Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Keruuta ja viljelyä metsässä - metsien uudet tuotantomahdollisuudetSuomen metsäkeskus
Ajankohtaisesitys metsien keruutuotteiden ja niiden viljelyn mahdollisuuksista Savonlinnan naisten metsäpäivässä 5.5.2018. (c) Veera Tahvanainen, Itä-Suomen yliopisto/Luonnonvarakeskus. Tilaisuuden järjesti Suomen metsäkeskuksen Naisenergiaa metsiin -hanke.
Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Keruuta ja viljelyä metsässä - metsien uudet tuotantomahdollisuudetSuomen metsäkeskus
Ajankohtaisesitys metsien keruutuotteiden ja niiden viljelyn mahdollisuuksista Savonlinnan naisten metsäpäivässä 5.5.2018. (c) Veera Tahvanainen, Itä-Suomen yliopisto/Luonnonvarakeskus. Tilaisuuden järjesti Suomen metsäkeskuksen Naisenergiaa metsiin -hanke.
Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Maito2020 - Ravinteet rahaksi nurmenviljelyssäYara Suomi
Kehityspäällikkö Minna Toivakka kertoo miten ravinteet käännetään sadoksi ja rahaksi nurmenviljelyssä. Toivakka paneutuu esimerkiksi nurmen fosforiluokan vaikutuksiin nurmen sadonmenetyksiin, aikaisen lannoituksen tärkeyteen ja hivenravinteiden merkitykseen.
Mitkä ovat pahimmat kasvinsuojelun ongelmat marjatuotannossa? Eeva Leppänen, Marjaosaamiskeskus. IPM-Suomi: Tila, tieto ja tulevaisuus -tilaisuus 20.11.2014.
Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeen loppuseminaari Työkaluja tulevaisuuden vihannesviljelyyn
Kiinnostus kasvispainotteiseen ruokavalioon luo paljon mahdollisuuksia kotimaiselle vihannestuotannolle. Millaisin viljelymenetelmin vihanneksia tulisi tulevaisuudessa tuottaa, jotta kuluttajien ja yhteiskunnan odotukset täytetään ja viljelijät menestyvät?
2.4.2019 Hämeenlinna
Luke Circles Helsinki, eli Ruoka-Areena järjestettiin 2.10.2019. Tilaisuudessa pureuduttiin ruokajärjestelmää koskeviin kiinnostaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin, myös biokiertotalouden näkökulmasta.
Lajihunajaopas kertoo hunajantuottajille tietoa suomalaisista lajihunajista ja niiden ominaisuuksista. Huom! Opasta voi kommentoida tekijöille ja sitä vielä muokataan mahdollisten kommenttien mukaan.
Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Maito2020 - Ravinteet rahaksi nurmenviljelyssäYara Suomi
Kehityspäällikkö Minna Toivakka kertoo miten ravinteet käännetään sadoksi ja rahaksi nurmenviljelyssä. Toivakka paneutuu esimerkiksi nurmen fosforiluokan vaikutuksiin nurmen sadonmenetyksiin, aikaisen lannoituksen tärkeyteen ja hivenravinteiden merkitykseen.
Mitkä ovat pahimmat kasvinsuojelun ongelmat marjatuotannossa? Eeva Leppänen, Marjaosaamiskeskus. IPM-Suomi: Tila, tieto ja tulevaisuus -tilaisuus 20.11.2014.
Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeen loppuseminaari Työkaluja tulevaisuuden vihannesviljelyyn
Kiinnostus kasvispainotteiseen ruokavalioon luo paljon mahdollisuuksia kotimaiselle vihannestuotannolle. Millaisin viljelymenetelmin vihanneksia tulisi tulevaisuudessa tuottaa, jotta kuluttajien ja yhteiskunnan odotukset täytetään ja viljelijät menestyvät?
2.4.2019 Hämeenlinna
Luke Circles Helsinki, eli Ruoka-Areena järjestettiin 2.10.2019. Tilaisuudessa pureuduttiin ruokajärjestelmää koskeviin kiinnostaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin, myös biokiertotalouden näkökulmasta.
Lajihunajaopas kertoo hunajantuottajille tietoa suomalaisista lajihunajista ja niiden ominaisuuksista. Huom! Opasta voi kommentoida tekijöille ja sitä vielä muokataan mahdollisten kommenttien mukaan.
Millaiset merkit voivat viitata siihen, että mehiläiset ovat kuolleen kasvinsuojeluaineisiin ja mitä tarhaajan pitää tehdä, jos hän epäilee tällaista tapahtuneen?
Ari Seppälän esitys SML:n Talvipäivillä 2016
Tero Tolvasen ja hänen puolisonsa Sikiönmäen luomutilalla mehiläiset ovat pölyttäjiä, harmaahomeen torjunnan apureita ja hunajantuottajia. Tolvanen kehuu esityksessään myös syysrypsiä: kyllä rypsinviljely onnistuu ilman neonikotinoidejakin.
Miten hunajaa hyödynnetään apteekin tuotteissa ja miksi hunaja tehoaa esimerkiksi haavojen hoitoon tai kurkkukipuun? MarikaHäggqvistin esitys Mehiläishoitajain Liiton Sadonkorjuuseminaarissa 15.11.2014
Miten mehiläiset pitäisi talveuttaa, jotta ne parhaiten selviäisivät talvesta? Millaiset tekijät vaikuttavat mehiläisten talvehtimiseen? Miten voi selvitellä syytä pesän talvikuolemaan? Mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälän laatima opas (2013) ohjeistaa mehiläisten talveuttamisen eri puoliin.
Yritysmuodot ja rahoitusvaihtoehdot hunajantu otannossa
Pölytyksen vaikutus kuminasatoon. Lauri Ruottinen
1. Pölytyksen vaikutus kuminasatoon
- kenttäkoe Somerolla 2013
Lauri Ruottinen, Hunajaluots Oy
Atte Saarinen, Hämeen Ammattikorkeakoulu
Tuula Lehtonen, Tarja Ollikka
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
Jyrki Leppälä Trans Farm Oy
2. Perustietoa kuminasta (Carum carvi)
o Kaksivuotinen
sarjakukkainen putkikasvi,
kylvövuonna kumina
kasvattaa lehtiruusukkeen
ja syvän paalujuuren.
o Toisena vuonna kasvusto on
tiheä jo aikaisin keväällä, ja
kukkavarret kehittyvät.
o Kumina kukkii kesäkuussa
4. Perustietoa kuminasta
Kuminan viljely Suomessa
o vuosittain noin 1500 tilalla,
joista 1000 vakituisia
o 15 200 hehtaaria 2013
o Sato v 2012 8,2 milj. kg
o Kumina on yksi maamme
harvoja vientikasveja
o Suomen osuus 28 %
maailmanmarkkinoista
o Viennin arvo yli 6 mlj. € 2012
5. Perustietoa kuminasta
Keskisato 2006 – 2012 484 kg,
(sd 142 kg)
Vientiä yli 40 maahan,
tärkeimmät kohteet, USA,
Saksa, Intia, Hollanti, Latvia,
Itävalta
8. Koejärjestely
Suljettu koeala
- Koeala eristetty pölyttäjistä
Pakotettu pölytys
- Häkin sisällä pieni mehiläispesä
Vapaa pölytys
- Avoin koeruutu jossa normaali
pölytys
11. Kukkien kehittyminen raakileiksi
81.86%
42.24%
vapaa Eristetty
Verson ylimmässä sarjassa on keskimäärin n. 230 kukkaa ja
kussakin kukinnossa n. 15 kukkaa
Raakilevaiheessa pölyttäjistä eristetyistä kukista tuottaa
siementä alle puolet
16. Hyvä pölytys lähes kaksinkertaisti sadon
huonoon pölytykseen verrattuna
• Hehtaarin tuotto-odotus on keskimäärin noin 800 kg kuminaa.
578.33
953.44 965.89
800.00
960.00
545.00
0.00
200.00
400.00
600.00
800.00
1000.00
1200.00
eristetty vapaa pakotettu Odotus* 1. vuoden 2. vuoden
koealapuinnin perusteella saatu laskennallinen hehtaarisato
ja toteutunut 1. ja 2. vuoden sato kg/ ha
17. Hyvä pölytys lähes kaksinkertaisti sadon
huonoon pölytykseen verrattuna
0
100
200
300
400
500
600
700
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Koko maan kuminan keskisato kg/ha
kg/ha
19. Mehiläistarhan satoalueen viljelykasvien
suhteet, siitepölyanalyysin mukaan hehtaareina
jos lentomatka 2 km niin lentoalue = 1257 ha
387
57
337
219
249
8
Kevät Sarjakukkaiset Härkäpapu
Apilat Ristikukkaiset Syys
20. Päätelmät:
1. Kuminan hyvä pölyttyminen lisää satoa
2. Hyvän pölytyksen varmistaminen voidaan
tehdä mehiläispesien avulla
3. Hyvä pölytys vähentää varisemista (suht.)
4. Pölytystä tarvitsevat peltoviljelykasvit
kilpailevat voimakkaasti pölyttäjistä
5. Pölyttävien pesien määrä / km2 pitää olla hyvin
suuri, jotta saavutetaan paras pölytysteho
peltokasvituotannossa (nyt 1 pesä ->
kymmeniä pesiä)
6. Kuminan tuholaisseurantatuki voisi olla mallina
pölytyspalvelujen tukijärjestelmälle (140 €/ha)