Sosiaalinen media journalistin työkaluna -kurssin kehittämistehtävien huomioita.

1. Oppeja
sosiaalisesta mediasta
Tiivistyksiä kehittämistehtävistä
Sosiaalinen media journalistin työkaluna
23.2.–26.4.2012
http://somejournalismi.wordpress.com
Koonnut Maarit Jaakkola, maarit.jaakkola@uta.fi

2. ” Suunnistamme ja toimimme
sosiaalisessa mediassa liikaa sokkona
ja ’musta tuntuu’ -fiiliksellä.
Sosiaalisen median käyttö ei ole
systemaattista, eikä toimituksella ole
selvää käsitystä siitä, mikä toimii ja
mikä ei.”

3. Alkuun sosiaalisessa mediassa
• Alkuun pääsemiseksi päätettävä palvelut, joihin luodaan profiili, ja luotava
yleinen some-ohjeistus sääntöjen kirjaamiseksi ja kumuloittamiseksi.
– Tyypillisimmät: Facebook, Twitter, blogi(t).
– Myös tonttivarauksia voi tehdä, mutta niistä saattaa syntyä lukijalle
pettymyksiä, kun sivut eivät olekaan aktiivisia.
– Ohjeistus voi olla esimerkiksi toimituksen sisäisessä wikissä, jolloin kaikki
toimituksen some-käyttäjät pääsevät kartuttamaan ohjeistusta omien
kokemustensa perusteella (vrt. Wikipedia).
• Alkuun voi päästä esimerkiksi tekemällä kilpailija-analyysin: miten
vastaavat mediat Suomessa ja ulkomailla hyödyntävät eri some-välineitä?
– Analyysin voi hyvin laajentaa myös muiden joukkoviestinnän muotojen
verkkoläsnäoloon (markkinointiviestintä, mainonta, kansalaisviestintä).
• Alussa some-palveluissa ei kannata odottaa välitöntä hyötyä tai edes
vastakaikua: ihmisten aktivoituminen ja yhteisöjen muodostuminen vie
aikaa.
– Kokeilkaa, mikä uppoaa yleisöön: Juttuvinkit? Kyselyt ja gallupit?
Haastateltavien etsintä? Vinkit ja ideat? Salamahaastattelut? Mikrojutut?
– Uusia juttuformaatteja voi löytää myös yllättäen, yrityksen ja erehdyksen
kautta…
Jäikö kysymyksiä? Jatketaanko keskustelua? Ole yhteydessä: maarit.jaakkola@uta.fi!

4. Toimittaja sosiaalisessa mediassa
• Henkilökohtainen verkkoläsnäolo on inhimillistä ja kaikkein tehokkainta.
– Läsnäolon tuntua tuovat esiintyminen omalla nimellä, henkilöön liitettävät
projektit, toimittajan oma osallistuminen vertaiskeskustelijana.
– Omaa persoonaa ei kannata häivyttää taustalle – kurssin osallistujan sanoin:
”Asian, huumorin ja omien havaintojen miksaus lienee sopivin tapa some-
läsnäolossa. Pelkkä persoonaton ohjelmamainonta ei saa tykkäyksiä, saati
kommentteja.”
– Toisen osallistujan havainto: ” Facebookissa kommentoidaan lähes kaikkea
muuta paitsi perinteisiä uutisia.”
– Läsnäolon on oltava myös säännöllistä. Tulo sosiaaliseen mediaan on lupaus
lukijalle.
• Valtaosa sivujen seuraajista on passiivisia: tykkäysten ja kommenttien määrä
ei kerro kaikkea.
– Lukijat saattavat olla päivityksiin, vinkkeihin ja linkkeihin tyytyväisiä ja lehden
tunnettuus lisääntyy, vaikka he eivät tuottaisikaan sivuille konkreettista sisältöä.
Seuratkaa klikkauksia!
• Sosiaalisen median on hyvä tuoda muuhun tiedonvälitykseen lisäarvoa.
Jokaisen toimituksen on ratkaistava itse, mitä tuo lisäarvo on: huumoria
(esim. mokat, anekdootit, yksityiskohdat), juttuprojektien
taustoja, jatkokeskusteluja, toimittajien ja juontajien kokemuksia tai
profilointia tms.?
Jäikö kysymyksiä? Jatketaanko keskustelua? Ole yhteydessä: maarit.jaakkola@uta.fi!

5. Toimittaja Facebookissa
• Facebookin mahdollisuudet journalistiseen viestintään:
– Julkinen sivu: median, ohjelman tai juttusarjan oma Facebook-sivu, jossa
juttuvinkkejä ja tiisereitä, kyselyitä, kommenttikierroksia, keskustelua.
– Ryhmät: salainen, suljettu tai julkinen ryhmä lukijoiden keskusteluttamiseen
juttuprojektia varten.
– Toimittajan julkinen profiili: julkiset tilapäivitykset, osallistuminen
keskusteluihin ja kommentointi FB-sivulla osallistujan asemassa.
• Jos toimittaja esiintyy omalla profiilillaan, hänelle täytyy taata
mahdollisuus pitää yksityisyytensä. Ratkaisuna esimerkiksi se, että FB-
sivulla esiinnytään omalla nimellä ja yksityisyysasetukset omassa profiilissa
säädetään tiukuksi (päivitykset näkyvät vain kavereille).
– Profiilikuvan valintaan on kiinnitettävä huomiota, koska se on sama sekä
omalle yhteisölle että isolle yleisölle.
• Lukijan on mukava tietää, kenen kanssa puhuu. On eri asia, puhuuko
esimerkiksi ”Utaimen” vai Maarit Jaakkolan kanssa. FB-päivityksiin voidaan
liittää aina myös signeeraus, jos FB-sivulla näkyy oman nimen sijasta
ylläpitäjän tunnus.
Jäikö kysymyksiä? Jatketaanko keskustelua? Ole yhteydessä: maarit.jaakkola@uta.fi!

6. Toimittaja Twitterissä
• Twitter on sopiva väline tiedon nopeaan levittämiseen, huomion
herättämiseen ja aiheiden kommentointiin.
– Voit halutessasi julkaista kaikki twiitit automaattisesti myös Facebookissa
Twitter-sovelluksen avulla.
• Juttusarjoille ja muille aihekokonaisuuksille on hyvä sopia yhteisesti oma
hashtag, #aihe.
• Etsi myös vaihtoehtoja 140 merkin tekstipäivityksille: Twitterissä on
mahdollisuus esimerkiksi jakaa kuvia (http://twitpic.com) tai järjestää
kyselyitä/äänestyksiä (http://twtpoll.com).
• Käytä sovelluksia apuna twiittien käsittelyssä (etsi sovelluksia esim.
http://www.squidoo.com/twitterapps):
– Twiittien etsimiseen: http://twitter.com/search
– Twiittien seuraamiseen: http://www.tweetdeck.com, http://tweetscan.com tai
http://tweetbeep.com
– Twiittien arkistoimiseen: http://archivist.visitmix.com
– Twitter-vinkkien löytämiseen: http://www.twitip.com
Jäikö kysymyksiä? Jatketaanko keskustelua? Ole yhteydessä: maarit.jaakkola@uta.fi!

7. Toimittaja Storifyssa
• Storify soveltuu (ainakin!) ”Näin juttu syntyi” -tyyppisten koosteiden
tekemiseen ja kiinnostavien verkkokeskusteluiden raportoimiseen.
– Pääideana tietojen yhdisteleminen eli se, että aineistot on julkaistu jo jossain
muualla – koostevaiheessa ei siis tuoteta uusia aineistoja.
• Ole selvillä siitä, milloin koosteita kannattaa tehdä: esim. silloin, kun on
paljon keskustelua ja keskustelussa yllättäviä käänteitä – ei siis joka päivä!
– Koostaminen järkevää silloin, kun aineistoja tarjolla useista lähteistä: yhden
ihmisen tekemään huomioon ei tarvita Storifyta.
– Myös pitkäaikainen seuranta mahdollista ja usein hedelmällistä.
• Päätä ennakkoon, mitä teet, jotta voit kerätä kohtaamiasi aineistoja koko
ajan talteen – aineistojen kaiveleminen jälkikäteen on työlästä.
– Merkitse ”helmet” heti: hyödynnä Twitterin Favorite-nappulaa tai
arkistointisovelluksia (esim. The Archivist, http://archivist.visitmix.com), luo
henkilökohtainen muistilista tms.
• Tee kooste hyvin pian tapahtuneesta, kun asiat ovat vielä tuoreita.
Kommentit hautautuvat pian uusien alle.
• Tarjoile kooste lukijalle kiinnostavasti: perustele koosteen
olemassaolo, otsikoi houkuttelevasti, linkitä ja twittaa, pidä esillä
nettisivuilla.
Jäikö kysymyksiä? Jatketaanko keskustelua? Ole yhteydessä: maarit.jaakkola@uta.fi!

8. Toimittaja Pinterestissä
• Pinterest on palvelu, jossa vuorovaikutus tapahtuu kuvien jakamisen ja kokoamisen
avulla.
– Esimerkkejä: teemoittain jaotellut kuvat (ruoka, terveys, tyyli ja muoti…), tiettyyn
juttuprojektiin liittyvät kuvat, kuva-arvoitukset…
• Palveluun luodaan oma taulu (board), johon kiinnitetään (pin) kuvia tai videoita.
– Kuvia voi lisätä kolmella tavalla: lataamalla sisältöä palveluun itse, jakamalla (repin) toisten
lisäämää sisältöä, jakamalla netistä löydettyä sisältöä.
– Lukijat voivat pinnata omia kuviaan lehden tauluun vasta, kun heidät on hyväksytty tekijöiksi
(contributor).
• Kuvia kannattaa jakaa siten, että niitä klikkaamalla päätyy viestimen
nettisivulle, jolloin kasvatetaan verkkolehden kävijävirtaa.
• Tähän mennessä Pinterestissä suomalaisista lehtitaloissa Gloria, Helsingin
Sanomat, Kaleva ja Kotiliesi – monilla kyseessä vasta tonttivaraus.
– Ulkomaisia esim. The Guardian, Huffington Post, The Independent, Time Magazine
• Toimittajan selvitettävä tekijänoikeudet: varminta ”pinnata” vain omien
valokuvaajien otoksia, mutta tällöin myös re-pinnaaminen sallitaan.
• Jos Pinterestiä käytetään säännöllisesti, verkkolehden sivuille tarvitaan Pin it -
nappula.
Jäikö kysymyksiä? Jatketaanko keskustelua? Ole yhteydessä: maarit.jaakkola@uta.fi!

9. Toimittaja blogissa
• Blogi ei ole sama kuin kolumnipalsta – sen erottaa verkkolehden
kolumneista vuorovaikutteisuus ja erilainen tyyli.
– Blogissa toimittajan on ”lupa” olla rennompi ja kertoa myös ”kulissien”
takaisista asioista: juttujen taustoista, jutuntekoon tai jutun aiheeseen
liittyvistä yksityiskohdista, toimituksen arjesta...
– Seuratuilla ja suosituilla bloggaajilla on vahva, tunnistettava tyyli. Se
perustuu usein melko henkilökohtaiseen läsnäoloon.
– Blogiin on hyvä luoda erilaisia vuorovaikutuksen kanavia ja rohkaista
lukijakuntaa olemaan yhteydessä.
• Blogin ei tarvitse perustua teksteihin, joita toimittaja tekee työssään
muutenkin – myös esimerkiksi kuva-, sarjakuva-, aforismi-, resepti-
ja vinkkiblogit voivat toimia hyvin verkkolehden kyljessä tuoden
lisäarvoa journalistisiin verkkojuttuihin.
• Blogiyhteisön syntyyn menee aikaa kuukausia, jopa vuosi(a).
Jäikö kysymyksiä? Jatketaanko keskustelua? Ole yhteydessä: maarit.jaakkola@uta.fi!

10. Toimittaja juttuprojektin ohjaajana
• Ohjaajan rooli on toimittajalle suhteellisen uusi rooli.
– Pedagogisella roolilla monia muotoja, esimerkiksi yhteisön
kokoajana, hallinnoijana, arvioijana, fasilitaattorina, itsemä
äräytyvän oppimisen
ohjaajana, koollekutsujana, koordinaattorina, kuraattorina,
kätilönä, mentorina, tunnelmanluojana, yllyttäjänä…
• Toimittaja ei ole somessa vain käskyttäjä, tiedottaja ja
materiaalien jakaja vaan vertaiskeskustelija – myös toimittajan
on hyvä antaa aiheeseen jotain, mielellään omakohtaista.
• Luodessaan yhteisöjä toimittaja voi hyväksyä ryhmän
jäsenet, jäsenille ei oikeuksia lisätä uusia jäseniä ryhmään.
Jäikö kysymyksiä? Jatketaanko keskustelua? Ole yhteydessä: maarit.jaakkola@uta.fi!

11. Aktivoinnin ja jakamisen tapoja
• Talkoistaminen (tai
joukkoistaminen, joukkouttaminen, ulkoistaminen, sorsastaminen, yleisön
osallistaminen jutuntekoon, yleisöosallisuuden luominen; > engl.
crowdsourcing sanoista outsourcing, ”ulkoistaminen”, ja crowd, ”joukko”):
– ideointi, näkökulman terävöittäminen, kommenttien
kerääminen, yhteiskirjoittaminen, jatkojuttuideat valmiin jutun
kommenteista…
• Lehden omien linjausten avaaminen tai julkistaminen
• Omien sisältöjen puffaus: printtijutut, pääkanavan nettijutut (varsinkin kun
uutinen elää päivän mittaan), omat some-projektit…
• Online-haastattelut
• Online-debatit
• Kyselyt ja gallupit (Facebookissa Kysy-työkalulla)
• Fiilistelyt ja muut keveät lukijasuhteen ylläpitämiseen tähtäävät toiminnot
• Aktivoivia aiheita: maailman menon raportointi ja ihmettely, arjen
asiat, alkoholi, seksi ja muut kohuaiheet
Jäikö kysymyksiä? Jatketaanko keskustelua? Ole yhteydessä: maarit.jaakkola@uta.fi!

12. ”
Toimituksen työn kannalta pohdinnan paikka
mielestäni on nyt se, olemmeko Facebookissa
siksi, että siellä kuuluu olla, siksi, että saamme
sillä sisällöillemme uudenlaista ja laajempaa
yleisöä, vai tuoko ryhmä meille selkeästi jotakin
lisäarvoa? Tähän kysymykseen en osannut
itselleni antaa tyydyttävästi vastausta.
Luulisin, että se on jonkinlainen yhdistelmä
noista kaikista.”

13. ” Somea on kokeiltava: sinne on
mentävä ennakkoluulottomasti, eikä
koskaan voi tietää, mikä siellä toimii
ja mikä ei. Tekemällä oppii, ja meillä
työ jatkuu. Nyt olemme ottaneet
vasta ensimmäisen askeleen.”