4. Puolet julkaisuista jää
huomiotta
In the 2007 study, the authors introduce their
topic by noting that “as many as 50% of
papers are never read by anyone other than
their authors, referees and journal editors.”
http://www.smithsonianmag.com/smart-news/half-academic-studies-are-never-read-more-three-people-
180950222/#WOE9007FQIFh7zXl.99
6. OSA A: Ennakkotehtävä
Esiseminaarin työpajaan osallistuvien
kokemuksia sosiaalisen median
hyödyntämisestä
7. TÄHÄN MENNESSÄ olen hyödyntänyt...
Ainoa taitaa olla tällä
hetkellä
ResearchGate. Olen
koettanut miettiä
keinoja FB:n
käyttämiseen, mutta ei
tunnu uskottavalta.
--- yhteisöpalvelut (Facebook,
Twitter, LinkedIn, Yammer, Ning,
Academia.edu), dokumentti-,
taulukko- ja lomaketyökalut sekä
tiedostonhallintapalvelut (Google
Drive, DropBox), blogialustat
(Blogger), wikialustat (PBWiki,
Wikispaces, Google Sites) sekä
viestintäpalvelut (Google Hangouts,
Chatzy).
8. ONGELMIA?
“--- tiedon puute siitä, mitä ja
miten käyttää sosiaalista mediaa
oman tutkijuuden ja tutkimuksen
hyödyntämisessä, ja miten luoda
verkostoja”.
“Tarvitsisin päivitystä: mitä
kaikkea sosiaalinen media on,
miten se on saatavilla, miten sitä
kannattaisi työssään hyödyntää.”
“En jaksa perehtyä aina uusiin
alustoihin. Salasanojen hallinta
vaikeaa. --- tutkimusryhmäni otti
käyttöön whatsuppin, mutta en itse
saa sitä toimimaan…”
“Hyvään makuun” ja
keskustelukulttuuriin liittyviä
kysymyksiä --- milloin ja miten tuoda
julki omaa työnsarkaa ilman, että se
vaikuttaa itsekorostukselta.”
9. TARPEITA?
Tarvitsisin monipuolisen
sivuston, johon voisin päivittää
CV:ni, julkaisuni,
opetusportfolion ym.
Miten saavuttaa erilaisista
taustoista tulevia, erilaisia
ihmisiä ja miten luotettavasti
myös vastaanottaa esim.
kirjoituksia sosiaalisen median
kautta.
“Haluaisin jakaa tutkimukseni
tuloksia --- Haluaisin myös
verkostoitua oman alan
tutkijoiden kanssa sekä tietää
heidän julkaisuistaan
mahdollisemman pian. --- oppia
käyttämään Twitteriä, LinkedIniä,
ResearchGatea yms. palveluita.
10. Oma kysymykseni:
“Missä ja miten minun kannattaa
tutkijana olla sosiaalisessa
mediassa?”
“Voiko Facebookkia käyttää
luotettavasti aineiston keruuseen? ”
“Miten voin löytää saman alan
tutkijoita ja tutustua muiden
tutkijoiden tutkimuksiiin?--- “
“miten voitaisiin kehittää
käytänteitä, jotka mahdollistavat
rajat ylittävän yhteiskehittelyn eri
taustoista tulevien opettajien,
kasvattajien, asiantuntijoiden ja
tutkijoiden kanssa.”
11. OMAT LÄHTÖKOHTASI?
“Valitsin työpajan siksi, että
haluan päästä asioista jyvälle. ---
miten tutkijana voin tehdä omaa
tutkimustani ja tutkijuuttani
näkyväksi, missä palveluissa olisi
hyvä olla mukana, ja millaisia
asioita kannattaa julkaista ja
missä. ---.”
“Olen sosiaalisen median
opetuskäytön tutkija ja kehittäjä.
--- haluan kuulla millaisia
ajatuksia ja kysymyksiä
sosiaalinen media herättää
tutkijoiden keskuudessa.“
“Valitsin työpajan siksi, että
koetan saada teiltä
kimmokkeen, jolla saan
tormistauduttua!”
12. OSA B: Digitaalinen näkyvyys
Mitä on digitaalinen näkyvyys ja kuinka
huolehtia siitä?
13. Kirjastosta tiedon valtatielle: näkyvyys A-B-C-D-E
MUISTILISTA
A. Valitse relevantit palvelut
B. Täytä tiedot huolellisesti ja
rehellisesti. Erotu.
C. Ole aktiivinen. Luotu
profiili ei muutu itsestään
toiminnaksi.
D. Muodosta tieteellinen
rakenne (esim. APA)
E. Ristiinlinkitä (esim.
ResearchGate -> Twitter)
14. 1,8 milj artikkelia / vuosi. Puolet niistä
luetaan vain 1-2 kertaa.
➔ Oletko tutkijana
olemassa?
➔ Mistä tutkimuksesi tai
sinut voi tavoittaa?
➔ Minkä verran
julkaisuihisi viitataan?
Keskustele vieressä istuvan
henkilön kanssa omasta
digitaalisesta näkyvyydestäsi
tutkijana. Kuinka tyytyväinen
olet?
16. Aineistonkeruu: somevälineet apuna
Minkälainen aineisto
vastaa
tutkimuskysymyksiisi?
Laadullinen/määrällinen
Prosessi/episodit/
Ohjeita keruuseen ja
analyysiin:
Verkkolomakkeita on
monenlaisia:
Voit myös analysoida
esim. FB-keskusteluja
17. Kirjoittaminen: WordOnline / Google Docs
● Pääset eroon liitetiedostoista
● Versioiden hallinta on helppoa
(historia tallentuu)
● Jakaminen on helppoa
● Kommentoiminen on sujuvaa
● Tarvittaessa tiedostoa voi
muokata pöytäkoneella ja viedä
sitten takaisin pilveen.
18. Viitehallinta: jaetut lähdeviitteet
● Hyödynnä jaettuja
viitekokoelmia
● Palvelut
integroituvat esim.
wordiin
● Jotkut tuottavat
myös
julkaisuluettelon
Refworks Zotero
20. Verkostoituminen: ryhmät & yhteisöt
Hyödynnä
verkkoyhteisöjä:
● kysy
● vastaa
● keskustele
tutkimukseesi liittyvistä
asioista. Muista myös
Twitter!
29. LinkedIN on ammattilaisten yhteisö
Asennoidu siten,
että LinkedIN on
sinun yhteisöllinen
CV:si.
Täytä profiili
huolella! Tyhjää
profiilia EI
KANNATA EDES
TEHDÄ.
39. Tehtävä 1: ANALYSOI verkkonäkyvyytesi: Google+GS
TEHTÄVÄ 1 LÖYTYY TÄÄLTÄ:
https://docs.google.com/document/d/1wsixPicU1BXLTbyiQkwNnp6NyW_NYdp6PzN_nETDIIU/edit?usp=sha
ring
40. Tehtävä 2: Tutkimuksen tekeminen
TEHTÄVÄ 2 Löytyy täältä
https://docs.google.com/document/d/14qpM6Gsxx70T5U-ahbbUvx8pL8By--
HZMXZ3k9WyHmA/edit?usp=sharing
41. 3.Julkaiseminen
● Tutki PRE-print ehtoja (esim. Springer ja
Taylor-Francis)
● Luo itsellesi ResearchGate / Academia.edu
profiilit
● Julkaise jo olemassaolevia töitäsi yllä
olevissa palveluissa.
42. Tehtävä 3: Profiilit kuntoon
● Luo itsellesi seuraavat profiilit
o LinkedIN
o Google Scholar (tämä on oltava)
o ResearchGate (kuten myös)
o ….
o Slideshare
o Twitter
o Facebook
o etc.
Editor's Notes
“--- sosiaalisessa mediassa alkaa olla porukkaa on niin paljon, ettei yksittäinen henkilö, sivusto tai postaus löydy/erotu muiden joukosta ellei ole todella aktiivinen markkinoinnissa.”
“Haluaisin jakaa tutkimukseni tuloksia --- Haluaisin myös verkostoitua oman alan tutkijoiden kanssa sekä tietää heidän julkaisuistaan mahdollisemman pian. --- oppia käyttämään Twitteriä, LinkedIniä, ResearchGatea yms. palveluita. --- mitä blogissa uskaltaa julkaista vielä julkaisemattomasta tutkimustiedosta.”
Voiko Facebookkia käyttää luotettavasti aineiston keruuseen? Millaisen kuvan se antaa tutkimuksesta ja sen luotettavuudesta?”
--- miten ja millä välineillä opetuksen ja oppimisen avointa yhteiskehittelyä voidaan tukea ja toisaalta miten oppimisen design-tutkimusta voisi joukkoistaa.
“Mitkä ovat tutkijoiden keskeiset ongelmat sosiaalisen median suhteen ja miten he ovat yrittäneet ratkaista niitä?”
Sosiaalinen media voisi olla minulle työkalu. Liikaa aikaa en haluaisi sen parissa viettää. Odotuksia yhteiseen iltapäivään: Päivitystä somesta ja ideoita miten sitä kannattaa "järkevästi" työssään käyttää.
Olen sosiaalisen median opetuskäytön tutkija ja kehittäjä. Valitsin työpajan, koska haluan kuulla millaisia ajatuksia ja kysymyksiä sosiaalinen media herättää tutkijoiden keskuudessa.
“Olen taustaltani maantieteen ja biologian aineenopettaja. --- tutkien sähköistyvien ylioppilaskirjoitusten vaikutusta maantieteen lukio-opetukseen.”