Luonnossa ja kotipuutarhassa on monenlaisia kasveja, joista mehiläiset hyödyntävät mettä tai siitepölyä tai molempia. Mehiläishoitajain liiton Tarja Ollikan esitys kertoo eri kasveista keväästä syksyyn.
Mitä on otettava huomioon, kun siirtää mehiläispesiä? Millaista kalustoa siirtämiseen tarvitaan? Maritta Martikkalan laatima opas (2013) auttaa pesien siirtoa suunniteltaessa.
Luonnossa ja kotipuutarhassa on monenlaisia kasveja, joista mehiläiset hyödyntävät mettä tai siitepölyä tai molempia. Mehiläishoitajain liiton Tarja Ollikan esitys kertoo eri kasveista keväästä syksyyn.
Mitä on otettava huomioon, kun siirtää mehiläispesiä? Millaista kalustoa siirtämiseen tarvitaan? Maritta Martikkalan laatima opas (2013) auttaa pesien siirtoa suunniteltaessa.
Parveilun estäminen on yksi mehiläistarhaajan taitoja. Mehiläinen 4/2012 -lehdessä julkaistu ohjeistus kertoo, miten voi tarkkailla parveilukuumetta ja kuinka parveilun voi estää.
Miten mehiläiset pitäisi talveuttaa, jotta ne parhaiten selviäisivät talvesta? Millaiset tekijät vaikuttavat mehiläisten talvehtimiseen? Miten voi selvitellä syytä pesän talvikuolemaan? Mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälän laatima opas (2013) ohjeistaa mehiläisten talveuttamisen eri puoliin.
Millaisiin asioihin kuluttaja kiinnittää huomiota hunajassa? Kuinka tuotetaan hunajaa, jota kuluttaja arvostaa? Mikä on HMF? Entäs proliini? Mitä kertovat invertaasi- ja diastaasientsyymit? Mikä on hunajan oikea kosteus ja mikä on sen merkitys?
Työterveyslääkäri, mehiläistarhaaja Paula Keinäsen esitys mehiläistarhaajan terveydestä ja työturvallisuudesta. Mukana mm. työskentelyasennot, mehiläismyrkkyallergia ja erilaisten myrkyllisten aineiden käsittely.
Mehiläisten talvehtimiseen vaikuttavat useat eri tekijät. Nämä voidaan jaotella biologisiin, tarhaajasta
johtuviin sekä ulkoisiin tekijöihin. Biologisia tek
ijöitä ovat muun muassa mehiläisten sekä satokasvien
ominaisuudet, tarhaajasta johtuvia ovat tarhauksessa käytetyt menetelmät, kuten kalusto sekä tautien
torjunta ja ulkoisia tekijöitä ovat sää sekä taudit
. Tämän työn tavoitteena on selvittää erityisesti sään
vaikutusta mehiläisten talvitappioiden vaihteluun Suomessa. .Mustalahti, Raiskio & Jauhiainen. 2011.
Parveilun estäminen on yksi mehiläistarhaajan taitoja. Mehiläinen 4/2012 -lehdessä julkaistu ohjeistus kertoo, miten voi tarkkailla parveilukuumetta ja kuinka parveilun voi estää.
Miten mehiläiset pitäisi talveuttaa, jotta ne parhaiten selviäisivät talvesta? Millaiset tekijät vaikuttavat mehiläisten talvehtimiseen? Miten voi selvitellä syytä pesän talvikuolemaan? Mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälän laatima opas (2013) ohjeistaa mehiläisten talveuttamisen eri puoliin.
Millaisiin asioihin kuluttaja kiinnittää huomiota hunajassa? Kuinka tuotetaan hunajaa, jota kuluttaja arvostaa? Mikä on HMF? Entäs proliini? Mitä kertovat invertaasi- ja diastaasientsyymit? Mikä on hunajan oikea kosteus ja mikä on sen merkitys?
Työterveyslääkäri, mehiläistarhaaja Paula Keinäsen esitys mehiläistarhaajan terveydestä ja työturvallisuudesta. Mukana mm. työskentelyasennot, mehiläismyrkkyallergia ja erilaisten myrkyllisten aineiden käsittely.
Mehiläisten talvehtimiseen vaikuttavat useat eri tekijät. Nämä voidaan jaotella biologisiin, tarhaajasta
johtuviin sekä ulkoisiin tekijöihin. Biologisia tek
ijöitä ovat muun muassa mehiläisten sekä satokasvien
ominaisuudet, tarhaajasta johtuvia ovat tarhauksessa käytetyt menetelmät, kuten kalusto sekä tautien
torjunta ja ulkoisia tekijöitä ovat sää sekä taudit
. Tämän työn tavoitteena on selvittää erityisesti sään
vaikutusta mehiläisten talvitappioiden vaihteluun Suomessa. .Mustalahti, Raiskio & Jauhiainen. 2011.
Mehiläispesistä kerätyillä siitepölyillä voidaan selvittää kasveja,, joissa mehiläiset käyvät. Anneli Salosen esityksessä kerrotaan, mitä tuloksia saatiin siitepölyjä tutkimalla.
SML:n Talvipäivät 2015
Aappo Valo on voittanut Suomen Paras Hunaja -tittelin vuosina 2000, 2005, 2009, 2012 ja 2015. Myös muina vuosina Valon hunajat ovat olleet kärkisijoilla erityisesti lajihunajien sarjoissa.
Esityksessään Sadonkorjuuseminaarissa Aappo Valo kertoi markkinointi-, myynti- ja hinnoittelumietteitään.
Monien kasvien, marjojen ja hedelmien sato on riippuvainen hyönteispölytyksestä. Ilman mehiläisiä luonnon ekosysteemi järkkyisi. Mehiläishoitaja on siis itse asiassa maailmanparantaja. Lisäksi hunaja on illmastoystävällinen makeuttaja. Kotimaisen lähihunajan taustat voi selvittää, kun ostaa purkin, josta löytyvät hunajantuottajan tiedot.
Esitys: Mari Koistinen
Esityksen kuvat: Tuula Lehtonen, Tarja Ollikka, Mari Koistinen, Mari Kokkonen
Vuonna 2014 löydettiin Italiasta pientä pesäkuoriaista. Myös tulipoltteen leviämisen mahdollisista vaikutuksista mehiläistarhaukseen on puhuttu. Ari Seppälän esitys SML:n Talvipäivillä 2015
Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeen loppuseminaari Työkaluja tulevaisuuden vihannesviljelyyn
Kiinnostus kasvispainotteiseen ruokavalioon luo paljon mahdollisuuksia kotimaiselle vihannestuotannolle. Millaisin viljelymenetelmin vihanneksia tulisi tulevaisuudessa tuottaa, jotta kuluttajien ja yhteiskunnan odotukset täytetään ja viljelijät menestyvät?
2.4.2019 Hämeenlinna
Lappeenrannassa 5.3.2020 järjestetyn Yrittäjyyttä ja lisätuloa luonnontuotteista - tilaisuuden materiaalia.
Luonnontuotteiden kaupallinen keruutoiminta - Arto Pulkkinen, Suomen metsäkeskus
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hanke ja Töitä luonnosta yhteistyöhanke.
19.5.2020 järjestetyn Hyvinvointia metsästä -webinaarin aineistoa.
Keruualueiden luomusertifiointi - Alma Lehti, ProAgria
Webinaarin järjesti Suomen metsäkeskuksen Metsäbiotalous kasvuun -hanke yhteistyössä EkoTeko-, Luomumpi Varsinais-Suomi- ja Luomuisa Satakunta -hankkeiden kanssa.
Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä. Pirjo Kivijärvi ja Sari Iivonen, Luonnonvarakeskus (Luke). Esitetty Puutarhatilojen maan kasvukunto -teemapäivässä maaliskuussa 2017.
Pieni pesäkuoriainen, SML:n tautiseminaari 27.2.2016, Kokkola, Maritta Martikkala. Pieni pesäkuoriainen on mehiläisten vakava tuholainen, jota ei vielä ole Suomessa. Ohjeita tarhaajalle pienen pesäkuoriaisen tunnistamiseen.
2. Pölytyspalvelu
• Mehiläispesiä voi vuokrata kasvintuotantoalueille
• Viljelijälle helppo tapa lisätä sadon määrää ja laatua
• Tarhaaja huolehtii pääsääntöisesti kaikesta mehiläisiin liittyvästä
• Vastaa mm. parveilusta, taudeista, kuljetuksesta
• Hunajasato tarhaajalle
• Yhdessä sovitaan
• Voi tuoda molemmille lisäarvoa, imagoa ja myyntituotteita
• SML:n hintasuositus pölytyspalvelulle 80-150 € /pesä, tilanteesta riippuen
• Harmaahomeen torjunnassa 150-200 €/pesä
• Nyt tarjolla työkaluja hinnoitteluun, koko ajan lisää tutkimusta
14.2.2017 SML ry. Tuula Lehtonen 2
3. Mistä saan pölytyspalvelua?
• Viljelijöiden ja tarhaajien
kohtaaminen
• Karttapaikka www.polytys.fi
• Mahdollisuus tarkentaa
aluetta, kertoa erityispiirteitä
(esim. mansikan
harmaahomeen torjunta,
pölytettävät kasvit jne.)
• Kysy apua SML:ltä
• SML:n Paikallisyhdistysten
kautta
• Tarhaaja, mainosta itseäsi
4. www.polytys.fi
• www.polytys.fi
• Tietoa pölytyksestä viljelijöille, kotipuutarhureille ja mehiläistarhaajille
• Kts. Myös www.mehilaishoitajat.fi/polytyspalvelu
6. Pölytyspalvelu kannattaa
• Mehiläispölytyksellä on suuri vaikutus monen kasvin satoon
• Viljelijät entistä kiinnostuneempia, tarhaajat tarjoavat entistä enemmän
• Rahanarvoista: yksi tuote mehiläistuotteiden joukossa ja lisää satopotentiaalia
7. Mehiläisten merkitys vaihtelee
kasvikohtaisesti
• Kannattaa muistaa, ettei pölytyksellä ole aina yhtä suurta vaikutusta
• Kasvien erilaiset pölytysmekanismit (lajikkeet, morfologia jne.)
• Hyönteispölytyksen osuus sadontuotannosta vaihtelee (hyönteis/tuuli/itsepölytys)
• Mehiläisten ja luontaisten pölyttäjien suhde (luonnonpölyttäjät vähenevät)
• Pesämäärä/ha
• Vaikuttaako pölytys sadon/siementen määrään, tuotteen ulkomuotoon,
tuleentumiseen, säilymiseen jne.?
9. Miten hinta määräytyy? Muuta
muistettavaa
• Kaikki kasvit eivät yhtä ”kannattavia” mehiläistarhaajalle tai viljelijälle
• Hunajasadon määrä riippuu satokasvista ja alueen kasvillisuudesta
• Maksetaanko tuntitaksa? Kilometrikustannukset? Muita kuluja?
• Tärkeää on sopia aina kirjallisesti
• Sopikaa pesämäärä, sijoittelu
• Sopikaa myös harmaahomeen torjunnasta
• Huomioikaa yhdessä kasvinsuojeluaineet
• Muut osapuolten velvollisuudet
• SML:n sopimusmallit ja hintaexcel netissä
10. Puhetta rahasta –
tehkää sopimus
• Viljelijä ja tarhaaja - maatalousyrittäjiä kumpikin
• Polttoainekustannukset
• Työtunnit ja –matkat
• Elanto ansaittavana
• Pölytyksen ympäristöarvo
• Luomutuotanto
• Vihreämpi tuotanto
• Imago (kuluttajien kiinnostus suurta)
• Harmaahome: MMM:n uusi ympäristötuki 2015
11. • Mehiläiset voi valjastaa
levittämään harmaahomeen
biologista torjunta-ainetta
• Myöhemmin tänään lisää
aiheesta
• Voi saada ympäristökorvausta
tärkeää tehdä kirjallinen
sopimus!
Ympäristökorvaus:
harmaahomeentorjunta
MEHILÄISILLÄ (2pesää/ha)
-viljelijä - huomioi muut tuen ehdot
Sopikaa harmaahomeen ja siemenkotamädän torjunta
16. Kotimainen tuotanto nousussa
• Kasviproteiinit ovat nyt trendikkäitä ja suosittuja
• Kasvissyönti tulee lisääntymään
• Luomuala kasvaa
• Rehuomavaraisuus puhuttaa
• Kotimainen öljyntuotanto
17. Palkokasvit nousussa
• Palkokasvien käyttö ruokateollisuudessa tulee lisääntymään
• Esim. Härkis: tuotteen sisällöstä yli puolet on kotimaista härkäpapua
• Härkäpavun viljelijälle mehiläisten pölytyspalvelu on fiksu valinta
• Mehiläispölytyksen vaikutusta härkäpavulle selvitettiin pölytyskokeessa
kesällä 2015
18. Härkäpavun pölytys
• Mehiläiset kävivät aktiivisesti härkäpavulla
pölyttämässä
• palkojen määrää kasvoi selkeästi
• Viljelijälle tärkeä havainto oli, että runsas
mehiläispölytys vaikutti palkojen
sijoittumiseen pavun varressa johti
tasaisempaan tuleentumiseen
• runsas pölytys lisää myös kotimaisen
härkäpavun siementuotantoa
• Vaikka härkäpapu on osittain
itsepölytteinen, parantaa pölytys myös
siementen määrää ja laatua.
Siemenviljelijöille pölyttäjät ovat
ensiarvoisen tärkeitä
Tiiu Kyllönen
22. Pölytyksen vaikutus kuminasatoon
The flower development to the seeds
Free Isolated
81.86%
42.24%
• The amount of fertilated seeds tells The
effect of the pollination
• In the closed area less than half of the
flowers shape up as a seed
23. Without pollination there was more falling seeds
0
10
20
30
40
50
60
1
The amount of falling seeds
Forced Free Isolated
24. On hyvä muistaa, että kaikki kasvit eivät tarvitse
pölytystä
• Pellava
29. Huomioitavaa
• Noudata torjunta-aineiden käyttöohjeita
• Ennen ruiskutusta on suositeltavaa käydä tarkistamassa onko
pölyttäjät vielä liikkeellä.
• Suositukset ovat klo 21-06, mutta mieluummin klo 22-06.
30. Kiitos mielenkiinnostanne!
• Tuula Lehtonen, tuula.lehtonen@hunaja.net, 040 506 3202
SOVI PÖLYTYSPALVELUSTA AJOISSA ENNEN KEVÄÄN KIIREITÄ