Tässä esityksessä käydään tiiviisti läpi THL:n asiantuntijaryhmän laatimat toimenpide-ehdotukset väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tällä hallituskaudella. Toimenpide-ehdotukset laadittiin Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona ja ne esitellään tarkemmin asiantuntijaryhmän raportissa (THL Työpaperi 15/2020, verkko-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-482-0).
Tässä esityksessä käydään läpi THL:n asiantuntijaryhmän laatimat toimenpide-ehdotukset väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tällä hallituskaudella laajemmin, myös teemakohtaisia haasteita esitellen. Toimenpide-ehdotukset laadittiin Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona ja ne esitellään tarkemmin asiantuntijaryhmän raportissa (THL Työpaperi 15/2020, verkko-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-482-0).
Tässä esityksessä käydään tiiviisti läpi THL:n asiantuntijaryhmän laatimat toimenpide-ehdotukset väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tällä hallituskaudella. Toimenpide-ehdotukset laadittiin Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona ja ne esitellään tarkemmin asiantuntijaryhmän raportissa (THL Työpaperi 15/2020, verkko-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-482-0).
Tässä esityksessä käydään läpi THL:n asiantuntijaryhmän laatimat toimenpide-ehdotukset väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tällä hallituskaudella laajemmin, myös teemakohtaisia haasteita esitellen. Toimenpide-ehdotukset laadittiin Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona ja ne esitellään tarkemmin asiantuntijaryhmän raportissa (THL Työpaperi 15/2020, verkko-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-482-0).
Selvityksen toteutti Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa loka-marraskuussa tutkimusryhmä, johon kuuluivat Ira Ahokas, Anna Kirveennummi ja Tuomas Kuhmonen. Selvityksen lähtökohtana toimi Sitran ja Fountain Parkin toteuttama verkkokysely, jonka tuloksista tutkijat etsivät tilastollisesti merkittävinä pidettäviä asiakkaan ääniä, sekä sellaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, jotka rakentuisivat toivottaville tulevaisuuden palvelu- ja toimintamalleille.
Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" esitteli tutkimustuloksia eri sektorien terveyspalveluiden rinnakkaiskäytöstä Oulussa.
Tilastokatsaus Kainuun soten perhepalveluihinMatti Heikkinen
Tilastokatsaus Kainuun soten perhepalveluihin:
aikuisten sosiaalipalvelut;
lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut
lasten, nuorten ja perheiden terveyspalvelut
vammaispalvelut ja erityishuolto
Kainuun sotea koskeva tilastotieto.
Ks. myös esitykseen liittyvä esitysteksti täältä: http://goo.gl/cDfauF
Hannele Hyppönen ja Katja Ilmarinen: Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio.
Tiedot perustuvat Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelujen seuranta ja arviointi (STePS) -hankkeen tuloksiin vuodelta 2014. Lisäksi mukana on uusia tuloksia THL:n Uudistuvat sosiaali- ja terveyspalvelut väestökyselystä.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitys eläkeläisten toimeentulolleEläketurvakeskus
Tuoreen tutkimuksen mukaan eläkeläinen käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vuodessa keskimäärin 6 500 euron arvosta ja maksaa niistä asiakasmaksuina 830 euroa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkijan Maria Vaalavuon mukaan sote-palvelujen käytössä on kuitenkin huomattavia eroja ikä- ja tuloluokittain sekä palvelutyypin mukaan.
Kuntahenkilöstön määrä koko maassa ja porissa 1970 luvulta 2010-luvullePorin kaupunki
1. KUNTIEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA JA PORISSA 1970-LUVULTA 2010-LUVULLE
Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja oikeustieteen ylioppilas Jani Rosendahl, Porin päivänä 26.9.2014
2. Totta vai kalavale? ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 1 495 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 705.
3. Tarua ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 1 495 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 705. Kun Noormarkku
liitettiin Poriin vuonna 2010, Porin palkkalistoilla oli 7 402 työntekijää... Oikeasti ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 3 700 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 711.
4. KUNTIEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA VUOSINA 1970-2013 JA ENNUSTE 2014-2020
1970-luku: Hyvinvointi-yhteiskunta joka kylään ja niemeen
1980-luku: Julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen laajeneminen/VOS-järjestelmä
1990-luvun alku: Julkisten palveluiden supistuminen lamassa
2000-luku: Kuntien tehtävien ja velvoitteiden jatkuva kasvu, hlöstö ei kasva
Lähde: KT kuntatyönantajat, kuntien henkilöstömäärän kehitys
5. KUNTIEN LAKISÄÄTEISTEN TEHTÄVIEN KEHITYS VUOSINA 1970-2013. Lähde: Valtiovarainministeriön selvitys kuntien tehtävistä ja velvoitteista 2013
6. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS PORISSA VUOSINA 1976-2013. Lähde: Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
7. Porin vakinaisen henkilöstömäärän muutos verrattuna edelliseen vuoteen vuosina 1976-2013. Lähde: Porin
kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
8. Kuntien henkilöstön määrän kehityksen vertaaminen eri ajanjaksoilla koko maassa ja vakinaisen henkilöstön osalta Porissa vuosina 1971-2013. Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
9. Kuntien henkilöstön määrän kehityksen vertaaminen eri ajanjaksoilla koko maassa ja oletuslaskelma vakinaisen ja tilapäisen henkilöstön* osalta Porissa vuosina 1971-2013. Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
10.KUNTAHENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS INDEKSINÄ VUOSINA 1971-2013 Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
11. KUNTAHENKILÖSTÖN OSUUS (%) KOKO MAASSA JA PORISSA SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 1976-2013. (HUOM! Porissa luvuissa vakituinen henkilöstö) Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
12. KUNTAHENKILÖSTÖN OSUUS (%) KOKO MAASSA JA PORISSA SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 1976-2013 (HUOM! Porin luvuissa sekä vakinaiset että tilapäiset) Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
13. YHTEENVETO
Selvityksen toteutti Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa loka-marraskuussa tutkimusryhmä, johon kuuluivat Ira Ahokas, Anna Kirveennummi ja Tuomas Kuhmonen. Selvityksen lähtökohtana toimi Sitran ja Fountain Parkin toteuttama verkkokysely, jonka tuloksista tutkijat etsivät tilastollisesti merkittävinä pidettäviä asiakkaan ääniä, sekä sellaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, jotka rakentuisivat toivottaville tulevaisuuden palvelu- ja toimintamalleille.
Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" esitteli tutkimustuloksia eri sektorien terveyspalveluiden rinnakkaiskäytöstä Oulussa.
Tilastokatsaus Kainuun soten perhepalveluihinMatti Heikkinen
Tilastokatsaus Kainuun soten perhepalveluihin:
aikuisten sosiaalipalvelut;
lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut
lasten, nuorten ja perheiden terveyspalvelut
vammaispalvelut ja erityishuolto
Kainuun sotea koskeva tilastotieto.
Ks. myös esitykseen liittyvä esitysteksti täältä: http://goo.gl/cDfauF
Hannele Hyppönen ja Katja Ilmarinen: Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio.
Tiedot perustuvat Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelujen seuranta ja arviointi (STePS) -hankkeen tuloksiin vuodelta 2014. Lisäksi mukana on uusia tuloksia THL:n Uudistuvat sosiaali- ja terveyspalvelut väestökyselystä.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitys eläkeläisten toimeentulolleEläketurvakeskus
Tuoreen tutkimuksen mukaan eläkeläinen käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vuodessa keskimäärin 6 500 euron arvosta ja maksaa niistä asiakasmaksuina 830 euroa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkijan Maria Vaalavuon mukaan sote-palvelujen käytössä on kuitenkin huomattavia eroja ikä- ja tuloluokittain sekä palvelutyypin mukaan.
Kuntahenkilöstön määrä koko maassa ja porissa 1970 luvulta 2010-luvullePorin kaupunki
1. KUNTIEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA JA PORISSA 1970-LUVULTA 2010-LUVULLE
Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja oikeustieteen ylioppilas Jani Rosendahl, Porin päivänä 26.9.2014
2. Totta vai kalavale? ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 1 495 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 705.
3. Tarua ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 1 495 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 705. Kun Noormarkku
liitettiin Poriin vuonna 2010, Porin palkkalistoilla oli 7 402 työntekijää... Oikeasti ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 3 700 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 711.
4. KUNTIEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA VUOSINA 1970-2013 JA ENNUSTE 2014-2020
1970-luku: Hyvinvointi-yhteiskunta joka kylään ja niemeen
1980-luku: Julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen laajeneminen/VOS-järjestelmä
1990-luvun alku: Julkisten palveluiden supistuminen lamassa
2000-luku: Kuntien tehtävien ja velvoitteiden jatkuva kasvu, hlöstö ei kasva
Lähde: KT kuntatyönantajat, kuntien henkilöstömäärän kehitys
5. KUNTIEN LAKISÄÄTEISTEN TEHTÄVIEN KEHITYS VUOSINA 1970-2013. Lähde: Valtiovarainministeriön selvitys kuntien tehtävistä ja velvoitteista 2013
6. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS PORISSA VUOSINA 1976-2013. Lähde: Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
7. Porin vakinaisen henkilöstömäärän muutos verrattuna edelliseen vuoteen vuosina 1976-2013. Lähde: Porin
kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
8. Kuntien henkilöstön määrän kehityksen vertaaminen eri ajanjaksoilla koko maassa ja vakinaisen henkilöstön osalta Porissa vuosina 1971-2013. Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
9. Kuntien henkilöstön määrän kehityksen vertaaminen eri ajanjaksoilla koko maassa ja oletuslaskelma vakinaisen ja tilapäisen henkilöstön* osalta Porissa vuosina 1971-2013. Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
10.KUNTAHENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS INDEKSINÄ VUOSINA 1971-2013 Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
11. KUNTAHENKILÖSTÖN OSUUS (%) KOKO MAASSA JA PORISSA SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 1976-2013. (HUOM! Porissa luvuissa vakituinen henkilöstö) Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
12. KUNTAHENKILÖSTÖN OSUUS (%) KOKO MAASSA JA PORISSA SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 1976-2013 (HUOM! Porin luvuissa sekä vakinaiset että tilapäiset) Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
13. YHTEENVETO
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
2. ’
Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014, Tilastoraportti 1/2018 2
Terveys- ja sosiaalipalvelujen työllisten määrät julkisella ja
yksityisellä sektorilla vuosina 2000–2014
3. Terveys- ja sosiaalipalvelujen työllisten osuus kaikista
työllisistä sukupuolen mukaan
3Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014, Tilastoraportti 1/2018
4. Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö ja terveys- ja sosiaalialan
koulutuksen saaneet vuonna 2014
4
’
Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014, Tilastoraportti 1/2018
5. Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö vuosina
2005 ja 2010-2014 palvelualojen mukaan
5
’
Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014, Tilastoraportti 1/2018
6. Terveys- ja sosiaalialan koulutuksen saaneiden työllistyminen eri
toimialoilla 2000, 2005, 2010 ja 2014
6
’
Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014, Tilastoraportti 1/2018
7. Terveys- ja sosiaalialan (ja muutaman muun alan)
koulutusnimikkeitä vuosina 2000, 2005, 2010–2014
7
’
Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014, Tilastoraportti 1/2018
8. Terveys- ja sosiaalipalvelujen ulkomaalaistaustaiset
vuosina 2000, 2005 ja 2010–2014
8
’
Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014, Tilastoraportti 1/2018
9. Terveyspalvelujen henkilöstön jakauma yksityisen ja
julkisen sektorin välillä vuonna 2014 maakunnittain
9
’
Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014, Tilastoraportti 1/2018
10. Sosiaalipalvelujen henkilöstön jakauma yksityisen ja
julkisen sektorin välillä vuonna 2014 maakunnittain
10
’
Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014, Tilastoraportti 1/2018
12. Tuleva sote-uudistus koskee suoraan 10 prosenttia työssäkäyvistä
• Terveys- ja sosiaalipalveluissa työskenteli vuoden 2014 lopussa yhteensä 385 482
henkilöä, joista 72 prosenttia työskenteli julkisella sektorilla. Yrityksissä työskenteli
noin 19 prosenttia ja 9 prosenttia järjestöissä.
• Vuonna 2014 työssä käyvästä väestöstä sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteli 17
prosenttia - sosiaalipalveluissa 204 758 ja terveyspalveluissa 180 724 henkilöä.
• Sosiaali- ja terveydenhuollon tuleva uudistus koskee suoraan alan julkisen sektorin
palveluksessa olevia ammattihenkilöitä, eli noin 10 prosenttia työssä käyvästä koko
väestöstä, kun mukaan ei lueta varhaiskasvatukseen jäävää henkilöstöä.
• Työssäkäyvistä naisista lähes 30 prosenttia työskentelee sosiaali- ja
terveyspalveluissa.
• Vuonna 2014 sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöstä 4,6 prosenttia oli
syntyperältään muita kuin suomalaisia. Ulkomaan kansalaisten osuus oli 2,0
prosenttia.
• Sosiaalipalveluissa yksityisen sektorin (yritysten ja järjestöjen) henkilöstö on 2000-
luvulla kasvanut nopeammin kuin julkisen sektorin sosiaalipalvelujen henkilöstö.
• Sosiaalipalvelujen henkilöstöstä kolmasosa työskenteli yksityisellä sektorilla vuonna
2014, kun vuonna 2000 osuus oli noin viidennes.
• Vuonna 2014 terveyspalvelujen henkilöstöstä 22 prosenttia työskenteli yksityisellä
sektorilla, kun osuus oli 17 prosenttia vuonna 2000.
12
’
Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014, Tilastoraportti 1/2018