Puutiaisaivotulehduksen epidemiologia ja riskinarvio rokotussuositusten tueksi THL
THL:n Infektiotautien torjuntayksiköstä johtava asiantuntija, dosentti Jussi Sanen esitys verkkokoulutuksessa 16.3.2017. Aiheena: Puutiaisaivotulehduksen epidemiologia ja riskinarvio rokotussuositusten tueksi.
Parveilun estäminen on yksi mehiläistarhaajan taitoja. Mehiläinen 4/2012 -lehdessä julkaistu ohjeistus kertoo, miten voi tarkkailla parveilukuumetta ja kuinka parveilun voi estää.
Mitä mieltä hedelmä- ja marjanviljelijät ovat pölytyspalveluiden käytöstä? Minna Manninen selvitti asiaa opinnäytetyössään. Esitys SML:n Talvipäivillä 2015
Maa- ja metsätalousministeriön asetus esikotelomädän vastustamisesta. Eläinlääkintöylitarkastaja Satu Räsäsen (Maa- ja metsätalousministeriö) esitys SML:n tautiseminaarissa14.3.
Puutiaisaivotulehduksen epidemiologia ja riskinarvio rokotussuositusten tueksi THL
THL:n Infektiotautien torjuntayksiköstä johtava asiantuntija, dosentti Jussi Sanen esitys verkkokoulutuksessa 16.3.2017. Aiheena: Puutiaisaivotulehduksen epidemiologia ja riskinarvio rokotussuositusten tueksi.
Parveilun estäminen on yksi mehiläistarhaajan taitoja. Mehiläinen 4/2012 -lehdessä julkaistu ohjeistus kertoo, miten voi tarkkailla parveilukuumetta ja kuinka parveilun voi estää.
Mitä mieltä hedelmä- ja marjanviljelijät ovat pölytyspalveluiden käytöstä? Minna Manninen selvitti asiaa opinnäytetyössään. Esitys SML:n Talvipäivillä 2015
Maa- ja metsätalousministeriön asetus esikotelomädän vastustamisesta. Eläinlääkintöylitarkastaja Satu Räsäsen (Maa- ja metsätalousministeriö) esitys SML:n tautiseminaarissa14.3.
Vuonna 2014 löydettiin Italiasta pientä pesäkuoriaista. Myös tulipoltteen leviämisen mahdollisista vaikutuksista mehiläistarhaukseen on puhuttu. Ari Seppälän esitys SML:n Talvipäivillä 2015
Aija Tarvaisen näkemyksiä siihen, miten mehiläistarhaus on alkanut ja kuinka hunajabisnestä tehdään. Esitys Mehiläishoitajain Liiton Sadonkorjuuseminaarissa 15.11.2014.
Tero Tolvasen ja hänen puolisonsa Sikiönmäen luomutilalla mehiläiset ovat pölyttäjiä, harmaahomeen torjunnan apureita ja hunajantuottajia. Tolvanen kehuu esityksessään myös syysrypsiä: kyllä rypsinviljely onnistuu ilman neonikotinoidejakin.
Lajihunajaopas kertoo hunajantuottajille tietoa suomalaisista lajihunajista ja niiden ominaisuuksista. Huom! Opasta voi kommentoida tekijöille ja sitä vielä muokataan mahdollisten kommenttien mukaan.
Vuonna 2014 löydettiin Italiasta pientä pesäkuoriaista. Myös tulipoltteen leviämisen mahdollisista vaikutuksista mehiläistarhaukseen on puhuttu. Ari Seppälän esitys SML:n Talvipäivillä 2015
Aija Tarvaisen näkemyksiä siihen, miten mehiläistarhaus on alkanut ja kuinka hunajabisnestä tehdään. Esitys Mehiläishoitajain Liiton Sadonkorjuuseminaarissa 15.11.2014.
Tero Tolvasen ja hänen puolisonsa Sikiönmäen luomutilalla mehiläiset ovat pölyttäjiä, harmaahomeen torjunnan apureita ja hunajantuottajia. Tolvanen kehuu esityksessään myös syysrypsiä: kyllä rypsinviljely onnistuu ilman neonikotinoidejakin.
Lajihunajaopas kertoo hunajantuottajille tietoa suomalaisista lajihunajista ja niiden ominaisuuksista. Huom! Opasta voi kommentoida tekijöille ja sitä vielä muokataan mahdollisten kommenttien mukaan.
2. Miten esikotelomätä leviää
uudelle tarhaajalle?
1 Ostopesien kautta
2 Ryöstö
3 Rakennetun kakuston osto
… muut tavat hyvin
epätodennäköisiä
3. Miten esikotelomätä leviää
tarhaajan eri pesiin?
1 Kakuston siirrot pesien
väilillä (lingotut, sikiö – ja
ruokakakut)
2 Hunajalla syöttäminen
3 Ryöstö
… muut tavat lähinnä
teoreettisia
4. Miksi tarhaaja ei havaitse
leviämistä ?
• Piilevä tauti näkyy vain
laboratoriokokeilla
• Alkava kliininen tauti =
muutama kuollut toukka,
löytäminen työlästä tai
tuuria
5. Käytännön esimerkkejä
-lahja naapurilta
• Tarhaaja löytää ekm:n yhdeltä
tarhalta kliinisenä tautina 30 %
pesistä
• Muista 6 tarhasta yhdellä piilevää
tautia
• Tautia näyttävät saneerataan
6. • Seuraavana vuonna samalla
tarhalla kliinistä
• Lähialueen tutkiminen tuottaa
naapuritarhaajan n. 1 km
päässä, hänellä muutama
normaali ja muutama heikko
pesä, kaikki tautisia
7. Yleisin tapa EKM:n
saamiseksi tarhaukseen on
ostaminen
• Suomen pesistä eri alueilla
5-35% sisältää ekm itiöitä.
• Tutkimattoman pesän ostaminen
=> noin joka 5. pesä piilevä tai
kliininen
• Myyjä voi olla rehellisesti
tietämätön tai huonomuistinen
9. Mitä voi sattua?
• Aloittelijoiden kurssin yhteistilaus
• 100 pesää 25 tarhaajalle laajalle
alueelle
• Pesien piti olla ekm vapaita,
mutta todellisuudessa n 40 % oli
kliinisellä tasolla kesän lopulla ja
50% oli piileviä
10. Miksi ala sietää tilanteen?
• Ostajat ovat uusia alalla, eivät
ymmärrä riskin hintaa
• Ovat valmiita maksamaan aivan
liikaa tutkimattomista pesistä
• Uskovat liikaa kokeneita tarhaajia
• Tutkimattoman pesän arvo tulisi
olla noin 50 % ekm vapaasta
11. • Myyjät eivät halua
tautilöydöksestä johtuvaa
byrokratiaa, eivätkä siksi ota
näytteitä
• Ala ei ole kyennyt vaikuttamaan
tilanteeseen riittävästi
Miksi ala sietää tilanteen?
12. • Alueilla joilla on paljon ekm:ää
eivät valistuneetkaan ostajat ole
valmiita maksamaan kovin
suurta lisää tutkituista pesistä
’koska ne saavat itiöitä kuitenkin’
Miksi ala sietää tilanteen?