Monien kasvien, marjojen ja hedelmien sato on riippuvainen hyönteispölytyksestä. Ilman mehiläisiä luonnon ekosysteemi järkkyisi. Mehiläishoitaja on siis itse asiassa maailmanparantaja. Lisäksi hunaja on illmastoystävällinen makeuttaja. Kotimaisen lähihunajan taustat voi selvittää, kun ostaa purkin, josta löytyvät hunajantuottajan tiedot.
Esitys: Mari Koistinen
Esityksen kuvat: Tuula Lehtonen, Tarja Ollikka, Mari Koistinen, Mari Kokkonen
Vuonna 2014 löydettiin Italiasta pientä pesäkuoriaista. Myös tulipoltteen leviämisen mahdollisista vaikutuksista mehiläistarhaukseen on puhuttu. Ari Seppälän esitys SML:n Talvipäivillä 2015
Monien kasvien, marjojen ja hedelmien sato on riippuvainen hyönteispölytyksestä. Ilman mehiläisiä luonnon ekosysteemi järkkyisi. Mehiläishoitaja on siis itse asiassa maailmanparantaja. Lisäksi hunaja on illmastoystävällinen makeuttaja. Kotimaisen lähihunajan taustat voi selvittää, kun ostaa purkin, josta löytyvät hunajantuottajan tiedot.
Esitys: Mari Koistinen
Esityksen kuvat: Tuula Lehtonen, Tarja Ollikka, Mari Koistinen, Mari Kokkonen
Vuonna 2014 löydettiin Italiasta pientä pesäkuoriaista. Myös tulipoltteen leviämisen mahdollisista vaikutuksista mehiläistarhaukseen on puhuttu. Ari Seppälän esitys SML:n Talvipäivillä 2015
Mitä ilmoituksia mehiläistarhaajan on tehtävä toiminnastaan tai millaisia muita velvollisuuksia hunajantuottajalla on? Tuula Lehtosen esitys käsittelee byrokratian tuomia vaatimuksia mehiläishoitoon.
Mitä on otettava huomioon, kun siirtää mehiläispesiä? Millaista kalustoa siirtämiseen tarvitaan? Maritta Martikkalan laatima opas (2013) auttaa pesien siirtoa suunniteltaessa.
Tero Tolvasen ja hänen puolisonsa Sikiönmäen luomutilalla mehiläiset ovat pölyttäjiä, harmaahomeen torjunnan apureita ja hunajantuottajia. Tolvanen kehuu esityksessään myös syysrypsiä: kyllä rypsinviljely onnistuu ilman neonikotinoidejakin.
Mitä mieltä hedelmä- ja marjanviljelijät ovat pölytyspalveluiden käytöstä? Minna Manninen selvitti asiaa opinnäytetyössään. Esitys SML:n Talvipäivillä 2015
Mehiläisten talvehtimiseen vaikuttavat useat eri tekijät. Nämä voidaan jaotella biologisiin, tarhaajasta
johtuviin sekä ulkoisiin tekijöihin. Biologisia tek
ijöitä ovat muun muassa mehiläisten sekä satokasvien
ominaisuudet, tarhaajasta johtuvia ovat tarhauksessa käytetyt menetelmät, kuten kalusto sekä tautien
torjunta ja ulkoisia tekijöitä ovat sää sekä taudit
. Tämän työn tavoitteena on selvittää erityisesti sään
vaikutusta mehiläisten talvitappioiden vaihteluun Suomessa. .Mustalahti, Raiskio & Jauhiainen. 2011.
Pieni pesäkuoriainen, SML:n tautiseminaari 27.2.2016, Kokkola, Maritta Martikkala. Pieni pesäkuoriainen on mehiläisten vakava tuholainen, jota ei vielä ole Suomessa. Ohjeita tarhaajalle pienen pesäkuoriaisen tunnistamiseen.
Vuonna 2014 tehty sopimus mahdollistaa suomalaisen hunajan viennin Kiinaan pakattuna Kuningatar-purkkeihin. Tao Wu pohjusti esityksessään, miksi Suomesta pitäisi viedä hunajaa maahan, joka tuottaa suuren osan maailman hunajasadosta.
Mehiläishoitajain Talvipiäivät 2015.
Mitä ilmoituksia mehiläistarhaajan on tehtävä toiminnastaan tai millaisia muita velvollisuuksia hunajantuottajalla on? Tuula Lehtosen esitys käsittelee byrokratian tuomia vaatimuksia mehiläishoitoon.
Mitä on otettava huomioon, kun siirtää mehiläispesiä? Millaista kalustoa siirtämiseen tarvitaan? Maritta Martikkalan laatima opas (2013) auttaa pesien siirtoa suunniteltaessa.
Tero Tolvasen ja hänen puolisonsa Sikiönmäen luomutilalla mehiläiset ovat pölyttäjiä, harmaahomeen torjunnan apureita ja hunajantuottajia. Tolvanen kehuu esityksessään myös syysrypsiä: kyllä rypsinviljely onnistuu ilman neonikotinoidejakin.
Mitä mieltä hedelmä- ja marjanviljelijät ovat pölytyspalveluiden käytöstä? Minna Manninen selvitti asiaa opinnäytetyössään. Esitys SML:n Talvipäivillä 2015
Mehiläisten talvehtimiseen vaikuttavat useat eri tekijät. Nämä voidaan jaotella biologisiin, tarhaajasta
johtuviin sekä ulkoisiin tekijöihin. Biologisia tek
ijöitä ovat muun muassa mehiläisten sekä satokasvien
ominaisuudet, tarhaajasta johtuvia ovat tarhauksessa käytetyt menetelmät, kuten kalusto sekä tautien
torjunta ja ulkoisia tekijöitä ovat sää sekä taudit
. Tämän työn tavoitteena on selvittää erityisesti sään
vaikutusta mehiläisten talvitappioiden vaihteluun Suomessa. .Mustalahti, Raiskio & Jauhiainen. 2011.
Pieni pesäkuoriainen, SML:n tautiseminaari 27.2.2016, Kokkola, Maritta Martikkala. Pieni pesäkuoriainen on mehiläisten vakava tuholainen, jota ei vielä ole Suomessa. Ohjeita tarhaajalle pienen pesäkuoriaisen tunnistamiseen.
Vuonna 2014 tehty sopimus mahdollistaa suomalaisen hunajan viennin Kiinaan pakattuna Kuningatar-purkkeihin. Tao Wu pohjusti esityksessään, miksi Suomesta pitäisi viedä hunajaa maahan, joka tuottaa suuren osan maailman hunajasadosta.
Mehiläishoitajain Talvipiäivät 2015.
2. Miten karhuvahingoilta voi suojautua
• Ensiapuna tarhalle voi viedä ääntä synnyttävän laitteen ja / tai hajusteita
– Radio puhekanavalla / ääni
– Likaisia vaatteita / haju
• Liiketunnistimella syttyvä valo tai syntyvä ääni voi säikäyttää karhun
– Paristolla toimiva ja liiketunnistimella varustettu valo on edullinen, mutta
toimiiko se karhun pelottimeksi
– Liiketunnistimella saa myös äänihälytyksen
• Sähköinen suoja-aita on todettu toimivaksi ja kustannustehokkaaksi
ratkaisuksi
– Vaatii paljon huoltoa (huollettuna on tehokas suoja)
– On karhuja, jotka ei piittaa sähköaidasta (aidan huono kunto, karhun
kekseliäisyys ja hunajan himo
22.3.2016 Suomen riistakeskus 2
3. Sähköaidat
• Huollettu ja toimiva sähköaita suojaa yleensä karhun aiheuttamilta
vahingoilta
• Uusien karhupakettien mukaan tulee Supertester+, jolla aidan kunto ja
teho voidaan testata
• Keväisin tarhaajan tulee olla ajoissa liikkeellä ja ennakoida suojausta jo
syksyllä, ennen maan jäätymistä
• Aitanauhat, paimenet ja virtalähteet tulee kerätä kuivaan säilytyspaikkaan
syksyisin, kun karhut ovat asettuneet talvipesiin
• Tarhan sijainti asettaa vaatimukset paimenelle
• Nykyiset paimenet toimivat akulla ja verkkovirralla
– Verkkolaite tulee asentaa suojaan sateelta ja auringolta
– Akuksi kannattaa valita matalajänniteakku, ns. huviakku (ei sisälly pakettiin)
– Aurinkoiselle paikalle voidaan asentaa aurinkokenno lataamaan akkua
22.3.2016 Suomen riistakeskus 3
4. Mehiläistarhan suoja-aidan tilaaminen
• Mehiläistarhan suoja-aitoja on aikaisemmin myönnetty vain tarhaajille,
jotka ovat tukikelpoisia
• Aidan saa nyt myös harrastajatarhaaja edellyttäen;
– Alueella on sattunut karhun aiheuttamia vahinkoja
– Alue on tiheää karhualuetta, jossa on suuri vahinkoriski
• Aitatarvikkeet tilataan suoraan Farmcomp Oy:ltä puh. 09 77 44 970
• Suomen riistakeskus tarkastaa mehiläistarhojen suoja-aitojen toiminnan
pistokokein
22.3.2016 Suomen riistakeskus 4
5. Paimenet
• Akkupaimen / paristopaimen Olli
122 B
– Sisältää verkkovirta-adapterin
– Ladattu energia 1,63 J, suurin
iskuenergia 1,2
– Maksimi jännite 8 500 V
– Tehokkaampi, kuin Olli 9.07 B ja
pienin verkkopaimen Olli 100
– Paketti ei sisällä akkua / paristoa
– On helppo ja yksinkertainen asentaa
– 9.07 B paimenta edullisempi
– Samat ominaisuudet, kuin Olli 9.07 B
22.3.2016 Suomen riistakeskus 5
6. Paimenet
• Akkupaimen aurinkopaneelilla
– Olli 9.07 B (ilman aurinkopaneelia)
– Olli 9.07 S SOLAR (aurinkopaneelilla)
– Molemmat sisältää verkkovirta-
adapterin
– Suurin ladattu 0,9 J
– Suurin iskuenergia 0,7 J
– Suurin jännite 9800 V
– 9.07 S ja 6 W aurinkokennopaketti
• Huomattavasti kalliimpia, kuin Olli 122 B
22.3.2016 Suomen riistakeskus 6
7. Muut aitaustarvikkeet
• Olli aitanauha 12 mm 200 metriä
– 5 x 0,2 mm johdinta, joista 3 rosteria
ja 2 kuparia
– Aitaan tulee 4 nauhaa
• Muoviset tähtipylväät 115 cm 20
kpl + nippusidepaketti
– Nippusiteellä voidaan yhdistää kaksi
muovitolppaa > tukevampi kulma
• Maadoituskanki 100 cm johdolla
2 kpl
– Paimenen toiminta edellyttää riittävää
maadoitusta
– Maadoituskanget noin metrin päähän
toisistaan kokonaan maahan
22.3.2016 Suomen riistakeskus 7
8. • Olli varoituskilpi 5 kpl
– Vaikka isku ei ole terveelle ihmiselle
vaarallinen, voi se aiheuttaa vaaraa
esim. sydänsairaalle
• Supertester+
– Testereitä tulee vain yksi
ensimmäiseen toimitukseen
tarhaajalle (ei ole sisältynyt aiemmin
pakettiin)
– Aidan toimivuus tulee testata testerillä
(4000 V <)
22.3.2016 Suomen riistakeskus 8
9. Huolellisesti rakennettu ja hoidettu aita antaa
parhaan mahdollisen suojan
• Puiset kulmatolpat antavat aitaan
”ryhtiä”
• Akku, paimen ja paneeli tulee
asentaa aidan sisään
• Pesien tulee sijaita vähintään
metrin päässä aidasta
• Alin johdin 20 cm maasta
• Tarhan paikka mahdollisimman
tasaiseen maastokohtaan
• Veräjä helpottaa pesien huoltoa
• Riittävä huolto takaa aidan
toimivuuden (niitto alkukesästä 2
viikon välein, loppukesä noin 3 –
4 viikon välein)
22.3.2016 Suomen riistakeskus 9
11. Karhun luonne
• Perusluonteeltaan karhu on ihmisarka ja välttelee ihmisen kohtaamista
– Emä pentuineen välttelee mahdollisten vaaratilanteiden syntymistä
• Ihmisen kohtaaminen
• Vieraat urokset
• Muut suurpedot
– Kiima-aikaan alkukesästä uroskarhu voi käyttäytyä uhkaavasti
– Kuultuaan lähestyvän äänen karhu pakenee tai piiloutuu
• Karhu voi päästää äänen aiheuttajan hyvinkin läheltä ohi ja luottaa omaan
”näkymättömyyteensä”
– Yllätettynä karhu voi puolustautua tai hyökätä häiritsijää kohti
• Emä puolustaa pentujaan, jos kokee lähestyjän uhkaavaksi pennuilleen
22.3.2016 Suomen riistakeskus 11
12. Karhun luonne
• Karhu puolustaa omaa luonnonvaraista saalistaan
– Kuullessaan lähestyvän uhkan karhu voi piiloutua tuulen alapuolelle saaliistaan
– Puolustaa saalistaan lajitovereiltaan ja muilta eläimiltä
– Voi väistää ihmistä tai varoittaa uhkaamalla tai valehyökkäyksellä
• Karhu ei pidä yleensä ihmisen tekemää ravintokohdetta omanaan
– Pakenee lähestyvää ihmistä vaistottuaan tämän
– Voi olla päivämakuulla ravintokohteen välittömässä läheisyydessä
• Karhu voi kiintyä helposti ihmisen tarjoamaan ravintokohteeseen
– Mehiläistarhat
– Viljapellot
– Koottu sato
– Kotieläimet
22.3.2016 Suomen riistakeskus 12
13. Karhun luonne
• Luonteeltaan karhut voi kuitenkin poiketa lajitovereistaan, mikä näkyy
varsinkin metsästystilanteissa
– Yleensä nuoret karhut pakenevat helpommin
– Suuret aikuiset karhut voivat käyttäytyä välinpitämättömästi
– Jotkut karhut voivat uhkailla nousemalla takajaloilleen ja karjumalla
• Karhu on Suomen suurin ja vahvin maasuurpeto
– Sitä tulee kunnioittaa, mutta ei tarvitse pelätä
– Karhun takuumieheksi ei voi lähteä
– Karhun hyökkäykset ihmistä kohtaan ovat tapahtuneet metsästystilanteissa,
koiran koulutuksen yhteydessä ja tilanteissa, joissa karhu on tullut yllätetyksi
22.3.2016 Suomen riistakeskus 13
14. Mitä jos kohtaa karhun mehiläistarhalla?
• Karhua ei pidä lähestyä
hyökkäävästi
• Jos karhu ei pakene, poistu
tulosuuntaan säilyttäen
katsekontakti
• Älä pakene juosten
– Voi aiheuttaa hyökkäysreaktion
– Karhu on nopeampi
22.3.2016 Suomen riistakeskus 14
15. Miten välttää karhun kohtaaminen?
• Tee itsestäsi havaittava
– Puhele yksiksesi kuuluvasti, jos ei ole
kaveria kenen kanssa keskustella
– Lähesty tarhaa tuulen päältä
rauhallisesti
– Suojaa tarhat riskialueella sähköisellä
suoja-aidalla
– Jos huomaat pesiä rikotuksi, älä
ryntää tarhalle, vaan tarkastele
tilannetta kauempaa, mikäli
mahdollista
22.3.2016 Suomen riistakeskus 15
16. Jos karhu hyökkää
• Karhu voi tehdä valehyökkäyksen
– Karhua ei kannata uhmata
– Poistu rauhallisesti tulosuuntaan, säilytä katsekontakti
• Jos karhu hyökkää päälle, ei kannata lähteä juoksemaan karkuun
– Heittäydy mahallesi
– Suojaa niska käsillä
– Tekeydy kuolleeksi
22.3.2016 Suomen riistakeskus 16
17. Voiko karhupelkoon vaikuttaa
• Ihmiset suhtautuvat karhuun eri tavoin
– Osa ihmisistä haluaisi kohdata karhun
– Toisille se aiheuttaa pelkotilan, jota voi verrata esimerkiksi korkean paikan
kammoon
– Tuottajat pelkäävät yleensä tuotantoeläinten puolesta
• Pelkotila on kuitenkin henkilökohtainen tunne ja siihen on ulkopuolisen
vaikea vaikuttaa
– Ihmisille karhua vaarallisimpia eläimiä ovat kuitenkin;
• Hirvieläimet (kolarit)
• Punkit (taudit)
• Kyykäärmeet (myrkky)
• Ampiaiset (allergiset vaikutukset)
22.3.2016 Suomen riistakeskus 17
18. Karhu petoaidassa
• Sain ilmoituksen, jossa talon emäntä oli mennyt viemään lampaille rehua
ja karhu oli ollut aidan sisällä syömässä lampaiden ruokintapaikalla
• Menin tarkastamaan aidan kuntoa, mukana emäntä, mittari ja kamera
• Karhu oli ollut aidassa ehkä pari viikkoa ja epäilin, että oli edelleen
• Ilmoitus SRVA henkilölle ja hätäkeskukseen
• Koira löysi karhun alle minuutissa
• Karhu juoksi tarhaa ympäri koiran seuratessa sitä
• Perhe istui aidan ulkopuolella seuraamassa tilannetta
• Koira vaihdettiin kahteen uuteen koiraan, jolloin karhu kiipesi puuhun
• Lampaat poistettiin aidasta, samoin myös virta
• Karhua yritettiin ajaa aidan ali
• Jätettiin rauhoittumaan yöksi
• Lopetettiin poliisin määräyksestä seuraavana päivänä
22.3.2016 Suomen riistakeskus 18
19. Karhu pihapiirissä
• Karhu rikkoi mehiläispesän 20 metriä omakotitalon nurkalta (ei aitaa)
• Aidasta huolimatta rikkoi pesän ja menin tarkastamaan aitaa ja ympäristöä
• Aita kunnostettiin ja ympäristö tarkastettiin
• Siirtyi noin kilometrin toiselle tarhalle
• Karhu makuulla 100 metriä tarhalta, mistä koirat karhulle
• Karhu palasi yöllä ja särki uuden pesän
• Tarha aidattiin ja karhu siirtyi Hukanhaudan taajamaan, särki omenapuun
• Karhua haukutettiin järveen kolme tuntia
• Siirtyi Niittylahden opistolle
• Palasi sen jälkeen erämaihin pois asutuksesta
• Koululla ainut huolenaihe vanhempainillassa
• Aiheutti lisää karhuhavaintoja
22.3.2016 Suomen riistakeskus 19
20. Karhu löi ja puri naista Juuassa
• Iso uroskarhu oli asettunut talvipesään kuusikkoon
• Nainen lähti aamulenkille hankiaisella samaan kuusikkoon ja törmäsi
karhuun, joka oli talvipesässään
• Karhu löi naista etutassulla, sekä puri tätä kyynärvarteen ja pakaraan,
minkä jälkeen poistui paikalta
• Vammat eivät olleet vakavia
• Nainen jäi paikalle odottamaan apua
• Poliisi määräsi karhun lopetettavaksi
• Jäljitys kesti vuorokauden, minkä päätteeksi karhu lopetettiin noin 10
kilometrin päähän tapahtumapaikasta
22.3.2016 Suomen riistakeskus 20