Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan ravitsemussuositukset täyttävällä ruokavaliomuutoksella voidaan saavuttaa noin 40 prosenttia pienemmät ilmastovaikutukset ruoankulutuksessa. Peltomaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pienentää erityisesti eläinperäisiä tuotteita sisältävien ruokavalioiden ilmastovaikutusta. Muutos vaatii selkeää ohjausta sekä merkittäviä rakenteellisia muutoksia maa- ja elintarviketaloudessa.
5. • Arvio nykytoimenpiteiden toteutumisesta ja
lisäpanostusten tarpeesta
• Tulevaisuuden toimenpiteiden identifiointi:
merkittävyys ja toteutettavuus
Politiikkaohjelmien läpikäynti
Toimijoiden osallistaminen
• Kysely ruokaketjutoimijoille
145 hlö, 96 org.
Vastausaktiivisuus: 37%, 56 %
• Työpaja
30 hlö, Elintarviketeollisuus ja –yritykset,
ruokapalvelut ja ravintolat, järjestöt,
tutkimus, valtion hallinto, kunnat 5
Toimijalähtöinen arviointi 6 %
8 %
7 %
9 %
7 %
7 %
9 %
4 %
22 %
6 %
6 %
9 %
Alkutuotanto
Elintarvikkeiden tuotanto ja jalostus (yli 50 työntekijää)
Elintarvikkeiden tuotanto ja jalostus (alle 50 työntekijää)
Kaupan ala, pakkaus, logistiikka
Julkiset ruokapalvelut
Koulu ja varhaiskasvatus (kunta ja valtio)
Ympäristöhallinto (valtio ja kunta)
Maataloushallinto (valtio)
Järjestötoiminta ja viestintä (maatalous ja ruoka)
Järjestötoiminta (ympäristö ja eläimet)
Järjestötoiminta (opetus ja kasvatus)
Tutkimus ja kehittäminen
6. Julkinen ohjaus Itsesäätely
Tiedollinen
ohjaus
Ympäristökriteerien vahva integrointi
ravitsemussuosituksiin
Ruokakasvatuksen vahvistaminen
kouluissa
Tiedollisen ohjauksen ja
tuuppauksen yhdistelmät
Taloudellinen
ohjaus
Maataloustukien suuntaaminen
peltojen hiilidioksidipäästöjen
vähentämiseen ja
tuotantokasvivalikoiman
monipuolistamiseen
Terveys- ja ympäristöperusteisten
verojen yhdistelmät
Ympäristö- ja terveysmerkintöjen
kehittäminen ja
yhdenmukaistaminen
Arvoketjujen luominen uusille
kasviperäisille tuotteille
Normit,
velvoitteet
Ilmastopolitiikan asettamat
päästövähennystavoitteet
Sitovat ravitsemuslaatu- ja
vähähiilisyystavoitteet julkisille
ruokapalveluille
Valtion ja yritysten väliset
Green Deal - ja
materiaalitehokkuussopimukset
kestävää ruokavaliomuutosta
tukemaan
6
Kestävää ruokavaliomuutosta tukevat
politiikkayhdistelmät
7. 7
Johtopäätökset
• Kestävä ruokavaliomuutos vaatii vahvaa julkista ohjausta ja strategisia
tavoitteita
• Normatiivisen, tiedollisen ja taloudellisen ohjauksen yhdistelmiä
suunniteltava yhdessä
• Ympäristökriteerien integrointi ravitsemussuosituksiin vahvistaa julkisten
ruokapalveluiden käytännön työtä
• Maataloustukien kohdentaminen peltojen hiilipäästöjen vähentämiseen ja
tuotantokasvivalikoiman monipuolistamiseen auttavat kotimaista tuotantoa
vastaamaan uudistuvaan kysyntään ja ilmastotavoitteisiin
• Uskallettava tarkastella myös ympäristö- ja terveysperusteisia veroja osana
taloudellisia ohjauskeinoja
• Uusiutuminen vaatii ruokajärjestelmän eri osien vuorovaikutusta tukevaa
lyhyen ja pitkän aikavälin politiikkaa
9. Kuluttajien tiedollinen ohjaus
1. Ympäristökriteerit ravitsemussuosituksiin
2. Digitalisoitu ruokavalio-ohjaus
Julkiset ruokapalvelut kestävän ruokavaliomuutoksen tukena
3. Ruokapalveluiden tarjonta vähähiiliseksi
4. Kotimaisen kalan käyttöaste 30 > 60 %
5. Ruokapalvelut, koulut ja päiväkodit ruokakasvattajina
Kaupunkien ruokapolitiikka
6. Ruokapolitiikka osaksi kaupunkien ja kuntien kestävyystyötä
Yritysten itsesääntely, tuotekehitys ja innovaatiot
7. Elintarviketeollisuuden muutos kohti vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta
8. Kotimaisten valkuaisten tuotannon ja kulutuksen monipuolistaminen
9. Green Deal –sopimukset
Taloudellinen ohjaus, verotus ja tukipolitiikka
10. Maataloustuet kestävän ja terveellisen ruokajärjestelmän tukena
11. Verotus kestävän ja terveellisen ruoan kulutuksen ohjaajana
Ruokahävikin vähentäminen
12. Ruokahävikkitiekartta
13. Ruokahävikin seurantajärjestelmä
9
Tulevaisuuden toimenpiteet kestävän
ruokavaliomuutoksen tukena