Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012TimoAro
Analyysissa verrattaan kaupunkiseutujen (67) välisiä eroja yritysdynamiikassa vuosina 2008-2012. Seutujen yritysdynamiikkaa verrattiin kuuden muuttujan avulla, jotka liittyivät aloittavien yritysten määrään, yritysperustantaan, yrityskantaan, yrityskannan muutokseen, yritysten uusiutumisasteeseen (luova tuho) ja aloittavien osaamisintensiivisten yritysten määrään. Kaikkien muuttujien tulokset ilmaistaan suhteessa alueen keskiväkilukuun tai yrityskantaan. Seudut jaettiin jokaisen muuttujan arvojen perusteella viiteen viidennekseen.
OPn ja Aalto-yliopiston tutkijoiden raportti: Menestyjät ja laahaajat erottuvat aiempaakin selvemmin.
Tutkimus suomalaisten suuryritysten toiminnasta ja näkymistä toteutettiin kolmatta kertaa OPn ja Aalto-yliopiston professoreiden perustaman Nordic Institute of Business and Society -ajatushautomon (NIBS) yhteistyönä.
Miten suomalaiset kokevat yrittäjyyden? Tutustu alla olevaan Suomalaisen Työn Liiton, Suomen Uusyrityskeskukset ry:n , Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman ja Elisa Oyj:n tekemään yrittäjyysbarometriin.
Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012TimoAro
Analyysissa verrattaan kaupunkiseutujen (67) välisiä eroja yritysdynamiikassa vuosina 2008-2012. Seutujen yritysdynamiikkaa verrattiin kuuden muuttujan avulla, jotka liittyivät aloittavien yritysten määrään, yritysperustantaan, yrityskantaan, yrityskannan muutokseen, yritysten uusiutumisasteeseen (luova tuho) ja aloittavien osaamisintensiivisten yritysten määrään. Kaikkien muuttujien tulokset ilmaistaan suhteessa alueen keskiväkilukuun tai yrityskantaan. Seudut jaettiin jokaisen muuttujan arvojen perusteella viiteen viidennekseen.
OPn ja Aalto-yliopiston tutkijoiden raportti: Menestyjät ja laahaajat erottuvat aiempaakin selvemmin.
Tutkimus suomalaisten suuryritysten toiminnasta ja näkymistä toteutettiin kolmatta kertaa OPn ja Aalto-yliopiston professoreiden perustaman Nordic Institute of Business and Society -ajatushautomon (NIBS) yhteistyönä.
Miten suomalaiset kokevat yrittäjyyden? Tutustu alla olevaan Suomalaisen Työn Liiton, Suomen Uusyrityskeskukset ry:n , Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman ja Elisa Oyj:n tekemään yrittäjyysbarometriin.
Слайды выступления на молодежном Форуме "Твой рост". Факторы влияющие на вероятность успеха любого бизнес начинания. Когда предприниматель может или должен начинать бизнес, а когда лучше повременить? Кто отвечает за продажу и когда формировать команду.
Suomen t&k-verokannuste ei saavuttanut tavoitteitaan
Suomessa toteutettiin t&k-verokannustin vuosina 2013-2014. verokannustimesta tehty arviointi totesi, että tuen käyttö jäi vähäiseksi, eikä se kohdentunut nykyjärjestelmän katvealueille. Tulosten mukaan verotettavasta tulosta tehtiin vuonna 2013 t&k-toiminnan lisävähennyksiä noin 65 miljoonaa euroa ja vuonna 2014 noin 81 miljoonaa euroa. Efektiiviset vuotuiset veromenetykset olivat lisävähennysten vuoksi noin 16 miljoonaa euroa. Tämä oli vain noin 8 % hallituksen esityksessä arvioidusta 190 milj. eurosta.Verokannustinta hyödynsi noin 800 yritystä, joista 46 % käytti sitä molempina vuosina, neljännes vain vuonna 2013 ja 29 % vain vuonna 2014. Lisävähennystä haki alle kolmasosa yrityksistä, joiden tiedetään Tilastokeskuksen kyselyn perusteella harjoittavan t&k-toimintaa. Lisävähennystä hyödyntäneet yritykset olivat keskimäärin vanhempia, suurempia, kannattavampia, vakavaraisempia ja tuottavampia kuin suoraa t&k-tukea saaneet yritykset, joten verotuki ei kohdistunut toivotulla tavalla suoran tuen katvealueille. Tukea saaneilla yrityksillä oli vähemmän vaikeuksia rahoituksen saatavuudessa ja ne olivat muita harvemmin voimakkaasti kasvuhaluisia. Aiempien tutkimusten mukaan tuen kohdistaminen kasvaviin (ei välttämättä pieniin) yrityksiin maksimoi parhaiten syntyvät yhteiskunnalliset tuotot. Suomen tukikokeilun tulosten perusteella on vaikea nähdä edes paremmin suunnitellun ja tiedotetun verotuen tuovan suurta lisäarvoa nykyiseen suoriin tukiin perustuvaan innovaatiojärjestelmään.
Liiketoiminta ja -kilpailukykyvaikutukset SOTE-uudistuksessa Tekes Impact Br...Vapaa_Jakelu
Tekesin Impact Briefissä SOTE-uudistusta tarkastellaan terveysalojen kasvun, uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja innovaatiotoiminnan näkökulmasta.
SOTE-uudistuksen toimeenpano koskettavat merkittävää ja nopeasti muuttuvaa markkinaa. Tuo markkina on monelta osin voimakkaassa kehityksessä tai jopa perustavanlaatuisessa murroksessa. Markkinoiden murros luo aina myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Siksi SOTE-lain vaikutuksia ei tule arvioida ainoastaan sen suorina markkinavaikutuksina, vaan myös laajemmin sen avaamina mahdollisuuksina suomalaisen osaamisen laajempaan ja tehokkaampaan hyödyntämiseen,
sekä sitä myötä saavutettaviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin hyötyihin.
This document discusses personal learning networks (PLNs) and their potential to transform learning. It defines a PLN as involving an individual's goal, practices for organizing relevant content sources to accomplish goals. PLNs are based on Web 2.0 and allow learning through connections with people, services and resources. The document outlines challenges of PLNs in challenging existing education systems and institutions, and argues that PLNs can develop dispersed, networked learning by utilizing various Web 2.0 tools and transforming how one acquires knowledge.
How to improve global competitiveness in finnish business and industry teke...Vapaa_Jakelu
Global success of Finnish business and economy requires strong home ecosystems and a strategic place in global value chains. Tekes has done and can do in the future to make Finnish companies globally competitive, meaning that the value created in Finland is captured in Finland and helps maintain a high standard of living, quality employment and social well-being.
The document describes Operation E.SPARK, which aims to increase kidney transplants in the Philippines through questionable means. Teams will convince financially vulnerable patients undergoing elective surgeries to also donate a kidney, with promises of payment. Donors will undergo testing and their kidneys matched to recipients, with transplants performed secretly elsewhere to avoid scrutiny. The plan raises serious ethical concerns about coercing and compensating living donors.
Cahootify is a social recruiting platform that helps freelancers, independent professionals, and enterprises build collaborative teams by connecting them with talented professionals. The platform aims to help users grow their businesses and talents in a changing work environment.
Suomen innovaatioympäristön näkymät_joulukuu_2015Vapaa_Jakelu
Innovaatiotoiminnalla on entistä suurempi rooli Suomen talouden kääntämisessä kasvuun. Suomen taloudessa on havaittavissa kahtia jakautuntta kehitystä. Lyhyellä aikavälillä näkyvät ovat heikohkot, mutta pitkän aikavälin kilpailukyky-mittauksissa Suomen sijoitus on edelleen hyvä. Myös pitkän aikavälin kilpailukyvyn säilyttämisessä innovaatiovetoisella kasvulla on haasteita. Julkisen sektorin osuus yritysten t&k-menoista on OECD-maiden alhaisempia. Myös julkinen rahoitus t&k- ja innovaatiotoimintaan kansantalouden tasolla on vähäinen. Kuitenkin OECD ja IMF näkevät, että Suomen tie yläs lamasta perustuu innovaatiovetoiseen kasvuun.
Innovaatiotoiminnan alustat ja yrittäjähenkinen valtioVapaa_Jakelu
Yksi innovaatiopolitiikan ja julkisen innovaatiorahoituksen tärkeimmistä keskustelun aiheista on valinta alustoista, joita yritykset voivat hyödyntää omassa liiketoiminnassaan. Tämä perustuu näkemykseen, että yritykset eivät innovoi tarpeeksi yhteiskunnan näkökulmasta. Siksi julkisella innovaatiorahoituksella voidaan tehdä investointeja, joita yksityinen sektori ei lähde tekemään. Kuitenkin pitkällä aikavälillä nämä alustat tuottavat ulkoisvaikutuksia, jotka hyödyntävät koko yhteiskuntaa. Näiden ulkoisvaikutusten arvo on noin 50 % suuremmat kuin alun perin tehdyt julkiset investoinnit.
This document outlines the intramurals program for 2013 at an unnamed university. It introduces the intramurals committee staff and team representatives for various sports. It discusses upcoming activities like installing cork boards and holding a sports camp. It also outlines the required forms and provides a plan of activities for the first semester, including recruitment, tryouts, finalizing rosters, ordering uniforms, and the start of intramural games in September. The document closes with calls for suggestions and a closing prayer.
Слайды выступления на ежегодной международной выставке-конференции Moscow Watch Expo, Часовой бизнес всерьез интересует CRM. Предстоит пройти долгий путь, но оно того стоит.Enjoy!
This document outlines the intramurals program for 2013 at an unnamed university. It introduces the intramurals committee staff and team representatives for various sports. It discusses upcoming activities like installing cork boards and holding a sports camp. It also outlines the required forms and provides a plan of activities for the first semester, including recruitment, tryouts, finalizing rosters, ordering uniforms, and the start of intramural games in September. It concludes by inviting suggestions and comments.
Один день из жизни компании. Как методология SDM и CRM BPM online кардинальн...Vadim Dozortsev
Слайды выступления на конференции iSM, Минск 2016. Реальный кейс о изменениях в системе продаж B2B компании. Методология Sales Drive Management и BPM Online творят чудеса.
This document summarizes a presentation on soil pollution given by Dudhe Gaurav ChandraShekhar. It defines soil and pollution, then discusses the major causes of soil pollution including agricultural pesticides, solid waste disposal, mining activities, biological agents, radioactive pollutants, and heavy metals. Specific impacts of these pollutants are outlined such as declining soil fertility from overuse of inorganic nutrients or intensive tillage. Solutions proposed include adopting sustainable organic farming practices, improved industrial and urban waste management, controlled use of toxins, recycling wastes, and safe disposal of biomedical waste. The presentation stresses reducing excess use of chemical fertilizers and pesticides.
Julkaisimme 2019 ja 2020 yhdessä Helsingin seudun kauppakamarin kanssa Kaupallistamisen Tila -selvityksen. Ensimmäisessä (2019) paneuduimme yleisiin kaupallistamisen menestystekijöihin ja toisessa selvityksessä painotimme erityisesti kansainvälistymistä. Sarjan kolmas julkaisu keskittyi yritysverkostoihin ja kumppanuuksiin. Se löytyy erillisenä täältä myös.
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Yrittäjyysstrategian valmistelua esiteltiin
Neuvotteleva virkamies Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta esitteli tilaisuudessa hallituksen uuden Yrittäjyysstrategian valmisteluprosessia.
Lähes valmiista strategiasta ollaan järjestämässä myös 10.3. keskustelutilaisuus. Tärkeänä lähtökohtana strategialle Lappi piti mahdollisuutta luoda luottamusta kentälle ja tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi maa yritysten luontia ja yrittäjänä toimimista varten sekä sijoituskohteena.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Слайды выступления на молодежном Форуме "Твой рост". Факторы влияющие на вероятность успеха любого бизнес начинания. Когда предприниматель может или должен начинать бизнес, а когда лучше повременить? Кто отвечает за продажу и когда формировать команду.
Suomen t&k-verokannuste ei saavuttanut tavoitteitaan
Suomessa toteutettiin t&k-verokannustin vuosina 2013-2014. verokannustimesta tehty arviointi totesi, että tuen käyttö jäi vähäiseksi, eikä se kohdentunut nykyjärjestelmän katvealueille. Tulosten mukaan verotettavasta tulosta tehtiin vuonna 2013 t&k-toiminnan lisävähennyksiä noin 65 miljoonaa euroa ja vuonna 2014 noin 81 miljoonaa euroa. Efektiiviset vuotuiset veromenetykset olivat lisävähennysten vuoksi noin 16 miljoonaa euroa. Tämä oli vain noin 8 % hallituksen esityksessä arvioidusta 190 milj. eurosta.Verokannustinta hyödynsi noin 800 yritystä, joista 46 % käytti sitä molempina vuosina, neljännes vain vuonna 2013 ja 29 % vain vuonna 2014. Lisävähennystä haki alle kolmasosa yrityksistä, joiden tiedetään Tilastokeskuksen kyselyn perusteella harjoittavan t&k-toimintaa. Lisävähennystä hyödyntäneet yritykset olivat keskimäärin vanhempia, suurempia, kannattavampia, vakavaraisempia ja tuottavampia kuin suoraa t&k-tukea saaneet yritykset, joten verotuki ei kohdistunut toivotulla tavalla suoran tuen katvealueille. Tukea saaneilla yrityksillä oli vähemmän vaikeuksia rahoituksen saatavuudessa ja ne olivat muita harvemmin voimakkaasti kasvuhaluisia. Aiempien tutkimusten mukaan tuen kohdistaminen kasvaviin (ei välttämättä pieniin) yrityksiin maksimoi parhaiten syntyvät yhteiskunnalliset tuotot. Suomen tukikokeilun tulosten perusteella on vaikea nähdä edes paremmin suunnitellun ja tiedotetun verotuen tuovan suurta lisäarvoa nykyiseen suoriin tukiin perustuvaan innovaatiojärjestelmään.
Liiketoiminta ja -kilpailukykyvaikutukset SOTE-uudistuksessa Tekes Impact Br...Vapaa_Jakelu
Tekesin Impact Briefissä SOTE-uudistusta tarkastellaan terveysalojen kasvun, uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja innovaatiotoiminnan näkökulmasta.
SOTE-uudistuksen toimeenpano koskettavat merkittävää ja nopeasti muuttuvaa markkinaa. Tuo markkina on monelta osin voimakkaassa kehityksessä tai jopa perustavanlaatuisessa murroksessa. Markkinoiden murros luo aina myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Siksi SOTE-lain vaikutuksia ei tule arvioida ainoastaan sen suorina markkinavaikutuksina, vaan myös laajemmin sen avaamina mahdollisuuksina suomalaisen osaamisen laajempaan ja tehokkaampaan hyödyntämiseen,
sekä sitä myötä saavutettaviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin hyötyihin.
This document discusses personal learning networks (PLNs) and their potential to transform learning. It defines a PLN as involving an individual's goal, practices for organizing relevant content sources to accomplish goals. PLNs are based on Web 2.0 and allow learning through connections with people, services and resources. The document outlines challenges of PLNs in challenging existing education systems and institutions, and argues that PLNs can develop dispersed, networked learning by utilizing various Web 2.0 tools and transforming how one acquires knowledge.
How to improve global competitiveness in finnish business and industry teke...Vapaa_Jakelu
Global success of Finnish business and economy requires strong home ecosystems and a strategic place in global value chains. Tekes has done and can do in the future to make Finnish companies globally competitive, meaning that the value created in Finland is captured in Finland and helps maintain a high standard of living, quality employment and social well-being.
The document describes Operation E.SPARK, which aims to increase kidney transplants in the Philippines through questionable means. Teams will convince financially vulnerable patients undergoing elective surgeries to also donate a kidney, with promises of payment. Donors will undergo testing and their kidneys matched to recipients, with transplants performed secretly elsewhere to avoid scrutiny. The plan raises serious ethical concerns about coercing and compensating living donors.
Cahootify is a social recruiting platform that helps freelancers, independent professionals, and enterprises build collaborative teams by connecting them with talented professionals. The platform aims to help users grow their businesses and talents in a changing work environment.
Suomen innovaatioympäristön näkymät_joulukuu_2015Vapaa_Jakelu
Innovaatiotoiminnalla on entistä suurempi rooli Suomen talouden kääntämisessä kasvuun. Suomen taloudessa on havaittavissa kahtia jakautuntta kehitystä. Lyhyellä aikavälillä näkyvät ovat heikohkot, mutta pitkän aikavälin kilpailukyky-mittauksissa Suomen sijoitus on edelleen hyvä. Myös pitkän aikavälin kilpailukyvyn säilyttämisessä innovaatiovetoisella kasvulla on haasteita. Julkisen sektorin osuus yritysten t&k-menoista on OECD-maiden alhaisempia. Myös julkinen rahoitus t&k- ja innovaatiotoimintaan kansantalouden tasolla on vähäinen. Kuitenkin OECD ja IMF näkevät, että Suomen tie yläs lamasta perustuu innovaatiovetoiseen kasvuun.
Innovaatiotoiminnan alustat ja yrittäjähenkinen valtioVapaa_Jakelu
Yksi innovaatiopolitiikan ja julkisen innovaatiorahoituksen tärkeimmistä keskustelun aiheista on valinta alustoista, joita yritykset voivat hyödyntää omassa liiketoiminnassaan. Tämä perustuu näkemykseen, että yritykset eivät innovoi tarpeeksi yhteiskunnan näkökulmasta. Siksi julkisella innovaatiorahoituksella voidaan tehdä investointeja, joita yksityinen sektori ei lähde tekemään. Kuitenkin pitkällä aikavälillä nämä alustat tuottavat ulkoisvaikutuksia, jotka hyödyntävät koko yhteiskuntaa. Näiden ulkoisvaikutusten arvo on noin 50 % suuremmat kuin alun perin tehdyt julkiset investoinnit.
This document outlines the intramurals program for 2013 at an unnamed university. It introduces the intramurals committee staff and team representatives for various sports. It discusses upcoming activities like installing cork boards and holding a sports camp. It also outlines the required forms and provides a plan of activities for the first semester, including recruitment, tryouts, finalizing rosters, ordering uniforms, and the start of intramural games in September. The document closes with calls for suggestions and a closing prayer.
Слайды выступления на ежегодной международной выставке-конференции Moscow Watch Expo, Часовой бизнес всерьез интересует CRM. Предстоит пройти долгий путь, но оно того стоит.Enjoy!
This document outlines the intramurals program for 2013 at an unnamed university. It introduces the intramurals committee staff and team representatives for various sports. It discusses upcoming activities like installing cork boards and holding a sports camp. It also outlines the required forms and provides a plan of activities for the first semester, including recruitment, tryouts, finalizing rosters, ordering uniforms, and the start of intramural games in September. It concludes by inviting suggestions and comments.
Один день из жизни компании. Как методология SDM и CRM BPM online кардинальн...Vadim Dozortsev
Слайды выступления на конференции iSM, Минск 2016. Реальный кейс о изменениях в системе продаж B2B компании. Методология Sales Drive Management и BPM Online творят чудеса.
This document summarizes a presentation on soil pollution given by Dudhe Gaurav ChandraShekhar. It defines soil and pollution, then discusses the major causes of soil pollution including agricultural pesticides, solid waste disposal, mining activities, biological agents, radioactive pollutants, and heavy metals. Specific impacts of these pollutants are outlined such as declining soil fertility from overuse of inorganic nutrients or intensive tillage. Solutions proposed include adopting sustainable organic farming practices, improved industrial and urban waste management, controlled use of toxins, recycling wastes, and safe disposal of biomedical waste. The presentation stresses reducing excess use of chemical fertilizers and pesticides.
Julkaisimme 2019 ja 2020 yhdessä Helsingin seudun kauppakamarin kanssa Kaupallistamisen Tila -selvityksen. Ensimmäisessä (2019) paneuduimme yleisiin kaupallistamisen menestystekijöihin ja toisessa selvityksessä painotimme erityisesti kansainvälistymistä. Sarjan kolmas julkaisu keskittyi yritysverkostoihin ja kumppanuuksiin. Se löytyy erillisenä täältä myös.
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Yrittäjyysstrategian valmistelua esiteltiin
Neuvotteleva virkamies Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta esitteli tilaisuudessa hallituksen uuden Yrittäjyysstrategian valmisteluprosessia.
Lähes valmiista strategiasta ollaan järjestämässä myös 10.3. keskustelutilaisuus. Tärkeänä lähtökohtana strategialle Lappi piti mahdollisuutta luoda luottamusta kentälle ja tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi maa yritysten luontia ja yrittäjänä toimimista varten sekä sijoituskohteena.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
EVA Fakta "Tästä Suomi elää" antaa monipuolisen ja kattavan kuvan työstä ja tuotannosta Suomessa. Kirjasessa käydään läpi myös investointien ja pääomien kehitys viime vuosikymmenellä.
Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)FiBAN
The Finnish Business Angels Network (FiBAN) and Finnvera have collected statistical data on investments made by private investors in early-stage potential growth enterprises in Finland in 2013. The resulting statistics are the most extensive collected to date in the Nordic countries.
Read the whole article here: https://www.fiban.org/finnish-business-angel-activity-2013
Talous & Yhteiskunta -lehden numeron 2/2019 artikkelit ja haastattelu kertovat tutkimuksista, joita on tehty Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeessa "Osaavat työntekijät - menestyvät työmarkkinat". Keskeinen kysymys on, miten sopeudutaan teknologisen kehityksen mukanaan tuomaan työn murrokseen.
Mix of Interventions increase Company Growth and Renewal - Impact Brief 2/2019Vapaa_Jakelu
Interventions can be shared to financial or non-financial modes to encourage companies for renewing innovations and accelerating global growth. Most of impact studies concentrate either on grants or other modes in finding most valuable results of these interventions. This brief discusses shortly about the main findings of recently published studies if both modes are used concurrently.
Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017Vapaa_Jakelu
Digitalisaatio on tällä hetkellä suurin muutostrendi, joka vaikuttaa läpileikkavasti kansantalouteen. Se muuttaa kansalaisten palvelujen tarjontaa niin terveydenhuollossa, pankkiasioinnissa, vapaa-ajan palveluissa sekä teollisuudessa eri prosessien uudistamisessa ja palvelumuotoilussa. Tekes on
ollut mukana kehittämässä yritysten ja tutkijoiden kanssa digitaalisaation eri muotoja. Tässä Impact Briefissä on tehty yhteenveto digitalisaation hyödyntämisestä cleantech-, terveys- ja AR/VR-aloilla. Kaikista näistä aloista löytyy mielenkiintoisia esimerkkejä, joissa digitalisaatio on merkittävä tekijä Suomen kansantalouden kehityksessä ja yritysten menestymisessä globaaleilla markkinoilla.
Tekesin vaikutukset digitalisoituvan sairaalan kehittämiseen - Impact Brief 5...Vapaa_Jakelu
Tekesin koko 2000-luvun aikainen innovaatiorahoitus terveys- ja IT-aloille ovat luoneet perustan myös digitalisoituvan sairaalan kehittämiselle. Tekesin digitalisoituvan sairaalan vaikuttavuuspolku kuvaa disruptiivista muutosta, joka
rakentuu neljän eri polun yhteisvaikutuksesta: tutkimustulosten kaupallistamisen polku, osaamispohjan vahvistaminen, tutkimus- ja innovaatioyhteistyön uudet muodot ja politiikkalinjaukset ja innovaatiomyönteinen sääntely.
Tekesin innovaatioseteli on tarkoitettu vakiintunutta liiketoimintaa (yrityksellä on liikevaihtoa vähintään yhdeltä päättyneeltä tilikaudelta) harjoittaville pk-yrityksille, jotka haluavat käynnistää innovaatiotoiminnan. Innovaatiosetelistä tilattiin ulkopuolinen arviointi. Arvioinnin mukaan setelin saaneet yritykset ovat laajalti tyytyväisiä innovaatiosetelillä toteutettuihin hankkeisiin.
Tekesin kansainvälistymisen kasvupaketti koostuu kuudesta rahoituspalvelusta: Innovaatioseteli, Team Finland Explorer, Messuavustus, Digiboosti, Tempo ja Kiito. Väliarvioinnin mukaan digiboosti, Innovaatioseteli ja Team Finland Explorer laajentavat Tekesin palvelutarjontaa uusille kohdeyrityksille
Tekesin vaikutukset lisätyn ja virtuaalitodellisuuden innovaatioekosysteemin ...Vapaa_Jakelu
Lisätty todellisuus (engl. Augmented Reality; AR) ja virtuaalitodellisuus (engl. Virtual Reality; VR)1 ovat teknologioita, joiden kaupallista läpimurtoa on ennustettu ja
odotettu jo pitkään. Virtuaali- ja lisätyn todellisuuden sovellusten taustalla olevienteknologioiden viimeaikaisen kehityksen myötä ala on alkanut lunastaa siihen
kohdistettuja odotuksia. Tässä Impact Briefissä on esitetty keskeiset havainnot Tekesin vaikutuksista suomalaisten AR/VR-yritysten taustalla olevan osaamisen sekä näiden liiketoimintaedellytysten kehitykseen.
AR/VR-ala on hyvä esimerkki sellaisesta korkeatasoisesta ja lupaavasta suomalaisesta innovaatioekosysteemistä, jota Tekes on ollut määrätietoisesti edistämässä. Erityisesti pelialan yrityksille kohdistunut rahoitus on merkittävällä tavalla luonut perustaa myös AR/VR-ekosysteemille.
Tekes cleantech yritysten kansainvälisen kasvun tukena - kilpailuetuna digita...Vapaa_Jakelu
Globaalit megatrendit, kuten ilmastonmuutos, luonnonvarojen hupeneminen ja kaupungistuminen luovat monia muita aloja nopeammin ja varmemmin kasvavat kansainväliset markkinat cleantech-tuotteille. Kasvavat markkinat ovat suomalaisille cleantech –alan yrityksille iso mahdollisuus. Menestyksen yksi vauhdittaja on digitalisaatio, eli digitaalisten sulautettujen ratkaisujen tuominen osaksi cleantech -tuotteita ja -palveluja sekä uusien ratkaisujen ketterä jalkautus tuotekehityksestä markkinoille. Tässä Impact Briefissä arvioidaan Tekesin vaikutusta digitalisaation ja cleantechin rajapinnoilla toimivien yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittymiseen.
Modernit arvot ja asenteet lisäävät innovatiivista kasvua
Mistä johtui, että tietyt maat USA:n ohella kasvoivat nopeammin kuin toiset maat?
Eräs keskeinen syy oli maiden modernit arvot ja asenteet oppia uusista ideoista, tuottaa ja ottaa käyttöön innovaatioita, sekä suhtautuminen kilpailun ja tuottavuuden lisääntymiseen. Tärkeä havainto oli, että moderneihin arvoihin luottavissa maissa työtyytyväisyys oli korkeampi kuin perinteisiin arvoihin tukeutuvissa maissa. Siis uudet ideat ja toimintatapojen uusiutuminen lisäsivät työtyytyväisyyttä. Tämä on nähtävissä myös pitkän aikavälin tuottavuusvertailuissa: ne maat, jotka ovat valmiita kehittämään ja ottamaan käyttöön uusia ideoita ja innovaatioita ovat myös tuottavuuskasvun kärjessä.
Suomen innovaatioympäristö ja_vaikuttavuus_-_keskustelu_tuottavuudesta_ja_uusiutumisesta
1. Suomen innovaatioympäristö ja vaikuttavuus tuottavuus ja uusiutumi
uusiutuminen
Jari Hyvärinen1
Nykytila
Suomessa työn tuottavuudessa tapahtui romahdus finanssikriisin seurauksena
samoin kuin muissa kehittyneissä talouksissa. Kuitenkin Suomessa ei
muissakin
uitenkin
tapahtunut toipumista. Tuottavuuden kasvu on ollut hidasta Suomessa kun
vastaavasti muut maat (esim. Ruotsi, Saksa, USA) ovat toipuneet.
Yleinen näkemys on, että tämä johtuu telekommunikaatio- ja metsäalan
telekommunikaatio
vaikeuksista, mutta myös muilla aloilla on tuottavuuden kasvu ollut hidasta. Hyvä
uutinen on kuitenkin se, että kun työtunnit ovat vähentyneet noin 15 %, niin
työtunnit ovat vähentyneet kaikkein heikommin tuottavista yrityksistä. Siis
luovaa tuhoa on tapahtunut. Jää nähtäväksi tuleeko tilalle uusia tuottavia
työpaikkoja?
Politiikkavalinnat,
Politiikkavalinnat, tekninen kehitys ja innovaatiot eivät ole tässä ongelmana,
vaan enemmänkin niiden hyödyntäminen. Suomi on innovaatiotoiminnan
kv.vertailuissa top :n joukossa. Myös yritysrakenne on Suomessa täysin
top-5:n
erilainen kuin se oli 10 15 vuotta sitten, joten uusiutumista on tapahtunut.
10-15
Myöskään Suomen työmarkkinat eivät ole niin jäykät kuin esimerkiksi Ruotsissa.
Lisäksi pohjoismaat onvat kärjessä kyvykkyyksien vertailussa (OECD Skills Outlook
2013, sivu 51)
51).
Saksan menestys ei ole tuottavuusihme, vaan suhteellisesti palkkoja o pystytty
on
laskemaan verrattuna muihin kilpaileviin maihin. Kilpailu
Kilpailukyvyn parantuminen
tulee tästä palkkojen suhteellisesta muutoksesta.
Suomessa omistajuu hajaantuu liiaksi pk-yrityksissä kuin vastaavasti Saksassa
omistajuus
yrityksissä
omistajuus jaetaan siten, että päätöksenteko säilyy tietyllä taholla. Lisäksi
1
Keskusteluun 27.11.2013 Tekesissä osallistuivat Mikko Valtakari (Tempo Economics Oy), Kimmo Halme (Ramboll Oy),
Mika Maliranta (ETLA), Jyrki Ali-Yrkkö (Etlatieto Oy), Hannu Kemppainen (Tekes), Eero Silvennoinen (Tekes), Jari
Yrkkö
Hyvärinen (Tekes).
Tekesin innovaatiorahoituksen strateginen tuki analy
in
analysoi vaikuttavuutta ja toimintaympäristöä
2. perheyrityksen johdossa tulisi olla liikkeenjohdon ammattilainen.
Mahdollisuudet ja ratkaisut
Suomeen tarvitaan lisää yrityksiä, jotka kasvavat tuottaviksi suuryrityksiksi, ja
meen
lisäävät työllisyytä ja vientiä. Tällä hetkellä 20 suurinta yritystä vastaa 50 %
viennistä. Kilpailutilanne on muuttunut siten, että nämä yritykset pärjäävät
konsernitasolla hyvin, mutta Suomen tasolla heikommin. Pk-sektori on heikompi
hyvin,
tuottavuuden suhteen. Lisäksi monella pk-yrityksellä on jakelukanava poikki, kun
yrityksellä
veturit ovat hakeneet uusia kumppaneita mm. entisestä Itä
Itä-Euroopasta. Pkyritysten on nyt päästävä globaaleille m
markkinoille itse ja se vaatii monesti suuren
harppauksen, koska yrityksellä ei ole omaa osaamista esim. markkinoinnista ja
suunnittelust Innovointikyvyn lisääminen pk-sektorilla ja kasvu tuottavaksi
unnittelusta.
sektorilla
suuryritykseksi on Suomen elinkeinoelämän uudistumisen kannalta tärkeässä
roolissa.
Palvelusektorilla luova tuho on pienempi kuin teollisuudessa. Vain
vähittäiskaupassa
vähittäiskaupass on havaittavissa selvästi luovan tuhon kehitystä. Siksi
palvelusektorillakin tarvittaisiin lisää tuottavuuskehitystä
Kun luovan tuhon komponenetteja vertaillaan, niin yritysten tuottavuus on
komponenetteja
kehittynyt esimerkiksi Pohjoismaissa samalla tavalla. Kuitenkin
rakennekomponentti selittää maiden erot. Tuottavuushajonta perustuu
innovoinnin eroista: tuottava yritys kasvaa ja tuottamaton yritys pienenee
pienenee.
Yleiset edellytykset innovaatiotoimi an on pidettävä kunnossa. Myynti tuo
innovaatiotoimintaan
jalostusarvoa, ja silloin brändin yms. aineettoman omaisuuden on uudistuttava.
Kuitenkin luovan tuhon vaikutusten ajanjakso on pitkä – se kestää noin 10-15
vuotta ennen kuin uudesta alasta tulee tuottava ja työllistävä. Siksi on
hyväksyttävä, että osa markkinoille tulleista yrityksistä epäonnistuu, koska
muuten uusiutumista ei tapahdu.
Tekesissä suuryritysten rahoitus perustuu tutkimusprojekteihin, joissa
yhteistyötä tehdään tutkimuslaitosten ja pk-yritysten kanssa. Suuryrityksellä on
yritysten
verkostot kansainvälisille markkinoille. Lisäk i radikaaleja ideoita omaavia alkavia
Lisäksi
yrityksiä tuetaan ja vastaavasti jo rahoitusta saaneilla yrityksillä tulee olla näyttöä
tuloksista, jotta lisärah
lisärahoitusta voidaan myöntää.
Tekesin innovaatiorahoituksen strateginen tuki tekee analyysejä vaikuttavuudesta ja toimintaympäristöstä
in
3. Kuva 1.
Kuva 2. Suomi on suhteellisesti menettänyt eniten tuottavuutta, kun palkoissa ja
hinnoissa ei ole tapahtunut suuria suhteellisia muutoksia Saksan menestys
muutoksia.
perustuu palkkojen suhteelliseen laskuun verrattuna kilpailijamaihin.
Tekesin innovaatiorahoituksen strateginen tuki tekee analyysejä vaikuttavuudesta ja toimintaympäristöstä
in
4. Kuva 3. Suomen työn tuottavuus ei ole toipunut kriisin jälkeen verrattuna
Ruotsiin ja USA:an
Kuva 4. ICT
ICT-alan rakennemuutos
Tekesin innovaatiorahoituksen strateginen tuki tekee analyysejä vaikuttavuudesta ja toimintaympäristöstä
in
5. Kuva 5. Pohjoismaat menestyvät erinomaisesti organisaation muutoksen ja
uusien teknologioiden käyttöönoton OECD vertailussa.
OECD-vertailussa.
Lähde: OECD Skills Outlook 2013, sivu 51
Tekesin innovaatiorahoituksen strateginen tuki tekee analyysejä vaikuttavuudesta ja toimintaympäristöstä
in
