Tilastotietoja mehiläispesien ja SML:n jäsenten määristä, hunajasadoista, hunajan tuonnista ja kulutuksesta.

1. Mehiläistarhaus
Suomessa
3-2018 H.V.

2. SML:n jäsenet 1980 - 2017
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000 1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016

3. Tuottavien mehiläispesien määrä
1982 – 2017, kpl
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000 1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016

4. Keskisato 1980 – 2017, kg/pesä
0
10
20
30
40
50
60
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016

5. Kokonaissato 1985 - 2017, tn
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016

6. Tuonti 1980 - 2017 tn 1.8. – 31.7.
0
500
1000
1500
2000
2500 1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016

7. Tuonti 2009 - 2017 kg/vuosi
0
500000
1000000
1500000
2000000
2500000
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017

8. Hunajan kulutus 1980 - 2017, g/hlö
0
100
200
300
400
500
600
700
800
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016
2018
2020

9. Hunajan kulutus 1980 - 2017, tn
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016

10. Hunajan kokonaiskulutus 1980 - 2017, tn
kotimainen ja tuonti
0
500,000
1,000,000
1,500,000
2,000,000
2,500,000
2000-2001
2001-2002
2002-2003
2003-2004
2004-2005
2005-2006
2006-2007
2007-2008
2008-2009
2009-2010
2010-2011
2011-2012
2012-2013
2013-2014
2014-2015
2015-2016
2016-2017

11. Hunajavaraston kehitys 2002-1017 (31.7.)
-1000
-500
0
500
1000
1500
2000
2500
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017

12. Suomalaisen hunajan osuus %
kokonaiskulutuksesta
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017

13. 0.00
1.00
2.00
3.00
4.00
5.00
6.00
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000
4,500
5,000
88-89
89-90
90-91
91-92
92-93
93-94
94-95
95-96
96-97
97-98
98-99
99-00
00-01
01-02
02-03
03-04
04-05
05-06
06-07
07-08
08-09
09-10
10-11
11-12
12-13
13-14
14-15
euroatn
Suomalaisen hunajan kulutus (tn), varasto seuraavalle kaudelle (tn) ja
irtohunajan hinta (€)
Kotimaisen varasto, tn Kotimaisen kulutus, tn Irtohunajan hinta, €

14. Mehiläisille tärkeitä kasveja

15. Mehiläisille tärkeitä kasveja

16. Medestä hunajaksi
Hunajan valmistamiseen
tarvitaan mehiläisiä ja
mettä.
Mehiläiset varastoivat
valmistamansa hunajan
hunajakennoihin.
Mehiläishoitaja kerää
kennot mehiläispesästä.

17. Medestä hunajaksi
Hunajakennojen
vahakannet kuoritaan.
Hunaja irtoaa kennoista
linkoamalla. Varamuruset
poistetaan siivilöimällä.
Hunaja selkeytetään,
kiteytetään ja pakataan.

18. Hunajan rakenne vaihtelee
juoksevasta kiinteään
Kiteytyminen kuuluu useimpien hunajalajien luontaisiin ominaisuuksiin.
Kiteytymisen nopeuteen vaikuttavat hunajan sokerikoostumus,
siitepölyhiukkaset, vesipitoisuus, kidealkioiden määrä sekä säilytysaika ja -
lämpötila.

19. Hunajien väri ja maku vaihtelee

20. Pölytyksen merkitys
Hyönteispölytys koko maailma 153.000 milj euroa
Mehiläispölytys Suomessa 60 milj. euroa

21. Pölytyksen merkitys mansikalla

22. Pölytyksen merkitys marjoilla