2. Sosiaalihuoltolain 11 § Palveluita on tarjottava perhe- ja lähisuhdeväkivallasta aiheutuvan
tuen tarpeeseen
Istanbulin sopimus velvoittaa tarjoamaan palveluita
Rikosuhridirektiivi voimaan marraskuussa 2015
Tausta kehittämiselle:
Samuri- (2014-2017) ja Väistö (2014-2015) -hankkeet
RAY KASTE
LAINSÄÄDÄNTÖ TYÖN TUKENA
3.
4. Hajautettu väkivaltatyön malli
Kattava, perustason väkivaltatyön ”rautalankamalli” organisaatioiden eri tasoille
1. Jokainen peruspalveluissa työskentelevä ammattilainen ymmärtää lähisuhdeväkivaltaa ilmiönä ja
osaa käyttää lähisuhdeväkivaltaseulaa (THL) apuna tunnistamisessa
2. Palvelupolku, jossa ammattilainen tietää mihin ohjata asiakas, kun tunnistaminen on tehty
3. Julkisissa palveluissa osaajat (avainhenkilöt) jotka pystyvät perustason väkivaltatyöhön
4. Lähisuhdeväkivaltatyön ja osaamisen upottaminen rakenteisiin
LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ ETELÄ-SAVOSSA
5. Jokainen peruspalvelutyöntekijä
Koulutus 3 h, pienryhmissä (n. 15 hlöä)
Ymmärtää lähisuhdeväkivaltaa ilmiönä
Osaa kohdata väkivaltaa kokeneen asiakkaan
Osaa tehdä asiakkaan kanssa THL:n lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen
Osaa ohjata väkivaltatilanteessa olevan asiakkaan avainhenkilölle
Ilmiöosuus, rakenteen läpikäyminen ja työkalun harjoittelu
SOTE- HENKILÖSTÖN KOULUTUS
6. Avainhenkilö kartoittaa asiakkaan tilanteen väkivallan osalta ja suunnittelee asiakkaan
jatkoavun
Psykososiaalinen apu ja lähisuhdeväkivallan perustietouden antaminen asiakkaalle
Turvasuunnitelman teko
MARAK kysely + arvio
Ohjaaminen tarvittaessa erityispalveluiden piiriin
Kouluttaa + toimii lähisuhdeväkivaltatyön koordinoijana yksikössään
Ammattinimikkeinä lähihoitaja, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, psykologi, sosionomi,
sosiaalityöntekijä, päiväkodin opettaja jne.
AVAINHENKILÖMALLI
7. 16-20 h koulutus (3x4h + 8h tai 4x4 h)
Toteuttajana Väistö + Saumuri (+ Viola ry)
4 modulia:
Kokemuksellisuus
Rakenteet, työmenetelmät ja työkalut
Forum-teatteri
Ryhmien yhteinen lähisuhdeväkivaltafoorumi (jatkossa tekijätyö)
Avainhenkilöt laativat lopputyönään prosessikuvauksen väkivaltatyöstä omassa yksikössään
AVAINHENKILÖKOULUTUS
8. Asiakas tulee työntekijälle minne
tahansa palveluissa Käynnin aikana tehdään väkivaltaseula
Seulassa paljastuu
väkivaltaa
Kerrotaan Avainhenkilöstä ja kysytään lupa olla yhteydessä tähän
-Ajanvaraus valmiiksi asiakkaalle
-Informoidaan Avainhenkilöä tulevasta
asiakkaasta
-Asiakas tavataan
varatulla ajalla
-Alkukartoitus
-Asiakassuunnitelma
I TUNNISTAMINEN JA PUHEEKSIOTTO
II SIIRTYMÄ AVAINHENKILÖLLE
III AVAINHENKILÖTOIMINTA
Avainhenkilö ohjaa asiakkaan tarpeen mukaan
erityispalveluihin. Viidennelle tapaamiskerralle
velvoite pyytää jatkopaikasta työpari.
-Asiakastapaamiset
suunnitelman mukaan
-Turvasuunnitelma
-MARAK- kartoitus
-Verkoston kokoaminen
ASIAKKAAN OHJAUTUMINEN AVAINHENKILÖILLE
9. a) Tieto: professionaalinen –
kokemuksellinen ja asiakaslähtöinen
b) Toimintatavat: julkisen sektorin
organisaatiot – järjestöt, eri hallintokunnat
julkisella sektorilla keskenään
c) Roolit: mm. työntekijä-asiakas, järjestön
työntekijä – julkisen sektorin työntekijä,
ammatilliset roolit organisaatioiden sisällä
(Piippo, Romo, Huisman-Laine, Paasonen 2016)
Julkinen
sektori
Koke-
mus-
asian-
tuntijat
Järjestö
YHTEENSOVITTAVA TYÖ, MINKÄ YHTEEN SOVITTAMISTA
EDELLYTTÄÄ?
10. Kokemustiedon kerääminen ja hyödyntäminen
Kokemustieto:
- Lähisuhdeväkivallasta
ilmiönä
- Palvelujärjestelmän
toimivuudesta avun
hakemisessa
Osaamisen kehittäminen
Sosiaali- ja terveydenhuolto,
varhaiskasvatus, järjestöt,
kokemusasiantuntijat
1. Puheeksioton koulutus
(koko henkilökunta)
2. Palvelutarpeen tarkempi
kartoittaminen (avainhenkilöt)
3. Kokemusasiantuntija-
koulutus
Toimintamallien rakentaminen
Väkivaltaa kohdanneiden
asiakkaiden palvelupolut ja
yksikkökohtaiset
toimintamallit;
asiakkaan/potilaan
ohjautuminen mistä tahansa
peruspalveluista
avainhenkilölle
Saumuri-hanke VÄISTÖ-hanke
- Asiakaslähtöisyys
- Lähisuhdeväki-
vallan
mahdollisimman
varhainen
tunnistaminen ja
puheeksiotto
- Lähisuhdeväki-
valtaa kohdanneen
palvelutarpeen
kartoittaminen ja
tarvittavan
tukiverkoston
kokoaminen
YHTEENSOVITTAVA KEHITTÄMISTYÖ
(Piippo, Romo, Huisman-Laine, Paasonen 2016)
11. KOKEMUSTIEDON KERÄÄMINEN:
KOKEMUSASIANTUNTIJOIDEN KEHITTÄJÄRYHMÄ
Pysyvä rakenne kokemustiedon keräämiseen ja nivomiseen osaksi yhteensovittavaa
kehittämistyötä
Asiakkaan äänen kuuluminen ja siirtyminen järjestökentältä eteenpäin yhteistyöverkostoihin julkisella
sektorilla
Ensi- ja turvakotien liiton Vuoden vapaaehtoistyön palkinto v.2015
Vaikuttamistyötä valtakunnan tasolla, mm. erityisryhmien kysymykset, mm. Naisten Linjan
moninaisuustyöryhmä
Ryhmässä järjestetään lähisuhdeväkivaltatyön kokemusasiantuntijakoulutusta
(Piippo, Romo, Huisman-Laine, Paasonen 2016)
13. JULKINEN SEKTORI
OSAAMISKESKUSRAKENTEESSA
Työmenetelmät THL-seulonta/kartoitus, MARAK, Trappan ja Katkaise väkivalta
Avainhenkilöitä yli 100 (kaikki hallinnonalat, moniammatillinen verkosto)
Trappan-työntekijöitä 15
Väkivallan tekijän auttamiseen koulutettuja työntekijöitä 14
3 Marak- työryhmää (Mikkelin alue, Savonlinnan alue ja Pieksämäki)
15. JULKINEN SEKTORI
OSAAMISKESKUSRAKENTEESSA
Täysin sote-integroitu rakenne
Puheeksiotto systemaattisena koko perustason sosiaali- ja terveydenhuollossa (vaatii
ylläpitoa!)
Avainhenkilöt toimivat koko Etelä-Savossa
Vajaa 2000 koulutettua viranomaista
Otannat, jotka vahvistavat valtakunnallisia tuloksia
Terveysneuvonta (n= n. 350 ja n=n. 30 Ristiinan terveysasema)
Määritellyt prosessit (akuutti ja seulonta)
Vahvasti laajeneva malli
Avainhenkilöiden kouluttajakoulutus alk. 9/2017
18. KOORDINAATIORAKENNE
Julkiselle puolelle lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori (maakunnallinen
väkivaltatyöntekijä), joka vastaa luotujen mallien toiminnasta (pysyvyys,
juurtuminen, jatkokehittäminen, koulutus, tuki) yhdessä kolmannen sektorin
koordinaattorin kanssa
Kolmannelle sektorille asiakastyön koordinaattori, jonka tehtävänä on
varmistaa asiakkaan osallisuuden ja katveeseen jäävien erityisryhmien
palvelutarpeet (kynnyksetön toiminta, nopea vaste, vertaisryhmätoiminnat,
väkivaltatyön kehittämistyö) yhdessä julkisen puolen koordinaattorin kanssa