SlideShare a Scribd company logo

Maaginen sana: käsipari - Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä

•
•
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
1 of 38
Download to read offline
MAAGINEN SANA: KÄSIPARI Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä
Huhtikuu 2015 Lisätiedot: Timo Koskinen Annika Rönni-Sällinen timo.koskinen@sak.fi annika.ronni-sallinen@sak.fi puhelin 020 774 0163 puhelin 020 774 0124 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000
SISÄLTÖ JOHDANTO .............................................................................................................. 2 1. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS .................................................................................. 4 2. YHTEENVETO....................................................................................................... 5 Aina valmiina ..................................................................................................................5 Elämää kolmen viikon jaksoissa......................................................................................5 Oikeudenmukaista vai mielivaltaista?............................................................................6 Puolet kuuluu liittoon ja puolet ei..................................................................................6 3. TOIMEENTULON MOSAIIKKISTRATEGIA.............................................................. 7 4. JATKUVAA TAISTELUA TUNNEISTA.................................................................... 11 ”Toiset tulee syömään meidän tunteja”.......................................................................12 5. EI VOI ETUKÄTEEN TIETÄÄ….............................................................................. 14 Voiko elämää suunnitella?............................................................................................16 6. KYLLÄ TÄMÄ IHMISEN NÖYRÄNÄ PITÄÄ........................................................... 17 7. YLPEITÄ MONIOSAAJIA?.................................................................................... 21 Yrittäjä vai palkkatyöläinen?.........................................................................................22 8. MEIDÄN HEIMO................................................................................................. 23 9. PUOLET KUULUU LIITTOON, PUOLET EI............................................................ 25 10. OSANA KÄSIPARIKANSAA................................................................................ 27 Haastatteluihin pohjautuva fiktiivinen tarina osa-aikatyöntekijän arjesta .......... 27 Parhaat tunnit pomon kaverille....................................................................................27 Rahat eivät riitä ............................................................................................................28 Pysyykö vai putoaako?..................................................................................................28 11. SAK:N NÄKEMYKSIÄ VASTENTAHTOISESTA OSA-AIKATYÖSTÄ....................... 30 12. KUVAUS HAASTATELLUISTA HENKILÖISTÄ...................................................... 31
2 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä JOHDANTO Osa-aikaisten työsuhteiden osuus on Suomessa kasvanut tasaisesti viimeisten vuo- sikymmenten aikana. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan osa-aika- työtä tekee nykyään noin 330 000 työntekijää, mikä on noin 17 prosenttia kaikista työsuhteista. Lähes 30 prosenttia heistä tekee osa-aikatyötä siksi, ettei kokoaikatyötä ole ollut tarjolla, eli he tekevät sitä vastentahtoisesti.1 Suomalaisessa työlainsäädännössä ei ole säädetty koko- tai osa-aikaisen työn tunti- rajaa. Työsopimusta pidetään osa-aikaisena silloin, kun työntekijän säännöllinen työaika on lyhyempi kuin vastaavaa työtä tekevän kokoaikaisen työntekijän sään- nöllinen työaika. Kokoaikaisen työntekijän työajan pituus puolestaan määräytyy lain tai alan työehtosopimuksen mukaan. Osa-aikatyölle ei siksi voida määrittää yleistä tuntirajaa, vaan se määräytyy eri aloilla eri tavoin.2 Osa-aikatyön tekeminen on Suomessa lisääntynyt erityisesti vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravintola-alalla. Näillä aloilla palkka perustuu tavallisesti tehtyihin työ- tunteihin. Kyseisillä aloilla osa-aikatyön yleistyminen on merkinnyt vakavia toi- meentulo-ongelmia niille, jotka tekevät osa-aikatyötä elääkseen. On eri asia tehdä osa-aikatyötä sen takia, ettei kokoaikatyötä ole tarjolla kuin silloin, kun tarkoitus on saada esimerkiksi väliaikaisesti hieman rahaa. Myös niin sanotut nollatyösopimukset ovat viime vuosina lisääntyneet Suomessa. Palvelualoilla puhutaan ’tarvittaessa työhön kutsuttavista työntekijöistä’ ja teolli- suudessa ’vaihtelevasta työajasta’, joka voi olla kaikkea nollasta ylöspäin. Vuonna 2014 nollatyösopimuksilla työskenteli noin 83 000 palkansaajaa, yli puolet heistä päätoimisesti.3 Yleisemmin nollasopimuksiin kirjataan työajaksi 0–40 tuntia vii- kossa. Toisin sanoen työntekijä sidotaan työsopimukseen, jossa hänelle ei taata minkäänlaista vähimmäistyöaikaa. Vakituinen henkilöstö joutuu usein kilpailemaan tilapäisten työntekijöiden kanssa tarjolle tulevista lisätunneista, jotta he saisivat siedettävän toimeentulon. Lisätun- teja pitäisikin tarjota ensisijaisesti juuri vakituiselle henkilöstölle, mikäli työpaikka ei pysty lähtökohtaisesti tarjoamaan heille kokoaikatyötä. Osa-aikatyö sopii monien elämäntilanteeseen. Parhaassa tapauksessa työntekijän omista tarpeista lähtevä osa-aikatyö helpottaa arkea ja auttaa työntekijää jaksamaan työelämässä pidempään. On myös selvää, että työmarkkinat tarvitsevat vakituisen ja kokoaikaisen työvoiman lisäksi määräaikaisia työntekijöitä esimerkiksi perheva- paiden tai muiden vapaiden ajaksi. Lisäksi työn määrä saattaa vaihdella yrityksissä eri aikoina hyvinkin paljon. 1 Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2/2015 2 TEM, Työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muotojen muutostrendejä selvittävän ja ke- hittävän työryhmän loppuraportti, 2015 3 Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2014
Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 3 Nykyinen lainsäädäntö ei edellytä osa-aikatyön käytölle mitään perusteita. Useat työehtosopimukset mahdollistavat sen, että työtä voidaan teettää vaikka kuinka pie- nillä tuntimäärillä, milloin ja millä perusteella tahansa. Esimerkiksi palvelualalla on yrityksiä, joiden henkilöstöstä 80 prosenttia on osa-aikaisia työntekijöitä. Yli puolet eli 54 prosenttia SAK:laisista luottamushenkilöistä kertoi lokakuussa 2013, että heidän työpaikallaan on osa-aikaisia työntekijöitä. Osa-aikaisuuksista puolet johtuu luottamushenkilöiden mukaan siitä, että työnantaja ei tarjoa työnte- kijöille kokoaikaista työtä. Suurin ongelma osa-aikaisuuteen liittyen on SAK:laisilla työpaikoilla se, että työn- antaja ei ole tarjonnut työntekijöilleen lisätunteja, vaan on palkannut lisää osa-ai- kaisia. Näin kertoi 54 prosenttia luottamushenkilöistä. Toiseksi yleisin ongelma on, että osa-aikaisiin työntekijöihin on sovellettu huonompia työehtoja kuin kokoai- kaisiin. Osa-aikaisten syrjintää oli havainnut 26 prosenttia luottamushenkilöistä.4 Osa-aikatyötä selvittäneen niin sanottu Trendi-työryhmän mukaan osa-aikatyötä koskevat erimielisyydet liittyvätkin useimmiten lisätyön tarjoamiseen sekä tasapuo- liseen ja syrjimättömään kohteluun.5 4 SAK:n luottamushenkilöpaneeli, lokakuu 2013. Vastaajina 1 127 luottamushenkilöä. 5 TEM, Työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muotojen muutostrendejä selvittävän ja ke- hittävän työryhmän loppuraportti, 2015
4 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 1. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS SAK toteutti vuonna 2013 haastattelututkimuksen vastentahtoisesta osa-aikatyöstä. Sen tavoitteena oli selvittää ja kuvata vastentahtoista osa-aikatyötä tekevien arkea ja kokemuksia mahdollisimman useasta eri näkökulmasta. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 22 henkilöä eri puolilta Suomea. Olennainen kriteeri haastateltavien etsimisessä oli, että he pääasiallisesti ansaitsevat elantonsa osa-aikatyöllä. Haastateltavien joukkoon ei otettu mukaan päätoimisia opiskelijoita eikä osa-aikaeläkkeellä olevia. Haastateltavat etsittiin niiltä aloilta ja ikäryhmistä, joissa osa-aikatyötä tehdään Suomessa eniten. Tilastokeskuksen mukaan vastentahtoista osa-aikatyötä tehdään etupäässä majoitus- ja ravitsemusalalla sekä vähittäiskaupassa. Eniten näitä työnte- kijöitä on ikäryhmässä 30–54 vuotta.6 Haastateltavat edustavat myös eri elämänvaiheita: yksinään eläviä, eri-ikäisiä ai- kuistalouksia ja lapsiperheitä. Tutkimuksen tiedot kerättiin yhdessä ryhmäkeskustelussa ja 15 haastattelussa, joista kahdeksan oli puhelinhaastattelua ja seitsemän henkilökohtaista haastattelua. Tutkimusaineiston keräsi Rian Oy. 6 Tilastokeskus, Työolotutkimus 2013
Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 5 2. YHTEENVETO Tutkimukseen osallistuneiden työtilanteet ovat hyvin erilaisia. Kaikille on yhteistä se, että he eivät saa yhdestä työpaikasta toimeentuloon riittävää määrää työtunteja. Lähes kaikki tekevätkin töitä usealle eri työnantajalle ja muutama hankkii lisätuloja muutoin, esimerkiksi koteja kiertävänä tuote-esittelijänä tai osallistumalla lääkefir- man kokeisiin. Toimeentulo on kuin mosaiikki - pieniä puroja useasta eri lähteestä. Käydään mo- nessa työpaikassa, mutta kaikille ei sekään riitä toimeentulon takaamiseksi. Osa on luopunut omasta asunnosta ja muuttanut yhteiseen asuntoon ystävien tai sukulais- ten kanssa, jotta kuluja saadaan pienemmäksi. He kuluttavat mahdollisimman vä- hän ja elävät yksinkertaista elämää. Eläkkeen muodostumista ei juuri uskalleta edes miettiä. Muutama elää jatkuvassa pienessä velkakierteessä, kun rahat eivät riitä seu- raavan kuukauden menoihin. Aina valmiina Vastentahtoisesti osa-aikaista työtä tekevien on oltava aina valmiina työhön. Omista toiveista ja menemisistä on oltava valmis tinkimään ja luopumaan. Kuten eräs haastatelluista sanoi: ”Ollaan koko ajan tyrkyllä ja työnantajan käytettävissä”. Tutkimukseen osallistuneet kuvailivat tilannettaan ”löysässä hirressä roikku- miseksi”. Odotetaan, kuinka monta tuntia on merkitty seuraavaan vuorolistaan. Koko ajan on mietittävä, miten seuraavasta viikosta tai kuukaudesta taas rahallisesti selvitään. Pidemmän ajan suunnittelemisesta on jo luovuttu. Tulevaisuus on epä- varma ja tuntuu kuin elämästä ei oikein saada kiinni. Suuri osa haastatelluista kokee olevansa niin sanottu työnantajan joustovara. Työn- antajan ei tarvitse maksaa palkallisia ruokatunteja korkeintaan kuuden tunnin työ- vuoroissa. Sairaslomalaisille on aina sijaisia, eikä työnantajan tarvitse palkata kesä- työntekijöitä, kun osa-aikaiset hoitavat kesälomasijaisuudet. Muutoinkin lomat hoituvat helposti, kun kaikki ovat osa-aikaisia ja ruuhka-aikoihin on aina saatavilla riittävästi käsipareja. Haastatelluista osa kertoi, ettei työnantaja tunnu arvostavan osa-aikaisia työnteki- jöitä. Heille ei edes kerrota osa-aikaisuuden syytä, ja osa kokee olevansa heittopussi tai käsipari, jota siirrellään paikasta toiseen aina tarpeen mukaan. Työnantaja ei myöskään ole kiinnostunut siitä, miten työntekijä pystyy tulemaan toimeen ja mi- ten hän pärjää arjessa. Tilanteesta syntyy tunne, että työnantaja hallitsee pelolla ja pitää tarkoituksellisesti yllä turvattomuuden tunnetta. Elämää kolmen viikon jaksoissa Tutkimuksessa mukana olleet kertovat, että oma elämä suunnitellaan työvuorolis- tan mukaan kolmen viikon, joskus jopa vain yhden viikon, jaksoissa. Tarvittaessa töihin kutsuttavat ja vuokrafirmojen kautta työtä tekevät myös luopuvat omista suunnitelmistaan helposti, jos ylimääräisiä tunteja on tarjolla. Usein käy myös niin, että kuukauden viimeiset päivät ”kituutetaan”, kun tunteja ei olekaan saatu tar- peeksi kasaan.
6 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä Vastentahtoista osa-aikatyötä tekevistä osa on nöyrtynyt ja alistunut tuntityöläisenä olemiseen. Ystäville ja kavereille ei jakseta kertoa ja selitellä kaikista työtehtävistä. Omaa työtilannetta saatetaan myös kaunistella ja kerrotaan ”puolitotuuksia”. Halutaan antaa kuva, että tuntilaisuus on oma valinta. Palkasta ei voi keskustella kenenkään kanssa. Kerrotaan, että hyvin pärjätään, ja annetaan tilanteesta parempi kuva kuin mitä se on todellisuudessa. Itse työssä nähtiin myös hyviä puolia: mahdollisuus oppia paljon uusia asioita ja kehittyä moniosaajaksi, hyvät työkaverit ja työpaikan ilmapiiri sekä vakavarainen työnantaja. Erityisesti osa-aikaisuuteen liittyvistä eduista mainittiin arkivapaat ja joustavat työajat. Oikeudenmukaista vai mielivaltaista? Kokemus oikeudenmukaisesta kohtelusta vaihtelee hyvin paljon eri työpaikoilla. On työpaikkoja, joissa pyritään toimimaan aina oikeudenmukaisesti ja kaikkia työntekijöitä kohdellaan samalla tavalla työsuhteen laadusta riippumatta. Joillakin työpaikoilla työntekijöitä taas käytetään räikeästi hyväksi, ja heitä kohdellaan hyvin mielivaltaisesti. Työntekijöitä ei arvosteta eikä heidän toiveitaan kuunnella, jolloin työmotivaatio ja työhön sitoutuminen heikkenevät. Osa tuntee työntekijöiden oikeudet ja yleisen työlainsäädännön, kun osa taas ei ole juuri lainkaan tietoinen oikeuksistaan. Kaikilla ei ole edes kirjallista työsopimusta, ja sen saaminen on vaikeaa. Eikä sitä edes uskalleta pyytää, kun pelätään työpaikan menettämistä. Isoissa yrityksissä on kaikilla kirjalliset työsopimukset, ja niitä nou- datetaan. Pienissä yrityksissä työlainsäädäntöä ei aina noudeta, yleiset palkankoro- tukset saattavat olla epäselviä ja tehtyjä tunteja on merkitty liian vähän. Työterveys- huolto toteutuu kohtuullisen hyvin isoilla työpaikoilla, mutta pienillä sitä ei ole, ja sairauslomapäivistä on vaikeaa saada korvausta työnantajalta. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ja oikeuksia työpaikoilla pohditaan vain harvoin. Osa kokee, että työnantaja arvostaa sekä kuuntelee heidän mielipiteitään, ja heillä on siten myös mahdollisuus vaikuttaa omaa työtä koskeviin asioihin. Moni kuitenkin pelkää oman työpaikan menettämistä niin paljon, ettei uskalla puolustaa omia oikeuksiaan. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun olemassaolosta kaikki eivät edes tiedä. Puolet kuuluu liittoon ja puolet ei Tutkimukseen osallistuneista puolet on ammattiliiton jäseniä. Osa haastatelluista on liittynyt ammattiliittoon heti, kun on aloittanut työnsä ensimmäisessä työpai- kassa. Useilla työpaikoilla lähes kaikki työntekijät kuuluvat liittoon, ja se on ollut haastatelluillekin itsestäänselvyys. Puolet haastatelluista ei ole liittynyt liittoon. Yleisin syy lienee se, ettei jäsenyyttä koeta tarpeelliseksi. Ajatellaan, että suomalainen yhteiskunta pitää ihmisestä huolta. Jos ongelmia tulee, apua saa liittoon kuulumatonkin luottamusmieheltä ja työsuojelupiiristä. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saa Yleisestä työttömyyskas- sastakin.
Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 7 3. TOIMEENTULON MOSAIIKKISTRATEGIA • Nollatyöntekijän tulot rakentuvat pienistä puroista – yksi on päätoimi ja sitä täydennetään keikoilla. • Osa-aikainen työntekijä ei voi jättäytyä yhden työnantajan varaan. Hänellä on usein tuntisopimus useamman eri työnantajan kanssa, ja palettia laajennetaan vielä vuokratyöfirman kautta. Yhdellä haastatel- lulla on jopa seitsemän työnantajaa. • Hän siirtyy hyvin joustavasti työpaikan tai ketjun välillä, paikasta tai tehtävästä toiseen. Osa-aikatyötä vastentahtoisesti tekevät rakentavat toimeentulonsa taitavasti luo- vien eri työpaikkojen kautta. Elämiseen tarvittavat rahat on saatava riittämään. Toi- meentulo on kuin mosaiikki. Töitä haalitaan eri paikoista, ja palkka koostuu pirs- taleisesta tulosta. Elämää pyritään elämään mahdollisimman normaalisti, vaikka taustalla on jatkuva epävarmuus siitä, miten selvitä seuraava kuukausi. Lisätöitä hankitaan nykyisestä työpaikasta tai sen ulkopuolelta. Kun omaa työnku- vaa rakennetaan, voidaan myös liikkua yhden työpaikan tai ketjun sisällä eri tehtä- västä toiseen. Osa-aikatyötä tekevällä voi olla tuntisopimus voimassa samanaikai- sesti useamman eri työnantajan kanssa. Tarvittaessa työpalettiin lisätään tunteja vuokratyöfirmojen kautta. ”Olen tehnyt välillä ravintola-alan keikkoja, noin 10 viikonloppua vuo- den aikana, tuttujen kautta – paikattu rahapulaa. Kauppa on perusleipä, sitten tulee kaikennäköistä muuta.” Nainen B ”Mä oon osa-aikaisena matkatoimistossa, suurin piirtein teen 3 päivää viikossa, tuntimäärä on yleensä sitä 4 tuntia viikossa, riippuen siitä, mi- ten paljon siellä on sitä hommaa. Siellä on sitä myyntityötä. Sen lisäksi mä teen kotoa käsin Chat-moderaattorin työtä.” Mies E Yksi haastatelluista kertoi, että hän osallistuu lääketesteihin niin usein kuin mah- dollista. Testeistä saa hyvin ylimääräistä rahaa toimeentulon tueksi. Osa järjestää Tupperware-kutsuja tai koruesittelyjä, yksi auttaa puolisonsa yrityksessä. ”Olen Orionin koekaniini, osallistun noin neljä kertaa vuodessa erilai- siin lääketutkimuksiin. Myös poika osallistuu.” Nainen E ”Kotikutsut, Tupperware ja vaatteet, koruesittelyt – lisäansioilla, täy- dennetään omaa taloutta – näitä voi pyytää ottamaan huomioon työ- vuorosuunnittelussa.” Nainen B ”Olen yökerhon narikassa töissä noin kaksi kertaa viikossa, usein aloi- tan kello 23, pääsen kello 4. Toinen työ tällä hetkellä vuokrausfirman kautta, tiskausta lounasravintolassa.” Nainen A
8 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä ”Oon ravintolamaailmassa ja kahvilassa. Ja sitten lisäksi tuurauksia R- kioskeille, baarihommia, sekä joskus silloin tällöin vuokrafirmalle kauppatuurauksia.” Nainen J ”Alkossa osa-aikaisena on kahdeksan viikkotunnin takuu. Lisäksi mies- ten vaatetusliikkeessä viisi tuntia viikossa. Työaika vaihtelee tosi paljon. Välillä on täysiä viikkoja, välillä tyhjiä. Kesät yleensä täynnä.” Nainen K Kun työtunteja on vähän, palkkaa ei saada riittävästi. Näin kokevat erityisesti yk- sineläjät. Hinnat ja vuokrat nousevat, eikä palkka riitä edes perustarpeisiin. Pääkau- punkiseudulla asumiskustannukset ovat korkeat, eikä yhden ihmisen palkka riitä kattamaan kaikkia menoja. Silloin osa-aikatyöläisen voi olla pakko luopua omasta asunnosta ja muuttaa johon- kin yhteisöön tai asumaan yhdessä äidin, mummin tai tädin kanssa. Lisäansioiden saamiseksi oma asunto voidaan vuokrata kesäksi pois ja asutaan esimerkiksi oman pojan luona tai pakettiautossa. ”Asunnosta jouduin luopumaan ja muutin äidin luokse – onneksi oli tällainen mahdollisuus. Työkaveri sanoi, että sehän on kivaa kun voin olla äidin kanssa.” Nainen H ”Asun vuokra-asunnossa, mutta voin vuokrata sen kesäksi pois ja asua poikieni luona, lapsuuden kodissa ja välillä jopa pakettiautossa sen ajan, jotta saa taloutta tasapainotettua – koko ajan eletään kädestä suuhun.” Nainen E Parisuhteessa elävät voivat jakaa kustannuksia puolison kanssa. Yhdessä oleellinen saadaan maksettua, mutta ylimääräistä ei jää. Kulutus on mahdollisimman vähäistä. Vaatteet sekä tavarat ostetaan käytettyinä, syödään edullisesti ja eletään mahdolli- simman yksinkertaista elämää. ”Kyllä kaikki tärkeä, oleellinen tulee maksettua, ei jää mitään ylimää- räistä. Aika tiukkaa on. Jos ois vähän vähemmän vuokraa.” Nainen A ”Mulla on siinä hyvä tilanne, että mies maksaa ruoat, palkka tulee minulle itselleni, ei tarvitse maksaa muuta.” Nainen N ”Mä en käytä rahaa oikein mihinkään. Mä en shoppaa ikinä, ellen to- della tarvitse jotain. Ostan usein kirppikseltä, en ikinä käy kaupoissa huvikseni. Syön aika edullisesti, siihen on jo aika tottunut. Jotain mat- koja jos joskus pystyy tekemään...” Nainen L ”Tulen toimeen, joutuu vähän laskemaan, jos ei olisi toista työpaikkaa, olisi vaan yhdessä paikassa osa-aikaisena, niin en tiedä. Mukavaa ravin- tola-alalla on se, että sieltä saa usein lounaan.” Mies F Haastateltavat kokevat, että lähes koko ajan eletään kädestä suuhun. Elämä pyörii vahvasti sen ympärillä, miten saadaan rahat riittämään aina kuukaudeksi eteenpäin. Tuntityöläisellä ei ole kunnon arkea eikä lomaa.
Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 9 Osa-aikatyöläisen lomatoivomuksia ei aina kuunnella. Taloudellisen tilanteen vuoksi lomia ei ole mahdollista aina edes pitää, vaan töitä on paiskittava koko ajan. Lomarahatkaan eivät kerry samalla tavalla kuin kokoaikaisille, eläkkeestä puhumat- takaan. Mosaiikkistrategia heijastuu myös vapaa-aikaan ja sen suunnitteluun. Haastatelta- vat kertoivat, että sosiaalinen elämä köyhtyy ja kavereiden tapaaminen on hankalaa. Tapaamisia on vaikea sovittaa tuntityöläisen aikataulujen mukaan. Työhön pitää mennä silloin, kun sitä tarjotaan. ”Viikonloppuisin töissä, ystävät on silloin vapaalla, rajoittaa se. Yötyö, kaikki ei ymmärrä, että nukkuu keskellä päivää.” Nainen A ”Iltavuorot, menen nukkumaan yhdeltä yöllä, rytmi kääntynyt. Kave- reita voi nähdä vain viikonloppuisin. Ryhmäliikuntatunneille ei voi enää osallistua.” Nainen F ”Säännölliset harrastukset. Ei voi sellaiseen sitoutua, jos se on joku tietty päivä ja tietty aika.” Nainen M Vaihtelevat työtunnit rasittavat jonkin verran myös parisuhdetta ja perhe-elämää. Lastenhoito on järjestettävä sen mukaan, miten työt ajoittuvat. Toisilla myös puo- liso on tuntityöläinen, mikä lisää haastekerrointa entisestään. Joillekin mosaiikista saattaa muodostua addiktio. Tilannetta voi kuvata tavarata- lolla, jossa on paljon ostettavaa, ja kaikkea pitää saada. Koko ajan on mietittävä, mihin työpaikkaan mennään seuraavaksi. Tulevalla viikolla täytyy olla vähintään yhtä paljon töitä kuin edellisellä. Työ täyttää koko elämän, muut elämän osa-alueet jäävät taustalle. Ei ole enää mitään muuta elämää kuin työelämä. ”Mulla oli sellainen rupeama, mä tein vuosia noin neljä vuotta, joka päivä, ei lomaa. Mulla on nivelrikot käsissä. Mä olin kolmen pojan kanssa yksin, ei ollut vaihtoehtoja. Musta tuli työnarkomaani, jos oli tyhjä päivä, äkkiä puhelimet soimaan.” Nainen E ”Aika vähän vapaa-aikaa, viime vuonna pidin vain kolme kokonaista viikonloppua vuoden aikana. Nyt mä pidin just lomaa, mä olin kaksi viikkoa pois.” Nainen J ”Mulla on treenit kärsiny, kun on koko ajan duunissa tai nukkuu. Ha- luis, että ois sitä muutakin elämää.” Nainen G Osa haastatelluista haluaa opiskella eteenpäin ja hankkia kokonaan uuden amma- tin. Pitkään osa-aikaista työtä tehneistä puolestaan osa on jo hyväksynyt sen, että vakinaista kokopäivätyötä yhden työnantajan palveluksessa on lähes mahdotonta saada. He kokevat jämähtäneensä työtilanteeseen ja uskovat sirpaleisen työelämän jatkuvan eläkeikään saakka. Osa uskoo, että tilanne on heille vain välitila, josta opis- kelun ja kokemuksen kautta pääsee uuteen työhön. Kaikki eivät edes halua säännöllistä työaikaa. He ovat päässeet nauttimaan vapau- desta ja vaihtelusta, eivätkä halua luopua siitä. Monen unelma on kuitenkin se, että
10 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä täydet viikkotunnit (37,5) saisi kokoon mielellään yhden työnantajan palveluksessa. Täydet tunnit hyväksytään, vaikka ne koostuisivat useasta eri työpaikasta. ”Kokopäivätyö olisi tosi hyvä, 37,5 tuntia. Ei tarttis koko ajan surffata.” Nainen C ”Kun työkokemus on silppua ja osa-aikaisuutta. Kun hakee töitä, niin on helpompi päätyä siihen osa-aikaisuuteen.” Mies E ”Haaveilen jostain muusta työstä. En tiedä millaisesta, olis siisti päivä- duuni, kokoaikatyö, ei yötöitä enää, oon tehnyt niitä niin kauan” Nai- nen M ”Tosi usein mä mietin, mitä muut miettii tästä. Mä oon vähän kokenut vähättelyä ihmisiltä, että sä oot vaan narikassa ja yökerhossa töissä, ei oo kunnon työ. Emmä koko loppuelämää, mä teen sitä niin kauan kun se on kivaa, mä lähden sieltä.” Nainen A Toimeentulon mosaiikkistrategiassa positiivista on työn vaihtelevuus. Kun tekee erilaisia tehtäviä, on mahdollisuus kehittyä ja oppia koko ajan uusia asioita. Itsetunto kasvaa, kun osaaminen karttuu ja saa hyvää asiakaspalautetta. Mihinkään työpaikkaan ei tarvitse kiinnittyä ja jos johonkin tehtävään kyllästyy, voi aina lähteä helposti muualle. Liian vaihteleva työn sisältö voi olla myös stressaavaa ja uuvuttavaa. Koko ajan on sopeuduttava erilaisiin tehtäviin, työkavereihin, esimiehiin ja työympäristöihin. Stressinsieto kasvaa. Ihminen oppii joustamaan sekä venymään moneen suuntaan niin työssä kuin vapaa-ajalla. Työntekijöistä kehittyy todellisia selviytyjiä ja taistelijoita. ”Olen oppinut, tosi paljon oikeastaan! Stressin- ja kiireensietokyky, aina jaksaa ja pystyy hymyilemään, ei mene paniikkiin kiireessä. Ollut tosi huono itsetunto, saanut paljon hyvää palautetta. Tuntuu hyvältä. Mahtavaa!” Nainen E ”Hyvätkin puolet, sanoisin. Oon himassa päivällä, mä oon tytön kanssa kotona, ja lähdetään käymään äidin kanssa kaupassa. Silläkään ei oo täälläpäin ketään muita sukulaisia, sisko asuu Joensuussa.” Mies B ”Rauhallisuutta, pinnan hallintaa. Näkee niin monta tapaa tehdä asioita, oppii paljon asiakkailta, kollegoilta, oppii niin paljon itsestään. Oppii elämästä.” Nainen I
Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 11 4. JATKUVAA TAISTELUA TUNNEISTA • Nollatyöntekijällä koko elämä pyörii tuntilaisuuden ympärillä. • Lähes kaikki tavoittelevat täysiä viikkotunteja (37,5 h/vko). • Lisätöistä viestitään tekstareilla, ja työn saa nopein vastaaja. Kaikilla ei ole samanlaista mahdollisuutta vastata tekstareihin, joten ”nopeat syövät hitaat”. • Kaikki eivät halua säännöllistä työaikaa (esimerkiksi klo 8-16 välillä), sillä epäsäännöllinen työaika kokoaikaisena takaisi paremmat tulot ja arkivapaat. Tutkimukseen osallistuneiden työtilanteet ovat hyvin erilaisia. He ovat töissä pää- asiassa kaupan sekä hotelli- ja ravintola-alalla. Molemmissa ryhmissä työajat ja viik- kotunnit vaihtelevat viikoittain. Tehtyjen työtuntien tasausjärjestelmät vaihtelevat työpaikoittain muutamasta viikosta pariin kolmeen kuukauteen riippuen asiakas- määristä ja tarjolla olevasta työmäärästä. Kaikille haastateltaville yhteistä on se, että yhdestä työpaikasta ei ole mahdollista saada täyteen kokoaikaisia viikkotunteja eikä riittävää ansiota elämiseen. Osa on saanut työn vuokratyöfirman kautta, ja osalla on työsopimus suoraan työnantajan kanssa. Useimmat ovat aloittaneet pienellä tuntimäärällä, ja sitten on pikkuhiljaa saatu li- sätunteja. Esimerkiksi kaupassa työskennelleet ovat usein aloittaneet osa-aikaisen työnsä opiskelujen loppuvaiheessa viidellä tai kahdeksalla tunnilla viikossa. Loppu- jen lopuksi tunnit saattavat nousta 30 tuntiin. ”Jalka oven väliin viiden tunnin sopparilla.” Nainen B Tuntityöntekijät hoitavat sairaus- ja kesälomien tuuraukset. Lisätunneilla on mah- dollista saada kasaan täydet tunnit, mutta varmuutta siitä ei ole. Joissain paikoissa vain esimiehillä ja tuoteryhmävastaavilla on täydet tunnit. Tuntisopimukset saattavat jatkua vuosikausia. Tilannetta ihmetellään, mutta mi- tään muutosta ei tapahdu. Haastateltavat ovat pyytäneet useita kertoja, että he sai- sivat tehdä täydet tunnit eli 37,5 tuntia viikossa, mutta työnantaja ei suostu. Työ- paikoilla näyttää olevan kirjoittamaton sääntö siitä, että kokoaikaiseksi työnteki- jäksi ei pääse. ”Yksi kirosi, että kolme lasta ja 35-vuotias ja ei vieläkään vakiduunia. 90 tunnin sopimus kolmessa viikossa - ei anneta sitä kuukausipalkkaa, sitä normaalia sopimusta. Olin kymmenen vuotta ollut siinä työssä, koko ajan. Meitä oli yhdessä paikassa 25–30 ihmistä töissä ja kuukausipalk- kalaisia oli vaan vuoropäälliköt ja ravintolapäällikkö.” Mies A
12 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä Työntekijöille ei kerrota tarkkaa syytä siihen, miksi täysiä tunteja ei voi saada. Työ- tunteja määriteltäessä työnantaja vetoaa kassoilta saataviin lukuihin asiakasvir- roista. Ajoittain työvoiman tarve onkin suurempi. Työnantaja puhuu käsipareista, että ”pitää olla riittävästi käsipareja, kun kaupassa on paljon ruuhkaa. Pitää olla pe- livaraa”. Haastateltujen mielestä työnantajat haluavat saada työtunneista mahdollisimman paljon irti. Kun työntekijän työpäivän pituus on vain kuusi tuntia, hänelle kuuluu vain kaksi 15 minuutin kahvitaukoa, kun normaalia kahdeksaa tuntia tekevä on oi- keutettu myös 30 minuutin ruokataukoon. ”Mä en tiedä, miksi ei anneta koko päivää. Ei pitäisi tulla kalliimmaksi, jos mä oisin kokoaikainen. On meillä kokoaikaisiakin, tuoteryhmävas- taavat on kokoaikaisia.” Nainen D ”Enemmän käsipareja ruuhka-aikoina, puhutaan käsipareista, ei ihmi- sistä. Lasketaan käsipareina. Jos ei käsipareja ole tarpeeksi, niin kassoille tulee ruuhkaa.” Nainen C ”Jos on kysynyt lisää tunteja, niin sanotaan, että katotaan. Ihan turhaa se on niitä kysyä, mutta ihan periaatteessa niitä kysyn. Joku porsaan- reikä siinä on, maaginen sana käsipari. Sillä pystytään väistämään se, että ei tarvitse antaa lisää tunteja.” Nainen D Pienet työnantajat saattavat pihdata kirjallista työsopimusta, vaikka työsuhde olisi jo alkanut. Kuukausipalkkaakaan ei aina kerrota, eikä sopimukseen ole välttämättä merkitty tunteja lainkaan. Isoissa yrityksissä pyritään noudattamaan sopimuksia. Isoissa työpaikoissa myös työtunnit ja -vuorot jaetaan yleensä tasapuolisesti selkei- den sääntöjen mukaan. Osassa pienemmistä työpaikoista työvuorot ja lisätunnit jaetaan mielivaltaisesti suosikkisysteemien mukaan. ”Toiset tulee syömään meidän tunteja” Osa-aikaiset työntekijät hakevat lisätunteja oman osaston ja kaupan sisältä, omasta kaupparyhmittymästä tai ulkopuolelta vuokratyöfirman kautta. Työnantaja saattaa jakaa tunnit hyvin omavaltaisesti. Monessa kaupassa lisätunnit ja -vuorot esimerkiksi sairaustapausten yhteydessä jaetaan tekstiviesteillä. Se, joka näkee viestin ensin ja pystyy siihen vastaamaan, saa työvuoron. Tähän vaikuttaa ratkaisevasti se, missä työpisteessä on: jos purkaa lastia, voi katsoa kännykkää. Jos taas on palvelutiskissä, extravuorot menevät ohi. ”Osa-aikaisilla sms-äänet on tosi kovalla päällä, että kuulee, kun viesti tulee, että saa sen extravuoron.” Nainen B Joillakin työpaikoilla työvuorot ja lisätunnit jaetaan suosikkisysteemien mukaan. Yhdessä kaupassa parhaat vuorot sai työvuorolistan tekijän tupakkakaveri. Yhdessä
Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 13 ravintolassa omistajan pojan uusi tyttöystävä sai ylimääräiset tunnit. Joissain kah- viloissa ja ravintoloissa jaetaan usein ylimääräiset tunnit sen mukaan, kuinka inno- kas on ollut tekemään lisätöitä aiemminkin. Joustavuus ja innokkuus palkitaan. Joillakin työpaikoilla on selkeä ohje lisätyötuntien jakamisesta. Ne jaetaan ensin kuukausipalkkalaisten kesken, sitten järjestyksessä sen mukaan, kuinka paljon kul- lekin on taattu tunteja työsopimuksessa. Jos joku irtisanoutuu, tunnit jaetaan jäljelle jäävien kesken. Joskus syntyy riitaa siitä, kuka näitä tunteja saa. Yhteistä kaikille jakotavoille on, ettei kukaan saa täysiä tunteja. ”Olihan siellä ne niin sanotut suosikkihenkilöt, joilta kysyttiin ensin. Kuka on kaikista joustavin, niiltä kysytään ensimmäisenä. En oo tullut pohtineeksi, miten työt jaettiin. Työnantajaa kohtaan pitää olla joustava, jos joku ottaa saikkua, rupeat tuuraamaan, suostut.” Mies A ”Oon jo 40-vuotias, ja mulla on kolme lasta. Ehkä vähän enemmän tun- teja voisi antaa kuin 20-vuotiaalle kotona asuvalle jannulle. Me elätellään vaimon kanssa toivoa joka viikko, että saisin jonkun uuden työpaikan.” Mies B Työvuorot saadaan tietoon yleensä kolmeksi viikoksi, mutta joskus vain viikoksi eteenpäin. Sen lisäksi aina pitää olla valmiuksissa, jos tulee soitto tai tekstiviesti li- sätunneista tai lisätyövuoroista. Jos ei ole aina valmis ottamaan lisätyötä vastaan, tarjonta saattaa loppua kokonaan. ”Meillä ei ole mitään käytäntöä, voi olla ihan miten vaan, ilta, aamu tai kes- kellä päivää. Jollakin tavalla toiveita kuullaan. Olen toivonut iltapainot- teista. Tietty välillä suosikkisysteemejä on ollut sillei, ettei tasapuolisuus to- teudu, vaikka siihen pyritään – suhteellisen hyvin jakautuu.” Mies C ”Lisätyötä saa, mutta halukkaita on niin paljon. On helpompi tehdä keikka muualle, kuin odottaa kieli vyön alla niitä lisätunteja.” Nainen B Toisille vaihtelevat työajat ovat mieluisia. Osalle on luksusta saada arkisin vähän vapaa-aikaa. Silloin on helppo hoitaa asioita ja jää enemmän aikaa olla lasten tai isovanhempien kanssa. Työmatkoja ei tarvitse tehdä ruuhka-aikoina. Lähes kaikki haastateltavat etsivät kokoaikatyötä. Monelle ihanteellinen vaihtoehto on epäsäännöllinen työaika siten, että täydet viikkotunnit (37,5) saadaan kokoon. Epäsäännöllisen työajan suomasta vapaudesta ja lisäansioista, kuten sunnuntai- työstä, ei haluta luopua. Epäsäännöllistä kokoaikatyötä tekevät ansaitsevatkin lisien vuoksi enemmän kuin säännöllistä kokoaikatyötä tekevät. Osa kokee, että he ovat jämähtäneet osa-aikatyöhön, kun omassa työpaikassa ei an- neta täysiä tunteja. Tämä voi aiheuttaa jopa huonommuuden tunnetta. Työpaikan vaihtaminen kuitenkin arveluttaa, varsinkin jos nykyinen työnantaja koetaan vaka- varaiseksi.
14 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 5. EI VOI ETUKÄTEEN TIETÄÄ… • Nollatyöntekijä elää työpaikkariippuvaista elämää kahden tai kolmen viikon jaksoissa. • Oma elämä ja talous suunnitellaan kolmen viikon jaksoissa – joskus vain yhden viikon jaksoissa. • Säännöllisistä harrastuksista joudutaan luopumaan. • Vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevä haluaa lisätunteja, joten hän luopuu omista suunnitelmistaan helposti. Työtilanteen ennakoimattomuus osa-aikatyössä vaikuttaa koko elämään, kun juuri mitään tekemisiään ei voi suunnitella pidemmällä tähtäimellä. Säännöllisistä har- rastuksista on täytynyt luopua, ja sosiaaliset suhteet kärsivät, koska työtä on tehtävä usein silloin, kun muilla on vapaata. Päivärytmi voi olla vaikea, kun tuntuu, että on aina vain töissä tai nukkuu. Lomia osa-aikainen ei yleensä voi suunnitella omien toiveiden mukaan. Osassa työ- paikoista ei ole mahdollisuutta pitää lomaa kokonaista kuukautta yhteen menoon. Monet eivät voi pitää lomaa ollenkaan taloudellisista syistä. ”Se on tylsää, vähän ikävää.Ei oo lomia, kun on aina sen 2–3 päivää vii- kossa töissä, niin on koko ajan se työfiilis päällä. Toisaalta, kyllä siihen- kin tottuu, ei oo oikein arkeekaan. Ei oikein arkea eikä lomaa.” Mies E ”Ei voi suunnitella mitään lomaa perheen kanssa, tämmöistä lähtöä.” Mies F ”Ei oo lomia, en tiedä, miten loma-ajan palkkoja kertyy.” Mies E Osassa työpaikoista työntekijöiden toiveita sentään kuunnellaan lomien suunnitte- lussa. Työntekijät saavat sopia lomista keskenään ja tehdä ehdotuksen työnantajalle. Sopiminen kannattaa, koska muuten työnantaja määrää lomalistat. Elämää on mahdollista suunnitella vain lyhyissä jaksoissa sen mukaan, miten työ- vuorolista rakentuu ja miten työtunteja sekä työvuoroja jaetaan. ”Kymmenen minuuttia ennen vuoroa kerrotaankin, että ei tartte tulla, kun ei tuukkaan asiakkaita. Tunteja saa työn ja asiakkaiden mukaan.” Nainen I Osa-aikaiset voivat saada myös jämävuoroja, joita muilta jää. He hoitavat ruuhka- ajat, joita muut eivät halua tehdä. Lisäksi on vielä niin sanottuja äkillisiä työvuoroja, joista on mahdollisuus saada lisäansioita. Osa-aikaisten täytyy olla valmiuksissa lä- hes koko ajan, jos tulee pyyntö lähteä töihin. Kun käytössä on tekstiviestijärjes- telmä, jonka kautta lisätyöt jaetaan, työn saa ensimmäisenä tekstiviestiin vastannut.
Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 15 ”Ja siinä, ne vuorot on osa-aikaisilla vähän mitä sattuu, ne rippeet mitä muilta jää. Ne vuorot, ruuhka-ajat, joita kukaan ei halua tehdä. Mä en muista kuin monta joulua, vappua ja uutta vuotta mä oon ollut töissä. Saahan niistä hyvät rahat, mutta en mä haluais jouluna olla töissä.” Nai- nen M Kaupoissa käytössä oleva tuntien tasoitusjärjestelmä vaikuttaa niin, että työtuntien ja palkan määrä vaihtelee paljon. Kuukaudet, jolloin tunteja on vähän, aiheuttavat ongelmia, kun työntekijöiden on vaikea ennustaa käytettävissä olevan rahan mää- rää. Varsinkaan nuoret eivät aina muista, että palkka, joka määräytyy tehdyistä tun- neista, on altis vaihtelulle. On ehkä tullut tuhlattua liikaa, kun tasoitusjakson alussa on ollut paljon tunteja. Kun koko ajan eletään kädestä suuhun, rahat loppuvat hel- posti kesken eivätkä riitä elämiseen. Ennakoimattomuus näkyy myös siinä, että työpaikan sijaintia ei voi tietää kovin pitkälle ennakkoon. Henkilöstön vuokrausyritys haluaa heitellä ihmisiä eri paikkoi- hin, etteivät he sitoudu liikaa yhteen työpaikkaan. Ennakoimattomuus ja osa-aikaisuus ovat työnantajan etuja. Hän voi järjestellä joustavammin käsipareja ruuhka-aikoihin ja sijaisia sairauspäiville sekä säästää työnantajamaksuista. Työnantaja perustelee ennakoimattomuutta ruuhka-ajoilla ja asiakasmäärillä. ”Varsinkin nuorille ja aloitteleville, se tasoitusjärjestelmän oppiminen on vaikeeta.” Nainen B ”Tunnit vaihtelee aika paljon. Yhdessä vaiheessa oli kuuden tunnin päi- viä, keväällä oli tosi lyhyitä, neljän tunnin päiviä, nyt taas tosi pitkiä 8- 9 tuntia. Kahdeksan viikon tasoitusjärjestelmä. Kuusi tuntia ja kaksi taukoa. Kahdeksan tuntia, kaksi taukoa ja 30 minuutin ruokatunti.” Mies D ”Tiedän neljä viikkoa ennen työvuorot, mutta on sekin aika vähän, ta- vallaan niinku aika vähän. Ei voi edes kahta kuukautta suunnitella eteenpäin. Ei voi laittaa kaverin kesähäitä heinäkuulle maaliskuussa – mutta ehkä se onnistuu. Mutta jos tulee joku yllättäen, esimerkiksi mummon hautajaiset, niin se voi olla vaikeeta.” Nainen M Ennakoimattomuus näkyy myös siinä, että tuntityöläisillä teetetään hyvin erilaisia tehtäviä. Jopa yhden työpäivän aikana pitää nopeasti siirtyä toiseen tehtävään. Työtilanteen ennakoimattomuus vaikuttaa eri tavalla eri ihmisiin. Jotkut elävät ren- nosti päivän kerrallaan, eivätkä suunnittele elämäänsä paljon eteenpäin. Osa on jo alistunut nykyiseen tilanteeseen, vähentävät vapaaehtoisesti kuluttamista ja etsivät edullisia ratkaisuja. He eivät enää suunnittele vaan yrittävät vain saada rahat riittä- mään päivästä toiseen. Osa työntekijöistä taistelee sinnikkäästi ja etsii aktiivisesti lisätöitä.
16 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä ”Nyt ei pysty suunnittelemaan, kun rahat eivät riitä välttämättömään eli ei ole mahdollista asua omassa asunnossa. Ei ole muutosta näkyvissä, olen MOLlin sivuilla käynyt, mutta tarjonta siellä on ollut aika epämää- räistä.” Nainen H Voiko elämää suunnitella? Osa haastatelluista kokee, että he voivat suunnitella elämäänsä ihan hyvin. Osa taas pitää muutaman viikon työlistajaksoja liian lyhyenä, koska se estää pidemmän ajan suunnittelun. Vaikka työvuorot saa tietää hyvissä ajoin ennakkoon, tulee lisätöitä pienellä varoitusajalla, ja niihin on tartuttava. Elämää suunnitellaan muutaman vii- kon jaksoissa eteenpäin. ”Mitään ei pysty suunnittelemaan taikka mitään. Lääkärikäyntiä, en mä tiedä mun työvuoroja niin pitkälle. Ihan perusasioita!” Nainen D ”Aika epämääräistä on, ei voi tehdä pitkälle kantavia suunnitelmia oman elämän suhteen.” Nainen H ”Koen, että en hirveen pitkälle voi suunnitella elämää, asun yksin. Ta- louspuoli, vaikka on hyvin tunteja, tulee liiankin usein elettyä kädestä suuhun – vuokrat yksin maksettuna on tosi kalliita.” Mies C ”Mä oon rennompi henkilö, en suunnittele kauheesti eteenpäin, oon ex- tempore-ihminen. Loman aina saa, ei oo merkitystä viikolla. Ollaan py- ritty pitämään ja joustamaan lapsiperheellisten kanssa. Sama juttu joulu- aattojen kanssa, mä voin hyvin olla siellä.” Nainen B Ennakoimattomuutta pyritään tasoittamaan ja hallitsemaan hyvin monilla tavoilla. Työntekijät pyrkivät olemaan mukana kaikissa mahdollisissa verkostoissa, ja port- teja pidetään auki eri suuntiin. Henkilöstövuokrausfirman kautta työpaikan saaneet voivat katsoa, mitä muuta firmassa on tarjolla. Kaupassa työskentelevät tekevät keikkaa ravintolassa tai toisessa kaupassa.
Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 17 6. KYLLÄ TÄMÄ IHMISEN NÖYRÄNÄ PITÄÄ • Osalla työntekijöistä on tunne, ettei heitä arvosteta eikä heidän toivo- muksiaan oteta huomioon. • Ihminen on muuttunut käsipariksi, jota käskytetään ja liikutellaan työpisteestä toiseen. • Työnantaja ei ole kiinnostunut siitä, miten työntekijä pystyy tulemaan toimeen ja miten hän pärjää arjessa. • Ihmisiä käytetään pelivarana, ollaan vuosikausia ”tuntilaisia”, osa-ai- kaisia. Vastentahtoista osa-aikatyötä tekevistä osa on nöyrtynyt ja alistunut tuntityöläisenä olemiseen. Ystäville ja kavereille ei jakseta kertoa ja selitellä kaikista työtehtävistä. Omaa työtilannetta saatetaan myös kaunistella ja kerrotaan ”puolitotuuksia”. Ha- lutaan antaa kuva, että tuntilaisuus on oma valinta. Palkasta ei voi keskustella ke- nenkään kanssa, kerrotaan että hyvin pärjätään ja annetaan tilanteesta parempi kuva kuin mitä se on todellisuudessa. ”Ystävät kysyy, miten sä pärjäät. Niin kai sitä jotenkin pärjää. Jos ne ute- lee, että paljon sä tienaat, niin en koskaan kerro. Sitä joutuu enemmän väittelemään.” Nainen M ”Entisen poikaystävän tuttavat kysyivät, miten sä sinne oot juuttunut - ihmiset pitää kauppatyöskentelyä välietappina. Olen juuttunut, koska mulla ei ole ollut suuria suunnitelmia. En tiedä, mikä tulee isona, juutuin sinne. Tuntui pahalta kun kysyttiin noin - miksei tää voisi olla ammatti. En tykkää, mutta sieltä löytyy töitä.” Nainen D Osalla työntekijöistä on tunne, ettei heitä arvosteta enää kokonaisina ihmisinä. He kokevat muuttuneensa käsipareiksi, joita käskytetään ja siirretään paikasta toiseen. Työnantaja perustelee osa-aikaisuutta asiakasvirroilla, joka määrittelee tarvittavien käsiparien määrän. Ihmisistä on tullut työnantajan pelivaraa, tuntilaiset ovat aina tarvittaessa käytössä. Tämä tilanne on jatkunut jo vuosikausia, eikä siihen ole näky- vissä mitään muutosta. Työnantaja ei ole kiinnostunut siitä, miten työntekijä pystyy tulemaan toimeen ja miten hän pärjää arjessa. Ihmisen tärkein tehtävä on tuottaa työnantajalle rahaa. Ei- arvostava kohtelu ulottuu tietyissä työpaikoissa kaikkialle, työvuoroista kerrotaan melko myöhään. Usein vasta aamulla saa tietää, missä kaikissa tehtävissä ollaan työ- päivän aikana. Ihmisiä käytetään liikuteltavana pelivarana vuosikausia, ollaan ”tuntilaisia”, osa-ai- kaisia. Jotkut kokevat toisinaan, että työnantaja ylläpitää tarkoituksella turvatto- muuden ja epävarmuuden tunnetta eikä osa-aikaisuutta perustella mitenkään. Ih- metellään itsekseen ja työkavereiden kanssa, mitä vikaa minussa on, kun minulle ei
18 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä anneta kokopäivätyötä. Tämä saa aikaan myös riittämättömyyden ja huonommuu- den tunnetta. Elämänpiiri supistuu, kun rahat eivät riitä pieniin ylellisyyksiin, kuten matkusteluun, kalliimpiin harrastuksiin, kulttuuriin tai ravintolassa syömiseen. Kaupassa on hyvin erilaisia tehtäviä. Työntekijöillä on toiveita niistä tehtävistä, joita he tekisivät mieluiten. Heidän mielipidettään ei oteta huomioon, tehokkuus kärsii, työmotivaatio ja työhön sitoutuminen heikkenevät, kun pitää nopeasti siirtyä teh- tävästä toiseen. Pomon mielestä kaupassa pitää tehdä töitä niin kovaa, että hiki tu- lee. Muuten ei ole kyse oikeanlaisesta työn tekemistä. ”Vedetään kaikki mehut irti työntekijöistä. On sanottu, että hiki pitäisi työnteossa tulla! Esimies sanoo. Olkapäät huutaa hoosiannaa, samoin kantapäät, hölmöläisten hommaa. Oon lähdössä kuntoutukseen ensi vii- kolla, ei paljon kiinnosta kuinka pärjäävät.” Nainen C ”Voiton tavoittelu mene ihan kaiken edelle. Tossakin kioskissa meitä on niin monta, joku 20 tuntilainen voisi olla 30 tuntilainen, onhan ne käsi- parit siinä kuitenkin. Se ei selitä sitä millään.” Nainen D ”Jos päivävuorossa tulee varauksia, pitää olla valmis joustamaan kymme- neen saakka illalla. Aina valmiina joustamaan - ne saavat tehdä enem- män tunteja.” Nainen I ”Työnantaja on perustellut, että tarvitaan käsipareja. Se on palvelualalla aika yleistä, harvemmin saa kokoaikaista. Käsiparisysteemi on ollut koko ajan 10 vuotta, ei tarjota edes kokoaikaista.” Mies C Joillakin työpaikoilla tuntilaiset eristetään muista työntekijöistä. He eivät kuulu ko- kopäivätyötä tekevien joukkoon eikä heitä ei oteta mukaan kokouksiin, koulutuk- siin eikä virkistystilaisuuksiin. Heille ei anneta aina edes omaa vaatekaappia, vaan työvaatteet joudutaan vaihtamaan naistenhuoneessa. Vakituiset työntekijät pelkäävät, että tuntilaiset vievät heidän työt. Kyttäämiskult- tuuria ja niskaan hengittämistä työpaikoilla on enemmän kuin aikaisemmin. ”Kun menet työpaikalle, sinuun suhtaudutaan rasistisesti. Vaikka itse tunnen olevani ammattitaitoinen, väheksytään. Et kuulu työyhteisöön, jätetään hyvin yksin, kun on safkis. Jätetään ulkopuolelle, se on tietoista ja tarkoituksenmukaista. Istut saman pöydän ääressä, ei oteta missään vaiheessa keskusteluun mukaan. Pelätään, että toi vie meidän duunit. Johonkin paikkoihin kun menee, ei oo edes pukukaappia. Vaihdat ves- sassa vaatteet. Meillä on konsernivaatteet, likaisia vaatteita tarjotaan, kun ei muuta löydy. Jos vaatii pukuhuoneen avainta, sanotaan, et vaihda vessassa vaan.” Nainen E ”Mutta on mullakin kokemusta, että kun on osa-aikaisia, niin työilma- piirissä on kateutta ja sellaista kireetä fiilistä, koko ajan kaiken näköistä. Ja sitten kostetaan sillee, että jos toinen on vuorossa, niin sun vastuulla pitäisi olla tietyt tehtävät, niin sä jätät ne tahalteen tekemättä. Kaikkee
Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 19 tommoista. Lapsellista. Meillä on just esimiesten taholta, että halutaan kauheesti tehoja irti, ei lisää ihmisiä, mutta tehoja ylöspäin.” Nainen C Työnantaja ei aina tarjoa lisätöitä omalle porukalle, vaan pyrkii käyttämään myös ulkopuolisia, vuokrafirmojen kautta värvättyjä työntekijöitä. Joillain työpaikoilla jaetaan ylimääräiset tunnit sen mukaan, kuinka innokas on ollut tekemään lisätöitä aiemmin. Joustavuus ja innokkuus palkitaan. Jos ei taivu työpaikan vaatimuksiin, niin tuntien saaminen vähenee entisestään. Vaikutusmahdollisuudet ovat hyvin vä- häisiä. ”Välillä ahdistaa, on sellaisia tilanteita, että onko töitä, kun ei ikinä tiedä. Sähän olet se ensimmäinen, kuka sieltä lähtee, jos tulee niin hil- jaista, että ihmiset ei käy enää hotelleissa.” Nainen F ”Keittiöpäällikkö kähmii kuulemma yhdessä paikassa. Jos sanoo EI, niin sitten ei ookkaan enää tunteja. Kahdestaan yksin töissä ei oo kivaa.” Nainen I Työolosuhteiden vähimmäisvaatimukset eivät toteudu kaikkien tuntityötä tekevien kohdalla. Ylityökorvauksia ei aina saada, eikä taukoja aina pystytä pitämään. Työn- tekijät eivät välttämättä tiedä, kuuluvatko he työterveyshuollon piiriin. Sairauslomapäiviltä ei aina saada palkkaa. Joillakin työpaikoilla on villin lännen meininki, ja työnantaja pyrkii etsimään kaikki mahdolliset porsaanreiät voidakseen kiertää työntekijöiden oikeuksia. Tuntilaisille syntyy tunne, että kukaan ei oikeas- taan pidä heidän puoliaan. Heitä ei kuunnella eikä heistä välitetä. ”Mulle tuli sellainen tilanne, että ei kohtele mua niin kuin pitäisi koh- della.” Nainen A ”On firmoja, jotka ovat lukeneet lakimiehen kanssa ja löytävät kaikki porsaanreiät. On olemassa joku summa, joka sun täytyy tienata, että saat työstäsi edes eläkkeen. Pitää olla 35 tuntia ennen kuin sinulle pitää maksaa kesälomakorvauksia! Tai joku muu tuntimäärä.” Nainen E ”Työterveyshuollosta en oo kuullukaan. Kai meillä on jotain, mutta se ei mulle kuulu, kun teen niin vähän. Ja chatti-puolella ei oo mitään.” Mies E Haastatteluryhmässä olleiden keskuudessa työterveyshuolto toteutuu vaihtelevasti. Kiinteistönhuoltoyhtiössä ja isossa kansainvälisessä yrityksessä työterveyshuolto toimii. Henkilöstövuokrausyrityksessä jokaisesta sairauspäivästä on toimitettava todistus, joka pitää itse hankkia esimerkiksi julkisesta terveydenhuollosta. Yhdessä yrityksessä vain kolmivuorotyöntekijät kuuluvat työterveyshuollon piiriin. Joissa- kin yrityksissä työterveyshuolto koskee kaikkia sekä osa- että kokoaikaisia. Pienessä matkatoimistossa ja messuilla työskentelevät eivät tienneet, minkälainen käytäntö on heidän työpaikallaan.
20 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä Myös sairauspäivien palkanmaksu vaihtelee. Jos on yhden päivän sairaana, yleensä se on palkaton. Pidemmillä sopimuksilla on mahdollisuus saada palkka myös sai- rauspäivistä. Käytännöt ovat niin sekavia ja monimutkaisia, etteivät kaikki haasta- teltavat olleet tietoisia niiden sisällöstä. Sekä haastatteluissa että ryhmässä tuli esille, kuinka helposti osa-aikaisuuteen jä- mähdetään ja alistutaan. Päätyön lisäksi täytyy olla ainakin yksi muu työ, ja pakko on tehdä sitä työtä, mitä annetaan. Ei ole mahdollisuutta tehdä mitään suunnitel- mia, pyritään haalimaan rahat kokoon ja sinnitellään kuukausi kerrallaan eteen- päin. Tämä joukko kasvaa koko ajan, ja se koskee sekä nuoria että vanhoja työnte- kijöitä. Ravintoloissa kokoaikaisia ovat vain portsarit ja kaupoissa tuoteryhmävas- taavat. Työnantajat palkkaavat uusia osa-aikaisia työntekijöitä, käyttävät vuokra- työntekijöitä tai harjoittelijoita, vaikka vakituiset osa-aikaiset haluaisivat tehdä enemmän tunteja. ”Nyt näyttää siltä, että olen tähän tilanteeseen jämähtänyt.” Nainen H
Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 21 7. YLPEITÄ MONIOSAAJIA? • Suurin osa mieltää itsensä palkkatyöntekijäksi – he myyvät ammatti- taitoaan, ”moniosaamistaan” ja saavat palkkaa vastineeksi. • Joidenkin työidentiteetti rakentuu enemmän yrittäjyyden pohjalta: kioskiosaaja, ruoka-ammattilainen, kiinteistöalan osaaja. • Pieni joukko on alistunut. He ovat luovuttaneet ja tyytyvät siihen, mitä saavat, eivätkä jaksa taistella ja kilpailla töistä – he eivät määrit- tele itseään kovin paljon työn kautta. • He kokevat kuitenkin ylpeyttä monipuolisesta osaamisestaan. Osa työnantajista arvostaa osaamista ja antaa lisää vastuuta ja työtehtäviä – osa pitää heittopussina. Työidentiteettiä kuvaa parhaiten moniosaaminen ja muuntojoustavuus. Kaikki työskentelevät vähintään kahdessa eri tehtävässä. Työtä vaihdetaan lennossa ja jos- kus saman päivän aikana voidaan hoitaa useampia tehtäviä tai työskennellä eri työ- paikoissa. Usein vasta aamulla saadaan tietää, mitä kaikkea työpäivä pitää sisällään. Työntekijät ovat kuin kameleontteja, ja he sopeutuvat jatkuvasti erilaisiin työtehtä- viin, työympäristöihin sekä työkavereihin. Tiedot ja taidot, osaamispääoma ja itse- tunto karttuvat koko ajan. Osaamispääoman kartuttamisessa ja uusien työtehtävien saamisessa on tärkeää tehdä itsensä näkyväksi. Myönteinen asennoituminen asia- kaspalvelussa huomataan, ja siitä palkitaan. Iltavuoroihin halutaan moniosaajia varsinkin, jos yksi ihminen joutuu tekemään kaikki hommat. Työpaikoilla on erilaisia käytäntöjä siitä, miten työntekijän osaamispääomaa hyö- dynnetään. Osassa työpaikoista osaamisesta palkitaan ja annetaan lisää tehtäviä sekä vastuuta. Työntekijä kokee, että häntä arvostetaan, ja hänelle annetaan mah- dollisuus kehittyä työssä. Haastateltavat ovat itse ylpeitä osaamisestaan, mutta työn- antaja ja ystävät saattavat vähätellä heidän työtilannettaan. Moniosaajasta voi myös tulla työnantajan kontrolloima heittopussi, jota siirrellään mielivaltaisesti paikasta toiseen. Tunnit annetaan mieluummin ulkopuoliselle keik- katyöntekijälle, vaikka tuntilainen osaa työtehtävät parhaiten. Tämä aiheuttaa myös alemmuuden tunnetta, miksi minä en kelpaa. Ystävät eivät taas ymmärrä, että työ voi olla sirpaleista ja rakentua hyvinkin erilaisista osista. Siksi kavereille ei aina jak- seta kertoa omasta työstä, vaan puhutaan pääasiassa niin sanotusta päätyöstä. Näin päästään helpommalla, eikä tarvitse niin paljon selitellä. ”Asiakaspalvelusta mä nautin. Huomaa, kun on ite ystävällinen ja koh- telias, hymyilee, ja saa takaisin hymyn. Tulee tosi hyvä olo ja iloinen mieli. Tippi on kivaa, kun se on ylimääräistä. Mä oon kehittynyt, mä oon hyvä asiakaspalvelija, ei tarvi pelätä, on aika varma työ.” Nainen A
22 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä ”Olen pystynyt aika hyvin itseni työllistämään, työtilanne on ollut hyvä. Erilaisia tehtäviä. Kun kyllästyy, tekee keittiötöitä, on kiva lähteä kaup- paan. Kun kaupassa kyllästyy välillä asiakaspalveluun, on kiva palata keittiöön. Pitopalvelussa tekee itse kaiken alusta loppuun: katat, palve- let, siivoat.” Nainen E ”Mä oon yhdessä yrityksessä toimistohommissa. Mä teen kolme pitkää päivää viikossa ja sitä aikaisemmin mä oon opiskellut jossain vaiheessa, mutta nyt ollut enemmän töissä. En nyt enää saa opintotukea. Mulla on kokemusta kaupan kassalla ja varastoissa.” Nainen L Yrittäjä vai palkkatyöläinen? Vaikka työidentiteetti muotoutuu päätyön kautta, niin haastateltavien oma osaa- miskokemus näyttäytyy useasta eri näkökulmasta. Työidentiteetin voi määritellä toisaalta palkkatyöntekijän ja toisaalta yrittäjyyden kautta. Palkkatyöntekijäksi it- sensä kokevat myyvänsä ammattitaitoaan, ”moniosaamistaan”, ja he saavat vasti- neeksi palkkaa. Yrittäjyyden kautta itsensä määrittelevät ovat keskittyneet tiettyyn työhön, jonka kautta he haluavat toteuttaa intohimoisesti itseään. Pitkään kioskilla tunteja tehnyt pitää lähikioskia jo melkein kotinaan. Hän tietää kaiken, mitä kioskiyrittäjyydessä tarvitaan. Hänen suurin haaveensa on, että hän saa sen vielä joku päivä omakseen, kun nykyinen omistaja haluaa siitä luopua. Ruoka-alan ammattilainen puolestaan tekee kaikkea mahdollista, mikä liittyy ruo- kaan. Se on hänen sydäntään lähellä, se on monipuolista ja sitä kautta voi vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Työpaikoilla hänellä on tapana rakentaa itsensä näköinen työpiste, vaikka vain hetkeksi. Kiinteistöalalle kouluttautuva on jo pitkälle omaksunut kiinteistöosaajan roolin, ja hän uskoo vahvasti työskentelevänsä tulevaisuudessa isännöitsijänä. Kaikissa töissä tarvitaan osaamista. Kaupassa esimerkiksi palvelutiski, kassa ja mai- tokaappi vaativat kaikki omanlaista osaamista. ”Nuorille tekijöille töitä löytyy aina, oikea asenne tarvitaan – nämä mo- nitekijät – täytyy pitää puoliaan ja melua itsestään – täytyy aktiivisesti hakea työpaikkoja ja siirtyä toisille osastoille – osastot kilpaili minusta.” Nainen B ”Iltavuoroon haluttiin että tietyt henkilöt tekee paremmin iltavuoron, tilitykset ynnä muut. Osaan ne kaikki hommat.” Mies A ”Myönteinen asennoituminen asiakaspalveluun auttaa paljon.” Nainen K Pieni joukko haastateltavista kokee, ettei heillä ole juurikaan mahdollisuutta vaikut- taa omaan työhönsä. He ovat alistuneet ja luovuttaneet. Työn merkitys oman iden- titeetin rakentamissa on vain vähäinen.
Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 23 8. MEIDÄN HEIMO • Osa-aikaisten ja keikkatyöntekijöiden kesken muodostuu oma heimo ja jengi. Heidän välille syntyy ystävyyssuhteita, ja he tapaavat vapaa-ajallakin. • Varsinkin yksinään eläville työyhteisö on kuin toinen perhe, mutta myös perheellisille ”meidän jengi” on tärkeä. • Oma jengi luo turvallisuuden tunnetta. Osa-aikaisten kesken on muodostunut useilla työpaikoilla vahva sosiaalinen yh- teisö, oma heimo. Työkavereista on saatu uusia ystäviä ja epäsäännöllisten työaiko- jen vuoksi heitä on helpompi tavata kuin muita kavereita. Kausityöntekijöillä työ- yhteisö muodostaa myös kodin ja perheen, se on ihan kaikki kaikessa. Juhlitaan yh- dessä ja jaetaan tarvittaessa ilot ja surut. Yksi haastatelluista kokee, että hänen toinen työpaikkansa R-kioskilla on hänen toi- nen kotinsa. Siellä hän tapaa kavereita ja siellä hän viettää paljon myös vapaa-aikaa. ”Vähän toinen koti ikään kuin, musta on kiva mennä sinne, mukavat ihmiset, tykkään mennä sinne, oon joskus vapaa-ajallakin käynyt mor- jestamassa. Mukava yhteisö.” Nainen A ”Suurin osa on ravintola-alalla, työn kautta tullut nää suurimmat ystä- vät, tulee vaihdettua kuulumisia.” Nainen F ”Meillä on todella hyvä yhteishenki, paranee vaan. Alkuun oli sellainen pomo, josta kukaan ei tykännyt. Nyt on parempi, ei ihan loisto, mutta kumminkin. Porukka on nivoutunut yhteen. Meillä on noin 50 ihmistä listoilla, erilaisilla työsopimuksilla, tullaan tosi hyvin toimeen. Viete- tään aikaa yhdessä.” Nainen D ”Tosi hyvin suhtaudutaan, ei oo mitenkään ulkopuolinen olo, opete- taan ja neuvotaan. On osa jengiä.” Nainen E ”Tosi hyvä henki on meillä nyt ollut. Helppo olla, tutut ihmiset, ei oo arkielämää. Duuniin, rinteeseen tai ryyppäämään. On paljon kaikkea. Oma heimo, oma porukka.” Nainen I Ryhmähaastattelussa puhuttiin kuitenkin enemmän ongelmista, kuinka osa-aikai- sia jätetään työyhteisön ulkopuolelle. Tehokkuutta puristetaan yhä enemmän, pitää saada koko ajan enemmän tulosta jopa epäoikeudenmukaisella tavalla. Kyttäämis- kulttuuria ja niskaan hengittämistä on enemmän kuin aikaisemmin. Huonot pomot myrkyttävät koko yhteisön ilmapiirin. Arvostuksen kokemista ja hyvää työidentiteettiä työpaikalla vahvistaa myös mah- dollisuus osallistua työterveyshuoltoon, koulutukseen, virkistystilaisuuksiin ja juh- liin. Näin vahvistetaan juurtumista siihen työpaikkaan ja työyhteisöön, missä kul- loinkin työskennellään.
24 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä ”Se on aina vähän riippunut. Joissakin paikoissa virkistyksiin on aina kaikki kutsuttuna. Koulutuksiin ei ihan kaikki osa-aikaiset tuu mukaan. Ne jotka on olleet, kouluttavat. On toiminut työterveydenhoito. Ki- peenä on kaikki hoitunut.” Mies A ”Meidän kiinteistöfirmassa on hyvin. Kustantavat mun opiskelut. Ja sit- ten on firman pikkujoulut ja syysjuhlat. Ja siksi on kesälahjat, joissa on pikkulogo. Ravintolapuolella on lähinnä viininmaistiaisia, jotka on sa- malla myyntitilaisuuksia.” Mies F
Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 25 9. PUOLET KUULUU LIITTOON, PUOLET EI • Osalle ammattiliiton jäsenyys on itsestäänselvyys. • Osalle liittyjistä on ollut motiivina muun muassa lomautusuhka tai vanhem- pien/isovanhempien kehotus. • Osalle on ilmoitettu, että jos liittyy ammattiliittoon, työt loppuvat. • Osan mielestä jäsenyys on turha, sillä asiat sujuvat muutenkin. Tutkimukseen osallistuneista puolet on ammattiliiton jäseniä. Osa haastatelluista on liittynyt ammattiliitoon heti, kun on aloittanut työnsä ensimmäisessä työpai- kassa. Useilla työpaikoilla lähes kaikki työntekijät kuuluvat liittoon, ja se on ollut haastatelluillekin itsestäänselvyys. ”Kuulun liittoon, meillä on luottamushenkilöt jne. Kerran ravintola- alalla kokki sanoi, ettei täällä mitään luottamusmiestä tarvita, eikä kan- nattaisi liittyä liittoon. Kokki olikin omistajan poika! ” Nainen B ”Vuodesta -76 oon ollut töissä ja kuulunut liittoon. Olin silloin liian nuori KTV:hen, niin isä hommasi mut metalliliittoon. Suurin osa mei- dän henkilökunnasta kuuluu liittoon.” Nainen C ”Oon kuulunut aina ammattiliittoon - useimmat kuuluu. Se on itses- tään selvyys, Loimaan liitto ei taistele.” Nainen D ”Joo, mä kuulun Pamiin. Kaks ja puoli vuotta sitten mummi sanoi mulle, et nyt kun sä opiskelet, se ei maksa mitään. Se sai samalla lahjan, kun mä liityn. En oo koskaan ollut sinne yhteydessä. Ei oo ollut tarvetta. Mä en varmaan kuuluisi liittoon ilman mummia, mutta sopparia pyy- täisin.” Nainen G ”Kuulun PAMiin. Olen kuulunut siitä saakka, kun Stockalle menin. Työkavereista lähes kaikki kuuluu liittoon.” Nainen H Puolet haastatelluista ei ole liittynyt liittoon. Yleisin syy lienee se, ettei jäsenyyttä koeta tarpeelliseksi. Ajatellaan, että suomalainen yhteiskunta pitää ihmisestä huolta. Jos ongelmia tulee, apua saa liittoon kuulumatonkin luottamusmieheltä ja työsuojelupiiristä. Ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa saa Yleisestä työttömyys- kassasta. Yksi haastatelluista totesi, ettei ole vain saanut aikaiseksi liittyä. Vuokratyöfirman kautta töitä tekevän mielestä liiton jäsenyys ei kannata, sillä ”ei täällä kukaan rupea oikeuksistaan taistelemaan”. Muutama haastateltu kertoi, että jos liittyy liittoon, niin työt loppuvat. ”En kuulu. En ole edes ajatellut liittyä. En tiedä työkavereista. Kun pu- huttiin porukassa, että haluttaisiin liittyä liittoon, meidän lähimmät esi- miehet sanoi, että silloin pitää kyllä lähteä. En mä oo enää ajatellut asiaa.” Nainen A
26 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä ”Ei ole tarvinnut, oon luottanut siihen, että hommia riittää. Osa kuuluu liittoon, meillä on firmassa toi työsuojeluvaltuutettu. Luottamusmiehet ja noi, niihin voi ottaa yhteyttä, jos on sellainen tilanne. Kyllä mä sitä joskus mietin. En tarvitse. En liity.” Mies A ”En tiedä miksen ole liittynyt, hyvä kysymys. Äidin kanssa on kyllä pu- huttu. En oo saanut aikaiseksi. Varmaan nuorista aika pieni osa kuuluu liittoon. Porukka liittyy herkemmin, jos joskus on tullut jotain ongel- mia.” Nainen I ”Suomessa sä saat apua, kuulut sä liittoon tai et. Sä et joudu pulaan. Mä oon auttanut kaveria, joka ei kuulunut liittoon. Oon sitä mieltä, että kassaan liityn ehdottomasti.” ”Mä en kuulu ammattiliittoon vaan YTK:hon, koska mä en tiedä, mihin liittoon mä kuuluisin. Ei ole extraajien liittoa!” Nainen E
Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 27 10. OSANA KÄSIPARIKANSAA Haastatteluihin pohjautuva fiktiivinen tarina osa-aikatyöntekijän arjesta Miten minä tähän tilanteeseen jouduinkaan. Kävin koulut ja valmistuin. Odotin in- nolla pääsyä työelämään. Olin perheessäni oppinut, että työllä ansaitaan leipä sekä juustot ja makkarat sen päälle. Olin kyllä kuullut tuntisopimuksista, 0–40 viikossa, eikä koskaan tiedä seuraavasta viikosta. Ajattelin, ettei se minua koske, mutta kuinka kävikään. Olen ollut vuosia työelämässä ja nähnyt sekä kokenut kaiken mahdollisen. Aloitin työt kaupassa, kun opiskeluni olivat loppuvaiheessa. Ensin tein töitä viisi tuntia vii- kossa, sitten sain pikkuhiljaa lisää tunteja. Koskaan en kuitenkaan enempää kuin 30 tuntia. Tuntien tasoitusjakso on 12 viikkoa. Olen pyytänyt monta kertaa, että saisin tehdä täydet tunnit eli 37,5 tuntia viikossa. Työnantaja ei suostu. Syytä hän ei kerro. Vetoaa käsipareihin: ”Pitää olla riittävästi käsipareja, kun kaupassa on paljon ruuhkaa. Pelivaraa.” Kauppamme kirjoittamaton sääntö on, että kokoaikaiseksi ei pääse. Vain esimie- hillä ja tuoteryhmävastaavilla on täydet tunnit. Muiden tunnit ja työn tarjonta riip- puu asiakkaiden määrästä. Työnantaja vetoaa kassoilta saataviin tietoihin asiakas- virroista jakaessaan työtunteja. Työtä saattaa olla viikossa joko kaksi päivää tai kuusi päivää, ihan sen mukaan, pal- jonko on asiakkaita. Ihmettelemme, miten niin tarkkojen tietojen pohjalta ei ole mahdollista suunnitella täysiä tunteja. Viime kuussa tein 106 tuntia, joulukuussa vain 51. Työnantaja pihtaa myös kirjallista työsopimusta eikä kerro kuukausipalkan suu- ruutta. Tutuillani on työsopimuksia, joihin ei ole merkitty lainkaan työtunteja. Tämä koskee erityisesti pieniä työpaikkoja. Isoissa yrityksissä pyritään noudatta- maan sopimuksia. Parhaat tunnit pomon kaverille Työntekijöitä ei kuunnella, kun lisätunnit ovat jaossa. Pomon kaveri saa parhaat tunnit. Joskus oman osastomme työtunteja annetaan toisen osaston työntekijöille meiltä kysymättä. Tämä herättää närää keskuudessamme. Osastollani tuntijakoon voi vaikuttaa sentään jonkin verran. Käytössä on järjes- telmä, että jos joku lähtee pois, niin hänen tunnit jaetaan jäljelle jääville. Mutta siitä kuitenkin pidetään huolta, että kukaan ei koskaan saa täysiä tunteja. Tuntisopimukset jatkuvat vuosikausia. Me ihmettelemme sitä, mutta mitään ei ta- pahdu. Osa tulee taloon sisään tekemään mahdollisimman lyhyttä, esimerkiksi kah- deksan tunnin työviikkoa. Yhdellä kaverillani on kaupassa kahdeksan viikkotunnin takuu 16 viikossa.
28 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä Työnantajalla on paljon liikkumavaraa. Hän voi palkata vaikka kuinka monta vas- taavanlaista työntekijää. Ja me tuntityöläiset korvaavamme myös kesätyöntekijät – heitä tarvitaan aina vain vähemmän. Hoidamme myös sairaslomien tuuraukset. Työterveyshuollosta ei ole tietoakaan, saati virkistyspäivistä, tauoista, myös lomissa yritetään huijata. Tuntuu, ettei työntekijällä ole ihmisarvoa kaikilla työpaikoilla. Rahat eivät riitä Huomasin, että rahani eivät riitä. Menin kysymään yökerhosta lisätyötunteja. Olen lauantain ja sunnuntain välisen yönä töissä yökerhossa, vaikka menen usein sun- nuntaina kauppaan töihin. Muissa kaupoissa työskentely on meiltä kielletty. Ystäväni kysyvät, miten pärjään. Tulen toimeen jotenkin. Jos kysytään, en kerro paljonko tienaan. Välttelen aihetta. Ei tällä tuntimäärällä pysty maksamaan kaikkia elinkustannuksia. Helsingissä vuokrat ja asumiskustannukset ovat niin korkeat, ettei sinkku kykene niitä yksin maksamaan ilman vakaita työoloja. Luovuin vuok- rakämpästäni ja muutin äitini luokse asumaan. Kaveri asuu samasta syystä mum- minsa ja tätinsä kanssa. Täytyy olla haukkana sairaslomatuurausten perässä. Hinnat ja vuokrat nousevat koko ajan. Kun palkkaa ei saa riittävästi, toimeentulo kärsii. Ei voi elää kunnon ar- kea eikä ole lomia. Työfiilis on päällä koko ajan. Lomarahaa ei kerry samalla tavalla kuin kokoaikaisille, eläkkeestä puhumattakaan. Osalle kavereistani työtunneista on muodostunut melkein addiktio. Heistä on tullut työnarkomaaneja. He etsivät koko ajan paikkaa, johon pääsisi töihin edes vähäksi aikaa. Joskus joku innostuu tekemään työtunteja todella paljon ja suorastaan kah- mii tunteja kaikista mahdollisista paikoista. Vapaata ei ehdi pitää ja työtahti on maanista. Muutama kaveri on kausityöntekijänä Lapissa ja Hangossa hotelli- ja ravintola- alalla. He tekevät todella paljon työtunteja, joskus jopa 150–179 tuntia kolmessa vii- kossa. Ja sitten ollaan tuntikuningattaria ja -kuninkaita. Ja työnantaja vaatii aina vaan joustoa, aamuvuorosta pitää olla valmis venyttämään iltakymmeneen saakka. Minulla on koko ajan tunne, että elän kädestä suuhun. Samaa pätee ystäväpiiriini. Suuri osa kavereistani elää jatkuvassa epävarmuudessa, riittävätkö rahat kuukauden tarpeisiin. Oma elämäni pyörii vahvasti sen ympärillä, miten saan elettyä aina kuu- kauden kerrallaan. Luovuutta tarvitaan ja paljon. Olen joutunut luopumaan mo- nesta asiasta – maksullisista harrastuksista en voi edes haaveilla. Onneksi monia asioita voi tehdä ilmaiseksi. Palkanmaksussa pitää olla tarkkana. Monesti tuntuu, etteivät tunnit täsmää. Palk- kakuittiin on merkitty vähemmän tunteja kuin olen todellisuudessa tehnyt. Ja niistä joutuu kiistelemään työnantajan kanssa. Pysyykö vai putoaako? Työvuorot saa tietää yleensä kolmeksi viikoksi eteenpäin. Emme elä kvartaalitalou- dessa, vaan kolmen viikon jaksoissa. Joskus vuoronsa tietää vain viikon eteenpäin.
Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 29 Aina pitää olla valmiuksissa, jos puhelin soi tai saan tekstiviestin lisätunneista ja työvuoroista. Jos satun olemaan kassalla tai palvelutiskillä, en pysty edes vastaa- maan, ja joku muu ehtii ottaa lisätunnit. Minua harmittaa elämäni epävarmuus. Yleensä en voi suunnitella elämää kuin muutaman viikon eteenpäin sen mukaan, miten tunnit jaetaan. Elämä on jatkuvaa nuoralla tanssimista. Pysyykö vai putoaako? Sosiaalinen elämä köyhtyy ja kaverit valittaa, kun olen koko ajan töissä tai en pysty suunnittelemaan mitään tapaamisia kovin pitkällä tähtäimellä. Töihin pitää mennä silloin kun sitä tarjotaan. Sen olen oppinut. Tarjonta saattaa loppua kuin seinään, jos ei ole aina valmis ottamaan työtä vastaan. Vaihtelevissa työajoissa on toki myös puolensa. Saan arkisin vapaa-aikaa, ja se on sentään vähän luksusta. On helppo hoitaa asioita ja jää enemmän aikaa perheelle, lapsille ja isovanhemmille. Voin tavata ystäviä. Se tuo vapauden tunnetta. Ja kun työajat vaihtelevat, ei tarvitse tehdä työmatkoja ruuhka-aikoina. Olen ajatellut aloittaa opiskelut. Jos uuden ammatin myötä saisin tehdä kokopäivä- työtä. Huomaan itsessäni myös uusia piirteitä, joita minussa ei ole aiemmin ollut. Toisi- naan olen tosi vihainen. Omalla osastollamme suhteet työkavereihin ovat hyvät, mutta sitten joku tulee toiselta osastolta ”syömään” meidän tunteja. Se suututtaa. Tätäkö työelämäni on eläkkeelle asti? Tähänkö minun täytyy tyytyä ja alistua? Siltä vähän näyttää. Osa-aikatyöntekijöitä on joka paikassa, ja määrää lisääntyy koko ajan. Pikku hiljaa Suomeen syntyy tuntityötekijöiden käsiparikansa.
30 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 11. SAK:N NÄKEMYKSIÄ VASTENTAHTOISESTA OSA- AIKATYÖSTÄ SAK:n mielestä jokaisella työntekijällä on oltava oikeus työhön, jolla tulee toimeen. Kokoaikatyö ja toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet luovat perustan, joka yleensä antaa työntekijöille mahdollisuuden tulla toimeen arjessaan työstä saatavan palkan kautta. Vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevät ovat todellisuudessa osa-aikatyöttömiä. Osa-aikatyöttömyys luo köyhyyttä ja epävarmuutta elämään. SAK:laisista osa-aika- työntekijöistä puolet haluaisi kokoaikaisen työsuhteen.7 Säännöllisessä työssä ihmiset ovat usein tyytyväisempiä ja onnellisempia kuin epä- varmassa työsuhteessa. Työterveyslaitoksen Toiveita ja todellisuutta -hankkeessa todettiin, että tulevaisuuden suunnittelu, perheen perustaminen ja lasten elättämi- nen sekä omasta terveydestä huolehtiminen on keskivertoa vaikeampaa ei-vakinai- sissa työsuhteissa olevilla ja yrittäjillä. Epäsäännöllisissä työsuhteissa työskentelevät tuntuvatkin kohtaavan samanlaiset riskit kuin yrittäjät.8 Usein osa-aikatyön teettämiseen ja niin sanottuihin nollatyösopimuksiin liittyy työnantajan halu minimoida työkustannukset eli työn hinta, ja hankkia siten entistä suurempaa taloudellista hyötyä. Yrityksen taloudellisen riskin kantaa silloin suu- relta osin työntekijä. SAK:n kantoja osa-aikatyöhön: • Työsuhteet on solmittava pääsääntöisesti vakituisiksi ja kokoaikaiseksi. Si- ten työntekijöille luodaan mahdollisuus tulla toimeen työllään, järjestää ar- kensa sekä suunnitella tulevaisuuttansa. Työntekijän on kuitenkin voitava halutessaan siirtyä osa-aikatyöhön nykyistä helpommin. • Työsuhdemuodoilla keinottelu on estettävä, jotta työnantaja ei saa perus- teetonta taloudellista tai muuta etua palkatessaan työntekijän osa-aikaiseksi. • Työlainsäädäntöön on saatava kirjaus, jonka mukaan osa-aikaisen työn teettämiselle pitää esittää hyväksyttävät perusteet. • Nollatyösopimuksista on päästävä eroon. Työntekijällä tulee olla varmuus vähimmäisansioista. • Työnantajan on tarjottava osa-aikaiselle työntekijälle lisätunteja lain edel- lyttämällä tavalla. • Epätyypillisissä työsuhteissa olevia työntekijöitä on kohdeltava samanarvoi- sesti kuin vakituisia ja kokoaikaisia työntekijöitä, mukaan luettuna vuosilo- mien määräytyminen sekä koulutus- ja vaikutusmahdollisuudet. 7 SAK:n työolobarometri 2014 8 Toiveita ja todellisuutta, Työterveyslaitos 2010
Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 31 12. KUVAUS HAASTATELLUISTA HENKILÖISTÄ Tutkimukseen osallistui yhteensä 22 henkilöä. 1. Nainen A (Tampere), 22 v., avoliitossa, • Töissä yökerhon narikassa, pääasiassa viikonloppuisin, mutta tarvittaessa myös joskus arkisin klo 23.00 – 4.00. • On pyytänyt lisätöitä ja saanut niitä, kun osaaminen on karttunut. Tästä huolimatta töitä ei ole aivan niin paljon kuin haluaisi. • Lisäksi hän tekee ajoittain keikkaa vuokrausfirman kautta tiskaajana lou- nasravintolassa. 2. Nainen B (Tampere), 35 v., sinkku, • Töissä tavaratalossa, tekee 34-tuntista viikkoa, tasoitusjakso 12 viikkoa. • Haluaisi tehdä täydet 37,5 tuntia, mutta työnantaja ei ole tähän suostunut. Saanut pikkuhiljaa lisätunteja, aloitti viidellä työtunnilla viikossa. • Tekee lisätöitä joskus ravintolassa extrana ja tavaratalolle extroja. Saa tiedon lisätöistä tekstiviestitse. 3. Nainen C (Tampere), 52 v. avioliitossa, kotona 16-vuotias tytär, • Ketjun kaupassa osa-aikaisena, on tehnyt 34-tuntista viikkoa vuoden. Työ- päivien pituus 6 tuntia, työtehtävät vaihtelevat paljon. • Ennen tätä teki neljän vuoden ajan 25-tuntista työviikkoa. • Sai 34-tuntisen työsopimuksen vuosi sitten, koska yksi vakituinen työnte- kijä lähti pois. • On halunnut koko ajan tehdä kokoaikaista työtä, mutta sitä ei ole mahdol- lista saada. Voi saada lisätunteja ja -tienestejä extraamalla kaupan ketjujen välillä, mutta se edellyttää, että ehtii vastata tekstiviestiin nopeasti. • Kokoaikatyötä on vain tuoteryhmävastaavilla. 4. Nainen D (Tampere), 34 v., avioliitossa, lapsi tulossa, • Hän tekee 31-tuntista työviikkoa ketjun. Hän on tehnyt töitä samassa pai- kassa jo kuusi vuotta.
32 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä • Tekee noin 5-6 päivää viikossa, 6 tunnin päiviä. • Hän on halunnut koko ajan tehdä kokoaikatyötä, mutta se ei ole mahdol- lista. Ei tiedä syytä. Kokoaikatyötä on vain tuoteryhmävastaavilla. • Osa-aikatyötä perustellaan ”käsipareilla” ja ”silloin luottamusmieskin on voimaton”. Työvuorot saa tietää kolme viikkoa eteenpäin. 5. Nainen E (Helsinki), 57 v., sinkku, mutta tukee taloudellisesti aikuista poikaansa, • Tekee keikkaa seitsemän välitysfirman kautta ja yhdelle cateringyritykselle. • On lähes joka päivä eri paikassa töissä, jotkut toistuvat säännöllisesti. • Hän on viime aikoina vähän sairastellut, eikä ole saanut riittävästi tunteja kokoon, jotta saisi pidettyä talouden tasapainossa. Laskee joka sunnuntai kalenteriin saadut työtunnit ja palkat. • Hän on tehnyt aikaisemmin pitkiä päiviä, ja jossain vaiheessa myös muuta- man vuoden kokopäivätyötä (liikuntakoulun vahtimestarina). • Teki neljä vuotta töitä joka päivä pitämättä lomaa tai vapaapäiviä. 6. Nainen F (Tampere), 26 v., avoliitossa, • Työskentelee välitysfirman kautta hotellin ravintolan yhteydessä noin 30 tuntia viikossa. • Tuntien määrä riippuu asiakkaiden määrästä. • Hakee lisätunteja välitysfirman sivuilta muihin työpaikkoihin. • Hän haluaisi tehdä kokopäivätyötä mielellään isossa hotellissa, esimerkiksi tässä nykyisessä. 7. Nainen G (Helsinki), 21 v., asuu mummin ja tädin kanssa, • Klubiemäntänä, tekee myös keikkaa kioskilla. • Työtuntien määrä vaihtelee, ehkä noin 30 tuntia viikossa, vaihtelee työmää- rän mukaan. • Haluaa pois nykyisestä työstä. Työ edustaa kaikkea muuta kuin mitä hänelle on luvattu. Hän pyytänyt kirjallista työsopimusta ja palkkatietoja, mutta ei ole niitä vielä saanut.
Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 33 8. Nainen H (Helsinki), 33 v., asuu yhdessä äidin kanssa. • Töissä tavaratalossa myyjänä naistenmuotiosastolla. • Tekee 30-tuntista työviikkoa, tasoitetaan 12 viikon jaksoissa. • Haluaisi tehdä kokopäivätyötä (37,5 h/viikko), mutta työnantaja ei anna tä- hän mahdollisuutta. 9. Nainen I (kausityöntekijä), 23 v., sinkku, • Kausityöläinen ravintolassa Lapissa ja Hangossa • Tekee väliaikoina ravintolakeikkaa vuokratyönantajan kautta. • Työtunnit määräytyvät sen mukaan, kuinka paljon työtä on tarjolla. • Työtunnit vaihtelevat asiakasmäärien ja kauden mukaan. 10. Nainen J (Pori), 26 v. sinkku • Hän työskentelee ravintolamaailmassa ja tekee päätunnit kahvilaan. • Lisäksi tuurauksia R-kioskeille, baarihommia sekä silloin tällöin tuurauksia vuokrafirman kautta. • Tekee paljon työtunteja viikossa. 11. Nainen K (Kuopio), 31 v. sinkku, • Hän työskentelee myymälässä, jossa 8 viikkotunnin takuu 16 viikon jak- soissa. • Lisäksi miesten vaatetusliikkeessä 5 tuntia viikossa • Tehnyt myymälässä töitä jo vuosia, kahdeksas määräaikaisuus menossa. 12. Mies A (Lahti), 25 v. sinkku • Ollut muutaman kuukauden kahvilassa kuukausipalkkaisena. • Sitä ennen hän oli toisessa kahvilassa osa-aikaisena Lahdessa. • Aloitti kahvilassa 18-vuotiaana. Työtunteja ei merkitty lainkaan työsopi- mukseen 21-vuotiaaksi saakka.
34 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 13. Mies B (Espoo), 39 v., avioliitossa ja 3 lasta, • Töissä urheiluliikkeessä osapäiväisenä. • Vapaaehtoistyönä urheiluvalmentajana kuusi kertaa viikossa, 3-4 tuntia kerrallaan. • Viikkotyötunnit urheiluliikkeessä vaihtelevat muutamasta tunnista 30 tun- tiin. • Ei työterveydenhuoltoa, ei virkistystä, ei taukoja, lomissa yritettiin huijata. • Haluaisi vakituisen kokoaikatyön, mutta työnantaja haluaa säilyttää nykyi- sen systeemin, jossa työtuntien määrää ei pysty ennakoimaan. • Haluaisi valmennuksesta palkallisen kokopäivätyön. Tällä hetkellä palk- kiona ainoastaan kilometrikorvaukset. 14. Mies C (Mikkeli), 37 v., sinkku, • Ketjun kaupassa osa-aikaisena, 34 viikkotuntia. • Hän on ollut tämän kaupparyhmittymän palveluksessa kymmenen vuotta ja tässä kaupassa kahdeksan vuotta. 15. Mies D (Vaasa), 21 v., sinkku, • Ketjun kaupassa osa-aikaisena, 25 viikkotuntia. • Ollut aikaisemmin saman ketjun kaupassa puoli vuotta 30-tuntisena, ennen armeijaa. Ryhmäkeskustelu, Helsinki: Nainen L, 25 v., sinkku, • Hän tekee kirjanpidon avustavia tehtäviä kolmena päivänä viikossa. • Lisäksi hän tekee keikkaa kassa-myyjänä yhdessä kaupparyhmittymässä. • Haluaisi tehdä enemmän kirjanpitotöitä, mutta se ei ole mahdollista nykyi- sen työnantajan palveluksessa.
Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 35 Nainen M, 30 v., avoliitossa, • Asiakaspalvelutehtävissä rahoitusalalla, 15-30 tuntia viikossa, keskimäärin noin 20 tuntia viikossa. • Ollut 7 vuotta osa-aikaisena. • Tekee pääasiassa yötyötä. • Haluaisi tehdä enemmän tunteja, mutta niitä ei ole tällä hetkellä tarjolla. Mies E, 31 v., sinkku, • Osa-aikaisena matkatoimistossa neljä tuntia kolmena päivänä viikossa. • Lisäksi toimii chatin isäntänä kotoa käsin noin 20 tuntia viikossa. • Haluaisi tehdä kokopäivätyötä matkatoimistossa, mutta alalla tapahtuvien muutosten takia se ei tällä hetkellä näytä mahdolliselta. Nainen N, 45 v., lapsiperhe, • Osa-aikaisena noin vuoden. • Vaatemyyjänä vaateliikkeessä. Liike ei pysty tarjoamaan riittävästi tunteja, joten hän hankkii lisäansioita työskentelemällä viikonloppuisin kahviloissa. • Ryhmätilanteessa kertoi työtilanteestaan aivan muuta kuin rekrytoitaessa. • Hän myös mainitsi, että ”tykkää olla osa-aikainen”, vaikka sanoi aivan muuta rekrytoitaessa. Mies F, 44 v., lapsiperhe, • Tekee kiinteistöhuoltomiehen tehtäviä 4-6 tuntia/päivä, 20-30 tun- tia/viikko. • Hän on päässyt isännöitsijäkoulutukseen, ja toivoo voivansa sen jälkeen työskennellä isännöitsijänä kokopäiväisenä. • Lisäksi tekee ravintolakeikkaa baarimikkona sen mukaan, kun töitä on tar- jolla. Nainen O, 60 v, sinkku, • Salivalvojana päiväkahvilassa Helsingin kaupungilla.
36 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä • 5 tunnin työpäivä arkisin. • Kaupunki on luvannut hänelle lisäkoulutusta, ja hän uskoo saavansa vielä kokopäivätyön. Nainen P, 48 v., avioliitossa, ei lapsia, • Kehitysvammaohjaajana Helsingin kaupungilla. • Tekee 30-tuntista työviikkoa, kyttää vapautuvaa kokopäivätyötä omalta osastolta. • Tietää, että määräaikaisuuden ketjutus on laitonta, mutta on ennemmin pi- tänyt ”mölyt mahassa”, koska viihtyy muuten ja haluaa kokopäivätyön

Recommended

Työn mitoitus SAK:laisilla työpaikoilla – SAK:n luottamushenkilöpaneeli lokak...
Työn mitoitus SAK:laisilla työpaikoilla – SAK:n luottamushenkilöpaneeli lokak...Työn mitoitus SAK:laisilla työpaikoilla – SAK:n luottamushenkilöpaneeli lokak...
Työn mitoitus SAK:laisilla työpaikoilla – SAK:n luottamushenkilöpaneeli lokak...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Uranus Oy:n rekrytointijulkaisu - Nostetta nro 1
Uranus Oy:n rekrytointijulkaisu - Nostetta nro 1Uranus Oy:n rekrytointijulkaisu - Nostetta nro 1
Uranus Oy:n rekrytointijulkaisu - Nostetta nro 1LAURA Rekrytointi Oy
 
Työehdoista sopiminen marraskuu 2020
Työehdoista sopiminen marraskuu 2020Työehdoista sopiminen marraskuu 2020
Työehdoista sopiminen marraskuu 2020Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Korona-ajan työ - Tutkimus koronapandemian vaikutuksista SAK:laisilla aloilla
Korona-ajan työ - Tutkimus koronapandemian vaikutuksista SAK:laisilla aloillaKorona-ajan työ - Tutkimus koronapandemian vaikutuksista SAK:laisilla aloilla
Korona-ajan työ - Tutkimus koronapandemian vaikutuksista SAK:laisilla aloillaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Kunnon työttömyysturva – nopea työllistyminen
Kunnon työttömyysturva – nopea työllistyminenKunnon työttömyysturva – nopea työllistyminen
Kunnon työttömyysturva – nopea työllistyminenSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Hyvän työn mittari 2020
Hyvän työn mittari 2020Hyvän työn mittari 2020
Hyvän työn mittari 2020Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa
Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa
Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n työolobarometrin 2012 perusraportti
SAK:n työolobarometrin 2012 perusraporttiSAK:n työolobarometrin 2012 perusraportti
SAK:n työolobarometrin 2012 perusraporttiSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

Recommended

Työn mitoitus SAK:laisilla työpaikoilla – SAK:n luottamushenkilöpaneeli lokak...
Työn mitoitus SAK:laisilla työpaikoilla – SAK:n luottamushenkilöpaneeli lokak...Työn mitoitus SAK:laisilla työpaikoilla – SAK:n luottamushenkilöpaneeli lokak...
Työn mitoitus SAK:laisilla työpaikoilla – SAK:n luottamushenkilöpaneeli lokak...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Uranus Oy:n rekrytointijulkaisu - Nostetta nro 1
Uranus Oy:n rekrytointijulkaisu - Nostetta nro 1Uranus Oy:n rekrytointijulkaisu - Nostetta nro 1
Uranus Oy:n rekrytointijulkaisu - Nostetta nro 1LAURA Rekrytointi Oy
 
Työehdoista sopiminen marraskuu 2020
Työehdoista sopiminen marraskuu 2020Työehdoista sopiminen marraskuu 2020
Työehdoista sopiminen marraskuu 2020Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Korona-ajan työ - Tutkimus koronapandemian vaikutuksista SAK:laisilla aloilla
Korona-ajan työ - Tutkimus koronapandemian vaikutuksista SAK:laisilla aloillaKorona-ajan työ - Tutkimus koronapandemian vaikutuksista SAK:laisilla aloilla
Korona-ajan työ - Tutkimus koronapandemian vaikutuksista SAK:laisilla aloillaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Kunnon työttömyysturva – nopea työllistyminen
Kunnon työttömyysturva – nopea työllistyminenKunnon työttömyysturva – nopea työllistyminen
Kunnon työttömyysturva – nopea työllistyminenSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Hyvän työn mittari 2020
Hyvän työn mittari 2020Hyvän työn mittari 2020
Hyvän työn mittari 2020Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa
Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa
Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n työolobarometrin 2012 perusraportti
SAK:n työolobarometrin 2012 perusraporttiSAK:n työolobarometrin 2012 perusraportti
SAK:n työolobarometrin 2012 perusraporttiSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoillaEdunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoillaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi
SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksiSAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi
SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksiSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Työeläketurvan vartijat. Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiö...
Työeläketurvan vartijat. Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiö...Työeläketurvan vartijat. Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiö...
Työeläketurvan vartijat. Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiö...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Eiköhän liitytä! Opas jäsenhankintaan
Eiköhän liitytä! Opas jäsenhankintaanEiköhän liitytä! Opas jäsenhankintaan
Eiköhän liitytä! Opas jäsenhankintaanSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Työtön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymismalli
Työtön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymismalliTyötön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymismalli
Työtön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymismalliSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Työn vastaanottamisen kannustimet Suomessa
Työn vastaanottamisen kannustimet SuomessaTyön vastaanottamisen kannustimet Suomessa
Työn vastaanottamisen kannustimet SuomessaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
SAK:n luottamusmieskysely 2009
SAK:n luottamusmieskysely 2009SAK:n luottamusmieskysely 2009
SAK:n luottamusmieskysely 2009Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa?
Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa?Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa?
Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa?Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Tosissaan, mutta ei vakavissaan. Ylen työnantajakuva verkossa
Tosissaan, mutta ei vakavissaan. Ylen työnantajakuva verkossaTosissaan, mutta ei vakavissaan. Ylen työnantajakuva verkossa
Tosissaan, mutta ei vakavissaan. Ylen työnantajakuva verkossaSari Veikkolainen
 
En voi tehdä työtäni niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisin
En voi tehdä työtäni niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisinEn voi tehdä työtäni niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisin
En voi tehdä työtäni niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisinSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n työolobarometri 2009
SAK:n työolobarometri 2009SAK:n työolobarometri 2009
SAK:n työolobarometri 2009Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Työllistamistuet helppohallinto.fi
Työllistamistuet helppohallinto.fiTyöllistamistuet helppohallinto.fi
Työllistamistuet helppohallinto.fiKauppakamari
 
Varanka, Marjatta Tuottavuus - kaikki mukaan työelämään
Varanka, Marjatta Tuottavuus - kaikki mukaan työelämäänVaranka, Marjatta Tuottavuus - kaikki mukaan työelämään
Varanka, Marjatta Tuottavuus - kaikki mukaan työelämäänTyöterveyslaitos
 
Ty42014
Ty42014Ty42014
Ty42014Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2014
Talous ja Yhteiskunta 4/2014Talous ja Yhteiskunta 4/2014
Talous ja Yhteiskunta 4/2014Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Vihreiden työllisyysohjelma - tiivistelmä ja taustat
Vihreiden työllisyysohjelma - tiivistelmä ja taustatVihreiden työllisyysohjelma - tiivistelmä ja taustat
Vihreiden työllisyysohjelma - tiivistelmä ja taustatVihreät
 
SAK:n työolobarometri 2008
SAK:n työolobarometri 2008 SAK:n työolobarometri 2008
SAK:n työolobarometri 2008Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Työtön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymisturva
Työtön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymisturvaTyötön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymisturva
Työtön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymisturvaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Pienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointi
Pienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointiPienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointi
Pienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointiTyöterveyslaitos
 
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloillaDigiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloillaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdfluottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdfSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

More Related Content

Similar to Maaginen sana: käsipari - Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä

Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Työeläketurvan vartijat. Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiö...
Työeläketurvan vartijat. Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiö...Työeläketurvan vartijat. Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiö...
Työeläketurvan vartijat. Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiö...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Tosissaan, mutta ei vakavissaan. Ylen työnantajakuva verkossa
Tosissaan, mutta ei vakavissaan. Ylen työnantajakuva verkossaTosissaan, mutta ei vakavissaan. Ylen työnantajakuva verkossa
Tosissaan, mutta ei vakavissaan. Ylen työnantajakuva verkossaSari Veikkolainen
 
Työllistamistuet helppohallinto.fi
Työllistamistuet helppohallinto.fiTyöllistamistuet helppohallinto.fi
Työllistamistuet helppohallinto.fiKauppakamari
 
Varanka, Marjatta Tuottavuus - kaikki mukaan työelämään
Varanka, Marjatta Tuottavuus - kaikki mukaan työelämäänVaranka, Marjatta Tuottavuus - kaikki mukaan työelämään
Varanka, Marjatta Tuottavuus - kaikki mukaan työelämäänTyöterveyslaitos
 
Vihreiden työllisyysohjelma - tiivistelmä ja taustat
Vihreiden työllisyysohjelma - tiivistelmä ja taustatVihreiden työllisyysohjelma - tiivistelmä ja taustat
Vihreiden työllisyysohjelma - tiivistelmä ja taustatVihreät
 
Pienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointi
Pienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointiPienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointi
Pienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointiTyöterveyslaitos
 

Similar to Maaginen sana: käsipari - Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä (20)

Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoillaEdunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla
 
SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi
SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksiSAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi
SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi
 
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
 
Työeläketurvan vartijat. Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiö...
Työeläketurvan vartijat. Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiö...Työeläketurvan vartijat. Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiö...
Työeläketurvan vartijat. Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiö...
 
Eiköhän liitytä! Opas jäsenhankintaan
Eiköhän liitytä! Opas jäsenhankintaanEiköhän liitytä! Opas jäsenhankintaan
Eiköhän liitytä! Opas jäsenhankintaan
 
Työtön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymismalli
Työtön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymismalliTyötön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymismalli
Työtön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymismalli
 
Työn vastaanottamisen kannustimet Suomessa
Työn vastaanottamisen kannustimet SuomessaTyön vastaanottamisen kannustimet Suomessa
Työn vastaanottamisen kannustimet Suomessa
 
SAK:n luottamusmieskysely 2009
SAK:n luottamusmieskysely 2009SAK:n luottamusmieskysely 2009
SAK:n luottamusmieskysely 2009
 
Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa?
Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa?Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa?
Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa?
 
Tosissaan, mutta ei vakavissaan. Ylen työnantajakuva verkossa
Tosissaan, mutta ei vakavissaan. Ylen työnantajakuva verkossaTosissaan, mutta ei vakavissaan. Ylen työnantajakuva verkossa
Tosissaan, mutta ei vakavissaan. Ylen työnantajakuva verkossa
 
En voi tehdä työtäni niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisin
En voi tehdä työtäni niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisinEn voi tehdä työtäni niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisin
En voi tehdä työtäni niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisin
 
SAK:n työolobarometri 2009
SAK:n työolobarometri 2009SAK:n työolobarometri 2009
SAK:n työolobarometri 2009
 
Työllistamistuet helppohallinto.fi
Työllistamistuet helppohallinto.fiTyöllistamistuet helppohallinto.fi
Työllistamistuet helppohallinto.fi
 
Varanka, Marjatta Tuottavuus - kaikki mukaan työelämään
Varanka, Marjatta Tuottavuus - kaikki mukaan työelämäänVaranka, Marjatta Tuottavuus - kaikki mukaan työelämään
Varanka, Marjatta Tuottavuus - kaikki mukaan työelämään
 
Ty42014
Ty42014Ty42014
Ty42014
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2014
Talous ja Yhteiskunta 4/2014Talous ja Yhteiskunta 4/2014
Talous ja Yhteiskunta 4/2014
 
Vihreiden työllisyysohjelma - tiivistelmä ja taustat
Vihreiden työllisyysohjelma - tiivistelmä ja taustatVihreiden työllisyysohjelma - tiivistelmä ja taustat
Vihreiden työllisyysohjelma - tiivistelmä ja taustat
 
SAK:n työolobarometri 2008
SAK:n työolobarometri 2008 SAK:n työolobarometri 2008
SAK:n työolobarometri 2008
 
Työtön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymisturva
Työtön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymisturvaTyötön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymisturva
Työtön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymisturva
 
Pienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointi
Pienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointiPienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointi
Pienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointi
 

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)

Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloillaDigiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
 
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdfluottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
 
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
 
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslistaPainava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
 
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
 
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissaSAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
 
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
 
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
 
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
 
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdfkoyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
 
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdfhaastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
 
Occupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshellOccupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshell
 
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdfluottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
 
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cutsA catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
 
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
 
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressaTyöterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
 
Painava syy -esite
Painava syy -esitePainava syy -esite
Painava syy -esite
 
Pienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman laskuPienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman lasku
 
SAK:n tilinpäätöstiedot 2022
SAK:n tilinpäätöstiedot 2022SAK:n tilinpäätöstiedot 2022
SAK:n tilinpäätöstiedot 2022
 

Maaginen sana: käsipari - Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä

  • 1. MAAGINEN SANA: KÄSIPARI Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä
  • 2. Huhtikuu 2015 Lisätiedot: Timo Koskinen Annika Rönni-Sällinen timo.koskinen@sak.fi annika.ronni-sallinen@sak.fi puhelin 020 774 0163 puhelin 020 774 0124 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000
  • 3. SISÄLTÖ JOHDANTO .............................................................................................................. 2 1. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS .................................................................................. 4 2. YHTEENVETO....................................................................................................... 5 Aina valmiina ..................................................................................................................5 Elämää kolmen viikon jaksoissa......................................................................................5 Oikeudenmukaista vai mielivaltaista?............................................................................6 Puolet kuuluu liittoon ja puolet ei..................................................................................6 3. TOIMEENTULON MOSAIIKKISTRATEGIA.............................................................. 7 4. JATKUVAA TAISTELUA TUNNEISTA.................................................................... 11 ”Toiset tulee syömään meidän tunteja”.......................................................................12 5. EI VOI ETUKÄTEEN TIETÄÄ….............................................................................. 14 Voiko elämää suunnitella?............................................................................................16 6. KYLLÄ TÄMÄ IHMISEN NÖYRÄNÄ PITÄÄ........................................................... 17 7. YLPEITÄ MONIOSAAJIA?.................................................................................... 21 Yrittäjä vai palkkatyöläinen?.........................................................................................22 8. MEIDÄN HEIMO................................................................................................. 23 9. PUOLET KUULUU LIITTOON, PUOLET EI............................................................ 25 10. OSANA KÄSIPARIKANSAA................................................................................ 27 Haastatteluihin pohjautuva fiktiivinen tarina osa-aikatyöntekijän arjesta .......... 27 Parhaat tunnit pomon kaverille....................................................................................27 Rahat eivät riitä ............................................................................................................28 Pysyykö vai putoaako?..................................................................................................28 11. SAK:N NÄKEMYKSIÄ VASTENTAHTOISESTA OSA-AIKATYÖSTÄ....................... 30 12. KUVAUS HAASTATELLUISTA HENKILÖISTÄ...................................................... 31
  • 4. 2 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä JOHDANTO Osa-aikaisten työsuhteiden osuus on Suomessa kasvanut tasaisesti viimeisten vuo- sikymmenten aikana. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan osa-aika- työtä tekee nykyään noin 330 000 työntekijää, mikä on noin 17 prosenttia kaikista työsuhteista. Lähes 30 prosenttia heistä tekee osa-aikatyötä siksi, ettei kokoaikatyötä ole ollut tarjolla, eli he tekevät sitä vastentahtoisesti.1 Suomalaisessa työlainsäädännössä ei ole säädetty koko- tai osa-aikaisen työn tunti- rajaa. Työsopimusta pidetään osa-aikaisena silloin, kun työntekijän säännöllinen työaika on lyhyempi kuin vastaavaa työtä tekevän kokoaikaisen työntekijän sään- nöllinen työaika. Kokoaikaisen työntekijän työajan pituus puolestaan määräytyy lain tai alan työehtosopimuksen mukaan. Osa-aikatyölle ei siksi voida määrittää yleistä tuntirajaa, vaan se määräytyy eri aloilla eri tavoin.2 Osa-aikatyön tekeminen on Suomessa lisääntynyt erityisesti vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravintola-alalla. Näillä aloilla palkka perustuu tavallisesti tehtyihin työ- tunteihin. Kyseisillä aloilla osa-aikatyön yleistyminen on merkinnyt vakavia toi- meentulo-ongelmia niille, jotka tekevät osa-aikatyötä elääkseen. On eri asia tehdä osa-aikatyötä sen takia, ettei kokoaikatyötä ole tarjolla kuin silloin, kun tarkoitus on saada esimerkiksi väliaikaisesti hieman rahaa. Myös niin sanotut nollatyösopimukset ovat viime vuosina lisääntyneet Suomessa. Palvelualoilla puhutaan ’tarvittaessa työhön kutsuttavista työntekijöistä’ ja teolli- suudessa ’vaihtelevasta työajasta’, joka voi olla kaikkea nollasta ylöspäin. Vuonna 2014 nollatyösopimuksilla työskenteli noin 83 000 palkansaajaa, yli puolet heistä päätoimisesti.3 Yleisemmin nollasopimuksiin kirjataan työajaksi 0–40 tuntia vii- kossa. Toisin sanoen työntekijä sidotaan työsopimukseen, jossa hänelle ei taata minkäänlaista vähimmäistyöaikaa. Vakituinen henkilöstö joutuu usein kilpailemaan tilapäisten työntekijöiden kanssa tarjolle tulevista lisätunneista, jotta he saisivat siedettävän toimeentulon. Lisätun- teja pitäisikin tarjota ensisijaisesti juuri vakituiselle henkilöstölle, mikäli työpaikka ei pysty lähtökohtaisesti tarjoamaan heille kokoaikatyötä. Osa-aikatyö sopii monien elämäntilanteeseen. Parhaassa tapauksessa työntekijän omista tarpeista lähtevä osa-aikatyö helpottaa arkea ja auttaa työntekijää jaksamaan työelämässä pidempään. On myös selvää, että työmarkkinat tarvitsevat vakituisen ja kokoaikaisen työvoiman lisäksi määräaikaisia työntekijöitä esimerkiksi perheva- paiden tai muiden vapaiden ajaksi. Lisäksi työn määrä saattaa vaihdella yrityksissä eri aikoina hyvinkin paljon. 1 Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2/2015 2 TEM, Työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muotojen muutostrendejä selvittävän ja ke- hittävän työryhmän loppuraportti, 2015 3 Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2014
  • 5. Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 3 Nykyinen lainsäädäntö ei edellytä osa-aikatyön käytölle mitään perusteita. Useat työehtosopimukset mahdollistavat sen, että työtä voidaan teettää vaikka kuinka pie- nillä tuntimäärillä, milloin ja millä perusteella tahansa. Esimerkiksi palvelualalla on yrityksiä, joiden henkilöstöstä 80 prosenttia on osa-aikaisia työntekijöitä. Yli puolet eli 54 prosenttia SAK:laisista luottamushenkilöistä kertoi lokakuussa 2013, että heidän työpaikallaan on osa-aikaisia työntekijöitä. Osa-aikaisuuksista puolet johtuu luottamushenkilöiden mukaan siitä, että työnantaja ei tarjoa työnte- kijöille kokoaikaista työtä. Suurin ongelma osa-aikaisuuteen liittyen on SAK:laisilla työpaikoilla se, että työn- antaja ei ole tarjonnut työntekijöilleen lisätunteja, vaan on palkannut lisää osa-ai- kaisia. Näin kertoi 54 prosenttia luottamushenkilöistä. Toiseksi yleisin ongelma on, että osa-aikaisiin työntekijöihin on sovellettu huonompia työehtoja kuin kokoai- kaisiin. Osa-aikaisten syrjintää oli havainnut 26 prosenttia luottamushenkilöistä.4 Osa-aikatyötä selvittäneen niin sanottu Trendi-työryhmän mukaan osa-aikatyötä koskevat erimielisyydet liittyvätkin useimmiten lisätyön tarjoamiseen sekä tasapuo- liseen ja syrjimättömään kohteluun.5 4 SAK:n luottamushenkilöpaneeli, lokakuu 2013. Vastaajina 1 127 luottamushenkilöä. 5 TEM, Työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muotojen muutostrendejä selvittävän ja ke- hittävän työryhmän loppuraportti, 2015
  • 6. 4 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 1. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS SAK toteutti vuonna 2013 haastattelututkimuksen vastentahtoisesta osa-aikatyöstä. Sen tavoitteena oli selvittää ja kuvata vastentahtoista osa-aikatyötä tekevien arkea ja kokemuksia mahdollisimman useasta eri näkökulmasta. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 22 henkilöä eri puolilta Suomea. Olennainen kriteeri haastateltavien etsimisessä oli, että he pääasiallisesti ansaitsevat elantonsa osa-aikatyöllä. Haastateltavien joukkoon ei otettu mukaan päätoimisia opiskelijoita eikä osa-aikaeläkkeellä olevia. Haastateltavat etsittiin niiltä aloilta ja ikäryhmistä, joissa osa-aikatyötä tehdään Suomessa eniten. Tilastokeskuksen mukaan vastentahtoista osa-aikatyötä tehdään etupäässä majoitus- ja ravitsemusalalla sekä vähittäiskaupassa. Eniten näitä työnte- kijöitä on ikäryhmässä 30–54 vuotta.6 Haastateltavat edustavat myös eri elämänvaiheita: yksinään eläviä, eri-ikäisiä ai- kuistalouksia ja lapsiperheitä. Tutkimuksen tiedot kerättiin yhdessä ryhmäkeskustelussa ja 15 haastattelussa, joista kahdeksan oli puhelinhaastattelua ja seitsemän henkilökohtaista haastattelua. Tutkimusaineiston keräsi Rian Oy. 6 Tilastokeskus, Työolotutkimus 2013
  • 7. Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 5 2. YHTEENVETO Tutkimukseen osallistuneiden työtilanteet ovat hyvin erilaisia. Kaikille on yhteistä se, että he eivät saa yhdestä työpaikasta toimeentuloon riittävää määrää työtunteja. Lähes kaikki tekevätkin töitä usealle eri työnantajalle ja muutama hankkii lisätuloja muutoin, esimerkiksi koteja kiertävänä tuote-esittelijänä tai osallistumalla lääkefir- man kokeisiin. Toimeentulo on kuin mosaiikki - pieniä puroja useasta eri lähteestä. Käydään mo- nessa työpaikassa, mutta kaikille ei sekään riitä toimeentulon takaamiseksi. Osa on luopunut omasta asunnosta ja muuttanut yhteiseen asuntoon ystävien tai sukulais- ten kanssa, jotta kuluja saadaan pienemmäksi. He kuluttavat mahdollisimman vä- hän ja elävät yksinkertaista elämää. Eläkkeen muodostumista ei juuri uskalleta edes miettiä. Muutama elää jatkuvassa pienessä velkakierteessä, kun rahat eivät riitä seu- raavan kuukauden menoihin. Aina valmiina Vastentahtoisesti osa-aikaista työtä tekevien on oltava aina valmiina työhön. Omista toiveista ja menemisistä on oltava valmis tinkimään ja luopumaan. Kuten eräs haastatelluista sanoi: ”Ollaan koko ajan tyrkyllä ja työnantajan käytettävissä”. Tutkimukseen osallistuneet kuvailivat tilannettaan ”löysässä hirressä roikku- miseksi”. Odotetaan, kuinka monta tuntia on merkitty seuraavaan vuorolistaan. Koko ajan on mietittävä, miten seuraavasta viikosta tai kuukaudesta taas rahallisesti selvitään. Pidemmän ajan suunnittelemisesta on jo luovuttu. Tulevaisuus on epä- varma ja tuntuu kuin elämästä ei oikein saada kiinni. Suuri osa haastatelluista kokee olevansa niin sanottu työnantajan joustovara. Työn- antajan ei tarvitse maksaa palkallisia ruokatunteja korkeintaan kuuden tunnin työ- vuoroissa. Sairaslomalaisille on aina sijaisia, eikä työnantajan tarvitse palkata kesä- työntekijöitä, kun osa-aikaiset hoitavat kesälomasijaisuudet. Muutoinkin lomat hoituvat helposti, kun kaikki ovat osa-aikaisia ja ruuhka-aikoihin on aina saatavilla riittävästi käsipareja. Haastatelluista osa kertoi, ettei työnantaja tunnu arvostavan osa-aikaisia työnteki- jöitä. Heille ei edes kerrota osa-aikaisuuden syytä, ja osa kokee olevansa heittopussi tai käsipari, jota siirrellään paikasta toiseen aina tarpeen mukaan. Työnantaja ei myöskään ole kiinnostunut siitä, miten työntekijä pystyy tulemaan toimeen ja mi- ten hän pärjää arjessa. Tilanteesta syntyy tunne, että työnantaja hallitsee pelolla ja pitää tarkoituksellisesti yllä turvattomuuden tunnetta. Elämää kolmen viikon jaksoissa Tutkimuksessa mukana olleet kertovat, että oma elämä suunnitellaan työvuorolis- tan mukaan kolmen viikon, joskus jopa vain yhden viikon, jaksoissa. Tarvittaessa töihin kutsuttavat ja vuokrafirmojen kautta työtä tekevät myös luopuvat omista suunnitelmistaan helposti, jos ylimääräisiä tunteja on tarjolla. Usein käy myös niin, että kuukauden viimeiset päivät ”kituutetaan”, kun tunteja ei olekaan saatu tar- peeksi kasaan.
  • 8. 6 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä Vastentahtoista osa-aikatyötä tekevistä osa on nöyrtynyt ja alistunut tuntityöläisenä olemiseen. Ystäville ja kavereille ei jakseta kertoa ja selitellä kaikista työtehtävistä. Omaa työtilannetta saatetaan myös kaunistella ja kerrotaan ”puolitotuuksia”. Halutaan antaa kuva, että tuntilaisuus on oma valinta. Palkasta ei voi keskustella kenenkään kanssa. Kerrotaan, että hyvin pärjätään, ja annetaan tilanteesta parempi kuva kuin mitä se on todellisuudessa. Itse työssä nähtiin myös hyviä puolia: mahdollisuus oppia paljon uusia asioita ja kehittyä moniosaajaksi, hyvät työkaverit ja työpaikan ilmapiiri sekä vakavarainen työnantaja. Erityisesti osa-aikaisuuteen liittyvistä eduista mainittiin arkivapaat ja joustavat työajat. Oikeudenmukaista vai mielivaltaista? Kokemus oikeudenmukaisesta kohtelusta vaihtelee hyvin paljon eri työpaikoilla. On työpaikkoja, joissa pyritään toimimaan aina oikeudenmukaisesti ja kaikkia työntekijöitä kohdellaan samalla tavalla työsuhteen laadusta riippumatta. Joillakin työpaikoilla työntekijöitä taas käytetään räikeästi hyväksi, ja heitä kohdellaan hyvin mielivaltaisesti. Työntekijöitä ei arvosteta eikä heidän toiveitaan kuunnella, jolloin työmotivaatio ja työhön sitoutuminen heikkenevät. Osa tuntee työntekijöiden oikeudet ja yleisen työlainsäädännön, kun osa taas ei ole juuri lainkaan tietoinen oikeuksistaan. Kaikilla ei ole edes kirjallista työsopimusta, ja sen saaminen on vaikeaa. Eikä sitä edes uskalleta pyytää, kun pelätään työpaikan menettämistä. Isoissa yrityksissä on kaikilla kirjalliset työsopimukset, ja niitä nou- datetaan. Pienissä yrityksissä työlainsäädäntöä ei aina noudeta, yleiset palkankoro- tukset saattavat olla epäselviä ja tehtyjä tunteja on merkitty liian vähän. Työterveys- huolto toteutuu kohtuullisen hyvin isoilla työpaikoilla, mutta pienillä sitä ei ole, ja sairauslomapäivistä on vaikeaa saada korvausta työnantajalta. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ja oikeuksia työpaikoilla pohditaan vain harvoin. Osa kokee, että työnantaja arvostaa sekä kuuntelee heidän mielipiteitään, ja heillä on siten myös mahdollisuus vaikuttaa omaa työtä koskeviin asioihin. Moni kuitenkin pelkää oman työpaikan menettämistä niin paljon, ettei uskalla puolustaa omia oikeuksiaan. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun olemassaolosta kaikki eivät edes tiedä. Puolet kuuluu liittoon ja puolet ei Tutkimukseen osallistuneista puolet on ammattiliiton jäseniä. Osa haastatelluista on liittynyt ammattiliittoon heti, kun on aloittanut työnsä ensimmäisessä työpai- kassa. Useilla työpaikoilla lähes kaikki työntekijät kuuluvat liittoon, ja se on ollut haastatelluillekin itsestäänselvyys. Puolet haastatelluista ei ole liittynyt liittoon. Yleisin syy lienee se, ettei jäsenyyttä koeta tarpeelliseksi. Ajatellaan, että suomalainen yhteiskunta pitää ihmisestä huolta. Jos ongelmia tulee, apua saa liittoon kuulumatonkin luottamusmieheltä ja työsuojelupiiristä. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saa Yleisestä työttömyyskas- sastakin.
  • 9. Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 7 3. TOIMEENTULON MOSAIIKKISTRATEGIA • Nollatyöntekijän tulot rakentuvat pienistä puroista – yksi on päätoimi ja sitä täydennetään keikoilla. • Osa-aikainen työntekijä ei voi jättäytyä yhden työnantajan varaan. Hänellä on usein tuntisopimus useamman eri työnantajan kanssa, ja palettia laajennetaan vielä vuokratyöfirman kautta. Yhdellä haastatel- lulla on jopa seitsemän työnantajaa. • Hän siirtyy hyvin joustavasti työpaikan tai ketjun välillä, paikasta tai tehtävästä toiseen. Osa-aikatyötä vastentahtoisesti tekevät rakentavat toimeentulonsa taitavasti luo- vien eri työpaikkojen kautta. Elämiseen tarvittavat rahat on saatava riittämään. Toi- meentulo on kuin mosaiikki. Töitä haalitaan eri paikoista, ja palkka koostuu pirs- taleisesta tulosta. Elämää pyritään elämään mahdollisimman normaalisti, vaikka taustalla on jatkuva epävarmuus siitä, miten selvitä seuraava kuukausi. Lisätöitä hankitaan nykyisestä työpaikasta tai sen ulkopuolelta. Kun omaa työnku- vaa rakennetaan, voidaan myös liikkua yhden työpaikan tai ketjun sisällä eri tehtä- västä toiseen. Osa-aikatyötä tekevällä voi olla tuntisopimus voimassa samanaikai- sesti useamman eri työnantajan kanssa. Tarvittaessa työpalettiin lisätään tunteja vuokratyöfirmojen kautta. ”Olen tehnyt välillä ravintola-alan keikkoja, noin 10 viikonloppua vuo- den aikana, tuttujen kautta – paikattu rahapulaa. Kauppa on perusleipä, sitten tulee kaikennäköistä muuta.” Nainen B ”Mä oon osa-aikaisena matkatoimistossa, suurin piirtein teen 3 päivää viikossa, tuntimäärä on yleensä sitä 4 tuntia viikossa, riippuen siitä, mi- ten paljon siellä on sitä hommaa. Siellä on sitä myyntityötä. Sen lisäksi mä teen kotoa käsin Chat-moderaattorin työtä.” Mies E Yksi haastatelluista kertoi, että hän osallistuu lääketesteihin niin usein kuin mah- dollista. Testeistä saa hyvin ylimääräistä rahaa toimeentulon tueksi. Osa järjestää Tupperware-kutsuja tai koruesittelyjä, yksi auttaa puolisonsa yrityksessä. ”Olen Orionin koekaniini, osallistun noin neljä kertaa vuodessa erilai- siin lääketutkimuksiin. Myös poika osallistuu.” Nainen E ”Kotikutsut, Tupperware ja vaatteet, koruesittelyt – lisäansioilla, täy- dennetään omaa taloutta – näitä voi pyytää ottamaan huomioon työ- vuorosuunnittelussa.” Nainen B ”Olen yökerhon narikassa töissä noin kaksi kertaa viikossa, usein aloi- tan kello 23, pääsen kello 4. Toinen työ tällä hetkellä vuokrausfirman kautta, tiskausta lounasravintolassa.” Nainen A
  • 10. 8 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä ”Oon ravintolamaailmassa ja kahvilassa. Ja sitten lisäksi tuurauksia R- kioskeille, baarihommia, sekä joskus silloin tällöin vuokrafirmalle kauppatuurauksia.” Nainen J ”Alkossa osa-aikaisena on kahdeksan viikkotunnin takuu. Lisäksi mies- ten vaatetusliikkeessä viisi tuntia viikossa. Työaika vaihtelee tosi paljon. Välillä on täysiä viikkoja, välillä tyhjiä. Kesät yleensä täynnä.” Nainen K Kun työtunteja on vähän, palkkaa ei saada riittävästi. Näin kokevat erityisesti yk- sineläjät. Hinnat ja vuokrat nousevat, eikä palkka riitä edes perustarpeisiin. Pääkau- punkiseudulla asumiskustannukset ovat korkeat, eikä yhden ihmisen palkka riitä kattamaan kaikkia menoja. Silloin osa-aikatyöläisen voi olla pakko luopua omasta asunnosta ja muuttaa johon- kin yhteisöön tai asumaan yhdessä äidin, mummin tai tädin kanssa. Lisäansioiden saamiseksi oma asunto voidaan vuokrata kesäksi pois ja asutaan esimerkiksi oman pojan luona tai pakettiautossa. ”Asunnosta jouduin luopumaan ja muutin äidin luokse – onneksi oli tällainen mahdollisuus. Työkaveri sanoi, että sehän on kivaa kun voin olla äidin kanssa.” Nainen H ”Asun vuokra-asunnossa, mutta voin vuokrata sen kesäksi pois ja asua poikieni luona, lapsuuden kodissa ja välillä jopa pakettiautossa sen ajan, jotta saa taloutta tasapainotettua – koko ajan eletään kädestä suuhun.” Nainen E Parisuhteessa elävät voivat jakaa kustannuksia puolison kanssa. Yhdessä oleellinen saadaan maksettua, mutta ylimääräistä ei jää. Kulutus on mahdollisimman vähäistä. Vaatteet sekä tavarat ostetaan käytettyinä, syödään edullisesti ja eletään mahdolli- simman yksinkertaista elämää. ”Kyllä kaikki tärkeä, oleellinen tulee maksettua, ei jää mitään ylimää- räistä. Aika tiukkaa on. Jos ois vähän vähemmän vuokraa.” Nainen A ”Mulla on siinä hyvä tilanne, että mies maksaa ruoat, palkka tulee minulle itselleni, ei tarvitse maksaa muuta.” Nainen N ”Mä en käytä rahaa oikein mihinkään. Mä en shoppaa ikinä, ellen to- della tarvitse jotain. Ostan usein kirppikseltä, en ikinä käy kaupoissa huvikseni. Syön aika edullisesti, siihen on jo aika tottunut. Jotain mat- koja jos joskus pystyy tekemään...” Nainen L ”Tulen toimeen, joutuu vähän laskemaan, jos ei olisi toista työpaikkaa, olisi vaan yhdessä paikassa osa-aikaisena, niin en tiedä. Mukavaa ravin- tola-alalla on se, että sieltä saa usein lounaan.” Mies F Haastateltavat kokevat, että lähes koko ajan eletään kädestä suuhun. Elämä pyörii vahvasti sen ympärillä, miten saadaan rahat riittämään aina kuukaudeksi eteenpäin. Tuntityöläisellä ei ole kunnon arkea eikä lomaa.
  • 11. Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 9 Osa-aikatyöläisen lomatoivomuksia ei aina kuunnella. Taloudellisen tilanteen vuoksi lomia ei ole mahdollista aina edes pitää, vaan töitä on paiskittava koko ajan. Lomarahatkaan eivät kerry samalla tavalla kuin kokoaikaisille, eläkkeestä puhumat- takaan. Mosaiikkistrategia heijastuu myös vapaa-aikaan ja sen suunnitteluun. Haastatelta- vat kertoivat, että sosiaalinen elämä köyhtyy ja kavereiden tapaaminen on hankalaa. Tapaamisia on vaikea sovittaa tuntityöläisen aikataulujen mukaan. Työhön pitää mennä silloin, kun sitä tarjotaan. ”Viikonloppuisin töissä, ystävät on silloin vapaalla, rajoittaa se. Yötyö, kaikki ei ymmärrä, että nukkuu keskellä päivää.” Nainen A ”Iltavuorot, menen nukkumaan yhdeltä yöllä, rytmi kääntynyt. Kave- reita voi nähdä vain viikonloppuisin. Ryhmäliikuntatunneille ei voi enää osallistua.” Nainen F ”Säännölliset harrastukset. Ei voi sellaiseen sitoutua, jos se on joku tietty päivä ja tietty aika.” Nainen M Vaihtelevat työtunnit rasittavat jonkin verran myös parisuhdetta ja perhe-elämää. Lastenhoito on järjestettävä sen mukaan, miten työt ajoittuvat. Toisilla myös puo- liso on tuntityöläinen, mikä lisää haastekerrointa entisestään. Joillekin mosaiikista saattaa muodostua addiktio. Tilannetta voi kuvata tavarata- lolla, jossa on paljon ostettavaa, ja kaikkea pitää saada. Koko ajan on mietittävä, mihin työpaikkaan mennään seuraavaksi. Tulevalla viikolla täytyy olla vähintään yhtä paljon töitä kuin edellisellä. Työ täyttää koko elämän, muut elämän osa-alueet jäävät taustalle. Ei ole enää mitään muuta elämää kuin työelämä. ”Mulla oli sellainen rupeama, mä tein vuosia noin neljä vuotta, joka päivä, ei lomaa. Mulla on nivelrikot käsissä. Mä olin kolmen pojan kanssa yksin, ei ollut vaihtoehtoja. Musta tuli työnarkomaani, jos oli tyhjä päivä, äkkiä puhelimet soimaan.” Nainen E ”Aika vähän vapaa-aikaa, viime vuonna pidin vain kolme kokonaista viikonloppua vuoden aikana. Nyt mä pidin just lomaa, mä olin kaksi viikkoa pois.” Nainen J ”Mulla on treenit kärsiny, kun on koko ajan duunissa tai nukkuu. Ha- luis, että ois sitä muutakin elämää.” Nainen G Osa haastatelluista haluaa opiskella eteenpäin ja hankkia kokonaan uuden amma- tin. Pitkään osa-aikaista työtä tehneistä puolestaan osa on jo hyväksynyt sen, että vakinaista kokopäivätyötä yhden työnantajan palveluksessa on lähes mahdotonta saada. He kokevat jämähtäneensä työtilanteeseen ja uskovat sirpaleisen työelämän jatkuvan eläkeikään saakka. Osa uskoo, että tilanne on heille vain välitila, josta opis- kelun ja kokemuksen kautta pääsee uuteen työhön. Kaikki eivät edes halua säännöllistä työaikaa. He ovat päässeet nauttimaan vapau- desta ja vaihtelusta, eivätkä halua luopua siitä. Monen unelma on kuitenkin se, että
  • 12. 10 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä täydet viikkotunnit (37,5) saisi kokoon mielellään yhden työnantajan palveluksessa. Täydet tunnit hyväksytään, vaikka ne koostuisivat useasta eri työpaikasta. ”Kokopäivätyö olisi tosi hyvä, 37,5 tuntia. Ei tarttis koko ajan surffata.” Nainen C ”Kun työkokemus on silppua ja osa-aikaisuutta. Kun hakee töitä, niin on helpompi päätyä siihen osa-aikaisuuteen.” Mies E ”Haaveilen jostain muusta työstä. En tiedä millaisesta, olis siisti päivä- duuni, kokoaikatyö, ei yötöitä enää, oon tehnyt niitä niin kauan” Nai- nen M ”Tosi usein mä mietin, mitä muut miettii tästä. Mä oon vähän kokenut vähättelyä ihmisiltä, että sä oot vaan narikassa ja yökerhossa töissä, ei oo kunnon työ. Emmä koko loppuelämää, mä teen sitä niin kauan kun se on kivaa, mä lähden sieltä.” Nainen A Toimeentulon mosaiikkistrategiassa positiivista on työn vaihtelevuus. Kun tekee erilaisia tehtäviä, on mahdollisuus kehittyä ja oppia koko ajan uusia asioita. Itsetunto kasvaa, kun osaaminen karttuu ja saa hyvää asiakaspalautetta. Mihinkään työpaikkaan ei tarvitse kiinnittyä ja jos johonkin tehtävään kyllästyy, voi aina lähteä helposti muualle. Liian vaihteleva työn sisältö voi olla myös stressaavaa ja uuvuttavaa. Koko ajan on sopeuduttava erilaisiin tehtäviin, työkavereihin, esimiehiin ja työympäristöihin. Stressinsieto kasvaa. Ihminen oppii joustamaan sekä venymään moneen suuntaan niin työssä kuin vapaa-ajalla. Työntekijöistä kehittyy todellisia selviytyjiä ja taistelijoita. ”Olen oppinut, tosi paljon oikeastaan! Stressin- ja kiireensietokyky, aina jaksaa ja pystyy hymyilemään, ei mene paniikkiin kiireessä. Ollut tosi huono itsetunto, saanut paljon hyvää palautetta. Tuntuu hyvältä. Mahtavaa!” Nainen E ”Hyvätkin puolet, sanoisin. Oon himassa päivällä, mä oon tytön kanssa kotona, ja lähdetään käymään äidin kanssa kaupassa. Silläkään ei oo täälläpäin ketään muita sukulaisia, sisko asuu Joensuussa.” Mies B ”Rauhallisuutta, pinnan hallintaa. Näkee niin monta tapaa tehdä asioita, oppii paljon asiakkailta, kollegoilta, oppii niin paljon itsestään. Oppii elämästä.” Nainen I
  • 13. Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 11 4. JATKUVAA TAISTELUA TUNNEISTA • Nollatyöntekijällä koko elämä pyörii tuntilaisuuden ympärillä. • Lähes kaikki tavoittelevat täysiä viikkotunteja (37,5 h/vko). • Lisätöistä viestitään tekstareilla, ja työn saa nopein vastaaja. Kaikilla ei ole samanlaista mahdollisuutta vastata tekstareihin, joten ”nopeat syövät hitaat”. • Kaikki eivät halua säännöllistä työaikaa (esimerkiksi klo 8-16 välillä), sillä epäsäännöllinen työaika kokoaikaisena takaisi paremmat tulot ja arkivapaat. Tutkimukseen osallistuneiden työtilanteet ovat hyvin erilaisia. He ovat töissä pää- asiassa kaupan sekä hotelli- ja ravintola-alalla. Molemmissa ryhmissä työajat ja viik- kotunnit vaihtelevat viikoittain. Tehtyjen työtuntien tasausjärjestelmät vaihtelevat työpaikoittain muutamasta viikosta pariin kolmeen kuukauteen riippuen asiakas- määristä ja tarjolla olevasta työmäärästä. Kaikille haastateltaville yhteistä on se, että yhdestä työpaikasta ei ole mahdollista saada täyteen kokoaikaisia viikkotunteja eikä riittävää ansiota elämiseen. Osa on saanut työn vuokratyöfirman kautta, ja osalla on työsopimus suoraan työnantajan kanssa. Useimmat ovat aloittaneet pienellä tuntimäärällä, ja sitten on pikkuhiljaa saatu li- sätunteja. Esimerkiksi kaupassa työskennelleet ovat usein aloittaneet osa-aikaisen työnsä opiskelujen loppuvaiheessa viidellä tai kahdeksalla tunnilla viikossa. Loppu- jen lopuksi tunnit saattavat nousta 30 tuntiin. ”Jalka oven väliin viiden tunnin sopparilla.” Nainen B Tuntityöntekijät hoitavat sairaus- ja kesälomien tuuraukset. Lisätunneilla on mah- dollista saada kasaan täydet tunnit, mutta varmuutta siitä ei ole. Joissain paikoissa vain esimiehillä ja tuoteryhmävastaavilla on täydet tunnit. Tuntisopimukset saattavat jatkua vuosikausia. Tilannetta ihmetellään, mutta mi- tään muutosta ei tapahdu. Haastateltavat ovat pyytäneet useita kertoja, että he sai- sivat tehdä täydet tunnit eli 37,5 tuntia viikossa, mutta työnantaja ei suostu. Työ- paikoilla näyttää olevan kirjoittamaton sääntö siitä, että kokoaikaiseksi työnteki- jäksi ei pääse. ”Yksi kirosi, että kolme lasta ja 35-vuotias ja ei vieläkään vakiduunia. 90 tunnin sopimus kolmessa viikossa - ei anneta sitä kuukausipalkkaa, sitä normaalia sopimusta. Olin kymmenen vuotta ollut siinä työssä, koko ajan. Meitä oli yhdessä paikassa 25–30 ihmistä töissä ja kuukausipalk- kalaisia oli vaan vuoropäälliköt ja ravintolapäällikkö.” Mies A
  • 14. 12 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä Työntekijöille ei kerrota tarkkaa syytä siihen, miksi täysiä tunteja ei voi saada. Työ- tunteja määriteltäessä työnantaja vetoaa kassoilta saataviin lukuihin asiakasvir- roista. Ajoittain työvoiman tarve onkin suurempi. Työnantaja puhuu käsipareista, että ”pitää olla riittävästi käsipareja, kun kaupassa on paljon ruuhkaa. Pitää olla pe- livaraa”. Haastateltujen mielestä työnantajat haluavat saada työtunneista mahdollisimman paljon irti. Kun työntekijän työpäivän pituus on vain kuusi tuntia, hänelle kuuluu vain kaksi 15 minuutin kahvitaukoa, kun normaalia kahdeksaa tuntia tekevä on oi- keutettu myös 30 minuutin ruokataukoon. ”Mä en tiedä, miksi ei anneta koko päivää. Ei pitäisi tulla kalliimmaksi, jos mä oisin kokoaikainen. On meillä kokoaikaisiakin, tuoteryhmävas- taavat on kokoaikaisia.” Nainen D ”Enemmän käsipareja ruuhka-aikoina, puhutaan käsipareista, ei ihmi- sistä. Lasketaan käsipareina. Jos ei käsipareja ole tarpeeksi, niin kassoille tulee ruuhkaa.” Nainen C ”Jos on kysynyt lisää tunteja, niin sanotaan, että katotaan. Ihan turhaa se on niitä kysyä, mutta ihan periaatteessa niitä kysyn. Joku porsaan- reikä siinä on, maaginen sana käsipari. Sillä pystytään väistämään se, että ei tarvitse antaa lisää tunteja.” Nainen D Pienet työnantajat saattavat pihdata kirjallista työsopimusta, vaikka työsuhde olisi jo alkanut. Kuukausipalkkaakaan ei aina kerrota, eikä sopimukseen ole välttämättä merkitty tunteja lainkaan. Isoissa yrityksissä pyritään noudattamaan sopimuksia. Isoissa työpaikoissa myös työtunnit ja -vuorot jaetaan yleensä tasapuolisesti selkei- den sääntöjen mukaan. Osassa pienemmistä työpaikoista työvuorot ja lisätunnit jaetaan mielivaltaisesti suosikkisysteemien mukaan. ”Toiset tulee syömään meidän tunteja” Osa-aikaiset työntekijät hakevat lisätunteja oman osaston ja kaupan sisältä, omasta kaupparyhmittymästä tai ulkopuolelta vuokratyöfirman kautta. Työnantaja saattaa jakaa tunnit hyvin omavaltaisesti. Monessa kaupassa lisätunnit ja -vuorot esimerkiksi sairaustapausten yhteydessä jaetaan tekstiviesteillä. Se, joka näkee viestin ensin ja pystyy siihen vastaamaan, saa työvuoron. Tähän vaikuttaa ratkaisevasti se, missä työpisteessä on: jos purkaa lastia, voi katsoa kännykkää. Jos taas on palvelutiskissä, extravuorot menevät ohi. ”Osa-aikaisilla sms-äänet on tosi kovalla päällä, että kuulee, kun viesti tulee, että saa sen extravuoron.” Nainen B Joillakin työpaikoilla työvuorot ja lisätunnit jaetaan suosikkisysteemien mukaan. Yhdessä kaupassa parhaat vuorot sai työvuorolistan tekijän tupakkakaveri. Yhdessä
  • 15. Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 13 ravintolassa omistajan pojan uusi tyttöystävä sai ylimääräiset tunnit. Joissain kah- viloissa ja ravintoloissa jaetaan usein ylimääräiset tunnit sen mukaan, kuinka inno- kas on ollut tekemään lisätöitä aiemminkin. Joustavuus ja innokkuus palkitaan. Joillakin työpaikoilla on selkeä ohje lisätyötuntien jakamisesta. Ne jaetaan ensin kuukausipalkkalaisten kesken, sitten järjestyksessä sen mukaan, kuinka paljon kul- lekin on taattu tunteja työsopimuksessa. Jos joku irtisanoutuu, tunnit jaetaan jäljelle jäävien kesken. Joskus syntyy riitaa siitä, kuka näitä tunteja saa. Yhteistä kaikille jakotavoille on, ettei kukaan saa täysiä tunteja. ”Olihan siellä ne niin sanotut suosikkihenkilöt, joilta kysyttiin ensin. Kuka on kaikista joustavin, niiltä kysytään ensimmäisenä. En oo tullut pohtineeksi, miten työt jaettiin. Työnantajaa kohtaan pitää olla joustava, jos joku ottaa saikkua, rupeat tuuraamaan, suostut.” Mies A ”Oon jo 40-vuotias, ja mulla on kolme lasta. Ehkä vähän enemmän tun- teja voisi antaa kuin 20-vuotiaalle kotona asuvalle jannulle. Me elätellään vaimon kanssa toivoa joka viikko, että saisin jonkun uuden työpaikan.” Mies B Työvuorot saadaan tietoon yleensä kolmeksi viikoksi, mutta joskus vain viikoksi eteenpäin. Sen lisäksi aina pitää olla valmiuksissa, jos tulee soitto tai tekstiviesti li- sätunneista tai lisätyövuoroista. Jos ei ole aina valmis ottamaan lisätyötä vastaan, tarjonta saattaa loppua kokonaan. ”Meillä ei ole mitään käytäntöä, voi olla ihan miten vaan, ilta, aamu tai kes- kellä päivää. Jollakin tavalla toiveita kuullaan. Olen toivonut iltapainot- teista. Tietty välillä suosikkisysteemejä on ollut sillei, ettei tasapuolisuus to- teudu, vaikka siihen pyritään – suhteellisen hyvin jakautuu.” Mies C ”Lisätyötä saa, mutta halukkaita on niin paljon. On helpompi tehdä keikka muualle, kuin odottaa kieli vyön alla niitä lisätunteja.” Nainen B Toisille vaihtelevat työajat ovat mieluisia. Osalle on luksusta saada arkisin vähän vapaa-aikaa. Silloin on helppo hoitaa asioita ja jää enemmän aikaa olla lasten tai isovanhempien kanssa. Työmatkoja ei tarvitse tehdä ruuhka-aikoina. Lähes kaikki haastateltavat etsivät kokoaikatyötä. Monelle ihanteellinen vaihtoehto on epäsäännöllinen työaika siten, että täydet viikkotunnit (37,5) saadaan kokoon. Epäsäännöllisen työajan suomasta vapaudesta ja lisäansioista, kuten sunnuntai- työstä, ei haluta luopua. Epäsäännöllistä kokoaikatyötä tekevät ansaitsevatkin lisien vuoksi enemmän kuin säännöllistä kokoaikatyötä tekevät. Osa kokee, että he ovat jämähtäneet osa-aikatyöhön, kun omassa työpaikassa ei an- neta täysiä tunteja. Tämä voi aiheuttaa jopa huonommuuden tunnetta. Työpaikan vaihtaminen kuitenkin arveluttaa, varsinkin jos nykyinen työnantaja koetaan vaka- varaiseksi.
  • 16. 14 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 5. EI VOI ETUKÄTEEN TIETÄÄ… • Nollatyöntekijä elää työpaikkariippuvaista elämää kahden tai kolmen viikon jaksoissa. • Oma elämä ja talous suunnitellaan kolmen viikon jaksoissa – joskus vain yhden viikon jaksoissa. • Säännöllisistä harrastuksista joudutaan luopumaan. • Vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevä haluaa lisätunteja, joten hän luopuu omista suunnitelmistaan helposti. Työtilanteen ennakoimattomuus osa-aikatyössä vaikuttaa koko elämään, kun juuri mitään tekemisiään ei voi suunnitella pidemmällä tähtäimellä. Säännöllisistä har- rastuksista on täytynyt luopua, ja sosiaaliset suhteet kärsivät, koska työtä on tehtävä usein silloin, kun muilla on vapaata. Päivärytmi voi olla vaikea, kun tuntuu, että on aina vain töissä tai nukkuu. Lomia osa-aikainen ei yleensä voi suunnitella omien toiveiden mukaan. Osassa työ- paikoista ei ole mahdollisuutta pitää lomaa kokonaista kuukautta yhteen menoon. Monet eivät voi pitää lomaa ollenkaan taloudellisista syistä. ”Se on tylsää, vähän ikävää.Ei oo lomia, kun on aina sen 2–3 päivää vii- kossa töissä, niin on koko ajan se työfiilis päällä. Toisaalta, kyllä siihen- kin tottuu, ei oo oikein arkeekaan. Ei oikein arkea eikä lomaa.” Mies E ”Ei voi suunnitella mitään lomaa perheen kanssa, tämmöistä lähtöä.” Mies F ”Ei oo lomia, en tiedä, miten loma-ajan palkkoja kertyy.” Mies E Osassa työpaikoista työntekijöiden toiveita sentään kuunnellaan lomien suunnitte- lussa. Työntekijät saavat sopia lomista keskenään ja tehdä ehdotuksen työnantajalle. Sopiminen kannattaa, koska muuten työnantaja määrää lomalistat. Elämää on mahdollista suunnitella vain lyhyissä jaksoissa sen mukaan, miten työ- vuorolista rakentuu ja miten työtunteja sekä työvuoroja jaetaan. ”Kymmenen minuuttia ennen vuoroa kerrotaankin, että ei tartte tulla, kun ei tuukkaan asiakkaita. Tunteja saa työn ja asiakkaiden mukaan.” Nainen I Osa-aikaiset voivat saada myös jämävuoroja, joita muilta jää. He hoitavat ruuhka- ajat, joita muut eivät halua tehdä. Lisäksi on vielä niin sanottuja äkillisiä työvuoroja, joista on mahdollisuus saada lisäansioita. Osa-aikaisten täytyy olla valmiuksissa lä- hes koko ajan, jos tulee pyyntö lähteä töihin. Kun käytössä on tekstiviestijärjes- telmä, jonka kautta lisätyöt jaetaan, työn saa ensimmäisenä tekstiviestiin vastannut.
  • 17. Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 15 ”Ja siinä, ne vuorot on osa-aikaisilla vähän mitä sattuu, ne rippeet mitä muilta jää. Ne vuorot, ruuhka-ajat, joita kukaan ei halua tehdä. Mä en muista kuin monta joulua, vappua ja uutta vuotta mä oon ollut töissä. Saahan niistä hyvät rahat, mutta en mä haluais jouluna olla töissä.” Nai- nen M Kaupoissa käytössä oleva tuntien tasoitusjärjestelmä vaikuttaa niin, että työtuntien ja palkan määrä vaihtelee paljon. Kuukaudet, jolloin tunteja on vähän, aiheuttavat ongelmia, kun työntekijöiden on vaikea ennustaa käytettävissä olevan rahan mää- rää. Varsinkaan nuoret eivät aina muista, että palkka, joka määräytyy tehdyistä tun- neista, on altis vaihtelulle. On ehkä tullut tuhlattua liikaa, kun tasoitusjakson alussa on ollut paljon tunteja. Kun koko ajan eletään kädestä suuhun, rahat loppuvat hel- posti kesken eivätkä riitä elämiseen. Ennakoimattomuus näkyy myös siinä, että työpaikan sijaintia ei voi tietää kovin pitkälle ennakkoon. Henkilöstön vuokrausyritys haluaa heitellä ihmisiä eri paikkoi- hin, etteivät he sitoudu liikaa yhteen työpaikkaan. Ennakoimattomuus ja osa-aikaisuus ovat työnantajan etuja. Hän voi järjestellä joustavammin käsipareja ruuhka-aikoihin ja sijaisia sairauspäiville sekä säästää työnantajamaksuista. Työnantaja perustelee ennakoimattomuutta ruuhka-ajoilla ja asiakasmäärillä. ”Varsinkin nuorille ja aloitteleville, se tasoitusjärjestelmän oppiminen on vaikeeta.” Nainen B ”Tunnit vaihtelee aika paljon. Yhdessä vaiheessa oli kuuden tunnin päi- viä, keväällä oli tosi lyhyitä, neljän tunnin päiviä, nyt taas tosi pitkiä 8- 9 tuntia. Kahdeksan viikon tasoitusjärjestelmä. Kuusi tuntia ja kaksi taukoa. Kahdeksan tuntia, kaksi taukoa ja 30 minuutin ruokatunti.” Mies D ”Tiedän neljä viikkoa ennen työvuorot, mutta on sekin aika vähän, ta- vallaan niinku aika vähän. Ei voi edes kahta kuukautta suunnitella eteenpäin. Ei voi laittaa kaverin kesähäitä heinäkuulle maaliskuussa – mutta ehkä se onnistuu. Mutta jos tulee joku yllättäen, esimerkiksi mummon hautajaiset, niin se voi olla vaikeeta.” Nainen M Ennakoimattomuus näkyy myös siinä, että tuntityöläisillä teetetään hyvin erilaisia tehtäviä. Jopa yhden työpäivän aikana pitää nopeasti siirtyä toiseen tehtävään. Työtilanteen ennakoimattomuus vaikuttaa eri tavalla eri ihmisiin. Jotkut elävät ren- nosti päivän kerrallaan, eivätkä suunnittele elämäänsä paljon eteenpäin. Osa on jo alistunut nykyiseen tilanteeseen, vähentävät vapaaehtoisesti kuluttamista ja etsivät edullisia ratkaisuja. He eivät enää suunnittele vaan yrittävät vain saada rahat riittä- mään päivästä toiseen. Osa työntekijöistä taistelee sinnikkäästi ja etsii aktiivisesti lisätöitä.
  • 18. 16 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä ”Nyt ei pysty suunnittelemaan, kun rahat eivät riitä välttämättömään eli ei ole mahdollista asua omassa asunnossa. Ei ole muutosta näkyvissä, olen MOLlin sivuilla käynyt, mutta tarjonta siellä on ollut aika epämää- räistä.” Nainen H Voiko elämää suunnitella? Osa haastatelluista kokee, että he voivat suunnitella elämäänsä ihan hyvin. Osa taas pitää muutaman viikon työlistajaksoja liian lyhyenä, koska se estää pidemmän ajan suunnittelun. Vaikka työvuorot saa tietää hyvissä ajoin ennakkoon, tulee lisätöitä pienellä varoitusajalla, ja niihin on tartuttava. Elämää suunnitellaan muutaman vii- kon jaksoissa eteenpäin. ”Mitään ei pysty suunnittelemaan taikka mitään. Lääkärikäyntiä, en mä tiedä mun työvuoroja niin pitkälle. Ihan perusasioita!” Nainen D ”Aika epämääräistä on, ei voi tehdä pitkälle kantavia suunnitelmia oman elämän suhteen.” Nainen H ”Koen, että en hirveen pitkälle voi suunnitella elämää, asun yksin. Ta- louspuoli, vaikka on hyvin tunteja, tulee liiankin usein elettyä kädestä suuhun – vuokrat yksin maksettuna on tosi kalliita.” Mies C ”Mä oon rennompi henkilö, en suunnittele kauheesti eteenpäin, oon ex- tempore-ihminen. Loman aina saa, ei oo merkitystä viikolla. Ollaan py- ritty pitämään ja joustamaan lapsiperheellisten kanssa. Sama juttu joulu- aattojen kanssa, mä voin hyvin olla siellä.” Nainen B Ennakoimattomuutta pyritään tasoittamaan ja hallitsemaan hyvin monilla tavoilla. Työntekijät pyrkivät olemaan mukana kaikissa mahdollisissa verkostoissa, ja port- teja pidetään auki eri suuntiin. Henkilöstövuokrausfirman kautta työpaikan saaneet voivat katsoa, mitä muuta firmassa on tarjolla. Kaupassa työskentelevät tekevät keikkaa ravintolassa tai toisessa kaupassa.
  • 19. Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 17 6. KYLLÄ TÄMÄ IHMISEN NÖYRÄNÄ PITÄÄ • Osalla työntekijöistä on tunne, ettei heitä arvosteta eikä heidän toivo- muksiaan oteta huomioon. • Ihminen on muuttunut käsipariksi, jota käskytetään ja liikutellaan työpisteestä toiseen. • Työnantaja ei ole kiinnostunut siitä, miten työntekijä pystyy tulemaan toimeen ja miten hän pärjää arjessa. • Ihmisiä käytetään pelivarana, ollaan vuosikausia ”tuntilaisia”, osa-ai- kaisia. Vastentahtoista osa-aikatyötä tekevistä osa on nöyrtynyt ja alistunut tuntityöläisenä olemiseen. Ystäville ja kavereille ei jakseta kertoa ja selitellä kaikista työtehtävistä. Omaa työtilannetta saatetaan myös kaunistella ja kerrotaan ”puolitotuuksia”. Ha- lutaan antaa kuva, että tuntilaisuus on oma valinta. Palkasta ei voi keskustella ke- nenkään kanssa, kerrotaan että hyvin pärjätään ja annetaan tilanteesta parempi kuva kuin mitä se on todellisuudessa. ”Ystävät kysyy, miten sä pärjäät. Niin kai sitä jotenkin pärjää. Jos ne ute- lee, että paljon sä tienaat, niin en koskaan kerro. Sitä joutuu enemmän väittelemään.” Nainen M ”Entisen poikaystävän tuttavat kysyivät, miten sä sinne oot juuttunut - ihmiset pitää kauppatyöskentelyä välietappina. Olen juuttunut, koska mulla ei ole ollut suuria suunnitelmia. En tiedä, mikä tulee isona, juutuin sinne. Tuntui pahalta kun kysyttiin noin - miksei tää voisi olla ammatti. En tykkää, mutta sieltä löytyy töitä.” Nainen D Osalla työntekijöistä on tunne, ettei heitä arvosteta enää kokonaisina ihmisinä. He kokevat muuttuneensa käsipareiksi, joita käskytetään ja siirretään paikasta toiseen. Työnantaja perustelee osa-aikaisuutta asiakasvirroilla, joka määrittelee tarvittavien käsiparien määrän. Ihmisistä on tullut työnantajan pelivaraa, tuntilaiset ovat aina tarvittaessa käytössä. Tämä tilanne on jatkunut jo vuosikausia, eikä siihen ole näky- vissä mitään muutosta. Työnantaja ei ole kiinnostunut siitä, miten työntekijä pystyy tulemaan toimeen ja miten hän pärjää arjessa. Ihmisen tärkein tehtävä on tuottaa työnantajalle rahaa. Ei- arvostava kohtelu ulottuu tietyissä työpaikoissa kaikkialle, työvuoroista kerrotaan melko myöhään. Usein vasta aamulla saa tietää, missä kaikissa tehtävissä ollaan työ- päivän aikana. Ihmisiä käytetään liikuteltavana pelivarana vuosikausia, ollaan ”tuntilaisia”, osa-ai- kaisia. Jotkut kokevat toisinaan, että työnantaja ylläpitää tarkoituksella turvatto- muuden ja epävarmuuden tunnetta eikä osa-aikaisuutta perustella mitenkään. Ih- metellään itsekseen ja työkavereiden kanssa, mitä vikaa minussa on, kun minulle ei
  • 20. 18 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä anneta kokopäivätyötä. Tämä saa aikaan myös riittämättömyyden ja huonommuu- den tunnetta. Elämänpiiri supistuu, kun rahat eivät riitä pieniin ylellisyyksiin, kuten matkusteluun, kalliimpiin harrastuksiin, kulttuuriin tai ravintolassa syömiseen. Kaupassa on hyvin erilaisia tehtäviä. Työntekijöillä on toiveita niistä tehtävistä, joita he tekisivät mieluiten. Heidän mielipidettään ei oteta huomioon, tehokkuus kärsii, työmotivaatio ja työhön sitoutuminen heikkenevät, kun pitää nopeasti siirtyä teh- tävästä toiseen. Pomon mielestä kaupassa pitää tehdä töitä niin kovaa, että hiki tu- lee. Muuten ei ole kyse oikeanlaisesta työn tekemistä. ”Vedetään kaikki mehut irti työntekijöistä. On sanottu, että hiki pitäisi työnteossa tulla! Esimies sanoo. Olkapäät huutaa hoosiannaa, samoin kantapäät, hölmöläisten hommaa. Oon lähdössä kuntoutukseen ensi vii- kolla, ei paljon kiinnosta kuinka pärjäävät.” Nainen C ”Voiton tavoittelu mene ihan kaiken edelle. Tossakin kioskissa meitä on niin monta, joku 20 tuntilainen voisi olla 30 tuntilainen, onhan ne käsi- parit siinä kuitenkin. Se ei selitä sitä millään.” Nainen D ”Jos päivävuorossa tulee varauksia, pitää olla valmis joustamaan kymme- neen saakka illalla. Aina valmiina joustamaan - ne saavat tehdä enem- män tunteja.” Nainen I ”Työnantaja on perustellut, että tarvitaan käsipareja. Se on palvelualalla aika yleistä, harvemmin saa kokoaikaista. Käsiparisysteemi on ollut koko ajan 10 vuotta, ei tarjota edes kokoaikaista.” Mies C Joillakin työpaikoilla tuntilaiset eristetään muista työntekijöistä. He eivät kuulu ko- kopäivätyötä tekevien joukkoon eikä heitä ei oteta mukaan kokouksiin, koulutuk- siin eikä virkistystilaisuuksiin. Heille ei anneta aina edes omaa vaatekaappia, vaan työvaatteet joudutaan vaihtamaan naistenhuoneessa. Vakituiset työntekijät pelkäävät, että tuntilaiset vievät heidän työt. Kyttäämiskult- tuuria ja niskaan hengittämistä työpaikoilla on enemmän kuin aikaisemmin. ”Kun menet työpaikalle, sinuun suhtaudutaan rasistisesti. Vaikka itse tunnen olevani ammattitaitoinen, väheksytään. Et kuulu työyhteisöön, jätetään hyvin yksin, kun on safkis. Jätetään ulkopuolelle, se on tietoista ja tarkoituksenmukaista. Istut saman pöydän ääressä, ei oteta missään vaiheessa keskusteluun mukaan. Pelätään, että toi vie meidän duunit. Johonkin paikkoihin kun menee, ei oo edes pukukaappia. Vaihdat ves- sassa vaatteet. Meillä on konsernivaatteet, likaisia vaatteita tarjotaan, kun ei muuta löydy. Jos vaatii pukuhuoneen avainta, sanotaan, et vaihda vessassa vaan.” Nainen E ”Mutta on mullakin kokemusta, että kun on osa-aikaisia, niin työilma- piirissä on kateutta ja sellaista kireetä fiilistä, koko ajan kaiken näköistä. Ja sitten kostetaan sillee, että jos toinen on vuorossa, niin sun vastuulla pitäisi olla tietyt tehtävät, niin sä jätät ne tahalteen tekemättä. Kaikkee
  • 21. Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 19 tommoista. Lapsellista. Meillä on just esimiesten taholta, että halutaan kauheesti tehoja irti, ei lisää ihmisiä, mutta tehoja ylöspäin.” Nainen C Työnantaja ei aina tarjoa lisätöitä omalle porukalle, vaan pyrkii käyttämään myös ulkopuolisia, vuokrafirmojen kautta värvättyjä työntekijöitä. Joillain työpaikoilla jaetaan ylimääräiset tunnit sen mukaan, kuinka innokas on ollut tekemään lisätöitä aiemmin. Joustavuus ja innokkuus palkitaan. Jos ei taivu työpaikan vaatimuksiin, niin tuntien saaminen vähenee entisestään. Vaikutusmahdollisuudet ovat hyvin vä- häisiä. ”Välillä ahdistaa, on sellaisia tilanteita, että onko töitä, kun ei ikinä tiedä. Sähän olet se ensimmäinen, kuka sieltä lähtee, jos tulee niin hil- jaista, että ihmiset ei käy enää hotelleissa.” Nainen F ”Keittiöpäällikkö kähmii kuulemma yhdessä paikassa. Jos sanoo EI, niin sitten ei ookkaan enää tunteja. Kahdestaan yksin töissä ei oo kivaa.” Nainen I Työolosuhteiden vähimmäisvaatimukset eivät toteudu kaikkien tuntityötä tekevien kohdalla. Ylityökorvauksia ei aina saada, eikä taukoja aina pystytä pitämään. Työn- tekijät eivät välttämättä tiedä, kuuluvatko he työterveyshuollon piiriin. Sairauslomapäiviltä ei aina saada palkkaa. Joillakin työpaikoilla on villin lännen meininki, ja työnantaja pyrkii etsimään kaikki mahdolliset porsaanreiät voidakseen kiertää työntekijöiden oikeuksia. Tuntilaisille syntyy tunne, että kukaan ei oikeas- taan pidä heidän puoliaan. Heitä ei kuunnella eikä heistä välitetä. ”Mulle tuli sellainen tilanne, että ei kohtele mua niin kuin pitäisi koh- della.” Nainen A ”On firmoja, jotka ovat lukeneet lakimiehen kanssa ja löytävät kaikki porsaanreiät. On olemassa joku summa, joka sun täytyy tienata, että saat työstäsi edes eläkkeen. Pitää olla 35 tuntia ennen kuin sinulle pitää maksaa kesälomakorvauksia! Tai joku muu tuntimäärä.” Nainen E ”Työterveyshuollosta en oo kuullukaan. Kai meillä on jotain, mutta se ei mulle kuulu, kun teen niin vähän. Ja chatti-puolella ei oo mitään.” Mies E Haastatteluryhmässä olleiden keskuudessa työterveyshuolto toteutuu vaihtelevasti. Kiinteistönhuoltoyhtiössä ja isossa kansainvälisessä yrityksessä työterveyshuolto toimii. Henkilöstövuokrausyrityksessä jokaisesta sairauspäivästä on toimitettava todistus, joka pitää itse hankkia esimerkiksi julkisesta terveydenhuollosta. Yhdessä yrityksessä vain kolmivuorotyöntekijät kuuluvat työterveyshuollon piiriin. Joissa- kin yrityksissä työterveyshuolto koskee kaikkia sekä osa- että kokoaikaisia. Pienessä matkatoimistossa ja messuilla työskentelevät eivät tienneet, minkälainen käytäntö on heidän työpaikallaan.
  • 22. 20 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä Myös sairauspäivien palkanmaksu vaihtelee. Jos on yhden päivän sairaana, yleensä se on palkaton. Pidemmillä sopimuksilla on mahdollisuus saada palkka myös sai- rauspäivistä. Käytännöt ovat niin sekavia ja monimutkaisia, etteivät kaikki haasta- teltavat olleet tietoisia niiden sisällöstä. Sekä haastatteluissa että ryhmässä tuli esille, kuinka helposti osa-aikaisuuteen jä- mähdetään ja alistutaan. Päätyön lisäksi täytyy olla ainakin yksi muu työ, ja pakko on tehdä sitä työtä, mitä annetaan. Ei ole mahdollisuutta tehdä mitään suunnitel- mia, pyritään haalimaan rahat kokoon ja sinnitellään kuukausi kerrallaan eteen- päin. Tämä joukko kasvaa koko ajan, ja se koskee sekä nuoria että vanhoja työnte- kijöitä. Ravintoloissa kokoaikaisia ovat vain portsarit ja kaupoissa tuoteryhmävas- taavat. Työnantajat palkkaavat uusia osa-aikaisia työntekijöitä, käyttävät vuokra- työntekijöitä tai harjoittelijoita, vaikka vakituiset osa-aikaiset haluaisivat tehdä enemmän tunteja. ”Nyt näyttää siltä, että olen tähän tilanteeseen jämähtänyt.” Nainen H
  • 23. Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 21 7. YLPEITÄ MONIOSAAJIA? • Suurin osa mieltää itsensä palkkatyöntekijäksi – he myyvät ammatti- taitoaan, ”moniosaamistaan” ja saavat palkkaa vastineeksi. • Joidenkin työidentiteetti rakentuu enemmän yrittäjyyden pohjalta: kioskiosaaja, ruoka-ammattilainen, kiinteistöalan osaaja. • Pieni joukko on alistunut. He ovat luovuttaneet ja tyytyvät siihen, mitä saavat, eivätkä jaksa taistella ja kilpailla töistä – he eivät määrit- tele itseään kovin paljon työn kautta. • He kokevat kuitenkin ylpeyttä monipuolisesta osaamisestaan. Osa työnantajista arvostaa osaamista ja antaa lisää vastuuta ja työtehtäviä – osa pitää heittopussina. Työidentiteettiä kuvaa parhaiten moniosaaminen ja muuntojoustavuus. Kaikki työskentelevät vähintään kahdessa eri tehtävässä. Työtä vaihdetaan lennossa ja jos- kus saman päivän aikana voidaan hoitaa useampia tehtäviä tai työskennellä eri työ- paikoissa. Usein vasta aamulla saadaan tietää, mitä kaikkea työpäivä pitää sisällään. Työntekijät ovat kuin kameleontteja, ja he sopeutuvat jatkuvasti erilaisiin työtehtä- viin, työympäristöihin sekä työkavereihin. Tiedot ja taidot, osaamispääoma ja itse- tunto karttuvat koko ajan. Osaamispääoman kartuttamisessa ja uusien työtehtävien saamisessa on tärkeää tehdä itsensä näkyväksi. Myönteinen asennoituminen asia- kaspalvelussa huomataan, ja siitä palkitaan. Iltavuoroihin halutaan moniosaajia varsinkin, jos yksi ihminen joutuu tekemään kaikki hommat. Työpaikoilla on erilaisia käytäntöjä siitä, miten työntekijän osaamispääomaa hyö- dynnetään. Osassa työpaikoista osaamisesta palkitaan ja annetaan lisää tehtäviä sekä vastuuta. Työntekijä kokee, että häntä arvostetaan, ja hänelle annetaan mah- dollisuus kehittyä työssä. Haastateltavat ovat itse ylpeitä osaamisestaan, mutta työn- antaja ja ystävät saattavat vähätellä heidän työtilannettaan. Moniosaajasta voi myös tulla työnantajan kontrolloima heittopussi, jota siirrellään mielivaltaisesti paikasta toiseen. Tunnit annetaan mieluummin ulkopuoliselle keik- katyöntekijälle, vaikka tuntilainen osaa työtehtävät parhaiten. Tämä aiheuttaa myös alemmuuden tunnetta, miksi minä en kelpaa. Ystävät eivät taas ymmärrä, että työ voi olla sirpaleista ja rakentua hyvinkin erilaisista osista. Siksi kavereille ei aina jak- seta kertoa omasta työstä, vaan puhutaan pääasiassa niin sanotusta päätyöstä. Näin päästään helpommalla, eikä tarvitse niin paljon selitellä. ”Asiakaspalvelusta mä nautin. Huomaa, kun on ite ystävällinen ja koh- telias, hymyilee, ja saa takaisin hymyn. Tulee tosi hyvä olo ja iloinen mieli. Tippi on kivaa, kun se on ylimääräistä. Mä oon kehittynyt, mä oon hyvä asiakaspalvelija, ei tarvi pelätä, on aika varma työ.” Nainen A
  • 24. 22 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä ”Olen pystynyt aika hyvin itseni työllistämään, työtilanne on ollut hyvä. Erilaisia tehtäviä. Kun kyllästyy, tekee keittiötöitä, on kiva lähteä kaup- paan. Kun kaupassa kyllästyy välillä asiakaspalveluun, on kiva palata keittiöön. Pitopalvelussa tekee itse kaiken alusta loppuun: katat, palve- let, siivoat.” Nainen E ”Mä oon yhdessä yrityksessä toimistohommissa. Mä teen kolme pitkää päivää viikossa ja sitä aikaisemmin mä oon opiskellut jossain vaiheessa, mutta nyt ollut enemmän töissä. En nyt enää saa opintotukea. Mulla on kokemusta kaupan kassalla ja varastoissa.” Nainen L Yrittäjä vai palkkatyöläinen? Vaikka työidentiteetti muotoutuu päätyön kautta, niin haastateltavien oma osaa- miskokemus näyttäytyy useasta eri näkökulmasta. Työidentiteetin voi määritellä toisaalta palkkatyöntekijän ja toisaalta yrittäjyyden kautta. Palkkatyöntekijäksi it- sensä kokevat myyvänsä ammattitaitoaan, ”moniosaamistaan”, ja he saavat vasti- neeksi palkkaa. Yrittäjyyden kautta itsensä määrittelevät ovat keskittyneet tiettyyn työhön, jonka kautta he haluavat toteuttaa intohimoisesti itseään. Pitkään kioskilla tunteja tehnyt pitää lähikioskia jo melkein kotinaan. Hän tietää kaiken, mitä kioskiyrittäjyydessä tarvitaan. Hänen suurin haaveensa on, että hän saa sen vielä joku päivä omakseen, kun nykyinen omistaja haluaa siitä luopua. Ruoka-alan ammattilainen puolestaan tekee kaikkea mahdollista, mikä liittyy ruo- kaan. Se on hänen sydäntään lähellä, se on monipuolista ja sitä kautta voi vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Työpaikoilla hänellä on tapana rakentaa itsensä näköinen työpiste, vaikka vain hetkeksi. Kiinteistöalalle kouluttautuva on jo pitkälle omaksunut kiinteistöosaajan roolin, ja hän uskoo vahvasti työskentelevänsä tulevaisuudessa isännöitsijänä. Kaikissa töissä tarvitaan osaamista. Kaupassa esimerkiksi palvelutiski, kassa ja mai- tokaappi vaativat kaikki omanlaista osaamista. ”Nuorille tekijöille töitä löytyy aina, oikea asenne tarvitaan – nämä mo- nitekijät – täytyy pitää puoliaan ja melua itsestään – täytyy aktiivisesti hakea työpaikkoja ja siirtyä toisille osastoille – osastot kilpaili minusta.” Nainen B ”Iltavuoroon haluttiin että tietyt henkilöt tekee paremmin iltavuoron, tilitykset ynnä muut. Osaan ne kaikki hommat.” Mies A ”Myönteinen asennoituminen asiakaspalveluun auttaa paljon.” Nainen K Pieni joukko haastateltavista kokee, ettei heillä ole juurikaan mahdollisuutta vaikut- taa omaan työhönsä. He ovat alistuneet ja luovuttaneet. Työn merkitys oman iden- titeetin rakentamissa on vain vähäinen.
  • 25. Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 23 8. MEIDÄN HEIMO • Osa-aikaisten ja keikkatyöntekijöiden kesken muodostuu oma heimo ja jengi. Heidän välille syntyy ystävyyssuhteita, ja he tapaavat vapaa-ajallakin. • Varsinkin yksinään eläville työyhteisö on kuin toinen perhe, mutta myös perheellisille ”meidän jengi” on tärkeä. • Oma jengi luo turvallisuuden tunnetta. Osa-aikaisten kesken on muodostunut useilla työpaikoilla vahva sosiaalinen yh- teisö, oma heimo. Työkavereista on saatu uusia ystäviä ja epäsäännöllisten työaiko- jen vuoksi heitä on helpompi tavata kuin muita kavereita. Kausityöntekijöillä työ- yhteisö muodostaa myös kodin ja perheen, se on ihan kaikki kaikessa. Juhlitaan yh- dessä ja jaetaan tarvittaessa ilot ja surut. Yksi haastatelluista kokee, että hänen toinen työpaikkansa R-kioskilla on hänen toi- nen kotinsa. Siellä hän tapaa kavereita ja siellä hän viettää paljon myös vapaa-aikaa. ”Vähän toinen koti ikään kuin, musta on kiva mennä sinne, mukavat ihmiset, tykkään mennä sinne, oon joskus vapaa-ajallakin käynyt mor- jestamassa. Mukava yhteisö.” Nainen A ”Suurin osa on ravintola-alalla, työn kautta tullut nää suurimmat ystä- vät, tulee vaihdettua kuulumisia.” Nainen F ”Meillä on todella hyvä yhteishenki, paranee vaan. Alkuun oli sellainen pomo, josta kukaan ei tykännyt. Nyt on parempi, ei ihan loisto, mutta kumminkin. Porukka on nivoutunut yhteen. Meillä on noin 50 ihmistä listoilla, erilaisilla työsopimuksilla, tullaan tosi hyvin toimeen. Viete- tään aikaa yhdessä.” Nainen D ”Tosi hyvin suhtaudutaan, ei oo mitenkään ulkopuolinen olo, opete- taan ja neuvotaan. On osa jengiä.” Nainen E ”Tosi hyvä henki on meillä nyt ollut. Helppo olla, tutut ihmiset, ei oo arkielämää. Duuniin, rinteeseen tai ryyppäämään. On paljon kaikkea. Oma heimo, oma porukka.” Nainen I Ryhmähaastattelussa puhuttiin kuitenkin enemmän ongelmista, kuinka osa-aikai- sia jätetään työyhteisön ulkopuolelle. Tehokkuutta puristetaan yhä enemmän, pitää saada koko ajan enemmän tulosta jopa epäoikeudenmukaisella tavalla. Kyttäämis- kulttuuria ja niskaan hengittämistä on enemmän kuin aikaisemmin. Huonot pomot myrkyttävät koko yhteisön ilmapiirin. Arvostuksen kokemista ja hyvää työidentiteettiä työpaikalla vahvistaa myös mah- dollisuus osallistua työterveyshuoltoon, koulutukseen, virkistystilaisuuksiin ja juh- liin. Näin vahvistetaan juurtumista siihen työpaikkaan ja työyhteisöön, missä kul- loinkin työskennellään.
  • 26. 24 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä ”Se on aina vähän riippunut. Joissakin paikoissa virkistyksiin on aina kaikki kutsuttuna. Koulutuksiin ei ihan kaikki osa-aikaiset tuu mukaan. Ne jotka on olleet, kouluttavat. On toiminut työterveydenhoito. Ki- peenä on kaikki hoitunut.” Mies A ”Meidän kiinteistöfirmassa on hyvin. Kustantavat mun opiskelut. Ja sit- ten on firman pikkujoulut ja syysjuhlat. Ja siksi on kesälahjat, joissa on pikkulogo. Ravintolapuolella on lähinnä viininmaistiaisia, jotka on sa- malla myyntitilaisuuksia.” Mies F
  • 27. Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 25 9. PUOLET KUULUU LIITTOON, PUOLET EI • Osalle ammattiliiton jäsenyys on itsestäänselvyys. • Osalle liittyjistä on ollut motiivina muun muassa lomautusuhka tai vanhem- pien/isovanhempien kehotus. • Osalle on ilmoitettu, että jos liittyy ammattiliittoon, työt loppuvat. • Osan mielestä jäsenyys on turha, sillä asiat sujuvat muutenkin. Tutkimukseen osallistuneista puolet on ammattiliiton jäseniä. Osa haastatelluista on liittynyt ammattiliitoon heti, kun on aloittanut työnsä ensimmäisessä työpai- kassa. Useilla työpaikoilla lähes kaikki työntekijät kuuluvat liittoon, ja se on ollut haastatelluillekin itsestäänselvyys. ”Kuulun liittoon, meillä on luottamushenkilöt jne. Kerran ravintola- alalla kokki sanoi, ettei täällä mitään luottamusmiestä tarvita, eikä kan- nattaisi liittyä liittoon. Kokki olikin omistajan poika! ” Nainen B ”Vuodesta -76 oon ollut töissä ja kuulunut liittoon. Olin silloin liian nuori KTV:hen, niin isä hommasi mut metalliliittoon. Suurin osa mei- dän henkilökunnasta kuuluu liittoon.” Nainen C ”Oon kuulunut aina ammattiliittoon - useimmat kuuluu. Se on itses- tään selvyys, Loimaan liitto ei taistele.” Nainen D ”Joo, mä kuulun Pamiin. Kaks ja puoli vuotta sitten mummi sanoi mulle, et nyt kun sä opiskelet, se ei maksa mitään. Se sai samalla lahjan, kun mä liityn. En oo koskaan ollut sinne yhteydessä. Ei oo ollut tarvetta. Mä en varmaan kuuluisi liittoon ilman mummia, mutta sopparia pyy- täisin.” Nainen G ”Kuulun PAMiin. Olen kuulunut siitä saakka, kun Stockalle menin. Työkavereista lähes kaikki kuuluu liittoon.” Nainen H Puolet haastatelluista ei ole liittynyt liittoon. Yleisin syy lienee se, ettei jäsenyyttä koeta tarpeelliseksi. Ajatellaan, että suomalainen yhteiskunta pitää ihmisestä huolta. Jos ongelmia tulee, apua saa liittoon kuulumatonkin luottamusmieheltä ja työsuojelupiiristä. Ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa saa Yleisestä työttömyys- kassasta. Yksi haastatelluista totesi, ettei ole vain saanut aikaiseksi liittyä. Vuokratyöfirman kautta töitä tekevän mielestä liiton jäsenyys ei kannata, sillä ”ei täällä kukaan rupea oikeuksistaan taistelemaan”. Muutama haastateltu kertoi, että jos liittyy liittoon, niin työt loppuvat. ”En kuulu. En ole edes ajatellut liittyä. En tiedä työkavereista. Kun pu- huttiin porukassa, että haluttaisiin liittyä liittoon, meidän lähimmät esi- miehet sanoi, että silloin pitää kyllä lähteä. En mä oo enää ajatellut asiaa.” Nainen A
  • 28. 26 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä ”Ei ole tarvinnut, oon luottanut siihen, että hommia riittää. Osa kuuluu liittoon, meillä on firmassa toi työsuojeluvaltuutettu. Luottamusmiehet ja noi, niihin voi ottaa yhteyttä, jos on sellainen tilanne. Kyllä mä sitä joskus mietin. En tarvitse. En liity.” Mies A ”En tiedä miksen ole liittynyt, hyvä kysymys. Äidin kanssa on kyllä pu- huttu. En oo saanut aikaiseksi. Varmaan nuorista aika pieni osa kuuluu liittoon. Porukka liittyy herkemmin, jos joskus on tullut jotain ongel- mia.” Nainen I ”Suomessa sä saat apua, kuulut sä liittoon tai et. Sä et joudu pulaan. Mä oon auttanut kaveria, joka ei kuulunut liittoon. Oon sitä mieltä, että kassaan liityn ehdottomasti.” ”Mä en kuulu ammattiliittoon vaan YTK:hon, koska mä en tiedä, mihin liittoon mä kuuluisin. Ei ole extraajien liittoa!” Nainen E
  • 29. Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 27 10. OSANA KÄSIPARIKANSAA Haastatteluihin pohjautuva fiktiivinen tarina osa-aikatyöntekijän arjesta Miten minä tähän tilanteeseen jouduinkaan. Kävin koulut ja valmistuin. Odotin in- nolla pääsyä työelämään. Olin perheessäni oppinut, että työllä ansaitaan leipä sekä juustot ja makkarat sen päälle. Olin kyllä kuullut tuntisopimuksista, 0–40 viikossa, eikä koskaan tiedä seuraavasta viikosta. Ajattelin, ettei se minua koske, mutta kuinka kävikään. Olen ollut vuosia työelämässä ja nähnyt sekä kokenut kaiken mahdollisen. Aloitin työt kaupassa, kun opiskeluni olivat loppuvaiheessa. Ensin tein töitä viisi tuntia vii- kossa, sitten sain pikkuhiljaa lisää tunteja. Koskaan en kuitenkaan enempää kuin 30 tuntia. Tuntien tasoitusjakso on 12 viikkoa. Olen pyytänyt monta kertaa, että saisin tehdä täydet tunnit eli 37,5 tuntia viikossa. Työnantaja ei suostu. Syytä hän ei kerro. Vetoaa käsipareihin: ”Pitää olla riittävästi käsipareja, kun kaupassa on paljon ruuhkaa. Pelivaraa.” Kauppamme kirjoittamaton sääntö on, että kokoaikaiseksi ei pääse. Vain esimie- hillä ja tuoteryhmävastaavilla on täydet tunnit. Muiden tunnit ja työn tarjonta riip- puu asiakkaiden määrästä. Työnantaja vetoaa kassoilta saataviin tietoihin asiakas- virroista jakaessaan työtunteja. Työtä saattaa olla viikossa joko kaksi päivää tai kuusi päivää, ihan sen mukaan, pal- jonko on asiakkaita. Ihmettelemme, miten niin tarkkojen tietojen pohjalta ei ole mahdollista suunnitella täysiä tunteja. Viime kuussa tein 106 tuntia, joulukuussa vain 51. Työnantaja pihtaa myös kirjallista työsopimusta eikä kerro kuukausipalkan suu- ruutta. Tutuillani on työsopimuksia, joihin ei ole merkitty lainkaan työtunteja. Tämä koskee erityisesti pieniä työpaikkoja. Isoissa yrityksissä pyritään noudatta- maan sopimuksia. Parhaat tunnit pomon kaverille Työntekijöitä ei kuunnella, kun lisätunnit ovat jaossa. Pomon kaveri saa parhaat tunnit. Joskus oman osastomme työtunteja annetaan toisen osaston työntekijöille meiltä kysymättä. Tämä herättää närää keskuudessamme. Osastollani tuntijakoon voi vaikuttaa sentään jonkin verran. Käytössä on järjes- telmä, että jos joku lähtee pois, niin hänen tunnit jaetaan jäljelle jääville. Mutta siitä kuitenkin pidetään huolta, että kukaan ei koskaan saa täysiä tunteja. Tuntisopimukset jatkuvat vuosikausia. Me ihmettelemme sitä, mutta mitään ei ta- pahdu. Osa tulee taloon sisään tekemään mahdollisimman lyhyttä, esimerkiksi kah- deksan tunnin työviikkoa. Yhdellä kaverillani on kaupassa kahdeksan viikkotunnin takuu 16 viikossa.
  • 30. 28 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä Työnantajalla on paljon liikkumavaraa. Hän voi palkata vaikka kuinka monta vas- taavanlaista työntekijää. Ja me tuntityöläiset korvaavamme myös kesätyöntekijät – heitä tarvitaan aina vain vähemmän. Hoidamme myös sairaslomien tuuraukset. Työterveyshuollosta ei ole tietoakaan, saati virkistyspäivistä, tauoista, myös lomissa yritetään huijata. Tuntuu, ettei työntekijällä ole ihmisarvoa kaikilla työpaikoilla. Rahat eivät riitä Huomasin, että rahani eivät riitä. Menin kysymään yökerhosta lisätyötunteja. Olen lauantain ja sunnuntain välisen yönä töissä yökerhossa, vaikka menen usein sun- nuntaina kauppaan töihin. Muissa kaupoissa työskentely on meiltä kielletty. Ystäväni kysyvät, miten pärjään. Tulen toimeen jotenkin. Jos kysytään, en kerro paljonko tienaan. Välttelen aihetta. Ei tällä tuntimäärällä pysty maksamaan kaikkia elinkustannuksia. Helsingissä vuokrat ja asumiskustannukset ovat niin korkeat, ettei sinkku kykene niitä yksin maksamaan ilman vakaita työoloja. Luovuin vuok- rakämpästäni ja muutin äitini luokse asumaan. Kaveri asuu samasta syystä mum- minsa ja tätinsä kanssa. Täytyy olla haukkana sairaslomatuurausten perässä. Hinnat ja vuokrat nousevat koko ajan. Kun palkkaa ei saa riittävästi, toimeentulo kärsii. Ei voi elää kunnon ar- kea eikä ole lomia. Työfiilis on päällä koko ajan. Lomarahaa ei kerry samalla tavalla kuin kokoaikaisille, eläkkeestä puhumattakaan. Osalle kavereistani työtunneista on muodostunut melkein addiktio. Heistä on tullut työnarkomaaneja. He etsivät koko ajan paikkaa, johon pääsisi töihin edes vähäksi aikaa. Joskus joku innostuu tekemään työtunteja todella paljon ja suorastaan kah- mii tunteja kaikista mahdollisista paikoista. Vapaata ei ehdi pitää ja työtahti on maanista. Muutama kaveri on kausityöntekijänä Lapissa ja Hangossa hotelli- ja ravintola- alalla. He tekevät todella paljon työtunteja, joskus jopa 150–179 tuntia kolmessa vii- kossa. Ja sitten ollaan tuntikuningattaria ja -kuninkaita. Ja työnantaja vaatii aina vaan joustoa, aamuvuorosta pitää olla valmis venyttämään iltakymmeneen saakka. Minulla on koko ajan tunne, että elän kädestä suuhun. Samaa pätee ystäväpiiriini. Suuri osa kavereistani elää jatkuvassa epävarmuudessa, riittävätkö rahat kuukauden tarpeisiin. Oma elämäni pyörii vahvasti sen ympärillä, miten saan elettyä aina kuu- kauden kerrallaan. Luovuutta tarvitaan ja paljon. Olen joutunut luopumaan mo- nesta asiasta – maksullisista harrastuksista en voi edes haaveilla. Onneksi monia asioita voi tehdä ilmaiseksi. Palkanmaksussa pitää olla tarkkana. Monesti tuntuu, etteivät tunnit täsmää. Palk- kakuittiin on merkitty vähemmän tunteja kuin olen todellisuudessa tehnyt. Ja niistä joutuu kiistelemään työnantajan kanssa. Pysyykö vai putoaako? Työvuorot saa tietää yleensä kolmeksi viikoksi eteenpäin. Emme elä kvartaalitalou- dessa, vaan kolmen viikon jaksoissa. Joskus vuoronsa tietää vain viikon eteenpäin.
  • 31. Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 29 Aina pitää olla valmiuksissa, jos puhelin soi tai saan tekstiviestin lisätunneista ja työvuoroista. Jos satun olemaan kassalla tai palvelutiskillä, en pysty edes vastaa- maan, ja joku muu ehtii ottaa lisätunnit. Minua harmittaa elämäni epävarmuus. Yleensä en voi suunnitella elämää kuin muutaman viikon eteenpäin sen mukaan, miten tunnit jaetaan. Elämä on jatkuvaa nuoralla tanssimista. Pysyykö vai putoaako? Sosiaalinen elämä köyhtyy ja kaverit valittaa, kun olen koko ajan töissä tai en pysty suunnittelemaan mitään tapaamisia kovin pitkällä tähtäimellä. Töihin pitää mennä silloin kun sitä tarjotaan. Sen olen oppinut. Tarjonta saattaa loppua kuin seinään, jos ei ole aina valmis ottamaan työtä vastaan. Vaihtelevissa työajoissa on toki myös puolensa. Saan arkisin vapaa-aikaa, ja se on sentään vähän luksusta. On helppo hoitaa asioita ja jää enemmän aikaa perheelle, lapsille ja isovanhemmille. Voin tavata ystäviä. Se tuo vapauden tunnetta. Ja kun työajat vaihtelevat, ei tarvitse tehdä työmatkoja ruuhka-aikoina. Olen ajatellut aloittaa opiskelut. Jos uuden ammatin myötä saisin tehdä kokopäivä- työtä. Huomaan itsessäni myös uusia piirteitä, joita minussa ei ole aiemmin ollut. Toisi- naan olen tosi vihainen. Omalla osastollamme suhteet työkavereihin ovat hyvät, mutta sitten joku tulee toiselta osastolta ”syömään” meidän tunteja. Se suututtaa. Tätäkö työelämäni on eläkkeelle asti? Tähänkö minun täytyy tyytyä ja alistua? Siltä vähän näyttää. Osa-aikatyöntekijöitä on joka paikassa, ja määrää lisääntyy koko ajan. Pikku hiljaa Suomeen syntyy tuntityötekijöiden käsiparikansa.
  • 32. 30 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 11. SAK:N NÄKEMYKSIÄ VASTENTAHTOISESTA OSA- AIKATYÖSTÄ SAK:n mielestä jokaisella työntekijällä on oltava oikeus työhön, jolla tulee toimeen. Kokoaikatyö ja toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet luovat perustan, joka yleensä antaa työntekijöille mahdollisuuden tulla toimeen arjessaan työstä saatavan palkan kautta. Vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevät ovat todellisuudessa osa-aikatyöttömiä. Osa-aikatyöttömyys luo köyhyyttä ja epävarmuutta elämään. SAK:laisista osa-aika- työntekijöistä puolet haluaisi kokoaikaisen työsuhteen.7 Säännöllisessä työssä ihmiset ovat usein tyytyväisempiä ja onnellisempia kuin epä- varmassa työsuhteessa. Työterveyslaitoksen Toiveita ja todellisuutta -hankkeessa todettiin, että tulevaisuuden suunnittelu, perheen perustaminen ja lasten elättämi- nen sekä omasta terveydestä huolehtiminen on keskivertoa vaikeampaa ei-vakinai- sissa työsuhteissa olevilla ja yrittäjillä. Epäsäännöllisissä työsuhteissa työskentelevät tuntuvatkin kohtaavan samanlaiset riskit kuin yrittäjät.8 Usein osa-aikatyön teettämiseen ja niin sanottuihin nollatyösopimuksiin liittyy työnantajan halu minimoida työkustannukset eli työn hinta, ja hankkia siten entistä suurempaa taloudellista hyötyä. Yrityksen taloudellisen riskin kantaa silloin suu- relta osin työntekijä. SAK:n kantoja osa-aikatyöhön: • Työsuhteet on solmittava pääsääntöisesti vakituisiksi ja kokoaikaiseksi. Si- ten työntekijöille luodaan mahdollisuus tulla toimeen työllään, järjestää ar- kensa sekä suunnitella tulevaisuuttansa. Työntekijän on kuitenkin voitava halutessaan siirtyä osa-aikatyöhön nykyistä helpommin. • Työsuhdemuodoilla keinottelu on estettävä, jotta työnantaja ei saa perus- teetonta taloudellista tai muuta etua palkatessaan työntekijän osa-aikaiseksi. • Työlainsäädäntöön on saatava kirjaus, jonka mukaan osa-aikaisen työn teettämiselle pitää esittää hyväksyttävät perusteet. • Nollatyösopimuksista on päästävä eroon. Työntekijällä tulee olla varmuus vähimmäisansioista. • Työnantajan on tarjottava osa-aikaiselle työntekijälle lisätunteja lain edel- lyttämällä tavalla. • Epätyypillisissä työsuhteissa olevia työntekijöitä on kohdeltava samanarvoi- sesti kuin vakituisia ja kokoaikaisia työntekijöitä, mukaan luettuna vuosilo- mien määräytyminen sekä koulutus- ja vaikutusmahdollisuudet. 7 SAK:n työolobarometri 2014 8 Toiveita ja todellisuutta, Työterveyslaitos 2010
  • 33. Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 31 12. KUVAUS HAASTATELLUISTA HENKILÖISTÄ Tutkimukseen osallistui yhteensä 22 henkilöä. 1. Nainen A (Tampere), 22 v., avoliitossa, • Töissä yökerhon narikassa, pääasiassa viikonloppuisin, mutta tarvittaessa myös joskus arkisin klo 23.00 – 4.00. • On pyytänyt lisätöitä ja saanut niitä, kun osaaminen on karttunut. Tästä huolimatta töitä ei ole aivan niin paljon kuin haluaisi. • Lisäksi hän tekee ajoittain keikkaa vuokrausfirman kautta tiskaajana lou- nasravintolassa. 2. Nainen B (Tampere), 35 v., sinkku, • Töissä tavaratalossa, tekee 34-tuntista viikkoa, tasoitusjakso 12 viikkoa. • Haluaisi tehdä täydet 37,5 tuntia, mutta työnantaja ei ole tähän suostunut. Saanut pikkuhiljaa lisätunteja, aloitti viidellä työtunnilla viikossa. • Tekee lisätöitä joskus ravintolassa extrana ja tavaratalolle extroja. Saa tiedon lisätöistä tekstiviestitse. 3. Nainen C (Tampere), 52 v. avioliitossa, kotona 16-vuotias tytär, • Ketjun kaupassa osa-aikaisena, on tehnyt 34-tuntista viikkoa vuoden. Työ- päivien pituus 6 tuntia, työtehtävät vaihtelevat paljon. • Ennen tätä teki neljän vuoden ajan 25-tuntista työviikkoa. • Sai 34-tuntisen työsopimuksen vuosi sitten, koska yksi vakituinen työnte- kijä lähti pois. • On halunnut koko ajan tehdä kokoaikaista työtä, mutta sitä ei ole mahdol- lista saada. Voi saada lisätunteja ja -tienestejä extraamalla kaupan ketjujen välillä, mutta se edellyttää, että ehtii vastata tekstiviestiin nopeasti. • Kokoaikatyötä on vain tuoteryhmävastaavilla. 4. Nainen D (Tampere), 34 v., avioliitossa, lapsi tulossa, • Hän tekee 31-tuntista työviikkoa ketjun. Hän on tehnyt töitä samassa pai- kassa jo kuusi vuotta.
  • 34. 32 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä • Tekee noin 5-6 päivää viikossa, 6 tunnin päiviä. • Hän on halunnut koko ajan tehdä kokoaikatyötä, mutta se ei ole mahdol- lista. Ei tiedä syytä. Kokoaikatyötä on vain tuoteryhmävastaavilla. • Osa-aikatyötä perustellaan ”käsipareilla” ja ”silloin luottamusmieskin on voimaton”. Työvuorot saa tietää kolme viikkoa eteenpäin. 5. Nainen E (Helsinki), 57 v., sinkku, mutta tukee taloudellisesti aikuista poikaansa, • Tekee keikkaa seitsemän välitysfirman kautta ja yhdelle cateringyritykselle. • On lähes joka päivä eri paikassa töissä, jotkut toistuvat säännöllisesti. • Hän on viime aikoina vähän sairastellut, eikä ole saanut riittävästi tunteja kokoon, jotta saisi pidettyä talouden tasapainossa. Laskee joka sunnuntai kalenteriin saadut työtunnit ja palkat. • Hän on tehnyt aikaisemmin pitkiä päiviä, ja jossain vaiheessa myös muuta- man vuoden kokopäivätyötä (liikuntakoulun vahtimestarina). • Teki neljä vuotta töitä joka päivä pitämättä lomaa tai vapaapäiviä. 6. Nainen F (Tampere), 26 v., avoliitossa, • Työskentelee välitysfirman kautta hotellin ravintolan yhteydessä noin 30 tuntia viikossa. • Tuntien määrä riippuu asiakkaiden määrästä. • Hakee lisätunteja välitysfirman sivuilta muihin työpaikkoihin. • Hän haluaisi tehdä kokopäivätyötä mielellään isossa hotellissa, esimerkiksi tässä nykyisessä. 7. Nainen G (Helsinki), 21 v., asuu mummin ja tädin kanssa, • Klubiemäntänä, tekee myös keikkaa kioskilla. • Työtuntien määrä vaihtelee, ehkä noin 30 tuntia viikossa, vaihtelee työmää- rän mukaan. • Haluaa pois nykyisestä työstä. Työ edustaa kaikkea muuta kuin mitä hänelle on luvattu. Hän pyytänyt kirjallista työsopimusta ja palkkatietoja, mutta ei ole niitä vielä saanut.
  • 35. Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 33 8. Nainen H (Helsinki), 33 v., asuu yhdessä äidin kanssa. • Töissä tavaratalossa myyjänä naistenmuotiosastolla. • Tekee 30-tuntista työviikkoa, tasoitetaan 12 viikon jaksoissa. • Haluaisi tehdä kokopäivätyötä (37,5 h/viikko), mutta työnantaja ei anna tä- hän mahdollisuutta. 9. Nainen I (kausityöntekijä), 23 v., sinkku, • Kausityöläinen ravintolassa Lapissa ja Hangossa • Tekee väliaikoina ravintolakeikkaa vuokratyönantajan kautta. • Työtunnit määräytyvät sen mukaan, kuinka paljon työtä on tarjolla. • Työtunnit vaihtelevat asiakasmäärien ja kauden mukaan. 10. Nainen J (Pori), 26 v. sinkku • Hän työskentelee ravintolamaailmassa ja tekee päätunnit kahvilaan. • Lisäksi tuurauksia R-kioskeille, baarihommia sekä silloin tällöin tuurauksia vuokrafirman kautta. • Tekee paljon työtunteja viikossa. 11. Nainen K (Kuopio), 31 v. sinkku, • Hän työskentelee myymälässä, jossa 8 viikkotunnin takuu 16 viikon jak- soissa. • Lisäksi miesten vaatetusliikkeessä 5 tuntia viikossa • Tehnyt myymälässä töitä jo vuosia, kahdeksas määräaikaisuus menossa. 12. Mies A (Lahti), 25 v. sinkku • Ollut muutaman kuukauden kahvilassa kuukausipalkkaisena. • Sitä ennen hän oli toisessa kahvilassa osa-aikaisena Lahdessa. • Aloitti kahvilassa 18-vuotiaana. Työtunteja ei merkitty lainkaan työsopi- mukseen 21-vuotiaaksi saakka.
  • 36. 34 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 13. Mies B (Espoo), 39 v., avioliitossa ja 3 lasta, • Töissä urheiluliikkeessä osapäiväisenä. • Vapaaehtoistyönä urheiluvalmentajana kuusi kertaa viikossa, 3-4 tuntia kerrallaan. • Viikkotyötunnit urheiluliikkeessä vaihtelevat muutamasta tunnista 30 tun- tiin. • Ei työterveydenhuoltoa, ei virkistystä, ei taukoja, lomissa yritettiin huijata. • Haluaisi vakituisen kokoaikatyön, mutta työnantaja haluaa säilyttää nykyi- sen systeemin, jossa työtuntien määrää ei pysty ennakoimaan. • Haluaisi valmennuksesta palkallisen kokopäivätyön. Tällä hetkellä palk- kiona ainoastaan kilometrikorvaukset. 14. Mies C (Mikkeli), 37 v., sinkku, • Ketjun kaupassa osa-aikaisena, 34 viikkotuntia. • Hän on ollut tämän kaupparyhmittymän palveluksessa kymmenen vuotta ja tässä kaupassa kahdeksan vuotta. 15. Mies D (Vaasa), 21 v., sinkku, • Ketjun kaupassa osa-aikaisena, 25 viikkotuntia. • Ollut aikaisemmin saman ketjun kaupassa puoli vuotta 30-tuntisena, ennen armeijaa. Ryhmäkeskustelu, Helsinki: Nainen L, 25 v., sinkku, • Hän tekee kirjanpidon avustavia tehtäviä kolmena päivänä viikossa. • Lisäksi hän tekee keikkaa kassa-myyjänä yhdessä kaupparyhmittymässä. • Haluaisi tehdä enemmän kirjanpitotöitä, mutta se ei ole mahdollista nykyi- sen työnantajan palveluksessa.
  • 37. Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 35 Nainen M, 30 v., avoliitossa, • Asiakaspalvelutehtävissä rahoitusalalla, 15-30 tuntia viikossa, keskimäärin noin 20 tuntia viikossa. • Ollut 7 vuotta osa-aikaisena. • Tekee pääasiassa yötyötä. • Haluaisi tehdä enemmän tunteja, mutta niitä ei ole tällä hetkellä tarjolla. Mies E, 31 v., sinkku, • Osa-aikaisena matkatoimistossa neljä tuntia kolmena päivänä viikossa. • Lisäksi toimii chatin isäntänä kotoa käsin noin 20 tuntia viikossa. • Haluaisi tehdä kokopäivätyötä matkatoimistossa, mutta alalla tapahtuvien muutosten takia se ei tällä hetkellä näytä mahdolliselta. Nainen N, 45 v., lapsiperhe, • Osa-aikaisena noin vuoden. • Vaatemyyjänä vaateliikkeessä. Liike ei pysty tarjoamaan riittävästi tunteja, joten hän hankkii lisäansioita työskentelemällä viikonloppuisin kahviloissa. • Ryhmätilanteessa kertoi työtilanteestaan aivan muuta kuin rekrytoitaessa. • Hän myös mainitsi, että ”tykkää olla osa-aikainen”, vaikka sanoi aivan muuta rekrytoitaessa. Mies F, 44 v., lapsiperhe, • Tekee kiinteistöhuoltomiehen tehtäviä 4-6 tuntia/päivä, 20-30 tun- tia/viikko. • Hän on päässyt isännöitsijäkoulutukseen, ja toivoo voivansa sen jälkeen työskennellä isännöitsijänä kokopäiväisenä. • Lisäksi tekee ravintolakeikkaa baarimikkona sen mukaan, kun töitä on tar- jolla. Nainen O, 60 v, sinkku, • Salivalvojana päiväkahvilassa Helsingin kaupungilla.
  • 38. 36 Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä • 5 tunnin työpäivä arkisin. • Kaupunki on luvannut hänelle lisäkoulutusta, ja hän uskoo saavansa vielä kokopäivätyön. Nainen P, 48 v., avioliitossa, ei lapsia, • Kehitysvammaohjaajana Helsingin kaupungilla. • Tekee 30-tuntista työviikkoa, kyttää vapautuvaa kokopäivätyötä omalta osastolta. • Tietää, että määräaikaisuuden ketjutus on laitonta, mutta on ennemmin pi- tänyt ”mölyt mahassa”, koska viihtyy muuten ja haluaa kokopäivätyön