Työelämän joustot ja palkitseminen 16.9.2014

1. –SUOMEN EKONOMILIITTO – –FINLANDS EKONOMFÖRBUND –
Työelämän joustot ja palkitseminen
16.9.2014 LS

2. Ihmiset johtajan tärkein väline
Hyvä johtaminen on työpaikan yhteistoiminnan ja sen edellytysten johtamista
Esimiehen tärkein tehtävä on varmistaa, että työn organisointi ja työn tekemisen edellytykset ovat kunnossa.
Esimiehen tehtävänä on luoda alaisilleen onnistumisen edellytykset kirkastamalla oman tiimin työn tarkoitusja työtehtävien välinen yhteys koko yrityksen tavoitteisiin
Esimiehen velvollisuuksiin kuuluu huolehtia välineistä työnjaosta ja yhteisistä pelisäännöistä.
Oman esimerkin vaikutus
Tosiasioiden tietäminen ja tunnustaminen
2

3. Joustava työ

5. Etätyö
Mobiilityö
Monipaikkainentyö
Liikkuvatyö
Läsnätyö
Joustavatyö
Työn tekemisen tapa on muuttunut

6. Todellisia työaikoja asematasoittain (med.)

7. Kokee jatkuvia aikapaineita työmäärän vuoksi

8. Pystyy irrottautumaan työasioista vapaa-ajalla

9. 9

10. Seuranta luo joustavuutta
•Suomalainen työaika on Euroopan joustavin
•Joustavuutta haluavat kaikki
•Hyödyt kiistattomia
•Välineitä on, osataanko ja uskalletaanko niitä käyttää?
•Seuranta välttämätöntä
10

12. Kuormittavuus
•Työturvallisuuslain muutos 2013
•Työajat vaikuttavat työkykyyn ja työhyvinvointiinsiten tuottavuuteen
•Työaikojen aiheuttavat haitta-ja vaaratekijät työnantajan on työturvallisuuslain perusteella selvitettävä ja arvioitava etukäteen
•Psykososiaaliset kuormitustekijät
•Matkatyön kuormittavuus
12

13. Kuormittuminen, mittaaminen ja seuranta
•Kehityskeskustelut
•Työhyvinvointikyselyt
•Työaikojen vaarojen arviointi
–Tulosten analysointi
–Toimenpiteet ja seuranta
•Kaikkien sitouduttava muutoksiin

14. Riittävä palautuminen
•Ajasta ja paikasta riippumaton työnteko on hyvä renki, mutta huono isäntä
•Matkustaminen vaatii palautumista
•Palautuminen keskeistä työhyvinvoinninylläpidossa
•Palautumisen vaikeudet lisäävät työuupumuksen ydinoireita
•Psykologinen irrottautuminen
14

15. 15
Palautuminen
Päivittäinen lepoaika
•Päivittäinen lepoaika on työpäivän kuluessa annettava säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika työajan ylittäessä 6 tuntia
•Voidaan sopia lyhyemmästä, vähintään kuitenkin puoli tuntia
•Jos ttvoi esteettömästi poistua työpaikalta, lepoaikaa ei lueta työaikaan
•Oltava tosiasiallinen mahdollisuus poistua
•Ei voida sijoittaa työpäivän alkuun tai loppuun
Vuorokausilepo
•Annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana
•Vähimmäispituus pääsääntöisesti 11 tuntia
•Vähintään kuitenkin 7 tuntia
•Jaksotyössä vähimmäispituus 9 tuntia
Viikoittainen vapaa-aika
•Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan
•Mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen
•Korvataan lyhentämällä säännöllistä työaikaa yhtä pitkältä ajalta kuin ei ole saanut vapaata
•Tt:n suostumuksella voidaan korvata rahassa ylityön perusosaa vastaavalla määrällä

17. Palautuminen työn aiheuttamasta kuormituksesta työpäivän jälkeen viimeisten 3 kk aikana (%)

18. Työaikaa säätelee vahvasti laki
Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa
Ylityökorvaus on korkeampi kuin tuntipalkka
Vuorokautinen ylityö: 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu palkka, sen jälkeen 100 % korotettu palkka
Viikkoylityö: 50 % korotettu palkka
Lain soveltamisala varsin laaja > lähes kaikki työntekijät kuuluvat lailla määritellyn työajan ja ylityökorvausten piiriin aivan ylintä johtoa lukuun ottamatta
Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin
Pakottavaa lainsäädäntöä > ei voida sopia työsopimuksessa toisin työntekijän etuja vähentäen
18

19. Vastaako laki tämän päivän työelämää?
Työaika
Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikallatyönantajan käytettävissä.
Etätyö
Lakia sovelletaan kotona etätyötä tekeviin, jos työnantajalla on mahdollisuus valvoa työaikaa.
Entä työntekijän vakuuttaminen etätyön aikana?
Matkustaminen vapaa-ajalla
Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena
Ei työaikaa eikä vapaa-aikaa –kenen aikaa sitten?
Laki ei määrittele, työehtosopimusten kirjaukset vaihtelevat, eikä kaikki työntekijät kuulu työehtosopimusten piiriin
19

20. Liukuva työaika: Sopimuksen minimisisältö
Kiinteä työaika, jolloin oltava työpaikalla
Työajan vuorokautinen liukumaraja, enintään -/+ 3h
Lepoaikojen sijoittaminen
Säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä
Saldokertymät enintään +/-40 h
Työntekijä määrää sovituissa rajoissa työnsä päivittäisen alkamis-ja päättymisajankohdan
Järjestelmä korostaa työntekijän omaa valinnanvapautta
Käytännössä edellyttää ajantarkkailulaitteiden käyttöä työajan valvonnassa
20

21. Ylityö
Ylityö liukuvassa työajassa (TN 1393 –04)
”Työaikalaissa ei ole erityistä säännöstä ylityön määräytymisestä liukuvassa työajassa”
Liukuvassakin työajassa ylityötä on siten työnantajan aloitteesta säännöllisen enimmäistyöajan (8/40 h) lisäksi tehty työ
Kiinteä ylityökorvaus (TN 1423-07)
Euromääräinen korvaus
Työtehtäviensä puolesta työnantajaorganisaation muiden jäsenten asemaa, tehtäviä tai työehtoja koskevaa ohjaus-tai päätäntävaltaa
Ei ole työaikalain tarkoittamaa sopimisoikeutta (mm. HSEQ-päällikkö, controller, tuoteturvallisuuspäällikkö, projektipäällikkö, logistikkoja suunnitteluinsinööri)
21

22. Työaikakirjanpito
•Työaikakirjanpitoa koskevat määräykset ovat pakottavaa oikeutta eikä niitä voi jättää noudattamalla edes toimihenkilön kanssa näin sopimalla
•Kirjattava kaikki tehdyt työtunnit, ylityötunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin
•Työntekijällä oikeus saada kirjallinen selvitys omista merkinnöistä
•Luottamusvaltuutetun, yhteyshenkilön, luottamusmiehen oikeus tarkistaa
22

23. Työajanseurannan plussat ja miinukset

24. Työajanseurannan plussat ja miinukset
•Työtunnit tulevat näkyviksi ja korvattaviksi
•Mahdollistaa oikeudenmukaisen jouston puolin ja toisin
•Tärkeä työsuojelun väline
•Hyvä esimiestyön väline
•Lain noudattaminen
•Työnantajalle aiheutuvat kustannukset

25. 25

26. Etätyö
Etätyölle on ominaista, että työntekijä voi itse päättää työn alkamis-ja päättämisajankohdan
Työnantaja ei yleensä valvo työajan käyttöä –intressinä työn valmistuminen ja tulokset
Tällöin riskinä kuitenkin työmäärän liiallinen kasvu, työ-ja vapaa-ajan sekoittuminen; voikin olla oire huonosta työn organisoinnista ja liian pienistä henkilöstöresursseista
Etätyön ehdoista sovittava
Etätyö ja työturvallisuus
26

27. 27

28. Joustavuutta vapailla
•Perhevapaat
•Opintovapaa
•Vuorotteluvapaa!!
•Omaishoitovapaa
•Osa-aikaisuus
•Säästövapaat
•Osa-aikaeläke
28

29. Työaikapankki
•Vapaaehtoinen järjestely, jossa työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata
•Tarkoituksena edistää yritysten ja työntekijöiden tuottavuutta, kilpailukykyä sekä henkilöstön yksilöllisten työaikatarpeiden huomioonottamista sekä lisätä työhyvinvointiaja työssä viihtymistä
•Palkkaturvalaki, työttömyysturvalaki
29

30. Työaikapankkisopimus
•Ketkä kuuluvat sopimukseen piiriin
•Säästettävät erät ja niiden siirtäminen ta-pankkiin
•Työaikapankin enimmäismäärät ja mahdolliset aikamäärät
•Vapaiden pitäminen ja niiltä maksettava ansio
•Vapaiden luonne ja niiden yhteensovittaminen muitten poissaoloperusteiden kanssa
•Järjestelmän muuttaminen ja lakkauttaminen
30

31. One sizefitsall?
•Joustavat työaikajärjestelyt parantavat työtyytyväisyyttä ja henkilöstön lojaalisuutta
•Parantavat tuottavuutta ja työn tuloksellisuutta
•Erilaiset työt, erilaiset toteutukset
•Luottamus ja vastavuoroisuus
•Työaikamallien kustannukset
31

32. Maailma, jossa palkkoja ei vedetä hatusta.

34. Palkkaus ja ekonomi-ikä
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
10000
0 (N=75)
1 (N=150)
2 (N=138)
3 (N=158)
4 (N=137)
5 (N=320)
6 (N=152)
7 (N=161)
8 (N=165)
9 (N=153)
10 (N=111)
11 (N=139)
12 (N=138)
13 (N=136)
14 (N=140)
15 (N=142)
16 (N=128)
17 (N=138)
18 (N=123)
19 (N=107)
20 (N=125)
21 (N=96)
22 (N=99)
23 (N=98)
24 (N=118)
25 (N=101)
26 (N=104)
27 (N=85)
28 (N=62)
29 (N=83)
30 (N=58)
31 (N=48)
32 (N=57)
33 (N=76)
34 (N=84)
35 (N=57)
36 (N=52)
37 (N=53)
38 (N=28)
39 (N=36)
40 (N=17)
41 (N=9)
42 (N=3)
45 (N=1)
Kokonaiskuukausiansio lokakuussa 2013 kokopäivätöissä olevilla
Ekonomi-ikä
Alakvartiili -mediaani -yläkvartiili

35. Jos teen työni hyvin…
Mitä toivoisin tapahtuvan
Saan palkankorotuksen tai palkkion
Saan isomman työpöydän
Saan lisää töitä
Saan kiitosta työtovereiltani
Saan tunnustusta pomoltani
Saan kiitosta asiakkailtamme
✔
✔
Mitä tapahtuu
Saan palkankorotuksen
Saan isomman työpöydän
Saan lisää töitä
Saan kiitosta työtovereiltani
Saan tunnustusta pomoltani
Tunnen itseni tyytyväiseksi

36. Jos teen työni hyvin…
Mitä toivoisin tapahtuvan
Saan palkankorotuksen tai palkkion
Saan isomman työpöydän
Saan lisää töitä
Saan kiitosta työtovereiltani
Saan tunnustusta pomoltani
Saan kiitosta asiakkailtamme
✔
✔
Mitä tapahtuu
Saan palkankorotuksen
Saan isomman työpöydän
Saan lisää töitä
Saan kiitosta työtovereiltani
Saan tunnustusta pomoltani
Tunnen itseni tyytyväiseksi
✔
✔

37. Kokonaiskompensaatioaatio
Kokonais-
kompensaatio
Aloitepalkkiot
Edut
Tulospalkka
Peruspalkka
Mahdollisuus kehittyä, koulutus,
työn sisältö
Arvostus,
palaute työstä
+/-
Mahdollisuus vaikuttaa, osallistuminen
Työsuhteen pysyvyys, työajan järjestelyt
Erikoispalkkiot

38. Palkkaus on aina kokonaisuus
Useat tekijät vaikuttavat:
•Työtehtävään liittyvät tekijät, kuten tehtävän edellyttämä osaaminen (tieto-taito), vastuut (myynti), linjajohto, tulosyksikkö, esimiesvastuu, vaadittu vuorovaikutus (sisäiset, ulkoiset yhteydet, asiakkuudet, kansainvälisyys), työkokemusvuodet.
•Henkilökohtaiset ominaisuudet, esimerkiksi vastuullisuus, osaaminen, yhteistyötaito, vuorovaikutus ja siinä onnistuminen sekä työn laatu.
•Organisaatioon liittyviä tekijöitä kuten kansainvälisyys, henkilöstömäärä, organisaatiorakenne ja palkkapolitiikka, toimiala.

39. Palkkapolitiikka
Palkkapolitiikka määrittelee organisaation periaatteet, joihin palkkaus perustuu. Se kertoo, millä tavalla työntekijä voi vaikuttaa palkkakehitykseensä, ohjaa esimiehiä palkkaukseen liittyvissä ratkaisuissa ja määrittelee palkkauksen hoitoon liittyvät vastuut.
Palkkapolitiikan määrittelee yrityksen johto.
Onnistunut palkkapolitiikka ja hyvin suunniteltu palkitsemisen
kokonaisuus:
•kannustaa henkilöstöä keskeisten tavoitteiden saavuttamiseen
•ohjaa muutosta
•aikaansaa tyytyväisyyttä
•http://www.aktia.com/documents/10560/133261/L%C3%B6nepolitik_042012_fi. pdf/65f1f485-7083-4079-b4fe-537dac8af874
39

40. 40
Mitä tehdään?
Työn vaativuus
Miten tehdään?
Pätevyys ja suoriutuminen
Palkka koostuu osista
Mitä saadaan aikaan?
Tulos
Yksilöllinen palkkaus
Tulososa
Henkilökohtainen osa
yrityskohtainen järjestelmä,
josta yritys päättää
osaaminen, vuorovaikutus ja yhteistyö, itsenäisyys ja harkinta, työn laatu, tuloksellisuus ja tavoitteellisuus, johtaminen,
muu sovittu peruste
vaativuudeltaan samasta ja samanarvoisesta työstä maksetaan samaa palkkaa
vaativuusluokittelun avulla määritellään tehtäväkohtaisen palkan osuus –vähimmäispalkka
Työn vaativuusosa

41. Rahapalkan lisäksi
Luontoisedut
•Asuntoetu
•Ravintoetu
•Autoetu
•Puhelinetu
•Työsuhdematkalippu
Verovapaat henkilökuntaedut
•Terveydenhuolto
•Virkistystoiminta
•Henkilökunta-alennus
•Tietoliikenneyhteys
•Merkkipäivälahjat tms.
Huom! Ylityöt ja matkustus
Aineettomat edut
-Joustavat työajat
-Vaikutusmahdollisuudet
-Osaamisen kehittäminen

43. Palkitsemisjärjestelmä johtamisen välineenä
Organisaation tahtotila (visio)
Mitkä asiat vievät kohti tahtotilaa (strategia)
Mitä palkitsemisella halutaan viestiä? (Palkitsemisstrategia)
Palkitsemisjärjestelmä
Rakenne
Prosessit
Vaikutukset

44. Miten palkitsemisesta tulee toimivaa?
Edellyttää usean näkökulman käyttämistä
Liiketoimintanäkökulma
Psykologinen näkökulma
Johtamisen näkökulma
Hyötyä, kun
Muu palkkausjärjestelmä on kunnossa ja järjestelmät yhteensovitetut
Tunnusluvut ovat olemassa ja niitä seurataan
Palkitsemisen tavoitteet ovat selkeästi määritelty
Palkitseminen perustuu mitattaviin selkeisiin tavoitteisiin ja tavoitteet saavutettavia sekä kannustavia
44

45. Mitä tapahtuu, jos ”ei ole palkitsemista”?
Syntyy epävirallisia palkitsemisjärjestelmiä
Hierarkia ja henkilöstöryhmien väliset erot korostuvat
Jää enemmän tilaa erilaisille suosikkijärjestelmille, kiusaamiselle,
vapaamatkustamiselle
Hyvät työntekijät saattavat hakeutua muualle töihin
Palkkausjärjestelmät ohjaavat helposti väärään suuntaan
On vaikea kehittää toimintaa ja puuttua ei -toivottuun toimintaan
45

46. Pohdittavaksi
Onko yrityksen palkkapolitiikka määritelty ja riittävästi kaikkien tiedossa?
Palkitaanko työsuorituksesta ja tavoitteiden saavuttamisesta riittävästi?
Miten osaaminen on otettu huomioon palkkauksessa?
Ovatko palkkaperusteet kunnossa?
Vastaako määritelty työnvaativuus todellista vaativuutta?
Puututaanko epäkohtiin viipymättä?
Sopiiko palkkaustapa yrityksen tavoitteisiin ja työn luonteeseen?
Tunnetaanko yrityksessä palkitsemisen kokonaistarkastelun merkitys?
46

47. –SUOMEN EKONOMILIITTO – –FINLANDS EKONOMFÖRBUND –
Työelämän laadusta huolehtiminen on osa vastuullista ja järkevää yritystoimintaa ja kestävää johtajuutta. Kiitos!