ennen ja nyt
25.11.2014 37
Ref. Talouselämä 39/2012; Kuvat Antti Mannermaa
Ref. Wikipedia 2012; Early Office Museum
38. Esimerkki innovaation kehittymisestä menestyväksi liiketoiminnaksi (Osterwalder & Pigneur 2010)
25.11.2014 38
iPod
iPod & iTunes
iPhone & App Store
iTunes Music Storen
alustan yhdistäminen
iPod-tuote kauppaan
2001
2003
2008
Applen iPod-tuote, johon käyttäjät
pystyivät kopioimaan musiikkia CD-levyiltä ja lataamaan musiikkia netistä
iTunes Music Storen
teki käyttäjille helpoksi musiikin ostamisen ja lataamisen laitteeseen. iTunes yhdisti ”musiikin omistajat” suoraan ostajiin.
App Store mahdollisti helppokäyttöisen sovelluksien etsimisen, ostamisen ja lataamisen suoraan matkapuhelimeen asennettavaksi. Sovelluskehittäjien täytyy jakaa kaikki sovellukset App Storen kautta, josta Apple saa 30 % rojaltin jokaista myytyä sovellusta kohden.
Alustan
laajentaminen
matkapuhelimiin
Muokattu lähteestä Ostewalder & Pigneur 2010
39. Pohdinta
•Mikä on Applen innovaatio?
•Mikä Applen innovaatiossa tuottaa eniten arvoa asiakkaalle?
•Entä Applelle?
25.11.2014 39
40. Liikkeenjohdon ajankäyttö tuotekehityksessä
25.11.2014 40
johdon ajankäyttö
käytännössä
mahdollisuudet
vaikuttaa
tulokseen
Ref. Wheelwright & Clark 1992
P
P
Liike- toiminta- idea
Tuote- konsepti
P
P
Tuote-
ominai-
suudet
Tekn.
tuote-
kehitys
P
Testaus
Tuote-
julkistus
P
”Luova ja muotoileva -ote”
”Määrittelevä ja toteuttava -ote”
41. Usein päätöksenteon edellytykset puuttuvat
25.11.2014 41
•Ei tunneta kilpailua (”Meillä ei ole kilpailua”)
•Ei tunneta asiakasta / käyttäjää
–ei tiedetä mitä asiakas haluaa
–ei tiedetä mistä asiakas olisi valmis maksamaan
–ei tiedetä miten tuote jaellaan asiakkaalle
Ref. Etsi
43. ”Businessihmisten ei pitäisi pelkästään ymmärtää paremmin designereita; vaan heistä pitäisi tulla designereita” Roger Martin, Dean, Rotman School of Management
25.11.2014 43
Ref. Ostewalder & Pigneur 2010
45. Liiketoimintamallin yhdeksän rakennuspalikkaa
1.Asiakassegmentit
2.Arvolupaus
3.Kanavat
4.Asiakassuhteet
5.Kassavirta
6.Kriittiset resurssit
7.Kriittiset tehtävät
8.Avain kumppanit
9.Kustannusrakenne
25.11.2014 45
Ref. Ostewalder & Pigneur 2010
ks. myös www.menestyminen.fi
46. Molempien aivopuoliskojen hyödyntäminen
25.11.2014 46
Vasen aivopuolisko
Looginen / rationaalinen ajattelu
Oikea aivopuolisko
Tunteet
Ref. Ostewalder & Pigneur 2010
47. Business Model Canvas – liiketoimintamallin kuvaamistyökalu
25.11.2014 47
Avain kumppanit
Kriittiset resurssit
Kriittiset tehtävät
Arvolupaus
Asiakassuhteet
Asiakassegmentit
Kanavat
Kustannusrakenne
Kassavirta
Tehokkuus
Arvo
Ref. Ostewalder & Pigneur 2010
48. Erottautuminen ja kilpaileminen liiketoimintamallin avulla
Playstation/Xbox
Wii
25.11.2014 48
Avain
kumppanit
Kriittiset
resurssit
Kriittiset
tehtävät
Arvolupaus
Asiakassuhteet
Asiakas-
segmentit
Kanavat
Kustannusrakenne
Kassavirta
Avain
kumppanit
Kriittiset
resurssit
Kriittiset
tehtävät
Arvolupaus
Asiakassuhteet
Asiakas-
segmentit
Kanavat
Kustannusrakenne
Kassavirta
Korkea
suorituskyky
Hardcore
pelaajat
Pelin
kehittäjät
Konsolin
käyttäjät
Raudan myyminen tappiolla
Rojaltit
Perhe
konsoli
Tavalliset
pelaajat
Pelin
kehittäjät
Pääsy
konsolin
käyttäjiin &
halvat
kehittämis-
kustannukset
Kannattavaa raudan myymistä
Rojaltit
Ref. Ostewalder & Pigneur 2010
49. Wii ja sinisen meren strategia
25.11.2014 49
Avain kumppanit
Kriittiset resurssit
Kriittiset tehtävät
Arvolupaus
Asiakassuhteet
Asiakassegmentit
Kanavat
Kustannusrakenne
Kassavirta
Huippu suorituskyky
ja grafiikka
Liikeohjatut pelit
Hauskuus ja
ryhmä-(/perhe-)
kokemus
Laajat tavallisten
pelaajien ja
perheiden
markkinat
Voittoa konsolimyynnillä
Konsoleiden subventointi
Rojalteja pelin kehittäjiltä
Ei muutosta
Luo
Vähennä
Eliminoi
Konsolin tuotantokustannus
Teknologian kehittämiskustannus
Konsoleiden subventointi
Liikkeenohjaus-
teknologia
Uudet yksinoikeus
teknologiat
State of the art
sirujen kehitys
Kapeat hardcore
pelaajien markkinat
Pelin
kehittäjät
”Suoraan
kaupan hyllyltä”
komponentti-
toimittajat
Pelin
kehittäjät
Vähittäismyyjät
Ref. Ostewalder & Pigneur 2010
51. Liiketoimintamallin suunnitteluprosessin vaiheiden yksityiskohtaisempi kuvaus
MOBILISOI
YMMÄRRÄ
SUUNNITTELE
IMPLEMENTOI
JOHDA
TAVOITE
Valmistauduonnistuneeseen liiketoimintamallin suunnitteluprojektiin
Tutkia ja analysoi elementtejä joitatarvitaan liiketoimintamallin suunnitteluun
Luo ja testaa elinkelpoisia liiketoimintamalli- vaihtoehtoja ja valitse paras
Implementoi paras liiketoimintamallin prototyyppi
Mukauta ja muokkaa liiketoimintamalliaperustuen markkinoiden reaktioon
FOKUS
Perustan luominen
Syventyminen tietoon
Intensiivinen tarkastelu
Toimeenpano
Kehitys
KUVAUS
Luo tietoisuutta tarpeesta uudelle liiketoimintamallille, kuvaa projektintaustalla olevat motivaatiot, ja luo yhteinen kieli liiketoimintamallien kuvaamiseen, suunnitteluun, analysointiin ja keskustelemiseen
Syvennyolennaiseen tietoon, asiakkaisiin, teknologioihin ja ympäristöön. Kerää tietoa, haastattele asiantuntijoita, tutki mahdollisia asiakkaita, ja tunnista tarpeita ja ongelmia
Muunnatieto ja ideat aikaisemmista vaiheista liiketoimintamallin prototyypeiksi joita on mahdollista tutkia ja testata. Intensiivisen tarkastelun jälkeen valitse paras prototyyppi
Implementoi valittu liiketoimintamallinprototyyppi
Luojohtamisen rakenteet liiketoimintamallin jatkuvaan monitorointiin, arviointiin, mukauttamisen tai muuntamiseen
MENETELMÄT
-Business Model Canvas
-Tarinankerronta
-Business Model Canvas
-BM kaavat
-Asiakasymmärrys
-Visuaalinen ajattelu
-Skenaariot
-BM ympäristö
-BM arviointi (SWOT)
-BusinessModel Canvas
-BM kaavat
-Ideointi
-Visuaalinen ajattelu
-Prototypointi
-Skenaariot
-BM arviointi (SWOT)
-Sinisen meren strategia
-Useiden BM hallinta
-Business Model Canvas
-Visuaalinenajattelu
-Tarinankerronta
-Useiden BM hallinta
-BusinessModel Canvas
-Visuaalinen ajattelu
-Skenaariot
-BM ympäristö
-BM arviointi (SWOT)
25.11.2014 51
Muokattu lähteestä Ostewalder & Pigneur 2010
52. Ymmärrä – suunnittelun kannalta
olennaisten asioiden ymmärtäminen
Toiminnot Kriittiset menestystekijät Keskeiset uhat
-Skannaa ympäristöä
-Tutki potentiaalisia asiakkaita
-Haastattele asiantuntijoita
-Tutki mitä on jo kokeiltu (esim.
esimerkkejä epäonnistumisesta
ja niiden syistä)
-Kerää ideoita ja mielipiteitä
-Syvä ymmärrys potentiaalisista
kohdemarkkinoista
-Perinteisten rajojen
ulkopuolelle katsomista
kohdemarkkinoiden
määrittämisessä
-Ylitutkiminen: yhteys katoaa
tutkimuksen ja tavoitteiden
väliltä
-Tutkimus vinoutuu sen
perusteella että on jo alustavasti
sitoutunut tiettyyn
liiketoimintakonseptiin
25.11.2014 52
Muokattu lähteestä Ostewalder & Pigneur 2010
53. Organisaatiokeskeinen ja asiakaskeskeinen liiketoimintamallin suunnittelu
25.11.2014 53
Organisaatiokeskeinen
liiketoimintamallin suunnittelu
Mitä me voimme myydä asiakkaillemme?
Kuinka me voimme tehokkaimmin tavoittaa asiakkaamme?
Minkälaisia asiakassuhteita meidän täytyy rakentaa?
Kuinka me voimme tehdä rahaa asiakkaistamme?
Asiakaskeskeinen
liiketoimintamallin suunnittelu
Mitä työtä asiakkaamme täytyy tehdä ja kuinka me voimme siinä auttaa? Mitä ovat asiakkaamme pyrkimykset ja kuinka me voimme niitä edistää?
Minkälaisia suhteita asiakkaat odottavat meiltä?
Mistä arvosta asiakkaat ovat valmiita maksamaan?
Kuinka asiakkaat haluavat että heitä käsitellään? Kuinka me yrityksenä parhaiten sovimme asiakkaidemme rutiineihin?
Ref. Ostewalder & Pigneur 2010
54. Suunnittele –luo ja testaa elinkelpoisia liiketoimintamallivaihtoehtoja
25.11.2014 54
Toiminnot
Kriittiset menestystekijät
Keskeisetuhat
-Brainstormaus
-Prototypointi
-Testaus
-Valinta
-Luo liiketoimintamalli yhdessäorganisaation eri ihmisten kanssa
-Kyvykkyys nähdä nykytilanteen yli
-Ajankäyttö useiden erilaisten ideoiden tutkimiseen
-Rohkeidenideoiden vesittäminen tai nujertaminen
-Rakastuminen ideoihin liian nopeasti
55. Visuaalinen ajattelu
•Visuaalinen ajattelu (kuvat, sketsit, kaaviot, Post-it™) on keskeinen menetelmä / työkalu liiketoimintamallien suunnittelussa
•Koska liiketoimintamallit ovat monimutkaisia konsepteja, jotka koostuvat useista rakennuspalikoista ja niiden välisistä suhteista, niitä on vaikea ymmärtää ilman luonnostelua ja hahmottamista visuaalisen ajattelun avulla
•Koska liiketoimintamalli on aina systeemi, jossa jokainen elementti vaikuttaa toiseen elementtiin; se on ymmärrettävissä vain kokonaisuutena. Kokonaisuuden hahmottaminen ilman visualisointi on hankalaa. Itse asiassa liiketoimintamallin esittäminen visuaalisesti muuttaa hiljaiset olettamukset eksplisiittiseksi tiedoksi. Tämä tekee mallista konkreettisen ja mahdollistaa selkeämmän keskustelun ja muutokset.
•Visuaaliset tekniikat antavat ”elämän” liiketoimintamallille ja fasilitoivat yhdessä luomista.
25.11.2014 55
Ref. Ostewalder & Pigneur 2010
56. Visuaalinen tarinankerronta
1
2
3
4
Liiketoimintamallinkartoittaminen
Piirrä jokainen liiketoimintamallin elementti
Määritä tarinan kulku
Kerro tarina
-Aloitakartoittamalla yksinkertainen, tekstipohjainen versio liiketoimintamallista
-Kirjoita jokainen liiketoimintamallin elementti yksittäiselle Post-it™ lapulle
-Kartoittaminen voidaan tehdä yksittäin tai ryhmässä
-Yksikerrallaan, ota Post- it™ lappuja korvaa se piirroksella joka kuvaa sisältöä
-Pidä piirrokset yksinkertaisina (jätä pois yksityiskohtia)
-Piiroksen laatu ei ole tärkeää kunhan se välittää sanoman
-Päätämitä Post-it™ lappuja käytät ensin kun kerrot tarinan
-Kokeile erilaisia polkuja. Voit esimerkiksi aloittaa asiakassegmentistä tai arvolupauksesta
-Periaatteessa mikä tahansa aloituspiste on mahdollinen kunhan se tukee sinun tarinaasi
-Kerro liiketoimintamalli yksi piirretty Post-it™ lappukerrallaan
-Huom. riippuen kontekstista ja henkilökohtaisista preferensseistä saatat haluta käyttää PowerPointtia tai Keynotea. On kuitenkin epätodennäköistä että Slideware tuottaa samanlaisen positiivisen yllätysefektin kuin Post-it™ lähestymistapa
25.11.2014 56
Ref. Ostewalder & Pigneur 2010
57. Lähteitä tuotekehitykseen ja liiketoimintakonseptien innovointiin
•Kim, W.C., Mauborgne, R. 2005. Blue Ocean Strategy: How to Create Uncontested Market Space and Make the Competition Irrelevant. Harvard Business School Press, Boston
•Kutinlahti, L. 2011. Verkkokurssi liiketoimintamallin innovoinnista. Saatavissa: http://www.menestyminen.fi/
•Ostewalder, A. 2004. The Business Model Ontology A Proposition in a Design Science Approach. Dissertation. University of Lausanne.
•Osterwalder, A., Pigneur, Y. 2010. Business Model Generation: A Handbook for Visionaries, Game Changers, and Challengers. Wiley, New Jersey.
•Osterwalder, A. 2005. Business Model Canvas. Saatavissa: http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=QoAOzMTLP5s#t=0s
•Osterwalder, A. 2012. Tools for Business Model Generation. Saatavissa: http://www.youtube.com/watch?v=8GIbCg8NpBw&feature=related
•Wheelwright, S. C. & Clark, K. B. 1992. “Revolutionizing product development : quantum leaps in speed, efficiency, and quality.”. The Free Press, New York.
25.11.2014 57