SAK:n julkaisusarja Tutkimuksessa selvitetään työntekijöiden edunvalvontakäytäntöjä pienillä, alle kymmenen henkeä työllistävillä työpaikoilla. Jyrki Helin.

1. 2/2004
Edunvalvonnan arkea
pienillä työpaikoilla
Tutkimus
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2. Toukokuu 2004
Lisätietoja:
Jyrki Helin
jyrki.helin@sak.fi
puh. (09) 7721 439
SAK, PL 157
FI-00531 Helsinki
Tilaukset:
SAK/postitus
puh. (09) 7721 344

3. Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää työntekijöiden edunvalvontakäytäntöjä
pienillä, alle kymmenen henkeä työllistävillä työpaikoilla. Esimerkkityöpaikat poimittiin
ravintola-, elintarviketeollisuuden ja yksityisen sosiaalipalvelualan toimipaikkarekiste-
reistä. Tutkimusmenetelmänä oli työpaikoilla tehtävät teemahaastattelut. Haastattelu-
jen kohteena oli yhteensä 43 henkilöä, joista työnantajan edustajia oli 18, työpaikan
työntekijäedustajia 17, konsernimuotoisten yritysten pääluottamusmiehiä 2, osallistu-
neiden liittojen keskustoimiston toimitsijoita 3 ja osallistuneiden liittojen aluetoimitsijoi-
ta 3. Haastattelun kohteena olleita työpaikkoja oli yhteensä 16.
Enemmistö kaikkien alojen työpaikoista täytti ns. proaktiivisen, ”hyvän työpaikan”
tunnusmerkistön. Tunnusomaista ”hyvälle työpaikalle” on, että työnantaja arvostaa
työntekijöitä ja heidän työpanostaan, keskusteluyhteydet ovat hyvät, työehtosopimuk-
sen noudattaminen on itsestäänselvyys, työpaikka on koulutusmyönteinen, työpaikal-
la on yhteishenkeä ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ovat ai-
toja. Yksityisillä aloilla olleiden lukuisten kieltäytymisten vuoksi (ks. luku 1) aineisto
saattaa antaa yksityisten alojen kokonaisuudesta todellisuutta positiivisemman ku-
van. ”Hyviä työpaikkoja” oli tässä tutkimuksessa enemmän kuin niissä SAK:n viimei-
sen noin viiden vuoden aikana tekemissä tutkimuksissa, joissa asiaa on sivuttu.
Työntekijät olivat pääsääntöisesti ammattiliiton jäseniä. Yksityisten alojen haastatel-
luilla pienillä työpaikoilla oli järjestäytyminen selvästi vähäisempää kuin julkisella sek-
torilla. Tämän tutkimuksen työpaikoilla lähes poikkeuksetta ammatillinen järjestäyty-
minen oli tapahtunut ennen työsuhteen syntymistä pieneen yritykseen, siis aikai-
semmassa, suuressa työpaikassa, tai oppilasjäsenyyden kautta. Kuudestatoista
haastatellusta kolmetoista suhtautui ammattiyhdistysliikkeeseen myönteisesti, ja heis-
tä puolet oli osallistunut tai aikoi osallistua ammattiyhdistystoimintaan. Tässä joukos-
sa oli myös kolme luottamusmiestä, joista kaksi oli nuoria naisia ja yksi nuori mies.
Aktiivisuus painottui nuoriin työpaikoilla, ay- vastaisten (yksi) tai välinpitämättömien
(kaksi) profiili oli puolestaan vanhempi. Sukupuoli ei ole merkittävä tekijä ay-
aktiivisuudessa tai välinpitämättömyydessä.
Olennaisinta järjestäytymisen edistämisessä pienilläkin työpaikoilla on jäsenyyden
tarjoaminen. Suurilla työpaikoilla asian hoitaa yleensä luottamusmies – esimerkiksi
tämän tutkimuksen ketjumaisissa yrityksissä oli näin - pienillä työpaikoilla tarvitaan
muita toimia. Tässä tarkoituksessa Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ravintolasek-
torin ammattiosastojen aktiivit kiertävät sovittuina iltoina viikossa suunnitelmallisesti
pieniä työpaikkoja, ja kokoontuvat sen jälkeen saunailtaan kertaamaan kokemuksi-
aan. Alueilla kiertäessään sekä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n että
PAM:in toimitsijat käyvät pienillä työpaikoilla tarjoamassa jäsenyyttä. Esille nousi
myös idea, jossa ammattiosasto (tai osasto ja liitto yhdessä) palkkaavat osa-
aikatoimitsijan, ”järjestäjän” kiertämään työpaikoilla jäsenyyttä tarjoamassa ja myös
antamassa työsuhdeasioiden neuvontaa sekä työntekijöille että myös työnantajille.
Pienilläkin julkisensektorin työpaikoilla on työsuojeluvaltuutettu, joka edustaa useaan
liittoon kuuluvia työntekijöitä. Edunvalvonta-asioissa valtuutettua voisi ohjata tarkkai-
lemaan työaikakysymyksiä, jotka jo osaltaan sivuavat valtuutetun toimenkuvaa. Työ-
aika-asioissa on kohdattu lähes ainoat tämän tutkimuksen TES -tulkintaongelmat.
SAK – TUTKIMUSTIETO 2/2004 1

4. Kaikkien liittojen haastatteluissa nousi esiin ajatus ammattiosastojen ja liiton alue- ja
keskuselinten resurssien keskittämisestä niin, että saataisiin alueilla kiertäviä järjestä-
jiä/toimitsijoita/TES-neuvojia/luottamusmiehiksi valtuutettuja. Heidän avullaan saatai-
siin TES:n toteutumisen tasoa parannettua ja tätä kautta vahvistettua uskoa ammatti-
yhdistysliikkeen merkitykseen. Pienten työpaikkojen edunvalvonnan järjestäminen ei
kokemusten mukaan onnistu alueluottamusmiesjärjestelmän kautta, koska työnanta-
jat eivät hyväksy luottamusmieheksi toisen työnantajan palkkalistoilla olevaa henki-
löä, vaikka ammattiosasto olisi hänet valtuuttanutkin.
Odotuksena työmarkkinaosapuolille esitettiin, että työehtosopimuksen tulee olla sel-
lainen, että jokainen pienen työpaikan työntekijä ja työnantaja pystyy ymmärtämään
sen määräykset kertalukemisella. Työehtosopimusten vaikeaselkoisuus nousi esiin
useassa työpaikkahaastattelussa.
Liittojen nettisivustot voisivat olla tasolla, että työntekijä ja pientyönantaja – tai hänen
palkanlaskentansa hoitava taho – löytäisi sieltä vaivatta ajan tasalla olevat työehto-
sopimuksiin liittyvät velvoitteet. Netissä tulisi voida myös esittää kysymyksiä ja saada
menettelytapaohjeita.
2 SAK – TUTKIMUSTIETO 2/2004

5. Sisällys
Tiivistelmä...................................................................................................................1
1 Johdanto ..................................................................................................................5
1.1 Taustaa...............................................................................................................5
1.2 Aineisto ...............................................................................................................6
1.3. Käytännön toteutus............................................................................................8
2 Ravintola-ala ............................................................................................................9
2.1 Työpaikat ............................................................................................................9
Työn organisointia ja yksintyöskentelyä..............................................................10
Pitkiä ja lyhyitä työsuhteita ..................................................................................12
2.2 Edunvalvontaongelmia työajoissa ....................................................................12
2.3. Järjestäytyminen ja työntekijöiden yhteistoiminta ............................................13
Järjestäytymisessä parantamisen varaa .............................................................13
Yhteenvetoa ja suosituksia .................................................................................14
2.4 Viestiä ay-liikkeen päättäville elimille................................................................17
3 Elintarviketeollisuus .............................................................................................19
3.1 Työpaikat ..........................................................................................................19
Työtä itsenäisesti ja tiimeissä..............................................................................20
3.2 Edunvalvonta ....................................................................................................21
3.3 Järjestäytyminen ja työntekijöiden yhteistoiminta .............................................23
Järjestäytymisen taso vaihtelee ..........................................................................23
Luottamusmiehet haussa ....................................................................................23
Yhteenvetoa ja suosituksia .................................................................................24
3.4 Viestiä ay-liikkeen päättäville elimille................................................................27
4 Yksityinen sosiaalipalveluala...............................................................................31
4.1. Työpaikat .........................................................................................................31
Työn organisointi voittoa tavoittelemattomissa työyhteisöissä............................32
Työn organisointi voittoa tavoittelevissa työyhteisöissä ......................................33
Henkilöstön motivoituminen ja vaihtuvuus ..........................................................33
4.2 Edunvalvonta ....................................................................................................35
Odotuksia edunvalvonnalta.................................................................................35
4.3 Järjestäytyminen ja työntekijöiden yhteistoiminta .............................................36
Ammattiliittojäsenyys yleistä ...............................................................................36
Perinteisiä ja uusia kehittämistoimia ...................................................................37
4.4 Viestiä ay-liikkeen päättäville elimille................................................................39
5 Yhteenvetoa ...........................................................................................................41
5.1 Alakohtaisia eroja ja yhtäläisyyksiä ..................................................................41
Julkisen alan ongelmat pienimmät ......................................................................41
Yksityisillä aloilla samankaltaisuutta ...................................................................42
Suhtautuminen ammattiyhdistysliikkeeseen .......................................................42
Koulutus ja tiedontarve........................................................................................43
SAK – TUTKIMUSTIETO 2/2004 3

6. 5.2 Johtopäätöksiä..................................................................................................44
Järjestäytymisen vahvistaminen .........................................................................44
Luottamusmies ja virtuaaliluottamusmies ...........................................................45
Työsuojeluvaltuutettu yleisempi kuin luottamusmies .........................................45
TES ja valvonta ...................................................................................................46
Palveluja myös työnantajille ................................................................................46
Rekisterit ajan tasalle ..........................................................................................46
Liitteet........................................................................................................................48
4 SAK – TUTKIMUSTIETO 2/2004

7. 1 Johdanto
1.1 Taustaa
Luottamusmieskunta muodostaa SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen paikallisen pe-
rusvoiman ja viime kädessä takaa sovittujen työehtojen toteutumisen työntekijöille
työpaikoilla. Siksi luottamusmiesverkoston kunto on ay-liikkeen vaikutusvallan kan-
nalta ensiarvoinen asia.
Erityisesti pienten työpaikkojen edunvalvontaorganisaatio on heikentynyt. Pienten
työpaikkojen määrä on lisääntynyt, eikä luottamusmiesorganisaatio ole kehittynyt
samassa tahdissa. SAK:n liittojen jäseninä olevista työntekijöistä 49 prosenttia työs-
kenteli vuonna 2000 alle 30 hengen työpaikalla, kun luku vuonna 1990 oli 45 prosent-
tia. Kasvua on tapahtunut pienimmissä, alle 10 hengen työpaikoissa, joissa työsken-
telee nykyisin yli neljännes työntekijöistä. Samaan aikaan luottamusmiesjärjestelmän
kattavuus on heikentynyt: kun 79 prosenttia jäsenistä ilmoitti vuonna 1990 järjestötut-
kimuksessa, että työpaikalla on heitä edustava luottamusmies, oli vastaava luku 66
prosenttia vuonna 2000. Alle kolmenkymmenen hengen työpaikoilla vuonna 2000
vain 46 prosentilla työntekijöistä oli luottamusmies.
Työministeriön työolobarometri lokakuulta 2003 puolestaan kertoo, että pelkkä työt-
tömyyskassajäsenyys ns. Loimaan kassaan on kasvanut selvästi vuosina 2002-2003.
Ay-jäsenyydestä ei samaan aikaan ole näkynyt joukkopakoa, joten ilmiö perustuu
suurelta osin siihen, että työmarkkinoille tulevat useimmiten epätyypillisissä työsuh-
teessa työskentelevät työntekijät ottavat pelkän työttömyyskassajäsenyyden. Johtaa-
ko tämä nuorten sukupolvien uudenlaiseen järjestäytymiskulttuuriin?
SAK:n järjestövaliokunnan, työelämän kehittämisvaliokunnan sekä työelämälinjan,
koulutus-, viestintä- ja järjestötiimien yhteistyönä on käynnistynyt pienten työpaikko-
jen edunvalvontaa parantavan yhteisen hankkeen valmistelu: "Pienten työpaikkojen
edunvalvonnan tukiprojekti 2003" ( työnimeltään PETE 3). Projekti on jaettu kolmeen
eri osahankkeeseen:
I. Pienen työpaikan edunvalvontatilannetta, ay-toimintaa ja sisäisiä suhteita koske-
va osahanke, jonka hankevastaavana toimi Jyrki Helin/ SAK:n työympäristöosas-
to.
II. Pienen työpaikan henkilöstön ja heidän edustajiensa työehto- ja ay-tietouden en-
siapu, ”netti” –osahanke, jonka hankevastaavana toimi Hannu Rosengrén/SAK:n
jäsenpaveluosasto/ koulutus ja tutkimus
III. Ammattiosastot pienen työpaikan tukena –osahanke, joka kartoittaa mm. alihan-
kintatyötä tekevien yritysten työntekijöiden järjestäytymistä ja edunvalvontaa se-
kä minkälaisia neuvontapalveluja pienillä työpaikoilla tarvitaan. Hankevastaavana
toimi Pertti T. Hyvönen/SAK:n jäsenpalveluosasto /järjestöasiat.
SAK – TUTKIMUSTIETO 2/2004 5

8. Projektin ja osahankkeiden projektisihteerinä toimi Hannele Ugur, SAK:n jäsepalvelu-
osasto / järjestöasiat.
Projektin johdosta vastasi ohjausryhmä, joka koostuu kolmen SAK:n valiokunnan pu-
heenjohtajasta: Irene Hämäläinen työelämän kehittämisvaliokunta, Seppo Kinnunen
koulutusvaliokunta ja Heikki Salonen järjestövaliokunta (puheenjohtaja) sekä hanke-
vastaavista Jyrki Helin, Hannu Rosengrén Pertti T. Hyvönen ja projektisihteeristä
Hannele Ugur. Liittoedustajina kokouksiin osallistuivat Erkki Moilanen Suomen Elin-
tarviketyöläisten Liitto SEL ry:stä (jatkossa SEL), Lassi Ojanen Palvelualojen ammat-
tiliitto PAM ry:stä (jatkossa PAM) ja Pekka Rönkkö Valtion ja erityispalvelujen ammat-
tiliitto VAL ry:stä (jatkossa VAL).
Tässä raportissa keskitytään I osahankkeeseen, siis pienen työpaikan edunvalvonta-
tilanteeseen. Selvityskohteena oli, millaisia pienet työpaikat ovat työyhteisöinä, mi-
ten yhteistoiminta työnantajan kanssa sujuu, miten työntekijät ovat järjestäytyneet,
miten järjestynyttä työpaikan työntekijöiden edunvalvonta on ja mitä odotuksia on
ammattiyhdistysliikkeelle. Kartoituksen pohjalta voidaan pohtia vastauksia kysymyk-
siin, miten voidaan madaltaa luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun/asiamiehen
tehtävän vastaanottokynnystä? Millaisiksi muodostuvat pienen työpaikan luottamus-
miehen ja ts-vastuuhenkilön toimenkuvat, erikseen tai yhdessä? Miten rohkaistaan
vastuunottoon? Millaisia uusia henkisiä tai aineellisia tukimuotoja SAK:n ja liittojen pi-
täisi kehittää ay-toiminnan tueksi pienillä työpaikoilla?
Tähän osatutkimukseen osallistui kolme liittoa.
1. Julkinen sektori: VAL , yhteyshenkilönä liittoon sopimussihteeri Pekka Rönkkö
2. Teollisuus: SEL, yhteyshenkilönä liittoon järjestösihteeri Erkki Moilanen
3. Palvelut: PAM Ravintola-ala, yhteyshenkilönä liittoon sopimussihteeri Lassi Oja-
nen.
Nämä kolme alaa valikoituivat tutkimuskohteiksi siksi, että niille on tunnusomaista
pienten työpaikkojen suuri määrä ja toisaalta se, että ne eivät ole olleet mukana
SAK:n alakohtaisissa työpaikkatutkimuksissa viime vuosina.
1.2 Aineisto
Tutkimusmenetelmäksi valittiin työpaikoilla tehtävät teemahaastattelut. SAK:n järjes-
tötutkimustyössä saadun kokemuksen mukaan pienten työpaikkojen edunvalvontati-
lannetta on vaikea selvittää kyselytutkimuksen menetelmin, koska kohdejoukko on
hankalasti poimittavissa ja kysymysten teko (ja tutkimusasetelman luominen) jo toteu-
tetuista tutkimuksista pidemmälle mennen on vaikeaa.
Kussakin liitossa haastateltiin keskustoimiston ja aluetoimiston tämän vastuualueen
toimitsijaa. Ketjuuntuneissa yrityksissä haastateltiin pääluottamusmiehiä. Työpaikka-
haastattelut toteutettiin siten, että samalta työpaikalta haastateltiin sekä työntekijöi-
den että työnantajan edustajaa. Haastattelut tehtiin vuoden 2003 huhtikuun ja mar-
raskuun välisenä aikana. Maantieteellisesti työpaikat sijoittuivat Tampereen eteläpuo-
liseen Suomeen. Työpaikat poimittiin satunnaisotannalla kunkin alan edustavimmasta
tiedostosta: VAL:n järjestäytymiskentän osalta Stakesin tietovep –tietokannasta,
PAMin järjestäytymiskentän työpaikat Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvonta-
keskuksen luparekisteristä ja SEL:n järjestäytymisalan työpaikat alan työpaikkarekis-
teristä, jota ylläpitää Tilastokeskuksen Seinäjoen aluepalvelu.
6 SAK – TUTKIMUSTIETO 2/2004

9. Haastattelun kohteena oli yhteensä 43 henkilöä, joista työnantajan edustajia oli 18,
työpaikan työntekijäedustajia 17, konsernimuotoisten yritysten pääluottamusmiehiä 2,
osallistuneiden liittojen keskustoimiston toimitsijoita 3 ja osallistuneiden liittojen alue-
toimitsijoita 3. Haastattelun kohteena olleita työpaikkoja oli yhteensä 16. Tutkimuksen
kohteena olevien alojen työnantajaliittoja informoitiin hankkeesta ja sen tavoitteista.
Alla on taulukkoa toteutuneista haastatteluista sekä kieltäytymisistä ja niiden ilmoite-
tuista syistä. PAM –liiton työpaikkahaastatteluista on tässä raportissa raportoitu kuusi
kappaletta; toiset kuusi raportoidaan myöhemmin Hannele Ugurin tutkimusraportissa,
laajentaen kysymyksenasettelua työntekijöiden työorientaatioiden suuntaan.
Haastattelusta kieltäytyneitä oli SEL:n järjestäytymisalueella yhtä paljon kuin yhteis-
työhaluisia, ja PAMin järjestäytymisalueella oli kieltäytyneiden määrä (poislukien pel-
kästään omistajan työpanoksella toimivat) oli lähes kaksinkertainen haastateltuihin
nähden. Kieltäytymisen sävystä päätellen ay-kielteisyys ja isäntävaltaisuus suhtees-
sa työntekijöihin oli näille yrityksille tunnusomaista. VAL:n kentässä kieltäytymistapa-
uksia oli vain yksi. Haastatteluun suostuneet työnantajat tai työnantajan edustajat
tässä tutkimuksessa eivät olleet ay-kielteisiä ja työpaikat olivat työyhteisöinä lähes
poikkeuksetta hyviä – parempia kuin SAK:n aikaisemmissa tutkimuksissa ( ks. luvut
2.1., 3.1. ja 4.1. sekä aikaisemmista tutkimuksista Helin: Isäntävaltaa ja vuoropuhe-
lua, Jyväskylä 1998 s. ja SAK:n Järjestötutkimus 2000:n osaraportit). On mahdollista,
että tässä yksityiskohdassa aineisto on ”vino”, siis haastatteluista kieltäytyneet työ-
paikat edustavat huonompaa työkulttuuria. Edelläkuvatuissa aikaisemmissa tutki-
muksissa pieniltä työpaikoilta on nimittäin löytyneet sekä parhaat että huonoimmat
työyhteisöesimerkit.
VAL SEL PAM
Toteutuneet 5 5 12
Ei halua osallistua 1 5 27
On lopettanut/lopettelemassa toimintaansa 1 3*
Ei saatu yhteyttä 2 10
Yhteydenottoja yhteensä 6 13 52
* Kahdessa tapauksessa kyseessä oli kausiravintola, joka pitää talvikauden toimin-
tansa "jäissä". Yksi oli huoltamoyrittäjä, joka joutuu luopumaan yrityksestä, joka siir-
tyy paikalliselle osuusliikkeelle.
Kieltäytymisen syiksi ilmoitettiin:
VAL
- Yhteisössä on käsittelemättä "määrättyjä seikkoja", joten ajankohta ei ollut otolli-
nen, lisäksi vaikutti ajanpuute.
SEL
- Ei sovi, ei kiinnosta, ei haastattelua.
- Ei ole aikaa.
- Yrittäjä ilmoitti aluksi, ettei juuri tuolloin ei ollut aikaa, mutta asiaan voi palata kuu-
kauden kuluttua. Asiaan palattaessa yrittäjä tiedusteli paljonko hänelle ja työnteki-
jälle maksetaan haastattelusta. Haastattelu peruuntui.
- Eräs yrittäjä ilmoitti, että henkilökohtainen haastattelu käy, muttei työntekijöiden.
SAK – TUTKIMUSTIETO 2/2004 7

10. - Yrittäjän ilmoituksen mukaan työpaikalla oli viisi työntekijää, jotka kaikki ovat
YTK:n jäseniä. Ei heitä kiinnosta SAK:n touhut.
PAM
Suurimmassa osassa tapauksia vedottiin kiireeseen (9). Valtaosa kieltäytyneistä oli
ystävällisiä, mutta moni sanoi suoraan, ettei halua osallistua mihinkään tällaiseen.
Suoria lainauksia ovat "on parempaakin tekemistä, kun vastailla tyhjänpäiväisiin ky-
symyksiin", "ei halua osallistua mihinkään tällaiseen", "ei kiinnosta - on muuta tärke-
ämpääkin tekemistä", "kaikki työntekijät ovat YTK:n jäseniä - eivät halua osallistua
SAK:n juttuihin". Muutamissa paikoissa (5) luvattiin alustavasti osallistua, mutta puhe-
linsoittojen jälkeen (enimmillään soitettu 7 kertaa) kerrottiin, ettei halutakaan osallis-
tua. Osa paikoista ei sopinut tutkimuskohteeksi yrityksen luonteen vuoksi eli yritys ei
työllistänyt ulkopuolisia työntekijöitä; perhe-yrityksiä oli viisi, yksintyöskenteleviä yksi
ja kahdessa paikassa oli töissä vain kaksi omistajayrittäjää töissä (2). Suhtautuminen
niissä oli myönteistä.
Liitteenä on työpaikalle kirjeenä lähetetty haastattelupyyntö sekä työpaikkahaastatte-
lun kysymysrunko.
1.3. Käytännön toteutus
Työpaikkahaastattelut teki Jyrki Helin VAL- ja SEL –aloilla; ravintolasektorilla osalla
työpaikoista haastattelun teki Jyrki Helin, osalla Hanne Ugur ja osalla molemmat yh-
dessä. Hannele Ugurin työpanos on ollut aivan ratkaiseva työpaikkayhteyksien järjes-
tämisessä, ohjausryhmän työn organisoimisessa ja Leila Marjomäen kanssa tämän
raportin taulukkomuotoisen aineiston teossa. Haastattelujen litteroinnista ja tekstinkä-
sittelystä vastasivat Leila Hartonen ja Ulla Vettenranta nopeasti ja ammattitaidolla,
kuten usein ennenkin. Asiantuntevaa palautetta tekstistä ovat antaneet Lassi Ojala,
Erkki Moilanen, Pekka Rönkkö, Seppo Kinnunen, Taina Tuomi KTV:stä, Erkki Lauk-
kanen SAK:sta, joille kiitokset. Toimittaja Leena Seretin on jälleen antanut korvaama-
tonta apua ilmaisu- ja oikeakielisyysasioissa. Ja kaikkein suurin kiitos kuuluu
luonnollisesti haastateltavaksi suostuneiden työpaikkojen työntekijöille ja työnantajille
ystävällisestä suhtautumisesta ja ajan uhraamisesta tutkimuksemme hyväksi.
Tämän raportin asiasisällöstä ja tulkinnoista vastaa luonnollisesti kirjoittaja.
8 SAK – TUTKIMUSTIETO 2/2004

11. 2 Ravintola-ala
Majoitus, ravitsemis- ja suurkeittiöalalla on noin 65000 työntekijää. Palvelualojen
ammattiliiton järjestämispiirissä heistä on noin 55000 työntekijää, loput 10000 kuulu-
vat KTV:hen ja VAL:iin tai SAK:n muihin liitoihin, esimerkkinä työmaaruokaloissa
työskentelevät. PAMin majoitus- ja ravitsemusalalla on noin 13 000 työpaikkaa ja
työpaikan keskikoko on 5,4 henkeä. PAMin toimitsija kuvasi kehitystä: ”Tällä hetkellä
alle 10 hengen työpaikkoja lienee 70 - 80 prosenttia Tämänhetkiset ennusteet näyttä-
vät siltä, että isoja yksiköitä ei välttämättä kovin paljon lisää tule eli ”kivijalkakuppilat”
lisääntyvät entisestään. Vaikka anniskelupaikkojen määrä lisääntyy, myynti tuolia
kohden ei näytä kasvavan, joten työpaikkojen väki vähenee eli työpaikan keskikoko
on yhä pienempi. Liitolle tämä on tietysti haaste, kun noin 20 prosenttia väestä vuosit-
tain vaihtuu. Miten alan uudet työntekijät tavoitetaan, miten he järjestäytyvät, se on
meille jatkossa kova kysymys.”
PAM-liitolla on alan yleissitova työehtosopimus, eikä alalla ole kilpailevaa ay-
järjestäytymistä. Yksityisten alojen työttömyyskassassa on jäseniä liiton järjestämis-
alueella.
2.1 Työpaikat
Katso myös liitetaulukko sivulla 11.
Työpaikoista kaksi kuului ketjuun. Toinen (liitetaulukon työpaikka 2B) oli alueellisen
osuusliikkeen kyläravintola pääliikkeiden naapurikunnassa, työntekijöitä vastaavan
työntekijän lisäksi yksi kokopäiväinen ja neljä osa-aikaista. Toinen (2A) oli suuren yli-
kansallisen yhtiön lounasruokailua hoitava henkilöstöravintola isossa eteläsuomalai-
sessa kaupungissa; ravintolassa oli vastaavan hoitajan lisäksi kaksi työntekijää. Suu-
rin osa tämän ketjun työpaikoista ainakin eteläisessä Suomessa työllistää 2-5 henki-
löä.
Suurin muista ravintoloista (2C), välimerellisenä ruokaravintolanan tunnettu, työllisti
talvisaikaan kahdeksan, kesällä noin 12 henkilöä. Omistaja osallistui työprosessiin.
Samoin oli toisessa (2D) ruokaravintolaksi profiloituneessa, jossa toinen pääomistaja
hoiti ravintolasalia ja toinen keittiötä, töissä heillä oli kolme kokoaikaista, yksi harjoit-
telija ja haastatteluhetkellä yksi kesätyöntekijä.
Yksi ravintola (2E) sojaoitsi huoltoaseman yhteydessä ja oli paikkakunnalla suosittu
lounasravintola. Sen työhön osallistuvalla omistajalla oli osakkeista 90 prosenttia, ja
loppu jakautui kolmen kokoaikaisen työntekijän kesken.
Yksi ravintola (2F) oli luonteeltaan eteläsuomalaisessa kaupungissa sijaitseva lä-
hiöravintola, jonka erikoisuutena oli asiakkaiden palvelu vuoden kaikkina päivinä. Ra-
vintolan omistajapariskunta osallistui työhön, ja lisäksi oli yksi kokoaikainen työntekijä
ja toinen valmistumassa oppisopimussuhteessa.
Viisi kuudesta työnantajayrityksestä kuului Palvelutyönantajien Suomen Hotelli- ja
Ravintolaliitto SHR ry:een. Yksi kuului lisäksi paikalliseen yrittäjäyhdistykseen.
SAK – TUTKIMUSTIETO 2/2004 9

12. Pienten työpaikkojen määrän arvioidaan kasvavan. Aluetoimitsija: ” Pienten työpaik-
kojen määrä on itse asiassa ollut lisääntymässä.”
Työntekijät olivat tyytyväisiä pieneen työpaikkaansa työyhteisönä.
Työpaikkansa etuja kuvasi suuren paikkakunnan lounasravintolan (2A) työntekijä
näin: ”Pystyy enemmän keskittymään työtehtäviin ja tekemään se laadukkaammin,
mutta isossa pisteessä on paljon kuormitusta työntekijöille; on niin monta tehtävää ja
kaikki pitää suorittaa samalla hetkellä. Pitää aina osata valita kumpi on tärkeämpi,
kumpi pitää tehdä ensin. Se on aika raskasta fyysisesti ja henkisesti. Vauhti päällä.”
Miespuolinen, paljon maailmaa kiertänyt työntekijä keskisuuren kaupungin kupeessa
(2B) puolestaan näin: ” Minulla on kokemusta isoista ketjupaikoista. Olin 10 vuotta
Helsingissä, kiertelin kaikki isoimmat ravontolat Kalastajatorpasta lähtien. Olen ollut
myös Lapin sesonkipaikoissa ja laidasta laitaan…Minä viihdyn ainakin hirveän hyvin
ja tällä hetkellä minulla on tilanne se, että olen alkanut opiskella, joten työskentelen
mielelläni tällaisessa pienessä paikassa. Täällä ei tarvitse olla niin tärällään kuin jos-
sain isoissa hotelleissa, voi olla rennommin eivätkä nämä työt ole niin vaativia. Kyllä-
hän asiakaspalvelu on aina vaativaa, mutta tämä ei ole henkisesti niin raskasta, jää
aikaa enemmän opiskelulle. Opiskelen Helsingin hotelli- ja ravintolaopistossa res-
tonomiksi.”
Työn organisointia ja yksintyöskentelyä
Yksintyöskentely oli pääkäytäntönä puolella haastatelluista paikoista. Osuuskaupan
ravintolan (2B) vastaava totesi sen olevan luonnostaan vastuuta jakavaa: ”Meillä on
tiimityöskentelyä. Periaatteessa ollaan tietysti yksin töissä, eikä kaverin naamaa tar-
vitse katsoa kuin vuoron vaihtuessa. Johtamistyyli on nimenomaan se, että minä olen
tiimin jäsen siinä missä muutkin.” Tämä kuvasi myös toisen ketjun (2A) työpaikkakäy-
täntöä. Tosin seuraavissa portaissa ylöspäin oli hierarkinen vastuunjako: ” Meillähän
on johtajia hirveästi: on toimitusjohtaja, sitten on jaettu liiketoimintayksiköt, joilla on
omat johtajat. Sitten siellä on jaettu vielä aluepäälliköitä eli heillä on määrätyt alueet,
mitä he hoitavat ja heidän ravintolansa. Siinä se meidän johtajisto on…. No tähän asti
on ollut aika pitkälti käskytysjärjestelmä. Meillä vaihtui toimitusjohtaja vuoden vaih-
teessa, niin kyllä me luottamusmiehet ollaan siinä toivossa, että henkilöstöasioista
enemmän keskusteltaisiin, ettei se olisi pelkästään johdon ilmoitusta, että nyt tapah-
tuu näin ja nyt tehdään näin. Siinä mielessä johtaminen on menossa parempaan
suuntaan.”
Pääomistajan ja kolme henkilökuntaa työllistävän yrityksen (2E) työnantajaedustaja
kuvasi yrityksen toimintatapaa näin: ”Jokaiselle tulee aina jotain ideoita ja niitä sitten
yhdessä käydään läpi ja katsotaan, mitkä voitaisiin toteuttaa. Käytännössä yhdessä
päätetään mitä tehdään, varsinaisesti ketään johtajaa ei talossa ole. Asiat hoituvat
itseohjautuvasti. Varmaankin myös henkilöstön osaomistuksella on merkitystä.
..Sama kuvio jatkuu tulevaisuudessa, ei ole tarvetta muuttaa sitä mihinkään suun-
taan.” Ja saman työpaikan työntekijä: ” Oikeastaan me tullaan uskomattoman hyvin
toimeen keskenämme. Välillä tietysti kuohahtaa ja voidaan sanoa oikein pahastikin,
mutta se menee hetkessä ohi, eikä täällä viikkotolkulla murjoteta ja kyräillä toisiam-
me, vaan se tulee kerralla pihalle ja sillä selvä…Minä en ole kuin pienenä osakkaana
10 S A K – T U T K I M U S T I E T O 2 / 2 0 0 4

13. PAM Työntekijöiden Työnantajan Koko alallaan Työsuhde- Työaika- ja Yhteistoiminnan Työntekijöiden TES- Koulutus ja Organisointiehdotukset
järjestäytyminen järjestäyty- etuudet paikallinen muodot (työnantaja- yhteistoiminta ja tuntemus tiedonsaanti
minen sopiminen työntekijät) organisoituminen
2A Molemmat PAM, SHR, ym. Koko konserni Palkat TES:in Suullista työaika- Koko porukan palave- Pieni työyhteisö-> TES Petäyksessä 2 pv Työnantaja: alalle pysyvää
Kansainvälisen esimies YTK 2200, työpaikka tasoa, tyky-toi- järjestelyä, ongelmana reita työpaikalla (ja vailla hierarkiaa. vaikeaselkoinen, kurssi ja ammatti- työvoimaa extraajien
ketjun toimipaikka, (aik. HRHL). 1+2. mintaa, vuorotte- työpäivän venyminen kaupungilla), kahveilla. Pääluottamusmies- soittoja liittoon. osastokokouksia, sijaan, silloin edellytyksiä
pieni lounasravintola. Kaikki luvapaajärjestel- (aikainen yhteys harvoin soittoja (ent. kehitykselle.
Päätoiminen suorittavat, mä, liikuntasete- sulkemisaika). käytössä. työpaikassa) Plm: lm yli 10 hengen
alueellinen pieni/keskisuuri. lit, kannustuslisä liittoon. työpaikalle josta jo
luottamusmies. periaatteessa. periaatteessa sovittu,
alueellinen kiertävä lm
yritykseen olisi hyvä,
yhteyshlöt,
joille postia
2B Vastaava Kaupan SHR 1+1 kokopäiv. ja Palkat TES:n Suullisia työaika- Kaikkien yhteisiä Yhteisiä illanviettoja, TES tunnetaan, Työntekijä resto- Alueellinen yrityksen; luot-
Alueellisen osuus- Esimiesliitto, 1 4 osa-aik. mukaan, vastaa- sopimuksia TES:in palavereita joissa asioita läpi. mutta vaikea nomiopinnoissa tamusmies, johon suora
liikkeen kyläravintola. PAM, osa- Kaikki valla rajoissa. tarpeen mukaan.. tulkita. Hgissä, liitolta yhteys (on jo). Enemmän
PLM keskus- aikaisista ei tietoa. suorittavat, suuri. tulospalkkio, tukea edell. kiertämistä syrjäisilläkin
paikassa. henk. kunta-alen- työpaikan työpaikoilla
nuksia, uimahalli- riitatapauksessa,
ja kuntosali- PAM- lehti on
lippuja. hyvä.
2C Lm siirtymässä SHR 8 työntekijää Palkat TES:in Yllättävät tilanteet Palavereita lm kanssa, Työntekijäpalavereita TES tuttu suurin Liittoon soitetaan, Työpaikan tilanne ok,
Ravintola-pizzeria. PAM:iin, muut talvella, kesällä mukaan, palve- tuottavat ongelmia, joskus koko henkilöstö, työn lomassa ja piirtein. luottamusmies nopea (puh.)yhteys liittoon
Omistaja lähtöisin ehkä jäseniä. 12. Kaikki luista alennusta esim. sairaus- yhteisiä ruokailuja vapaa-aikana. mukana esimies- tärkeä.
Et.-Euroopasta. Lm suorittavat, vapaa-aikana. poissaolot. "ulkona". koulutuksessa.
valinta meneillään. keskikokoa.
2D 1 YTK, muista ei ei 2+3. Kaikki Palkat TES:stä, Ei makseta vuorolisiä, Kaikkien yhteisiä grilli- Palavereita Kysytään
Ruokaravintola. tietoa. suorittavat. mutta ei lisiä (ilta, eikä ylitöiden %-koro- iltoja, risteilyjä, palave- toisinaan. työnantajalta.
Omistus 50% salivas- 1 harjoittelija, 1 ylityö), ravintola- tuksia. reita työaikajärjeste-
taava, 50% pääkokki. kesätyöntekijä, tuotteet alennuk- lyistä.
pieni. sella, ruokailu.
2E 1 PAM, 2 YTK SHR, SY 1+3. Kaikki Palkat TES:in TES:in mukaan, Palaverointia työn Yhteydenpitoa työn TES vaikeampi PAM-lehti hyvä,
Huoltoaseman yhtey- (+yrittäjä). suorittavat, mukaan, ruoka- suullisia joustoja. lomassa. lomassa. kuin ennen. soittoja liittoon, erit.
dessä. Vastaava keskikokoa. aine-etuuksia. konkurssivaiheess
omistaja 90%, a 90-l..
henk.kunta yht. 10%
2F Molemmat PAM, SHR 2+2, keskikokoa Palkat TES:istä, TES:in mukaan, äkill. Kaikkien yhteisiä Työvuorojen TES on selkeä, Toinen Puhelinyhteys liittoon
Lähiöravintola. Auki omistajat ennen Kaikki panimoilta vaa- työvoiman saunailtoja, yhdessä vaihtuessa, joskus jos ei aukea työntekijöistä hyvä.
joka päivä. Omista- HRHL:ssä. suorittavat. tetusta, ruokailu. tarvetapauksissa syömässä. käyty ao:n soitto PAM:iin. oppisopimuksella,
jana ravintolapitäjä- joustoa omalta väeltä. kokouksissa. ammatillista koulu-
pariskunta. tusta (hygienia,
järjestys) PAM-lehti
hyvä.

14. tässä mukana, koska tämähän on nyt ihan uusi järjestely (edellisen omistajan kon-
kurssin jälkeen). Paikkanahan tämä on ollut ennekin ja samat ihmiset täällä on töissä,
mutta nyt on henkilöstökin tässä mukana, toukokuussa aloitettiin.”
Ylläolevien esimerkkien lisäksi myös muut työpaikat suosivat tiimimäistä työskente-
lyä, jossa työntekijällä on laaja vastuu, autonomia työsuoritukseen ja jossa työn tulos
riippuu henkilökohtaisesta panoksesta. Erään työpaikan käytäntöjä kuvasi mm. se,
että tukkutorilla aamulla kävi se, jonka työhöntuloaikoihin tai –matkaan asia sattui
parhaiten sopimaan.
Työntekijät olivat tyytyväisiä nykyisen työpaikkansa työntekokulttuuriin. Ongelmia on
lähinnä työvuorojärjestelyissä, johon palataan myöhemmin.
Pitkiä ja lyhyitä työsuhteita
Muihin aloihin verrattuna ravintola-alalla työntekijöiden työpaikan vaihtaminen oli
yleistä.
Kahdessa työpaikassa työsuhteet olivat erittäin pitkiä, jopa vuosikymmeniä. Pienen
kaupungin laidalla olevasta ravintolasta (2E) löytyi tämän tutkimuksen haastattelujen
pisin työsuhde, 21 vuotta; toinen pitkien työsuhteiden ravintola oli keskisuuren (2B)
kaupungin lähitaajamassa. Isoimmassa ketjussa (2A) oli myös pitkät työsuhteet ja
henkilöstö kuukausipalkkaista, mutta siirtyminen työpaikasta toiseen tapahtuu ketjun
sisällä; haastateltu työpiste oli varsin uusi. Muissa työpaikoissa oli vuoden sisällä työ-
voimasta vaihtunut yli kolmasosa.
Sopivan työvoiman saamista piti ongelmana kolme työnantajan edustajaa. Syynä on
monipuolinen ammattitaitovaatimus ja toisaalta myös se, että kaikilla ei ollut tarjota
kokopäivätyötä.
Osuusliikkeen ravintolassa (2B) sekä haastateltu työnantajan edustaja että työntekijä
opiskelivat alansa jatkotutkintoja työnsä ohessa. Yksi haastateltu työntekijä oli valmis-
tumassa oppisopimuksesta (2F) ja jäämässä töihin yritykseen, ja myös luottamus-
mieheksi suuntautunut työntekijä (2C) oli päättämässä alansa täydennyskoulutusta.
2.2 Edunvalvontaongelmia työajoissa
Kokemuksia yhteydenotosta liittoon nykyisessä tai aikaisemmissa työsuhteissa oli
viidellä (2A-2C,2E,2F) kuudesta työpaikasta:
- palkka-asioissa kahdella työpaikalla
- työaika-asioissa kolmella työpaikalla
- palkka- ja työehtoriita edellisessä pienessä työpaikassa vuonna 2002; ratkesivat
työntekijän kannalta hyvin, sen jälkeen ei yhteydenottoa, mutta varmuus siitä, että
tuki on taustalla.
- työntekijän asemassa konkurssissa: ”Edellisen omistajan (2E) aikanahan oli kon-
kurssi, ja silloin soitin liittoon ja kyselin mitä meidän pitää tehdä Sain sen, mitä ha-
lusinkin tietää, ja sain ne paperit mitä tarvitsin, että saatiin palkat. Kyllä me joudut-
tiin palkkasaatavat palkkaturvasta hakemaan. Hyvät tunnelmat liiton toiminnasta
jäi, ei minulla ole ikinä ollut mitään pahaa sanottavaa siitä, päinvastoin.”
12 S A K – T U T K I M U S T I E T O 2 / 2 0 0 4

15. Työaika nousi esille useissa haastatteluissa. Esimerkkinä jos ravintolan sulkemisaika
on sama kuin työvuoron päättymisaika, ei työstä lähteminen ajallaan onnistu. Työvuo-
rolistojen suunnittelun arkipäivää kuvasi työntekijä: ”Tottakai me (2C) laaditaan työ-
vuorolistat, mutta meillä on todella vähän henkilökuntaa. Silloin tällöin joku henkilö-
kunnasta saattaa lähteä pois tai jättää tulematta tai jotain muuta vastaavaa. Silloin
pomon on mentävä muuttamaan listoja eikä hän välttämättä kysy työntekijöiltä mi-
tään. Ongelmaan pitäisi saada joku muutos.” Ja työnantaja ( 2D, joka ei ollut SHR:n
jäsen): ”Me ei ihan tuon työehtosopimuksen mukaan mennä. Meillä on sellaisia, töitä
saa tehdä niin paljon kuin haluaa. Työstä maksetaan aina sama palkka, tehtiin se oli
se ylityönä tai ei. Pakko ei ole tehdä, joku toinen ylityön tekee kuitenkin. Me ei mak-
seta iltalisiä, vaikka ravintola on auki klo 22.00 asti illalla, mutta me ei myöskään peri-
tä ruokarahaa. Se menee ihan plus miinus nolla noilla iltatunneilla mitä itse kukin jou-
tuu tekemään. Limua, kahvia kaikkia alkoholittomia tuotteita saa käyttää ihan vapaas-
ti.”
Parissa haastattelussa nousi esille asia, joka ei liity varsinaisesti edunvalvontaan,
vaan järjestäytymiseen vanhemmilla työntekijöillä:” On semmoisia vanhoja ihmisiä,
jotka ovat aikoinaan olleet vuosikausia HRHL:ssä ja he ovat niin suivaantuneita, kun
joskus oltiin lakossa eivätkä saaneetkaan korvauksia, että jättivät liiton.”
Liitto tai sen aluetoimisto on ollut hyvin haastateltujen työntekijöiden tavoitettavissa.
Myös saatuun palveluun oltiin tyytyväisiä; kukaan haastatelluista ei antanut
toisenlaista palautetta.
Työnantajien arkikäytännöissä oli pääosin puutteita, jotka nousevat paremminkin tie-
tämättömyydestä kuin haluttomuudesta soveltaa sopimuksia oikein. Voisiko siis työ-
ehtotietoutta voisi jakaa myös työnantajille helposti omaksuttavassa muodossa? Viisi
kuudesta haastatellusta työnantajayrityksestä oli SHR:n jäseniä (tilanne siis parempi
kuin työntekijöiden parissa), mutta esim. työvuoroistojen laadintaongelmat voisivat
olla vähäisempiä jos PAMlainen näkökohta olisi tiedossa.
2.3. Järjestäytyminen ja työntekijöiden yhteistoiminta
Järjestäytymisessä parantamisen varaa
Haastatelluista työntekijöistä vain yksi oli järjestäytymätön ns. Loimaan kassan jäsen.
Muut olivat järjestäytyneitä, joskin poikkeuksetta oli niin, että jäsenyys liittoon oli syn-
tynyt aikaisemmassa, nykyistä suuremmassa työpaikassa.
Haastatelluilla työpaikoilla kahdella kaikki työntekijäasemassa olevat kuuluivat am-
mattiliittoon ja yhdellä todennäköisesti ei yksikään. Kahdella työpaikalla arveltiin mui-
denkin työntekijöiden olevan jäseniä, ja yhdellä tiedettiin varmasti, että kaksi muuta
olivat ns. Loimaan kassassa. Maantieteellisesti ajatellen paras järjestäytyminen oli
keskisuurissa kaupungeissa, ja heikoin molemmissa ääripäissä: suurissa kaupun-
geissa ja pienillä paikkakunnilla. Haastattelu antoi tuntuman, että enemmistö – mutta
ei suuri - työpaikkojen ihmisistä kuului PAMiin. Liitolla siis riittää järjestämistehtävää.
Samansuuntaisesti arvioi myös suurimman ketjun pääluottamusmies: Työnantajayri-
tyksen järjestäytyminen on lähes sataprosenttista maakunnissa, mutta pääkaupunki-
seudulla ehkä puolet siitä. Liiton ulkopuolella on niin nuoria kuin varttuneempiakin.
S A K – T U T K I M U S T I E T O 2 / 2 0 0 4 13

16. Haastateltavaksi osui neljä 20-30 -vuotiasta naistyöntekijää: kaksi suurissa kaupun-
geissa, kaksi keskikokoisessa. Vain yksi ei kuulunut liittoon, mutta hänkään ei suh-
tautunut ammatilliseen järjestäytymiseen kielteisesti. Näistä kolmesta PAMlaisesta
yksi oli suuntautumassa työpaikkansa luottamusmieheksi ja kaksi muuta oli kiinnos-
tunut osallistumisesta ammattiyhdistystoiminnasta kotipaikkakunnallaan. Ainakaan
tämän tutkimuksen aineisto ei tue väitettä siitä, että nuoret vieroksuvat ay-liikettä.
Suurimmassa ketjussa oli päätoiminen pääluottamusmies, ja periaatteessa ketjun yli
10-henkilön työpaikoilla on myös luottamusmies – nyt haastateltu työpaikka (2A) oli
pienempi. Osuusliikkeen päätoimipaikalla oli ravintolahenkilökunnan luottamusmies.
Haastatelluilla työpaikoilla yhdessä – suurimmassa ei-ketjuuntuneessa – oli tuore
luottamusmies. Työsuojeluvaltuutettuja ei työpaikoilta löytynyt – ketjuissa myös tämä
edustus on hoidettu niin, että työpaikan työntekijöitä edustava valtuutettu löytyy ket-
jun keskuspaikoista.
Yhteenvetoa ja suosituksia
Haastatteluista on nostettavissa esiin allaolevia järjestäytymistä tai edunvalvontaa
parantavia ehdotuksia. Ajatuksiaan ovat esittäneet työpaikkojen ihmisten lisäksi
haastatellut, pienten työpaikkojen ongelmien kanssa tekemisiin joutuvat toimitsijat.
Johtopäätöksiä haastatteluista on kiteytetty tähän jaksoon kursiivilla.
Uusien pienten työpaikkojen löytämiseksi tulee käyttää sekä viranomaistietoa että
paikallistuntemusta. Aluetoimitsija: ”Meillähän on tuotevalvontakeskuksen luparekis-
teri, joka on ilmeisesti PAM:n aloista luotettavin, mutta pitää tuntea paikkakunta. Lu-
pia on mm. yhden hengen yrityksillä, joissa ei ole normaaleja työsuhteita… Meillä on
myös näitä työohjeita, että pienissä työpaikoissa pyrittäisiin käymään, mutta väkisin
nämä pienet työpaikat tuppaa jäämään vähän huonolle lukumääränsä vuoksi. Ideaali
olisi, jos luottamusmiesjärjestelmä, jossa tavoitettavuus on parempi, hoitaisi isot työ-
paikat ja toimitsijavoimin voitaisiin keskittyä pieniin. On resurssikysymys, että pienet
työpaikat ovat jääneet vähän lapsipuolen asemaan.”
Liittojen tulisi sopia järjestäytymisrajat. PAM:in järjestämisrajaongelmat ovat suhtees-
sa muihin SAK:laisiin liittoihin esimerkiksi sellaisten yksityisten hoivapalveluyritysten
kohdalla, jotka laajentavat toimintaansa catering-alalle.
Liittojen tulisi myös sopia siirtymisistä sille työalalle, jonka työehtosopimukseen kuu-
luvia töitä tehdään. SAK:laisessa liikkeessä tuntuva joukko on järjestäytynyt muuhun
liittoon kuin siihen, joka tekee oman alan työehtosopimuksen. Tämä aiheuttaa on-
gelmia riita- ja TES:n tulkinta-asioissa. SAKlaisen ”perheen” sisällä tulisikin huolehtia
oikein kohdentuneesta järjestäytymisestä, ja puhua ”siirtymisistä” liitosta ”eroamisen”
sijaan. Aluetoimitsija puki asian sanoiksi näin: ”Pitkäaikaisia jäseniä jossakin ammatti-
liitossa on vaikea saada siirtymään oman TES-alansa liittoon, kun pelätään, että me-
netetään kassaoikeus ja myöskin menetetään etuja. Jos liittyy Loimaan kassaan, niin
pitää puhua liitosta eroamisesta, mutta jos vaihtaa liittoa STTK:n tai Akavan tai
SAK:n sisällä, niin niissä pitäisi puhua vain liitosta toiseen siirtymistä.”
14 S A K – T U T K I M U S T I E T O 2 / 2 0 0 4

17. Järjestäytyminen / jäsenyyden tarjoaminen. Koska järjestäytyminen ei luontojaan ta-
pahdu pienillä työpaikoilla, mutta pääsääntöisesti pienten työpaikkojen ihmisillä on
kokemus (ja järjestäytymistausta) isommista yrityksistä/työyhteisöistä, tulee tämä
vahvuus säilyttää ja edelleen panostaa myös vahvojen alojen / työpaikkojen toimin-
taa.
Myös koulutiedottamisella on aivan keskeinen positiivinen merkitys ensimmäisessä
ay-kontaktissa. Suuri osa ihmisistä työllistyy kuitenkin muulle alalle kuin mihin koulut-
tautuu. Tästä syntyvästä järjestäytymisongelmasta aluetoimitsija: ”Ne, jotka on jolle-
kin muulle alalle kouluttautuneet, mutta ovat kuitenkin käytännössä majoitus- ja ravit-
semisalalla (mara) töissä, jäävät katveeseen. Kun he ovat riittävän kauan siinä, niin
sitten voi olla vaikea jäsenyyttä enää ottaakaan, tai sitten on joku Loimaan kassa eh-
tinyt ennen.”
Järjestäytyminen/ jäsenyyden tarjoaminen ja suurten ikäluokkien järjestäytymiskult-
tuurin siirtäminen seuraaville sukupolville. Nuorten kohdalla myös kotien soisi olevan
aktiivisia ay-jäsenyyden merkityksen korostamisessa jo nuorten ensimmäisissä, tila-
päisissäkin työpaikoissa. Aluetoimitsija: ” Niin kuin ennenkin oli, että omat vanhem-
mat ja isovanhemmat pitäisivät omasta jälkikasvustaan huolta, se jo aika paljon pa-
rantaisi tilannetta. Olisi niitä jäsenyyden kauppaajia paljon enemmän.”
Järjestäytyminen/ jäsenyyden aktiivinen tarjoaminen Kestävällä tavalla tämä voi ta-
pahtua tuomalla esiin ammattiyhdistysliikkeen ominta luonnetta työntekijöiden turva-
na ja etujen ajajana, siis tuomalla selkeästi esiin sen, mikä on ay-liikkeen vahvuus.
Ennen kaikkea tähän suuntaan tulisi rohkaista myös ay-liikkeen perustasoa. PAMin
työehtotoimitsija totesi: ”Selvästi olen huomannut myös sen, että ammattiosastot ei-
vät enää kauhean aktiivisesti panosta yhteyksien saamiseen uusiin työpaikkoihin, niin
kuin aikaisemmin. Ammattiosastotkin on vähän laiskistuneet jäsenhankinnassa.. … ei
kai siihen muuta ratkaisua löydy kuin se, että meillä pitäisi olla ihmisiä, jotka kiertää
työpaikoilla järjestämässä työntekijöitä. Selvästi on nähty se, että kyllä tämmöinen
työpaikkakäynneillä tehty järjestäminen on tehokkaampaa kuin kampanjat. Jos saa-
taisiin alueluottamusmiesorganisaatio liitolle, niin se olisi kova juttu – tai sitä voisi kut-
sua myös ammattiosastovetoiseksi osatoimitsijajärjestelmäksi. Liiton pitäisi varmaan
maksaa kuluja, mutta alueluottamusmiehet/osatoimitsijat toimisivat ammattiosastojen
sisältä käsin. Jos olisi vaikka Helsingin pienten työpaikkojen ammattiosasto, tällainen
suurin piirtein puolipäiväinen kaveri organisoisi suunnittelisi toimintaansa ja sitten kul-
kisi niitä työpaikkoja suunnitelman pohjalta. Jos olisi tarvetta, hän saisi mahdollisesti
toimitsija-apua Helsingin aluetoimistosta tai keskustoimistosta kun olisi laajempia jut-
tuja.” Samantapaista ajattelua oli myös aluetoimitsijalla: ”Luottamusmiesjärjestelmän
pitäisi toimia niin, että toimitsijoilla olisi enemmän aikaa keskittyä pieniin työpaikkoihin
suurilla paikkakunnilla. Pienillä paikkakunnilla ne osin hoituvat ammattiosastojen
kautta: ihmiset tuntevat toinen toisensa ja tietävät kuka on järjestäytynyt ja kuka ei..
Ongelma on edelleenkin, että kun järjestäytymättömyyttä on vähän suuremmissakin
eli yli 10 työntekijän työpaikoissa niin toimitsijatyössä joudutaan katsomaan kokonai-
suutta. Liittymisen jälkeen tarvitaan luottamusmiehiä ja yhdyshenkilöitä, jotka myös
hoitaisivat ay-markkinointia, jotta olisi side, joka pitää ihmiset liitossa.”
Yksittäiseen työntekijään asti ulottuva tiedottamis- ja edunvalvontajärjestelmä myös
pienillä työpaikoilla on realistinen tavoite. Käytännössä tämä tarkoittaa luottamusmie-
hiä tai vähintään liiton postia työpaikalle välittävää yhdyshenkilöä, joille ei esitetty
vaihtoehtoa. Tämän koetun perustan tukena voivat olla ammattiosastojen ja liiton
S A K – T U T K I M U S T I E T O 2 / 2 0 0 4 15

18. aluetoimistojen käytännönläheiset palvelut. Liiton toimitsija totesi: ”Meillä on yhdys-
miesjärjestelmä: majoitus- ja ravitsemusalan luottamusmiessopimuksen mukaanhan
voidaan valita myös alle 10 hengen työpaikoille luottamusmies, mutta meillä on näi-
den ketjujen kanssa sopimuksia siitä, että kun on pääluottamusmiesorganisaatio, niin
alta 10 hengen työpaikoissa ei ole luottamusmiehiä, mutta useimmiten meillä on niillä
hyvä yhdyshenkilöverkko. Kun syntyy uusia yksityisiä työpaikkoja, niihin ei välttämät-
tä ole kontakteja. Kestää aikansa ennen kuin sieltä löydetään joku jäsen, joka alkaisi
aktiiviksi.”
Pääluottamusmies (2A) parantaisi asioita ketjussa aluksi pienin askelin. Ensin tieto-
yhteyksiä, sitten yhdys- ja luottamusmiehiä: ”Aika pitkälle yhteydenpito kilpistyy sii-
hen, että meillä luottamushenkilöillä ei ole kännyköitä käytössä. Eli silloin, kun olem-
me kentällä tai toimipaikoissa, meitä ei saa mistään kiinni. Meillä on vain konttorilla
puhelin ja vastaaja päällä. Monet ei sitten jätä viestiä sinne ollenkaan, vaan ajattelee,
että soitanpa uudestaan. Seuraavana päivänä me saatetaan olla jossakin, ja asia jää
ehkä hoitamatta kokonaan. …Jonkin verran on työpaikoilla jäseniä yhteyshenkilön
nimikkeellä. Kun yhdyshenkilölle laittaa tiedotteen, niin se menee paremmin sinne
ilmoitustaululle kuin jos se laitetaan ravintolapäällikön kautta. Syksyllä on vaaliaika,
niin täytyy pitää esillä myös yhdyshenkilön valintamahdollisuutta työpaikalle. Luotta-
musmiesvalinta on tietysti ensisijainen - meillä pienillekin työpaikoille voidaan valita
luottamusmies - mutta tehtävään ei mikään suuri tunku ole ollut. Jos edes saataisiin
tämmöisiä yhteyshenkilöitä, niin sitten posti varmemmin menisi perille.”
Sopimuksen asettamia mahdollisuuksia luottamusmiesjärjestelmän laajentamiseen
on. Haastatelluista työpaikoista ketjuun kuului kaksi, muut neljä olivat omistajansa ai-
noita toimipisteitä, joissa yhdellä oli meneillään luottamusmiehen valinta. Yksityiselle,
ei-ketjuun kuuluvalle pienillekin työpaikalle voidaan valita mara-alan sopimuksen mu-
kaan luottamusmies. Aluetoimitsija: ”…Meillä mara-alalla luottamusmiessopimus an-
taa väljät mahdollisuudet valita niin luottamusmiehiä kuin työsuojeluvaltuutettujakin
esim. kaupan sopimukseen verrattuna.”
Paikallisen sopimisen ehtona voisi olla, että sopiminen tapahtuu työnantajan ja luot-
tamusmiehen välillä – siis työpaikalla pitää olla osapuolena työntekijöitä edustava
luottamusmies. Luottamusmiesten tarve kasvaisi, jos työnantajat ehdottavat TES-
joustojen täysimittaista käyttöönottoa. Tällöin tarvitaan myös toimintakykyisempää
edunvalvontakoneistoa työntekijöiden puolella. Paikalliselle toiminnalle ammattiosas-
tossa ja työpaikalla voisi panna vauhtia myös sopimustoiminnan kautta, jos työehto-
sopimus ”pakottaisi” paikalliseen sopimiseen konkreettisesta ja kaikille tärkeästä asi-
asta, kuten osasta palkankorotusta. Asiaan sisältyy myös ongelmia, kuten muistetaan
joidenkin tulopoliittisten sopimusten työpaikkaerien jakamisesta. Mutta rohkaiseviakin
esimerkkejä on, kuten sopimustoimitsija totesi: ” Ruotsissa pienten työpaikkojen am-
mattiyhdistystoimintaa kiihottaa se, että työehtosopimuksessa osa palkankorotuksista
menee pottiin, jonka jaosta työpaikalla päättää paikallinen ammattiyhdistys ja työnan-
taja keskenään. Jos meilläkin tes-kierroksella esimerkiksi 0,2 prosenttia menisi työ-
paikan työntekijöiden päätettäväksi joissakin puitteissa, potin jako voisi tuoda uutta
intoa ammattiyhdistystoiminnalle, koska se olisi konkretiaa…Ja jos paikallista sopimi-
nen säädettäisiin tapahtuvaksi vain luottamusmiehen ja yrityksen välillä, niin työnan-
tajakin voisi edesauttaa luottamusmiesjärjestelmän toimintaa. Jos työaikakysymyk-
sissä esimerkiksi työaikapankin saisi sopia vaan yritys ja luottamusmies, niin lisään-
tyisi paine luottamusmiehen valitsemiseksi. ”
16 S A K – T U T K I M U S T I E T O 2 / 2 0 0 4

19. Aluetoimitsija totesi, että omia työehtosopimuksia pienille työpaikoille ei pidä tehdä:
”Mara-aloilla on kaikkein joustavimpia työehtosopimuksia. TES antaa työnantajalle
aikamoiset mahdollisuudet järjestellä niin työaikoja kuin muitakin, mutta näitä mah-
dollisuuksia työantajat eivät ole osanneet käyttää.”
2.4 Viestiä ay-liikkeen päättäville elimille
Sekä haastatelluille työntekijöille että työnantajan edustajille annettiin mahdollisuus
lähettää viestiä SAK:laisen ay-liikkeen päättäjille. Tässä on lyhentämättömänä se, mi-
tä viestinä haastattelun lopuksi lausuttiin:
2A, työntekijä: ”Maailma menee niin nopeasti eteenpäin, koulutusta tarvitaan enem-
män. Täällä on muuttunut kaikki, pitää käyttää tietokoneita ja kaikenlaista. Koulutus
on yksi asia mitä minä haluaisin saada ammattiliitosta. Sitten jos joku voisi auttaa
meitä tässä työaika-asiassa, että työtehtävät saisi tehdyksi 7,5 tunnissa, mikä on työ-
sopimuksen mukainen työaikani. Ei oikeastaan muuta, kaikki muu on oikeastaan ok.
Paitsi palkka.”
2A, työnantajan edustaja: ” Tottakai ihan samaan tyyliin kuin tähänkin asti pitää am-
mattiliittojen olla työntekijöiden puolella. Kaikkihan ovat työntekijöitä, vaikka olisivat
esimiesasemassakin. Kunnon työolot ja palkka - ja naisille ja miehille tasapalkka.
Meidänkin alallamme palkka heittää sukupuolen mukaan. Ravintola-alallekin pitäisi
saada lisää pysyvää henkilökuntaa. Tärkeätä on myös turvata, että nämä pienet toi-
mipisteet olisivat kannattavia, että pystyisivät maksamaan kunnon palkan.”
2B, työntekijä: ” Alan arvostus on edelleen liian alhaalla palkkatasolla mitattuna.
Kaikki muut liitot vaativat itselleen palkankorotuksia jatkuvasti. Minäkin olen ollut 25
vuotta alalla ja tienaan 8,50 € tunti, ja siitä vero pois. En usko, että mikään muu am-
mattiala on vastaavalla tasolla tämän työkokemuksen jälkeen. Siis olennaiseksi ky-
symykseksi ammattiyhdistysliikkeelle näen alan palkkauksen nostamisen, sitä myö-
ten tulevat muutkin osatekijät mukaan.”
2B, työnantajan edustaja: ”Lähinnä olen ammattiliitossa ihan vaan työttömyysturvan
takia, että täytyy koputtaa puuta, mutta tähän mennessä en ole tarvinnut palveluita
ammattiliitolta koskaan. Kuuluin aikaisemmin HRHL:oon ja oli siinä ja siinä kun vaih-
doin liittoa (Kaupan alan esimiehet), että olisinko liittynyt tähän yksityisten työttö-
myyskassaan, koska työttömyysturva on se mitä olen tähän mennessä liitolta tarvin-
nut. Terveisinä voisin sanoa, että palkat on ihan väärästä päästä. Kun kuuntelee mitä
palkkoja ihmiset saa esim. tuolla Nokian linjalla ilman mitään koulutusta, niin kyllä
meidän palkat ovat aika surkeassa jamassa. Toivottavasti SAK:n johto pitää meidän
puoliamme, ettei rupea päättäjät pistämään ravintoloita kiinni ja kieltolakia uudestaan
Suomeen, että me saisimme töitä tehdä edelleenkin.” (Haastattelu tehtiin ennen kuin
oli tieto alkoholiveron alennuksesta.)
2C, työntekijä: ”Ei minulla ole oikeastaan mitään sellaista, että aina kun liitosta kysyy
jotain ja tarvitsee johonkin kysymykseen vastausta, niin aina sen saa. Kaikki on ihan
ok.”
2C, työnantaja (syntyperältään italialainen): ”SAK on toiminut erittäin hyvin, toivotan
kaikille hyvää.”
S A K – T U T K I M U S T I E T O 2 / 2 0 0 4 17

20. 2D, työntekijä: ”Kyllä mä luulen, että (ay-liike) on tarpeellinen, en ole ajatellut tuollai-
sia ollenkaan.”
2D, työnantajan edustaja: ”Ei oikeastaan. Minä olen hirveän heikosti seurannut mitä
SAK:ssa yleensä tapahtuu. Tottakai uutisissa ne on joka toinen päivä, jossain yhtey-
dessä mainitaan, mutta esim. hotelli- ja ravintola-ala, niin minusta se liitto on aina
toiminut hyvin, ehkä ne on vähän turhan lepsuja olleet jossain vaiheessa.”
2E, työntekijä: ” No, ei tule mieleen ainakaan mitään.”
2E, työnantaja: ” En pysty suoralta kädeltä mitään sellaista sanomaan… tietysti tuo
verotuspuoli, siinä voisi olla jämäkkyyttä enemmän: Vähän järkevämmäksi pienyritys-
ten verotusta. Sehän olisi paljon, mutta en tiedä miten siihen pystytään vaikutta-
maan.”
2F, työntekijät: ”Ei ehkä näistä isommista asioista tule mitään mieleen, mutta muistan
viime joulun tienoilla oli Uusimaassa, että on PAM:n pikkujoulut ja ajattelin, että aha,
en ole ikinä ollut missään isommassa kokouksessa, että koskeekohan se kaikkia
PAM:n jäseniä? Sitä jäin miettimään, että onkohan tuollaisia yhteisiä tapaamisia
useinkin? Liiton lehti tulee kotiin ja on aika hyvä.”
2F, työnantajan edustaja: ”Ei ole mitään.”
18 S A K – T U T K I M U S T I E T O 2 / 2 0 0 4

21. 3 Elintarviketeollisuus
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry. on elintarvike- ja nautintoaineteollisuuden
aloilla työskentelevien työntekijöiden ammattiliitto, jossa on jäseniä noin 41000. Liitto
on naisvaltainen, jäsenistä on naisia 60 %. Järjestäytymisprosentti alalla on noin 90.
Alalla on työpaikkoja noin 2400, joista alle kymmenen henkilöä työllistäviä on noin
1700, joukossa tosin tuntuva joukko pelkästään omistajansa työllistäviä. Alle kymme-
nen työntekijän työpaikkoja on näin laskien 70 prosenttia alan toimipaikoista. Liitolla
on työehtosopimuksia leipä-, liha-, maidonjalostus-, panimo- ja teollisuuden aloille,
siis viidellä alalla Elintarviketeollisuusliitto ry:n kanssa, joka ei ole työnantajakeskus-
järjestöjen jäsen.
3.1 Työpaikat
Katso myös liitetaulukko sivulla 22.
Tämän tutkimuksen elintarviketeollisuuden työpaikoista kaksi oli leipomoalalla, kaksi
teollisuuden sopimuksen piirissä ja yksi liha-alalla. Suurimmassa työpaikassa oli
töissä 10 henkilöä (liitetaulukon työpaikka 3A), mukaan lukien pääomistaja ja kaksi
perheenjäsentä ja suunnilleen saman kokoinen oli seuraavaksi suurin (3B), jossa
pääomistajan lisäksi oli töissä kolme perheenjäsentä ja viisi kokopäiväistä ja yksi
osa-aikainen palkollinen.
Leipomoalan yritykset olivat suunnilleen saman kokoisia: toisessa (3D) oli työssä
kaksi omistajaa, kolme kokoaikaista ja neljä osa-aikaista. Toisessa (3C) oli omistajan
lisäksi neljä kokopäiväistä ja kolme osapäiväistä työntekijää. Osa molempien työpaik-
kojen työntekijöistä työskenteli myjinä ja oli näin PAMin sopimuksen piirissä myymä-
lä-kahviossa.
Pienimmässä (3E) teollisuuden sopimusalan yrityksessä oli viisi työntekijää pääomis-
taja mukaan lukien. Yksi ihminen oli töissä samoissa tiloissa omalla toiminimellään.
Työntekijät pitivät työpaikkaansa hyvänä tai kohtalaisena. Näin kuvaa pienimmän
(3E) työpaikan työntekijä työpaikkaansa, jota pitää mukiinmenevänä: ”Olen ollut ison
firman siivoushommissa, se on aika iso, tai siis alihankkijan palveluksessa, mutta kui-
tenkin. Itse asiassa minulle se on ihan sama, minulle ei ole työpaikan koolla väliä.
Tässä kun ollaan vain samojen naamojen kanssa, sitä oppii lukemaan toisen ajatuk-
set, että hommien luistamisen kannalta se on hyvä.”
Yksittäiset työnantajat ottavat yhteyttä SEL:n toimistoihin työehtosopomuksen sovel-
tamisasioissa. Liiton neuvot eivät olleet tuntemattomia myöskään tutkimuksen koh-
teena olleilla työpaikoilla. Liiton toimitsija: ”Varsinkin palkanlaskijat kyselevät alan
työehtosopimusmääräyksiä ja kyllä me on annettu neuvontaa työnantajalle, koska
työntekijöiden asioista on kysymys. Tilitoimistot soittavat paljon; meitä on ilmeisesti
helpompi lähestyä kuin työnantajajärjestöä. Varmaan käyttävät myös meidän
kotisivuja hyväkseen.”
S A K – T U T K I M U S T I E T O 2 / 2 0 0 4 19

22. Työtä itsenäisesti ja tiimeissä
Työn organisoinnin yleisperiaate oli nykykielen ilmaisuin tiimimäisyys. Tosin työn or-
ganisoimistapa ja henkilökohtainen vastuunotto lienee ollut käytäntö aina pienillä
työpaikoilla.
Työorganisaatiota ja työntekijän laajaa henkilökohtaista vastuuta leipomossa (3C)
kuvasi omistaja näin: ”Meillä on tavallaan tiimimäistä. Meitä ei ole kovin monta ja me
olemme oikeastaan kaikki eri aikaan täällä. Kaksi ihmistä on yötyössä ja päivällä ol-
laan jakautuneina myymälään, leipomoon, pakkaamoon ja konttoriin. Me ollaan vä-
hän kuin eri osastoilla, yksi henkilö kussakin. Keskenäänhän meidän on pakko toimia.
Hirveen hyvin menee, ei ole mitään ongelmia.” Leipuri samalta työpaikalta vahvisti: ”
Minulla on kokemuksia isommista ja pienemmistä. Kyllä tämä pienempi leipomo on
minulle ominta alaa. Tämä on paljon vaihtelevampaa työtä, johon pystyy itse vaikut-
tamaan. Isoissa ollaan jäykemmässä systeemissä.”
Sama henki vallitsi toisessa leipomossa (3D), jossa leipuri ja työpaikan luottamus-
mies vahvisti: ”Sanotaanko näin, että pienessä työpaikassa on etuna se, että joutuu
tekemään monipuolisesti hommia kun taas isommassa paikassa on enemmän sa-
manlaista linjatyötä. Tässä mielessä pienempi on parempi.”
Toisella työpaikalla (3B) kuvasi työntekijä työn organisointia ja työnteon sujuvuutta
näin: ”Isäntä omistaa firmasta puolet ja pojat suunnilleen toisen puolen. Isännän
vahva ote pikkuisen näkyy, mutta kumminkin menee aika letkeästi. Molemmin puo-
lin.” Ja mainittu isäntä puolestaan työn tiimimäisyydestä: ”Kun on pienestä yritykses-
tä kyse, kaikki ovat sitoutuneet tekemään. On tehty selväksi, että täällä ei ole mitään
yhtä työtä, vaan toimitaan vähän kuin palokunta, että mikä on tekemättä ja tärkeää,
se tehdään joko yhdessä, yksin tai erikseen. Mutta selvää on, että eihän lähettämön
pojat osaa itse tuotetta tehdä, mutta on sellaisia asioita, jotka tehdään yhdessä kun
tarve vaatii.” Myös tällä työpaikalla oli yhteinen näkemys työn vaatimasta sitoutunei-
suudesta ja sujuvuuden tarpeesta.
Itseohjautuvuudesta kertoi työnantaja teollisuuden (3A) työpaikalla: ” Kun on hyvä
henkilöstö, työt osataan tehdä itsenäisesti. Työtavat ovat aina samanlaiset.. Van-
hemmat neuvovat nuorempiaan. Meillä pystytään päiväkausiksi jättämään firma, ettei
siellä tarvitse olla ketään… Tämä on hyvin itseohjautuvaa, työntekijät ovat täysiä lop-
putuotteemme tekijöitä. Ei siinä tarvitse neuvoa.”
Työn sujuvuudesta saman työpaikan työntekijä: ”Kantapääkokemuksella näkee missä
on tekemistä. Kun on kauan ollut töissä, niin tehtävää löytää. Jos ruiskuttaminen lop-
puu, ihan varmasti on muuta, mitä voi ruveta pakkaamaan. Ei useinkaan tarvitse ke-
nenkään sanoa mitään.”
Kaikkein pienimmän (3E) työpaikan työntekijä kuvasi kiirettä, joka johtuu pienestä
työntekijämäärästä ja henkilövaihdoksista: ” Tällä on niin vähän porukkaa, että peri-
aatteessa kaikkien on toimittava kimpassa, eihän tämä muuten onnistu. Jos yksi koh-
ta tökkii, se kostautuu kaikille. Vaikka yksi ihminen tekee tiettyä hommaa, kaikki ovat
kuitenkin ketjussa. Kun tulee uusi työntekijä, menee kuukausia ennen kuin hän on
edes osan oppinut. Kesä oli tosi kiireinen lomien ja lomittajien takia. Mutta kait se on
ihan yleistä, että on vain minimimiehitys.”
20 S A K – T U T K I M U S T I E T O 2 / 2 0 0 4

23. Työnantajat kuvasivat vaihtuvuutta työpaikoilla pieneksi. Kahdessa yrityyksessä oli
vuoden aikana vaihtunut työntekijöitä, ja kolme käytti työvoimakapeikkojen hoitami-
seen tilapäisesti työhön kutsuttavia tai tilapäistyövoimaa. .Pisimmän työsuhteen (3A)
kesto on ollut 17 vuotta. Työvoiman saatavuutta pienimmän työpaikan (3E) työnanta-
ja kuvasi näin: ”Sanoisinko, että kyllä ehdokkaita on. Keväällä oli vähän huonommin,
mutta syksyllä saatiin ihan hyvä ehdokkaat. Tällaiselle alalle ei ole jonossa henkilös-
töä, joka osaisi työt. Riittääkin, että on muuten reipas ja omaksuva; nämä ovat ihan
yksinkertaisia asioita.”
3.2 Edunvalvonta
Varsinaisia työehtosopimuksen tulkintaongelmia ei noussut esiin. Työajoista oli kui-
tenkin keskusteltu useammallakin työpaikalla, ja näiltä osin oli tehty TES:n rajoja hi-
povia paikallisia järjestelyjä. Työpaikka 3E, työnantaja: ”Meillä tuolla pakkausosasto-
puolella on ollut ongelmana, kun siellä kolmelta lopetetaan. Hommia ei ole jätetty
ihan kesken, mutta meillä olisi tarkoitus, että työajassa voi olla liukumaa. Ongelmana
on se, että jonain päivänä ei ole hommia koko päiväksi ja sitten ihmetellään. Siivous-
työtä aina riittää, seuraava päivä voikin olla kiireinen. Se on asiakkaista kiinni, tämä
on aika lyhytjänteistä. Yksi soitto voi muuttaa koko päivän rytmin. Ei puhuta kuiten-
kaan mistään suurista siirtymistä, että jos joutuu olemaan neljään, ja seuraavana päi-
vänä voi lähteä aikaisemmin. Tällaista liukuvuutta olen uusilta työntekijöiltä kysynyt.
Tällaista voi sopia, ainakin minulle ilmoitettiin.”
Saman paikan työntekijä: ”Palkoissa he ainakin väittävät, että ne ovat yli taulukko-
palkkojen. Pekkasethan meiltä otettiin pois. Työaikaa lyhennettiin puoli tuntia. Mulle
ne pekkaset ovat aivan samantekeviä, koska niiden pitäminen olisi kuitenkin näin
pienessä paikassa hankalaa. Minun mielestä me ollaan periaatteessa aika normaa-
lissa tilanteessa. Nykyaikana ei kai ihan hirveesti voida mennä överiksi työnantaja-
puolella eikä työntekijätkään.”
S A K – T U T K I M U S T I E T O 2 / 2 0 0 4 21

24. SEL Työntekijöiden Työnantajan Koko alallaan Työsuhde- Työaika- ja Yhteistoiminnan Työntekijöiden TES- Koulutus ja
järjestäytymi- järjestäyty- etuudet paikallinen muodot (työnantaja- yhteistoiminta ja tuntemus tiedonsaanti
nen minen sopiminen työntekijät) organisoituminen
3A 2 YTK, muista ei ETL. Pieni (?), 7 + 3 Palkat TES:in Yksi vuoro, henk. Työpaikkapalavereita Työpaikkapalavereiden TES vaikea. Hygieniapassi
Kommandiittiyhtiö. tietoa. perheenjäs. mukaan mukaan tai kohtainen osa- tarpeen mukaan, suora yhteydessä, ei muuten. melkein kaikilla.
Ei luettuna. vähän yli. aikasopimus 1 henk.koht. yhteys
luottamusmiestä. Tj. kpl. toimitusjohtajaan.
3B 5 SEL. ETL. Pieni, 8,5 työntekijää Palkat yli TES:in, 7,5 tunnin Aamupalaveri kerran Työntekijöistä 3 osa- TES selkeä. Ammatillista, esim.
Osakeyhtiö. + toimitusjohtaja (0,5 henkilökunta- työaika, viikossa. omistajia ja loput 5 hygieniapassit
Ei tilap. alennus liukuman tuotantopaikkakunnalla kaikilla, liiton lehti ja
luottamusmiestä. työhonkutsuttava). tuotteille. tasoitusaika 1 ja päämarkkina-alueella, tiedotteet.
viikko. ei säännönmukaista
yhteydenpitoa.
3C 1 YTK, muista ei Leipuriliitto (Toimitusjohtaja+) 4 Palkat 2:lle TES- 2 yötyössä (100% Palaverointia työn TES ei aina Radio, tv, lehdet.
Osakeyhtiö. tietoa. (ETL). kokopäiv., 3 osa-aik. taulukon mu- tunnit). ohessa. selkeä.
Ei = yht. 7. kaan, muut yli.
luottamusmiestä.
3D SEL ja PAM, ETL. Pieni, 7 työntekijää Palkat TES:in 7,5 tunnin Palaverointia työn Keskusteluja työn TES selkeä. Elintae, soitot
Osakeyhtiö. luottamusmies (3 kokoaik., 4 osa- mukaan. työaika. ohessa. ohessa. aluetoimistoon,
Luottamusmies. SEL:ssä. aik.). palvelu liitosta
hyvää.
3E PAM 1, SEL 2, Yrittäjäyhd. Keskisuuri 1 + 4 Palkat TES:in 7,5 tunnin Satunnaisia palavereita. Ei ole, työehtoasiat TES on Hygieniapassi
Osakeyhtiö. (YTK 1). työntekijää ja yksi mukaan, ehkä työaika, jossa henk.kohtaisesti vaikeaa omalla ajalla.
Ei toiminimellä. vähän yli. paikallista toimitusjohtajan kanssa. kieltä. PAM-lehti ja
luottamusmiestä. liukumaa. Jäsenmaksut itse, ei tiedotteet.
työnantajaperintää.

25. 3.3 Järjestäytyminen ja työntekijöiden yhteistoiminta
Järjestäytymisen taso vaihtelee
Työpaikoista, joissa ei tunnistettu lainkaan järjestäytyneitä työntekijöitä, toinen oli
suuressa kaupungissa (3C) ja toinen pienellä paikkakunnalla (3A). Työpaikat, joissa
oltiin valtaosaltaan järjestäydytty, kaksi oli keskisuuressa kaupungissa ja yksi suures-
sa.
Järjestäytyminen oli SELnkin kentässä tapahtunut yleensä aikaisemmin, edellisessä
työpaikassa. Eli kuten asian ilmaisi leipomon (3D) luottamusmies: ”Kun menin en-
simmäisen kerran leipomoon töihin, tuntui olevan sieltä puolelta itsestäänselvyys, että
liitytään liittoon.”
Pienimmän työpaikan (3E) työntekijä totesi omasta järjestäytymisestään ja suhtees-
taan liittoon työpakalla, jossa työntekijöistä kaksi oli SEL:n jäseniä, yksi PAMin jäsen
ja kaksi ns. Loimaan kassassa.: ”Jos jostain asiasta jotain tietoa haluat, niin joku po-
rukasta ottaa liittoon yhteyttä ja pyytää materiaalia. Kyllä se on itse hoidettava. Koska
jokainen pääsääntöisesti käy duunissa säännöllisesti , sinulla on se takaturva liitossa.
Kun on järjestäytymisvapaus, on ainakin jotain, minkä työntekijä voi ihan itse päät-
tää.”
Omasta järjestäytymisestään ja tiestään Loimaan kassan jäseneksi kertoi keski-
ikäinen naistyöntekijä (3A): ”Kuuluin aikoinaan Elintarvikeliittoon ja jäin työttömäksi.
Tein kahta työtä. Kävin motellia siivoamassa ja huoltoaseman siivoojan apulaisena
tein sen lomat. Nehän lopetti työttömyyskorvauksen, kun tein 3 tuntia päivässä, mut-
ta tein kuitenkin työtä. Minusta kyllä on väärin, että joka yrittää vähänkin, siltä otetaan
vähäisetkin pois. Siitä suutuin niin paljon Elintarvikeliittoon, että päätin, etten sinne
maksa penniäkään ja sitten olin jonkun aikaa kuulumatta minnekään. Mutta kun tuli
tämä Loimaa, niin liityin siihen. Olen aika kauan ollut siinä. ” (Kyseisenä aikana ei il-
meisesti ollut sellaista soviteltua päivärahaa, joka on nyt olemassa – tutkijan huom.).
Myös toinen ei-järjestäytynyt työntekijä (3C) oli aikaisemmin työhistoriassaan ollut
SEL:n jäsen.
Järjestäytymisestä totesi liiton työntekijä: ”Kyllä se enemmänkin on ongelma. Ensin-
näkin pienille työpaikoille on vaikea luoda yhteyksiä, vaikka me ollaan pyritty luomaan
kattava luottamus- tai yhdysmiesverkosto ja sitä kautta järjestäytymistä edesautta-
maan. Mutta järjestäytymisessä on se pelko. Monesti perheyrityksessä ei katsota
suopealla silmällä liiton yhteydenottoa. Ongelma on aina, miten työntekijät tavoittaa.
Sanotaan näin, että järjestäytymisen aste paremminkin heikkenee kuin paranee.”
Luottamusmiehet haussa
Yhdellä leipomoalan työpaikalla (3D) oli luottamusmies. Hän oli ollut yhteydessä alue-
toimistoon ”Olen joskus soittanut ja kysynyt ja käynyt paikan päällä, tuttu paikka. Kyl-
lä sieltä on yleensä saanut helposti selvityksen tai jos ei sillä hetkellä, niin sitten asiaa
on kyllä selvitelty.”
Työsuojeluvaltuutettuja ei työpaikoilla ollut.
S A K – T U T K I M U S T I E T O 2 / 2 0 0 4 23

26. Työpaikkojen luottamus- ja yhdysmiesverkoston arvioi liiton toimitsija kattavan noin
70 prosenttia pienistäkin työpaikoista. Tässä aineistossa määrä oli selvästi pienempi,
kaksi viidestä. Ilmeistä on kuitenkin, että työpaikoilla, jossa järjestäytyminen kulkee
yksiselitteisesti SEL:iin, myös verkostoituminen liittoon on säännönmukaisempaa.
Luottamusmies- ja yhdysmiestoiminnasta totesi liiton toimitsija: ”Jos ei ole saatu luot-
tamusmiestä, niin me on kuitenkin pyritty saamaan yhdysmies. Saadaan työpaikka
kuitenkin meidän postituksemme piiriin, saadaan aineistoa lähtemään ja sillä lailla pi-
detään yhteyksiä. Mutta aina valitaan luottamusmies jos vaan mahdollista. Luotta-
musmiehellä on aivan toisenlainen suoja kuin yhdysmiehillä. Jonkintasoinen yhteys
toimii 70 prosenttiin työpaikoista. Se nyt on arvio, voi olla vähän alakanttiin arvioitu,
mutta sanoisin, ettei se kauas siitä mene.”
Aluetoimitsijan kokemusten mukaan henkilösuhteet pienissä yhteisöissä eivät aina
ole helpot, ja siksi pienillä työpaikoilla on ”hyvin vähän luottamusmiehiä, että siellä on
jos sanotaan, että on 80 työpaikkaa, niin korkeintaan kymmenessä on luottamusmies
tai valtuutettu. Me on lähdetty siitä, että on helpompaa hoitaa edunvalvonta työpaikan
ulkopuolelta toimitsijavetoisesti. Pienten työpaikkojen ihmissuhteet ovat monesti hy-
vin hankalia. Halukkaita luottamusmiehiä kyllä olisi ja varmaan saataisiin valittua lä-
hes joka paikkaan, mutta me ei pystytä tavallaan suojaamaan luottamusmiestä, vaik-
ka lait ja kaikki muut on olemassa, koska totuus on kuitenkin se, että jos isäntä on
hankala ja työpaikalla 4 – 5 ihmistä, yleensä siinä käy niin, että se valittu ihminen siel-
tä lähtee itse pois.”
Yhteenvetoa ja suosituksia
Liittorajaongelmia joudutaan käymään läpi joskus PAMin ja laitoshuollon osalta
Metalliliiton kanssa. Keskustoimiston toimitsija: ”Jos se on elintarvikealan itsenäinen
yritys, niin vaikka se toimisi kaupan sisällä, niin ei siinä ole ongelmia. Mutta sitten voi
tulla tällaisia rajakysymyksiä kuten kaupan paistopisteet, jotka ovat kaupan omistuk-
sessa, mutta tekevät kuitenkin selvästi meidän työehtosopimuksen mukaisia töitä.
Toinen tapaus on yrityksen ulosmyynti, joissa yleensä olemme lähteneet siitä, että
kesken sopimuskauden ei ole lähdetty sopimus- ja liittorajoja muuttamaan. Tämä asia
koskettaa enemmänkin isoja yrityksiä ei niinkään pieniä. Semmoista on tietenkin, että
ihminen ei kovin herkästi vaihda liittoa niin kuin sääntöjen mukaan pitäisi tapahtua
syystä tai toisesta. Aina ei järjestäydytä sille sopimusalalle millä työskentelee.”
Liittorajaongelmia tuottavat siis muun muassa yrityskaupat. Asian tuomien ongelmien
hoidosta totesi aluetoimitsija: ”… mutta kuitenkin välit työmailla pelaa. Kuului mihin
liittoon hyvänsä, asiat hoidetaan ja luottamusmiehiäkin valitaan yhdessä ja sillä lailla
elämä on kunnossa.”
Työehtosopimustoimintaa tulisi keskittää liitolle, mutta työttömyyskassa voisi olla kes-
kusjärjestöläheistä. Asiasta totesi liiton toimitsija: ” Ainakin liitot ja keskusjärjestö voi-
sivat täsmentää tätä työnjakoa. SAK:n pitäisi tuottaa asiantuntijapalveluita ja tausta-
aineistoa ja liitot hoitaisivat itse tämän edunvalvonnan. Näin minä näkisin tämän, että
päällekkäisyyksiltä vältyttäisiin. Näkisin järkevänä sen, että keskusjärjestössä olevat
liitot perustaisivat SAK:n alla olevan työttömyyskassan, eli olisi vain SAK:n työttö-
myyskassa. Se olisi hyvä vastavoima Loimaan kassan houkutuksille pätkätyöläisten-
kin joukossa. Liitot hoitaisivat edunvalvontaa. Voitaisiin saada rationalisointihyötyä ja
tehokkuutta ja kilpailukykyäkin. Työttömyyskassan jäsenmaksu olisi varmaan saman
suuruinen kaikille.”
24 S A K – T U T K I M U S T I E T O 2 / 2 0 0 4

27. Loimaan kassa on aktivoinut toimintaansa myös SEL:n järjestäytymiskentässä, ja
saanut toisinaan pieten työnantajien tuen. Liiton toimitsija: ” Pienillä työpaikoilla on
työntekijöitä, jotka eivät halua paljastaa järjestäytymistään ammattiyhdistysliikkee-
seen. On käynyt ilmi, että työnantajat pyrkivät värväämään heitä Loimaan kassan jä-
seneksi. Tämä on justiinsa näitä pienten työpaikkojen juttuja. Tilaavat esitteen ja ja-
kavat työntekijöille ja sanovat, että ei ole pakko järjestäytyä ammattiliittoon, vaan työt-
tömyysturvan voi hankkia pelkällä kassan jäsenyydellä. Tietenkin Loimaan kassakin
tarkastelee tätä elinkeinorakennetta ja lähestyy nimenomaan pieniä tai keskisuuria
työnantajia.”
Liitto on vastikään ottanut käyttöön opiskelijajäsenyyden. Sen odotetaan tasoittavan
tietä ay-jäsenyyteen, liitontoimitsijan sanoin: ”Jos järjestäytyminen lähtee aivan tuolta
ammatillisista oppilaitoksista saakka, niin asia on kuten pitääkin.”Ja samasta asiasta
liiton aluetoimitsija: ”Kun me saatiin liittoon opiskelijajäsenyys ja kierretään ammat-
tioppilaitoksia yhä enemmän, niin uskoisin, että järjestäytyminen paranee… kun koulu
loppuu ja menee töihin, niin sieltä tulee aina niitä, että olisi pitänyt liittyä ja olis kan-
nattanut liittyä, mutta ei ole kuitenkaan liitytty. Nyt siitä on meidänkin liitossa tehty
helppoa, opiskelijajäseniä on tullut ja minä uskon, että kun ne tulee jo oppilaitoksessa
jäseneksi, ne pysyy matkassa mukana koko ajan ja tilanne paranee.”
Liitto on tätä kirjoitettaessa helmikuussa 2004 käynnistämässä jäsenhankintakam-
panjaa, jossa aluksi kartoitetaan työpaikoittain järjestäytymättömät työntekijät. Liitto
tekee materiaalin, jota aktiivit jakavat työpaikalla järjestäytymättömille, pyrkien saa-
maan aikaan liittymislomakkeen täyttämisen välittömästi. Kampanjalla on hyvät edel-
lytykset toimia työpaikalla, jossa jo on aktiivijäseniä. Tässä tutkimuksessa tämän-
tyyppisiä työpaikkoja oli yksi (3D).
Jäsenten tavoitettavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota edelleenkin. Nykyjärjes-
telyä vastuualueellaan kuvasi aluetoimitsija näin: ” Arvioisin, että me tavoitetaan mei-
dän potentiaalisesta jäsenistöstä 85 – 90 %. Meillä on olemassa yhteydenpitomuoto-
na kuukausiposti, jota lähetetään yhdyshenkilöille ja sen lisäksi taloihin, missä ei ole
mitään kontakteja. Osasto hoitaa jakelun joko ihan käsipelillä tai postin kautta.” Tä-
män tutkimuksen työpaikoilla kiinteää yhteydenpitoa tuli vastaan edelläkuvattua vä-
hemmän. Tosin kaikkia työntekijöitä ei haastateltu esim. kotiin tulevasta liiton tai alue-
järjestön aineistosta.
Painopisteen liiton järjestämistoimissa tulisi aluetoimitsijan mielestä olla pienillä työ-
paikoilla, koska isoilla on jo organisaatio ja ay-perinteitä: ”Minä en usko, että isoilla
työpaikoilla mitään ratkaisevaa tapahtuu järjestäytymisen suhteen. Se on nämä pie-
net, mistä meidän pitäisi pystyä pitämään huolta.”
Aluetoimitsija näki ay-liikkeen resurssien – niin liiton, aluejärjestöjen kuin ammatti-
osastojenkin - suuntaamisen työpaikkojen välittömään käyttöön kaikkein tärkeim-
mäksi: ”Minun mielestäni ammattiyhdistysliikkeen perustehtävä on turvata jäsentensä
oikeudet ja työpaikoilla. Ei ole itsetarkoitus, että ammattiliitto tai ammattiosasto pitää
kauheata omaisuutta pankkitilillä tai sijoitettuna, vaan pitäisi palata siihen perintei-
seen työtapaan ja miettiä oikeasti, mikä on meidän tarkoitus ja miksi me ollaan ole-
massa. Talous- ja virkamiespuoli ja kaikenlainen organisaatio on kasvanut ja sinne
uppoaa kauheasti rahaa. Välillä tuntuu, että on kauheasti suunnitelmia, seminaareja
ja kaiken näköistä muuta, mutta itse siihen työhön, että mennään sinne työpaikalle,
S A K – T U T K I M U S T I E T O 2 / 2 0 0 4 25

28. otetaan ne ihmiset tavallaan syleilyyn ja hoidetaan niiden asiat - oli ne sitten isoja tai
pieniä - niin siihen pitäisi panostaa entistä enemmän.”
Liiton toimitsija esitti edunvalvonnan konsultiksi työpaikalle liiton toimitsijaa: ”On esi-
tetty ajatuksia, että voisi olla yhteinen ammattiosaston luottamusmies pienille työpai-
koille, mutta työnantajat pystyvät helposti vetoamaan liikesalaisuuteen. Tässä tapa-
uksessa minä lähtisin sellaisesta edunvalvonta-ajattelusta, että jos työntekijät halua-
vat nimetä luottamusmiehen, liiton toimitsija voisi olla sen työpaikan luottamusmies ja
hänellä olisi tietysti salassapitovelvollisuus, kun on kyse liikesalaisuuksista tai tämän
tyyppisistä asioista. Pienessä työpaikassa on juuri se ongelma, kun isäntä ja emäntä
ovat niin likellä, että tahtoo rohkeuskin loppua.”
Samoilla linjoilla ay-toimitsijaverkon tihentämisestä nimenomaan työpaikoilla oli alue-
toimitsija: ”Järkevin tapa huolehtia pienten työpaikkojen edunvalvonnasta olisi se, että
aluesihteeri tai aluetoimiston työntekijä tai ammattiosaston yhteinen työntekijä palkat-
taisiin huolehtimaan niistä, koska alueellinen luottamusmiesmalli ei toimi. Kilpaileva
yritys ei naapurissa valittua luottamusmiestä tontilleen päästä. Monta kertaa ammat-
tiosaston puheenjohtajat ovat isojen talojen luottamusmiehiä, joilla on vapautusta ja
olisi aikaa, mutta ovat palkkasuhteessa eri yrityksiin eikä heitä päästetä toisten sopi-
muksia tonkimaan.”
Luottamusmiesten tietotekniikkaosaamista tulee myös kehittää. Liiton toimitsija totesi,
että: ”kyllä sähköposti- tai internetyhteys pitäisi ehdottomasti saada luottamusmies-
ten ja yhdysmiesten arsenaaliksi, että pystyisi ainakin työpaikoilla käyttämään sitä ai-
van vapaasti, mutta tietosuoja säilyttäen. Isoilla työpaikoillahan sähköposti kuuluu au-
tomaattisesti luottamusmiehen työkaluihin, mutta pienillä työpaikoilla tilanne on aivan
erilainen. Aina ei ole edes koppia, missä säilyttää tavaroita, puhumattakaan tietoko-
neista. Verkkojen etuhan perinteiseen lehteenkin nähden on se, että se on
kaksisuuntainen, että on mahdollisuus saada palaute ja ottaa kantaa viesteihin.
Toimitsijan työnkuva on muuttumassa. Kiljavan opistossa kehitellään erilaisia
kursseja, jotka perustuvat virtuaaliyhteydenpitoon ja monitaitoisuuteen, koska
perinteinen toimitsijatyö ei enää riitä. Pitää olla monitaitoinen työntekijä. Kyllä minä
uskon, että siihen suuntaan kehitys kulkee ja näin myös koulutus täytyy suunnata.”
Luottamusmiessopimus kaipaisi myös koulutuksen osalta kehittämistä. Liiton
toimitsija: ”Ainakin nämä koulutus- ja luottamusmiessopimukset pitäisi uudistaa siten,
että edunvalvontatoiminta helpottuisi pienillä työpaikoilla, ja ihmiset kokisivat sen
turvan, minkä ammattiyhdistysliike antaa. Keskusjärjestöjen pitäisi tuottaa tausta-
aineistoa, joka tukisi tämän tyyppistä toimintaa ja tutkimustoimintaa:”
Toimihenkilötöitä valuu työntekijöille ja perinteiset rajat hämärtyvät myös elintarvike-
teollisuudessa. Kehityksen suunnasta totesi liiton toimitsija: ”Hyvin paljon perinteisiä
toimihenkilötöitä on siirtynyt työntekijöille ja moderni tekniikkaa saattaa tätä vielä ny-
kyisestäkin vauhdittaa. Toisaalta taas työnjohtoporrasta, joka nyt luetaan toimihenki-
löihin, on vapautettu: on tämmöisiä itseohjautuvia ryhmiä ja sentyyppistä tuotantora-
kennetta, että jää näitä väliportaita pois. Tässä elintarviketeollisuuden kokonaisuu-
dessa yli johto, suunnittelutehtävät jne. kasvat. Väliryhmät ehkä supistuvat. Elintarvi-
ketyöntekijöiden osuus ainakin suhteessa kokonaisuuteen kasvaa, vaikka väki ei vält-
tämättä lisäänny.” Tuotannon dynamiikkaa ohjaa myös ammattiliittotasolla työntekijä-
ja toimihenkilöjärjestöjä lähemmäs toisiaan, joten hyvin perusteltua on piirtää myös
liittorajoja uudelleen.
26 S A K – T U T K I M U S T I E T O 2 / 2 0 0 4

29. Sopimus- ja lainmuutoksilla voitaisiin aivan ratkaisevalla tavalla parantaa pienten työ-
paikkojen edunvalvonnan tilaa. Tärkein on liiton kanneoikeus. Asian kiteytti aluetoi-
mitsija näin: ”Liiton pitäisi saada kanneoikeus ja yksilön halukkuus tai haluttomuus
hänen asiansa hoitamisesta pitäisi poistaa. Liiton pitäisi saada samanlaiset oikeudet
ja velvollisuudet kuin työsuojelupiirillä on, siis katsoa työajat, työaikakirjanpito ja se,
ovatko sopimukset kunnossa ja palkat sopimusten mukaiset. Jos me saisimme täm-
möisen kanneoikeuden ja yksilö ei tavallaan saisi enää itse päättää, haluaako hän rii-
dellä vai ei, ei tarvitsisi asettaa ihmistä semmoiseen asemaan, jossa hän joutuu miet-
timään, että onko töissä viikon ja isäntä savustaa hänet pihalle. Liiton työntekijän pi-
täisi voida todeta isännälle, että nyt nämä laitetaan maksuun ja antaa aikaa samalla
lailla kuin työsuojelupiirikin kaksi viikkoa hoitaa asia kuntoon. Jos asiaa ei hoideta,
sen jälkeen oikeuteen. Uskon, että tällä saataisiin aikaan tilanne, että pienten työ-
paikkojen ihmiset uskaltaisivat ilmoittaa ongelmat. Heidän ei tarvitsisi enää henkilö-
kohtaisesti laittaa itseään likoon.”
3.4 Viestiä ay-liikkeen päättäville elimille
Sekä haastatelluille työntekijöille että työnantajan edustajille annettiin mahdollisuus
lähettää viestiä SAK:laisen ay-liikkeen päättäjille. Tässä on lyhentämättömänä se, mi-
tä viestinä haastattelun lopuksi lausuttiin:
3A, työntekijä: ” En osaa tommoseen sanoo mitään. Ensinnäkin pitäisi pienipalkkaisia
muistaa enemmän. Minäkin ikäni tehnyt töitä. Tietysti kotona oleminen katkaisee ai-
na, mutta sillekin pitäisi laskee jotakin. Jos mie en oo tarvinnut yhteiskunnan mitään
apua, silloin kun olen ollut lasten kanssa kotona, niin ei siltä oo mitään mennytkään.
Että laskettaisiin sillekin eläkettä kun hoitaa lapset kotona, niin siitä tulisi edes jotakin.
Koska ei siinä mee hoitopaikkoja, ei siinä mee mitään. Niihin pitäisi kiinnittää enem-
män huomiota. Onhan paljon sellaisia naisia, jotka on menneet töihin sitten, kun lap-
set on menneet kouluun. Kyllä siitäkin pitäisi tähän eläke- ja näihin (jotain kertyä) ja
minusta liiton pitäisi sitä asiaa ainakin minusta hoitaa. Jos eläkkeeseen asti kykenen
tekemään töitä, niin päälle 600 euroa saa kuussa, niin on se aika pieni raha elää ny-
kymaailmassa.
3A työnantaja: ” Eipä mitään erikoista. Ihan mielenkiintoinen ja kiva yllätys, että näin
päinkin on, että työpaikalla käydään. Minusta juuri työntekijät ja työnantajat pitäisi aja-
tella samalla lailla. Silloin kun työnantajalla, yrityksellä menee hyvin, niin työntekijällä
riittää työtä. Nykyään on monellakin työntekijällä pelko työttömyydestä ja sellaisesta.
Avoin keskustelu on varmasti ihan omiaan parantamaan tätä, että uskalletaan tulla yli
rajojen, mikä on ihan positiivista. Tulen hyvin mielelläni keskustelemaan ja tapaa-
maan ammattiyhdistysväkeä. Ammattiyhdistysliike ja Ihalainen pitää työntekijöitten
puolta, niin kuin hänen pitääkin pitää. Kun me pienyrittäjät saataisi vielä äänemme
kuuluviin. Se minua kaikista eniten on näissä ammattiliitoissa ja näissä kaikissa työn-
antajaliitoissa mietityttää, että suuret ovat saaneet tehdä nämä päätökset ja me pie-
net, jotka työllistetään paljon, me ei tehdä päätöksiä. Meille vaan nuijitaan, mitä suu-
ret, monta kertaa valtiojohtoiset firmat, jotka ei vastaa sitten itse mistään, ovat päät-
täneet. Me pienyrittäjät kuitenkin, jotka vastaamme omaisuudellamme koko firmasta,
niin meidän on pakko kuunnella, mitä on sovittu. On hyvä, että tajutaan, että pie-
nemmät työnantajat työllistää yhä enemmän. Me haluttaisiin sitten tässä valtaa päät-
tää joistakin asioista. Ihalainen tekee hyvää työtä, kun pitää porukat leivässä. Me jat-
kuvasti joudutaan antamaan mm. maataloustukea maanviljelijöille. Me ei voida ostaa
S A K – T U T K I M U S T I E T O 2 / 2 0 0 4 27