SNOMED CT -pohjaisesta CORE Problem list -määrityksestä (National Library of Medicine 2018) on käännetty suomeksi ensimmäinen versio potilaan ja ammattilaisen käsitteistä ja termeistä. Vuoden 2019 aikana on tarkoitus tuottaa tästä suomalaiseen ympäristöön soveltuva versio. Tulosten ja jatkosuunnitelmien esittely ja keskustelu jatkosta. Peter Nyberg, Duodecim ja Esa-Matti Tolppanen, THL SNOMED CT 2019 -seminaari työpaja 1 (29.3.2019)

1. SNOMED CT Potilaan
ongelmalista työpaja
SNOMED CT Seminaari 2019
29.3.2019
Esa-Matti Tolppanen

2. 29.3.2019 Potilaan ongelmalista työpajan ohjelma
▪ 12:30 Snomed CT ruudussa 0, SNOMED CT Suomessa, EMT
▪ 12:45 Mihin potilaan ongelmalistaa tarvitaan?
– EHR rakenteistaminen, alkuperäinen POMR idea, EMT
– PL käyttö kliinisen päätöksenteon tuessa, Peter N
13:15 Kahvi
▪ 13:45 Miksi CORE Problem list olisi hyvä lähtökohta? Mitä on tehty? Mitä havaintoja matkan
varrella? Peter N
▪ 14:45 Miltä akuuttilääkärin silmin näyttää suomennettu CORE Problem list? Emil Hätönen HUS
Akuutti / Peter Nyberg
▪ 15:00 Miten päästäisiin maaliin – ajatuksia ”kansallisesta referenssimäärityksestä”, Peter Nyberg
▪ 15:15 Seuraavat askeleet
▪ 15:30 Tilaisuuden päätös
2

3. Snomed CT ruudussa 0 ja SNOMED CT
Suomessa
SNOMED CT ruudussa 0:
▪ Peruskäsitteet: SNOMED CT kansainvälinen versio (käsitteet/terminologia,
osajoukot, referenssijoukot, mappaukset), SNOMED CT kansalliset versiot ja
laajennukset, SNOMED CT suomalaiset laajennukset.
▪ Miten SNOMED CT tyypillisesti käytetään?
▪ Miten perehtyä SNOMED CT:hen?
▪ Mistä aineistot saa käyttöönsä?
3

4. Peruskäsitteet
▪ SNOMED CT (SCT) kansainvälinen versio
– Käsitteet/terminologia (concepts, terms)
– Osajoukot (subsets) – tiettyyn käyttötarkoitukseen tarkoitetut käsitteet, termit (esim. Potilaan
ongelmalista)
– Referenssijoukot (refsets, reference sets) – kahden tai useamman organisaation sopimus
yhteisestä osajoukosta, jota käytetään tietojen yhteiskäytössä
– Mappaukset – SNOMED CT ja toisen luokituksen väliset (koodi)vastaavuudet (SCT – ICD-O-
3, SCT FP/GP Reference set → ICPC-2 jne., SCT Findings → ICD-10(CM))
▪ SNOMED CT kansalliset versiot
– SNOMED CT maaversio (käännös)
– SNOMED CT kansalliset laajennukset (paikalliset lisäkäsitteet, osajoukot, mappausjoukot)
– Kansalliset laajennukset löytyvät osittain mlds-palvelimelta (kts alla), osittain maakohtaisten
SNOMED CT NRC sivuilta (esim NHS:n TRUD-palvelin, USA:n NLM UMLS-palvelin)
4

5. Peruskäsitteet
▪ SNOMED CT suomalaiset laajennukset
– Perusversiona käytetään SNOMED CT international versiota
– Ensimmäinen perehtymisversio Potilaan ongelmalistasta (CORE Problem list
käännös), vuoden 2020 aikana versio 1
– Patologian löydösten SNOMED CT luokitukset, vuoden 2020 aikana
– Jakelu tulee tapahtumaan Suomen SNOMED CT NRC:n (Koodistopalvelu) kautta,
mail: koodistopalvelu@thl.fi
29.3.2019 5

6. A early demo site for browsing the terminology may be found here:
http://www.ebmeds.org/meta/CPL_FIN.asp (select: search citizen
terms, search synonyms and list all specialities). Note that synonyms
have not really been worked on, and only minimal quality control has
been done)
SNOMED CT Patient problem list FI 0.1

7. Miten SNOMED CT tyypillisesti käytetään?
▪ Tavallisin käyttötapa, osa 1: perusdatan SNOMED CT “kooditus”
– Mapataan tietojärjestelmässä olemassa olevat luokat/luokkatunnukset/”koodit” SNOMED CT
koodeiksi
– Uusissa tietosisältömäärityksissä kehitetään (tai käytetään muualla kehitettyjä) SNOMED CT
osajoukkoja – esimerkiksi kaksi ensimmäistä kansallista referenssijoukkoa
▪ Tavallisin käyttötapa, osa 2: SNOMED CT hyödyntäminen
– Käyttö EHR:ssa tai muussa perusjärjestelmässä, esim Potilaan ongelmalista
– Tiedonsiirto kahden perusjärjestelmän (EHR tai vastaava) välillä – strukturoidun tiedon
“Esperanto”
– SNOMED CT koodatun tiedon käyttö tietoaltaassa tai vastaavassa: hierarkian ja attribuuttien
hyödyntäminen poiminnoissa, ryhmittelyissä (tilastoanalyysin kohteen jakaminen vertailtaviin
osajoukkoihin yms).
29.3.2019 7

8. Miten perehtyä SNOMED CT:hen?
▪ Perehdy ensin vähintään dokumenttiin SNOMED CT Starter Guide
(https://confluence.ihtsdotools.org/display/DOCSTART/SNOMED+CT+Starter+Guide
▪ SNOMED CT selain: https://browser.ihtsdotools.org
▪ Malta ensin käydä läpi materiaali, joka löytyy ‘Take a tour’ -napin alta…
▪ Varmista, että osaat navigointilogiikan… (ja tarvittaessa myös varmista, että mukana
on sisältöä ymmärtävä henkilö ;-).
▪ Paras opiskelutapa on SNOMED CT e-learning platform sivultolta
(https://elearning.ihtsdotools.org/) löytyvät oppimisaineistot, varsinkin ‘Foundation
course’. Foundation course on ilmainen suomalaisille. Vaatii erillisen rekisteröinnin,
kysyy mm laskutusosoitetta (ei tarvitse säikähtää, em kurssista ei tule laskua).
29.3.2019 8

9. Mistä aineistot saa käyttöönsä?
▪ Suunnittelu yms. käyttöön browser.ihtsdotools.org selaimen tuottama tieto riittää
pitkälle
– Vaativampaan kehittämistyöhön voi olla tarpeen ottaa käyttöön paikallisesti SNOMED CT
määrittelyaineisto – helpottaa määrittelytyötä Patologian projektin kokemusten mukaan
▪ SNOMED CT määrittelyaineisto relaatiokantaan
– Ensin liitännäissopimus/-jäsenyys, haetaan mlds-palvelimen kautta
– Aineistot saa käyttöönsä mlds-palvelimelta kun käyttäjätunnus on kunnossa
– Määrittelyaineisto on käytännössä joukko SNOMED CT lataustiedostoja (csv-muodossa)
– Valmiit perl ja SQL –skriptit on saatavissa Githubista, esim. MySQL kantaa varten skriptit ja
dokumentaatio: https://github.com/rorydavidson/SNOMED-CT-Database/tree/master/mysql-
loader-with-optimized-views
– (Eri tietokantaversioille on olemassa vastaavat sivut, mutta näyttävät olevan ilman MySQL
sivuilta löytyviä “optimoituja näkymiä”, ei tarkistettu)
9

10. 2 Mihin Potilaan ongelmalistaa
tarvitaan?

11. SNOMED CT Potilaan ongelmalistan
käyttötarkoituksia voivat olla mm.
▪ Ongelmien määrittely kansalaisten oma-asiointisovelluksissa / itsehoitosovellukset
▪ Potilaan ongelmalista potilaskertomusjärjestelmissä
▪ Käyttö tietämyksen rakenteistamisessa (esim. Duodecim päätöksenteon tukituotteissa)
EHKÄ MYÖS:
▪ Käynnin syy –luokitus (mappausten kautta → ICPC-2) etenkin perusterveydenhuollossa
▪ Hoidon päättötietojen tietojen rakenteistaminen (mappausten kautta → ICD-10)
▪ Nykyisinkäytössä olevissa hoitoketjusovelluksissa episodi- ”vaiva”- tai ”hoitoketju” -tunnusten
korvaaminen
▪ Kela Kanta-järjestelmän rakenteistamisessa
▪ Käyttö palvelusuunnitelmissa: ”mihin ongelmaan palvelusuunnitelma tai sen osa liittyy?”
11

12. Potilaan ongelmalista ja EHR
▪ Potentiaalisesti suurin hyöty ongelmakeskeisestä kirjaamisesta olisi monisairaiden (usein ikäihmisten
hoidossa)
▪ Tulee olla jatkuvasti ylläpidettävä lista, joka auttaa navigoimaan potilaan kertomustietoja, mm.
suodattaa käyttötilanteessa tarpeellisen tiedon dokumenttimassasta
▪ Tuottaa sivutuotteena käyntisyyn/hoitojakson tilastointitiedot mappaamalla ongelmatiedon
tilastokoodeihin
▪ Lawrence L. Weed niminen kliinikko ja tutkija lanseerasi jo 70-luvulla ratkaisuksi ongelmakohtaisen
kirjaamisen (Problem Oriented Medical Record) – tämä ajattelu on edelleen (lähes) jokaisen kliinikon
päässä
– POMR:n takia Larry Weedia pidetään merkittävänä vaikuttajana nykyaikaisen lääketieteen synnyssä. Kun hän
kuoli 2017, muistokirjoitus oli mm New York Times –lehdessä:
https://www.nytimes.com/2017/06/21/science/obituary-lawrence-weed-dead-patient-information.html

13. Potilaan ongelmalista ja EHR
▪ POMR on universaalissa käytössä oleva malli siitä
miten potilastietoja kirjataan
▪ Vaikeus on se, että ongelmien (kts. kuva) sisältöä
ei ole yhteisesti sovittu / vakioitu
– Ongelmien määrittelyyn ei sovi ICD-10 eikä ICPC-2,
jotka on tehty sairauksien tilastointiin ja jossakin
määrin toiminnan raportointiin/analysointiin
▪ Tietojärjestelmissä Suomessa ei ole ollut tukea
ongelmalistapohjaiselle kirjaamiselle (ja ajattelulle)
– Henkilötunnuksen, laitoksen / hoitavan
lääkärin/hoitajan, “tiedon tyypin” ja päivämäärän
lisäksi pitäisi löytyä potilaan ongelmalistan kohta.
Tämä mahdollistaa tietojen filtteröinnin esim: “Näytä
vain sydämen vajaatominta –ongelmaan liittyvät
merkinnät”.
▪ Ongelmalistan pitää olla yhteinen potilaalle,
lääkärille ja hoitajalle
– Hoitajan ja lääkärin täytyy voida merkitä ja käsitellä
kertomuksen samoja ongelmia (=“tieto siitä mihin
ongelmaan liittyy mikäkin kontakti/toimenpide/ ym.)
– Potilaan hoitoon sitoutumisen kannalta tärkeätä, että
kaikkien osapuolten käsitys on sama siitä mitä nyt
hoidetaan.
▪ Sekaannusta aiheuttaa käsite ‘diagnoosi’, joka on
eri käsite kuin potilaan ongelmalistan ongelma
– Diagnoosi on luokitus lääketieteellisistä perussyistä,
jotka aiheuttavat tai uhkaavat aiheuttaa potilaalle
terveysongelman
– Mutta siis ongelmalista yksi kohta voi olla diagnoosi!
Mutta se voi myös olla toimenpide, oire, huolen aihe
jne.
13

14. Potilaan ongelmalista ja EHR
14
▪ Esimerkki AI käytöstä:
tilanteessa, jossa potilaan
kertomuksesta kaivetaan
tekstinlouhinnalla
lääketieteellinen informaatio,
niin louhinnan tuloksen pitää
kuitenkin “mapata” yhteiseen
käsitteistöön. Laajin yhteinen
käsitteistö on SNOMED CT...
▪ HL7 CDA ja FHIR suosituksissa
löytyy myös ‘problem list’ –
käsite potilastietojen integointiin
yli hoitoyksikkörajojen.
Kaaviokuva on esitelmästä ‘Generating Problem-Oriented
Summary from Medical Records’, IBM Watson Health,
Ching-Huei Tsou, 2016, Slideshare –palvelu)

15. Potilaan ongelmalista ja EHR
Käyttötavan hahmotusta
▪ Potilaan ongelmalista näkyy hoitavan lääkärin/hoitajan “dashboardissa”. Esim.
vastaanotolla potilaan kanssa sovitaan kontaktin alussa mihin ongelmaan aika
käytetään.
▪ Käsiteltävät ongelmat “liputetaan” – usein jo esillä aikaisemmin – ei erillistä
kirjaamista
▪ Klikkaamalla ongelmalistan ao kohtaa näkyy vain po ongelmaan liittyvät merkinnät –
muut saman käynnin merkinnät näkyy “huomiotäppänä”, jota kliikkaamalla ne saa
auki
▪ Ongelmakohtaisesti voidaan vielä filtteröidä näkymää “tietotyypin” mukaan
(anamneesitiedot, kliiniset löydökset, suunnitelmat, lääkkeet, kuvantamistutkimukset,
laboratoriotulokset jne)
▪ Kirjaaminen voisi myös tapahtua suoraan “auki olevaan/aktiiviseen” ongelmaan ilman
eri ongelmakirjausta
15

16. Potilaan ongelmalista ja EHR – tavoitteet
pähkinänkuoressa
▪ Potilaskertomusten rakenteen ja siten luettavuuden parantamiseen.
Varmistaa, että tilanteeseen sopiva tieto saadaan näkyville
▪ Parantaa tilastotietojen laatua – kone mappaa tarvittaviin tilastoluokituksiin
▪ Palvelee myös yli palvelun tarjoajien yksikkörajojen tapahtuvaa tietojen
käyttöä (tietojen siirto palvelun tuottajalta toiselle, Kanta-sovelluksissa sama
ongelmalista.
▪ Mahdollistaa “hoitoketjujen” analyysin
▪ Linkittyy luontevasti palvelu-/hoitosuunnitelmaan
16

17. Kiitokset!