Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Oppimisen motivaatio edutoolx

3,089 views

Published on

  • Be the first to comment

Oppimisen motivaatio edutoolx

  1. 1. Oppimisen motivaatio Sanna Järvelä Oppimisen ja Koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET) Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Oulun yliopisto
  2. 2. Mistä syntyy oppimisen motivaatio? <ul><li>Onko se pysyvä persoonallisuuden taipumus vai voiko sen muodostumiseen vaikuttaa? </li></ul><ul><li>Henkilökohtaiset motivationaaliset uskomukset </li></ul><ul><li>Aikaisempien oppimiskokemusten merkitys </li></ul><ul><li>Toimijan henkilökohtaiset tavoitteet </li></ul><ul><li>Uskomukset mahdollisuudesta vaikuttaa omaan toimintaan </li></ul><ul><li>Emootioiden viriäminen </li></ul>
  3. 3. Eri teorioita oppimisen motivaatiosta (Ford, 1992) <ul><li>Sisäinen ja ulkoinen motivaatio (Lepper & Greene, 1975) </li></ul><ul><li>Suoritusmotivaatioteoria : onnistumisen toivo vs. epäonnistumisen pelko (Atkinson, 1964) </li></ul><ul><li>Attribuutioteoria : onnistumisille ja epäonnistumisille annettuja subjektiivisiä selityksiä (Weiner, 1986) </li></ul><ul><li>Flow – virtauskokemus (Csikszentmihalyi, 1975) </li></ul><ul><li>Minäpystyvyys (Bandura, 1989) </li></ul><ul><li>Tavoiteorientaatio – oppimis- tai suoritussuuntautunut (yhteys käsitykseen älykkyydestä) (Dweck & Leggett, 1989) </li></ul>
  4. 4. Attribuutioteoria (Weiner, 1979) <ul><li>Miten selität onnistumista ja epäonnistumista ? </li></ul><ul><li>Onko syy sisäinen vai ulkoinen? </li></ul><ul><li>Onko tilanne pysyvä vai tilapäinen? </li></ul><ul><li>Voinko kontrolloida asiaa? </li></ul><ul><li>- Sisäiseksi, pysyväksi ja kontrollin ulkopuolella olevaksi tulkittu </li></ul><ul><li>asia kaventaa ihmisen mahdollisuuksia </li></ul><ul><li>- Ulkoinen, tilapäinen ja kontrollin piirissä olevat tekijät </li></ul><ul><li>lisäävät hallinnan tunnetta </li></ul><ul><li>Esim. matematiikan kokeessa epäonnistumisen Haitallinen tulkinta: ”Minulla ei ole matikkapäätä!” Suotuisa tulkinta: ”Tällä kertaa en onnistunut, miten ensi kerralla opiskelisin eri tavalla? </li></ul>
  5. 5. FLOW- VIRTAUSKOKEMUKSEN LUONNE (Csikszentmihalyi, 1993) TUNNETILA HAASTE KOETTU OSAAMINEN VIRTAUS korkea korkea AHDISTUS korkea matala IKÄVYSTYNEISYYS matala korkea APATIA matala matala
  6. 6. Tavoitteet suuntaavat oppijaa “ Tämä on kiinnostavaa, olen tyytyväinen vasta sitten kun olen ymmärtynyt tehtävän”. “ Haluan saada tästä hyvän arvosanan, että kotona ollaan tyytyväisiä” . “ Kunhan saan tämän jotenkin tehdyksi, en kuitenkaan osaa… .” Oppimistavoite Tavoitteena ymmärtää ja oppia Suoritustavoite Tavoitteena suorittaa ja saada hyviä arvosanoja Välttämistavoite (minää puolustava) Tavoitteena välttää itseen kohdistuvaa huomiota ja oppimistilanteita
  7. 7. MOTIVATIONAALINEN ORIENTAATIO <ul><li>A. OPPIMISORIENTAATIO </li></ul><ul><li>Oppilaalla on aito halu ja kiinnostus selvittää ongelmia ja ilmiöitä. Hän pyrkii itsenäiseen tehtävän hallintaan ja ymmärtämiseen. Kykenee ottamaan älyllisen vastuun tehtävän hallinnasta. </li></ul><ul><li>B.SUORITUSORIENTAATIO / SOSIAALINEN RIIPPUVUUSORIENTAATIO </li></ul><ul><li>Oppilaan päämääränä on sosiaalinen hyväksyntä. ‘Miellyttävä oppilas’. Siirtää älyllisen vastuun henkilölle, jonka odotuksia oppilas pyrkii täyttämään. Johtaa helposti pinnalliseen oppimiseen . </li></ul><ul><li>C. VÄLTTÄMIS- / MINÄÄ PUOLUSTAVA ORIENTAATIO </li></ul><ul><li>Yleensä takana on pitkä epäonnistumishistoria. Oppilaalle on tyypillistä negatiivisten emootioiden aktivoituminen suoritus- ja oppimistilanteen aikana. Vaikeat tehtävät koetaan uhkana omalle minälle. Puolustautuu erilaisin hallintastrategioin. </li></ul>
  8. 8. Motivationaalinen orientaatio systeemisenä kokonaisuutena (Salonen, Lehtinen & Olkinuora, 1996; Lepola 2000) <ul><li>Yhteys oppimisen strategioihin ja oppimistuloksiin </li></ul><ul><li>Orientaatiotaipumuksen kehämainen vahvistuminen </li></ul><ul><li>Oppilaan ja opettajan tulkintatapojen vastavuoroinen vahvistuminen </li></ul><ul><li>Sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys </li></ul><ul><ul><li>ohjaus, vuorovaikutuskulttuuri, vastuun jakaminen, vastavuoroisuus ja sensitiivisyys </li></ul></ul><ul><li>Kontekstin ja ympäristön merkitys </li></ul><ul><ul><li>tehtävät, haasteet, arviointi, pedagogiset ratkaisut </li></ul></ul>
  9. 9. Oppimisen itsesäätely ” Otan vain itseäni niskasta kiinni ja alan miettiä. Päätän tehdä hauskemmat asiat huomenna. Kun en ymmärrä, yritän hahmottaa asiaa piirtämällä tai kirjoittamalla, tiedän, että yleensä auttaa.”
  10. 10. Oppimisen itsesäätely (SRL- Self-regulated learning; Winne & Perry, 2000; Zimmerman, 2010) <ul><li>Miksi ihmiset erilaisissa oppimis-ja suoritustehtävissä käyttävät vaihtelevasti kognitiivisia strategioitaan ja miten he pystyvät itseohjautuvasti säätelemään ja ylläpitämään ponnistelujaan tehtävänsuorituksen aikana? </li></ul><ul><li>Itsesäätely on läpi oppimistilanteen käynnissä oleva prosessi, joka koostuu erilaisista oman tavoitteellisen toiminnan tarkkailuun liittyvistä vaiheista (Pintrich, 2000). </li></ul><ul><li>Sisältää kognitiivisia, motivationaalisia ja emotionaalisia prosesseja, jotka ovat monimutkaisessa yhteydessä toisiinsa </li></ul>
  11. 11. Taitava oppija on strateginen <ul><li>On aktiivinen ja proaktiivinen </li></ul><ul><li>Tarkkailee, arvioi ja säätelee </li></ul><ul><ul><li>Ajatteluaan </li></ul></ul><ul><ul><li>Motivaatiota </li></ul></ul><ul><ul><li>Tunteita </li></ul></ul><ul><ul><li>Käyttäytymistään </li></ul></ul><ul><li>Oppimisen taitoja voi kehittää koko elämän ajan </li></ul>
  12. 12. Pystyvyys (self-efficacy, Bandura, 2001) <ul><li>Käsitys omista kyvyistä ja halu oppia määrittää ihmisen toimintaa jopa älykkyyttä enemmän. </li></ul><ul><li>Pystyvyys (Self-efficacy beliefs) : ydinuskomukset omasta kyvystä toimia tietyllä tavalla (Schunk, 1995) </li></ul><ul><ul><li>määrittävät sinnikkyyttä, lannistumattomuutta ja kykyä selviytyä vastoinkäymisistä ja vaativista tilanteista (esim. haastavat tehtävät) </li></ul></ul>
  13. 13. Lasten pystyvyyden ja toimijuuden tukeminen formaaleissa ja informaaleissa konteksteissa (SA 2010-2013) <ul><li>Millainen on suomalaisten lasten hyvinvointi? </li></ul><ul><ul><li>Lapset tarvitsevat luottamusta omaan osaamisensa ja tukea toimijuuteen erilaisissa kasvuympäristöissä </li></ul></ul><ul><ul><li>Riskitekijöiden etsimisestä positiiviseen rohkaisuun! </li></ul></ul><ul><ul><li>Innostusta, kannustusta, onnistumista, aloitteellisuutta </li></ul></ul>
  14. 14. Tahto ja toiminnan kontrolli (Corno, 1993; Kuhl, 1985) <ul><li>Suorituksen aikaiset sääntely- ja kontrolliprosessit </li></ul><ul><li>Motivaation kontrolli: </li></ul><ul><ul><li>Luo mielikuvia menestyksellisestä työstä, muuta työ haasteellisemmaksi, neuvo itseäsi suorituksen aikana, analysoi epäonnistumisia… </li></ul></ul><ul><li>Emotionaalinen kontrolli: </li></ul><ul><ul><li>Pohdi vahvuuksiasi, pohdi tilanteeseen liittyviä negatiivisia tunteita, laske mielessäsi kymmeneen… </li></ul></ul>
  15. 15. Sparrausta kouluun? <ul><li>1) Yksilöiden ja ryhmien pystyvyyttä tulee vahvistaa opettamalla oppimisen säätelytaitoja. </li></ul><ul><li>2) Koulun opiskelutilanteissa pitäisi pystyä harjoittelemaan epävarmuutta ja ristiriitojen sietämistä, mutta myös yksilöllistä ja kollektiivista onnistumista. </li></ul>
  16. 16. Optimaalinen oppimisen motivaatio ( Brophy, 1999) ” Keskeistä ei ole tavoitteen asettaminen ja sen saavuttaminen, vaan se, että oppijalle syntyy osallisuus ymmärrystä edistäviin toimintoihin ja, että oppija ymmärtää sen toiminnan arvon .”

×