Liisa Saarenmaan loppusanat mmm biotalousseminaarissa 03 03 2020.docx
Joensuu 04092019
1. Suomalaisen ruuan tulevaisuus
– ruokaa vain meille vai myös maailmalle?
Tuomas Kuhmonen
Tutkimusjohtaja, dos., KTT, MMM, agr., ym.
Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto (Vesanto)
Luonnonvara- ja biotalouspäivät
Joensuu 4.9.2019
1
3. 3
Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien juonet
Lehmä on:
• tuotantoväline
• ravinnon lähde
• biojalostamo
• huoltovarmuuskeskus
• lemmikki
• persoona
• lauman jäsen
• maisemanhoitaja
• päästölähde
• riiston kohde
4. 4
Lehmä on:
• tuotantoväline
• ravinnon lähde
• biojalostamo
• huoltovarmuuskeskus
• lemmikki
• persoona
• lauman jäsen
• maisemanhoitaja
• päästölähde
• riiston kohde
Eettisyyden kehys
Kasvis-Suomi:
Kotieläintuotanto
loppuu
Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien juonet
5. 5
Lehmä on:
• tuotantoväline
• ravinnon lähde
• biojalostamo
• huoltovarmuuskeskus
• lemmikki
• persoona
• lauman jäsen
• maisemanhoitaja
• päästölähde
• riiston kohde
Ympäristökehys
Ympäristö-
Suomi:
Kotieläintuotanto
on
ympäristönhoitoa
Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien juonet
6. 6
Lehmä on:
• tuotantoväline
• ravinnon lähde
• biojalostamo
• huoltovarmuuskeskus
• lemmikki
• persoona
• lauman jäsen
• maisemanhoitaja
• päästölähde
• riiston kohde
Terveyskehys
Terveys-Suomi:
Kotieläintuotanto
on
kansanterveyttä
Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien juonet
7. 7
Lehmä on:
• tuotantoväline
• ravinnon lähde
• biojalostamo
• huoltovarmuuskeskus
• lemmikki
• persoona
• lauman jäsen
• maisemanhoitaja
• päästölähde
• riiston kohde
Huoltokykykehys
Huoltokyky-
Suomi:
Kotieläintuotanto
on
huoltovarmuutta
Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien juonet
8. 8
Lehmä on:
• tuotantoväline
• ravinnon lähde
• biojalostamo
• huoltovarmuuskeskus
• lemmikki
• persoona
• lauman jäsen
• maisemanhoitaja
• päästölähde
• riiston kohde
Globaali kehys
Kotieläin-Suomi:
Kotieläintuotanto
on vientiä
Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien juonet
9. 9
Ruokajärjestelmän monista keskinäisriippuvuuksista
voi rakentaa monenlaisia juonia
ENNEN
TUOTANTOA TUOTANTO TARJONTAKETJU KULUTUS
SOSIOEKONOMINEN YMPÄRISTÖ
HUOLTOVARMUUS,
RUOKATURVA
JA RAVITSEMUS
AJURIT
TUOTOKSET
MITEN “MARKKINAT HOITAVAT”?
AJURIT – TOIMINNOT – TOIMIJAT – TUOTOKSET
POLITIIKKA:
Ei ravitsemus-
suosituksia
POLITIIKKA:
Ruokapolitiikkaa
ei tarvita
POLITIIKKA:
Valtio katoaa
ruokajärjestelmästä
POLITIIKKA:
Markkinahinta sisältää
kaiken “tarvittavan”
ruokajärjestelmän
ohjausinformaation
POLITIIKKA:
Sääntely ja byrokratia
vähenevät (vain
elintarviketurvallisuuden
minimitaso); ei tukea
GEOPOLITIIKKA:
Luotetaan siihen,
että kansainvälinen
kauppa toimii ja
poliittinen vakaus
säilyy
SOSIOEKONOMINEN:
Ostovoima saa
määrittää ruuan
kulutusta, hintoja
ja vaihteluja ei tasata
tuilla
SOSIO-
KULTTUURINEN:
Mieltymykset,
arvot ja hinta saavat
ohjata kulutusta
YMPÄRISTÖ:
Ulkoisvaikutusten
puuttumista hinta-
mekanismista tai
siirtymistä muille
alueille ei pidetä
ongelmana;
ympäristö-
vaikutusten
tunnistaminen ja
hallinta eivät ole
yhteiskunnan
agendalla
Kotimainen
maatalous-
tuotanto
vähenee
merkittävästi
(vähiten
tuoremaito
ja puutarha-
talous)
Tuotanto-
panosten
kysyntä
vähenee
Kotimaisten
panostoimittajien
kilpailukyky
heikkenee
Tuonti-
panosten
osuus
kasvaa
Maatalous-
tuotannon
kannattavuus
heikkenee
Pellon hinta
laskee, maa-
tilojen rakenne
polarisoituu
(vain hyvin
pieniä ja hyvin
isoja tiloja)
Tukien
ohjaus-
ja hinta-
vaikutus
poistuu
Maatalousluonnon
hoitaminen ja moni-
muotoisuuden ylläpito
heikkenevät
(ei kannusteita)
Panostuotannon, maa-
talouden ja elintarvike-
jalostuksen työpaikat ja
talousvaikutukset
pienentyvät; osa
siirtyy muille
toimialoille
ja alueille
Kauppatase
heikkenee
Kotimaisen
elintarvike-
jalostuksen
kilpailukyky
heikkenee
Vaihtoehtoisten
tarjontaketjujen
asema vahvistuu
Ruokainformaatio
on mainontaa
Perinteisen
tarjontaketjun
hallinta
integroituu
kansainvälisiin
ketjuihin
Brändättyjen
tuotteiden
merkitys kasvaa
ruokavalion
kustannuksella
Tuonti-
tuotteiden
osuus kulutuksesta
kasvaa
Maatalouden ympäristö-
kuormitus vähenee
Suomessa, mutta
kasvaa muualla
Ruuan ter-
veellisyys on
markkinoiden
ja kuluttajien
varassa
Kotimaisen ruuan
hinta nousee ja halpa-
tuonnin määrää kasvaa,
millä on vaikutuksia
vähävaraisten
ravitsemukseen
Kotimainen
jalostus
vähenee
Kulutus, jossa
merkitykset ovat
hintaa vahvempia
valintaperusteita
Huoltovarmuus
on enemmän
tuonnin
varassa
Kuluttaja tekee
arvovalinnat
itse
Ruokaketjun
hallinta keskittyy
Lähde: Karttunen, K., Kuhmonen, T. & Savikurki, A. 2019.
Tuntematon ruokajärjestelmä: Eväitä kokonaisuuksien ymmärtämiseen.
Tutkimusraportti. e2 Tutkimus, Helsinki.
”Markkinat hoitavat”
10. 10
Lähde: Kuhmonen, T. 2018. Systems view of future of
wicked problems to be addressed by the Common
Agricultural Policy. Land Use Policy 77 (September),
683-695.
YMPÄRISTÖ
ALUEET
POLITIIKKA
MARKKINAT
MAATILAT
Maatalouden
kilpailukyky
ja tulot
Viljelijöiden
sitoutuminen ja
maatalouden
houkuttavuus
Ruuan
tuotantokyky
ja huoltokyky
Kaupan ja
suurten toimijoiden
ylivalta
ruokaketjussa
Moniulotteinen
kestävä
kehitys
Lyhytjänteinen ja
vääristynyt tuki-
ja kilpailupolitiikka
Sisäinen
erilaisuus
Maaseudun
elinvoimaisuus
Vapaakauppa
mutta erilaiset
säännöt
Maatalous- ja
elintarvikemarkkinoi-
den epätasapaino
ja epävakaus
Maatalous- ja
elintarvikevienti
Koheesio,
tasa-arvo ja
läpinäkyvyys
Hajautuneet
biotalouden
ruoja- ja energia-
järjestelmät
Ilmaston-
muutoksen
eteneminen
Moni-
vaikutteinen
maatalous
Julkisen
talouden
budjettirajoitteet
Maatalous-
politiikan
hyväksyttävyys
Laaja
sääntely ja
byrokratia
Ei-tuotanto-
kustannus-
perusteiset,
alhaiset
tuottaja-
hinnat
Tutkimus, koulutus,
neuvonta ja
osaamisen
parantuminen
Suuren kriisin
mahdollisuus
Elintarvike-
turvallisuus
VILLI KORTTI
Vahvistaa
Heikentää
Sama pätee tietenkin maatalouspolitiikkaan
11. 11
”Juonien taisto”:
mikä kehys määrää tulevaisuuden juonen
Ympäristökestävyys vs. moniulotteinen kestävä kehitys
Keskittyminen ja keskittäminen vs. lähiruoka, -energia, -demokratia…
Metsät hoidettuina hiilinieluina vs. metsät säästettävinä hiilivarastoina
Hintavetoinen ruokajärjestelmä vs. merkitysvetoinen ruokajärjestelmä
Tulevaisuus keskuskaupungeissa vs. koko maassa
Suuruuden ekonomia vs. pienuuden ekonomia
Myös globaalisti:
Vapaakauppa vs. kansallinen etu
Talouskasvu vs. ihmisoikeudet
12. 12
Miksi nyt: koska olemme murroskauden alussa
Aineellinen
hyvinvointi
Tuotanto
& jalostus
Eriytyminen
& työnjako
Moniulotteinen
kestävä kehitys
Järjestelmänäkökulma
& yhdistyminen
Aineeton
hyvinvointi
1900-luvun paradigma 2000-luvun paradigma
Teollistuminen, pääomavaltaistumien,
erikoistuminen, keskittyminen,
alueellinen eriytyminen ja maapalloistuminen
Fossiilinen, keskittynyt energiajärjestelmä
Teollinen, tuontiriippuvainen ruokajärjestelmä
Kaupungistuva asumis- ja liikennejärjestelmä
Uudistuva, hajautunut energiajärjestelmä
Paikallinen, omavarainen ruokajärjestelmä
Hajakeskittyvä asumis- ja liikennejärjestelmä
Perusta:
Palveluvaltaistuminen, osallisuus,
monipuolistuminen, hajautuminen,
yhdistäminen, läpinäkyvyys ja paikallistuminen
Välittävät prosessit:
Ilmentymät:
Perusta:
Välittävät prosessit:
Ilmentymät:
Lähde: Kuhmonen 2017
Siirrymme tuotannon ja jalostuksen,
eriytymisen ja työnjaon sekä
aineellisen hyvinvoinnin kasvun
vuosisadasta…
…moniulotteisen kestävän kehityksen,
järjestelmänäkökulman ja yhdistymisen
sekä aineettoman hyvinvoinnin kasvun
vuosisataan?
13. 13
Miksi nyt: koska olemme murroskauden alussa
Aineellinen
hyvinvointi
Tuotanto
& jalostus
Eriytyminen
& työnjako
Moniulotteinen
kestävä kehitys
Järjestelmänäkökulma
& yhdistyminen
Aineeton
hyvinvointi
1900-luvun paradigma 2000-luvun paradigma
Teollistuminen, pääomavaltaistumien,
erikoistuminen, keskittyminen,
alueellinen eriytyminen ja maapalloistuminen
Fossiilinen, keskittynyt energiajärjestelmä
Teollinen, tuontiriippuvainen ruokajärjestelmä
Kaupungistuva asumis- ja liikennejärjestelmä
Uudistuva, hajautunut energiajärjestelmä
Paikallinen, omavarainen ruokajärjestelmä
Hajakeskittyvä asumis- ja liikennejärjestelmä
Perusta:
Palveluvaltaistuminen, osallisuus,
monipuolistuminen, hajautuminen,
yhdistäminen, läpinäkyvyys ja paikallistuminen
Välittävät prosessit:
Ilmentymät:
Perusta:
Välittävät prosessit:
Ilmentymät:
Lähde: Kuhmonen 2017
Siirrymme tuotannon ja jalostuksen,
eriytymisen ja työnjaon sekä
aineellisen hyvinvoinnin kasvun
vuosisadasta…
…moniulotteisen kestävän kehityksen,
järjestelmänäkökulman ja yhdistymisen
sekä aineettoman hyvinvoinnin kasvun
vuosisataan?
Tämän sisällöstä
käydään määrittely-
kamppailua
14. 14
Siis: suomalaisen ruuan tulevaisuus?
• SYNTI: On suunniteltu vain yhtä tulevaisuutta – ei vaihtoehtoisia
tulevaisuuksia; politiikan kehys ja visio on ollut kapea-alainen (jatkumo); on
lähdetty liikkeelle hajanaisista keinoista eikä kunnianhimoisista tavoitteista
• YKSI LOPPUTULOS: Keskimääräisen maatilan maataloustuotanto oli
vuosina 2014–2016 yli kaksinkertainen vuosiin 1992–1994 verrattuna,
mutta ostovoimakorjattu maataloustulo aleni samalla kolmanneksella noin
9.000 euroon tilaa kohti – sittemmin tilanne on huonontunut
• TULEVAISUUS: Tulevaisuuden kehys on moniulotteinen kestävä kehitys
– yhtä aikaa 1) taloudellisesti kannattavaa (jatkuvuus), 2) kuormittaa
ympäristöä mahdollisimman vähän, 3) on oikeudenmukaista ja laillista
• Suomalaisen ruokajärjestelmän kestävyys on täysin erilainen
kansallisessa ja globaalissa kehyksessä è miten menestymme
”juonien taistossa”
15. 15
Ajatteluharjoitus
• RATKAISU: Liikkeelle juurisyistä
• ESIMERKKI: Maatalouden alhaisen kannattavuuden juurisyyt:
markkinahinnat eivät sisällä ulkoisvaikutuksia ja kauppa määrittää
arvonlisäyksen jakautumisen ketjussa
è Ei lisää tukea maataloudelle – ostovoimasta ei ole pulaa
è Tukkukauppaan 4-5 varteenotettavaa toimijaa
è Kaksi rinnakkaista ruokajärjestelmää: hintavetoinen ja
merkitysvetoinen (sisältää ulkoisvaikutukset)
16. 16
Kohti kahta ruokajärjestelmää
Kilpailuympäristö Maailmanmarkkinat, Kotimaan markkinat,
sisämarkkinat paikallismarkkinat
Tuote Elintarvikeraaka-aine Elintarvike
Kilpailuetu, menestymisen ehto Hintakilpailukyky Asiakassuhde
Fokus Tarjonta Kysyntä
Ostaja, asiakas Elintarviketeollisuus Muu: kuluttaja, pooli, horeca...
Kuluttajien ja tuottajien osuuskunta?
Tulonmuodostus Myyntihinta Myyntihinta
Maataloustuki Ympäristötuki?
Rakennetuki Hanketuki?
Turvaverkko Poliitikko Kuluttaja
Kuluttaja Yhteisö
A B