Museot ja kotiseututoimijat kulttuuriperintökasvattajinaKuPeKasvatus
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran toiminnanjohtajan Hanna Lämsä esitys "Kohtaamisia kotiseudulla" – paikallismuseoseminaarissa keskipohjalaisille kotiseutu- ja kulttuuritoimijoille 29.10.2016. Seminaari oli Meidän museo -hankkeen aloitusseminaari. Hanketta koordinoi K.H.Renlundin museo – Keski-Ponjanmaan maakuntamuseo.
Museot ja kotiseututoimijat kulttuuriperintökasvattajinaKuPeKasvatus
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran toiminnanjohtajan Hanna Lämsä esitys "Kohtaamisia kotiseudulla" – paikallismuseoseminaarissa keskipohjalaisille kotiseutu- ja kulttuuritoimijoille 29.10.2016. Seminaari oli Meidän museo -hankkeen aloitusseminaari. Hanketta koordinoi K.H.Renlundin museo – Keski-Ponjanmaan maakuntamuseo.
Not yet finished.
Questions asked:
1 What is Nitrogen
2 Why is Nitrogen important
3 What is nitrogen cycle
4 How does the nitrogen cycle work
5 How does human intervention affect the nitrogen cycle
- Credits to the owner of the articles and illustrations, I just created a powerpoint presentation to gather all basic and important details about the Nitrogen cycle
Henkilöbrändi. Henkilöbrändäys. Brändäys. Sosiaalinen media. Työntekijälähettilyys. Digitalisti.Digitaalisuus. Viestintä. Markkinointi. Rekrytointi. Finnair. Tapausesimerkki. Kati Koivunen. Kummaa Karismaa. Lapin ammattikorkeakoulu. Lapland University of Applied Sciences. Branding. Personal Branding. Social Media. Presentation. Social selling. Held in Rovaniemi, Finland, Oct. 2015.
Revue de code ou pas? Gerrit ou pull requests? Quelle taille de commit? Dois-je revoir tous les commits?
Quelques éléments de réponse dans cette présentation faite pour Agile Grenoble 2016
Slides of the presentation held at the Humboldt University of Berlin on 2016, December the 7th.
Abstract:
The declarative modelling of business processes is based upon the specification of behavioural rules that constrain the work-flows enactment. It is meant not to explicitly specify every possible execution path from the beginning to the end: The carry-out of the process is up to the actors, who can vary the execution dynamics as long as they do not violate the constraints imposed by the declarative model. The constraints specify the conditions that require or forbid the execution of activities, either considering them singularly or depending on the occurrence of other ones. In this talk, the recent advancements in the automated discovery of declarative control flows from event logs are discussed, together with open challenges in the field.
"Spécification par l'exemple" par l'exemple : le BDD démystifiéGerald Reinhart
But : Donner envie d'essayer ou de réessayer le BDD Public : Product Owner ET Développeurs Constats que l'on peut faire dans de nombreux projets : - les fonctionnalités développées ne correspondent pas à ce qu'avait le Product Owner en tête - les tests fonctionnels sont instables, on n'a pas vraiment confiance en eux - la documentation fonctionnelle n'est pas à jour La pratique de la spécification par l'exemple (~= BDD) peut améliorer tout ça ! On va s'affranchir de la théorie : on va appliquer le principe de la spécification par l'exemple à la présentation elle même : on va dérouler un exemple complet. Dans le contexte d'une bibliothèque, on va dérouler le BDD sur une User Story : - écrire les scénarios - organiser les scénarios - rendre exécutable les scénarios - implémenter les scénarios - rendre les tests fonctionnels automatiques - exposer la documentation générée Les différents étapes, trucs et astuces seront synthétisés en conclusion. (c'est une présentation classique, pas un atelier)
Code disponible : https://github.com/GeReinhart/dojo-bdd-library-ws-java
Mobiilireittejä kulttuuriperintöön -hankkeessa 12 museota ja 11 koulua/historiakerhoa loi yhteistyössä mobiilireitin museoiden Seinätön museo -alustalle
Not yet finished.
Questions asked:
1 What is Nitrogen
2 Why is Nitrogen important
3 What is nitrogen cycle
4 How does the nitrogen cycle work
5 How does human intervention affect the nitrogen cycle
- Credits to the owner of the articles and illustrations, I just created a powerpoint presentation to gather all basic and important details about the Nitrogen cycle
Henkilöbrändi. Henkilöbrändäys. Brändäys. Sosiaalinen media. Työntekijälähettilyys. Digitalisti.Digitaalisuus. Viestintä. Markkinointi. Rekrytointi. Finnair. Tapausesimerkki. Kati Koivunen. Kummaa Karismaa. Lapin ammattikorkeakoulu. Lapland University of Applied Sciences. Branding. Personal Branding. Social Media. Presentation. Social selling. Held in Rovaniemi, Finland, Oct. 2015.
Revue de code ou pas? Gerrit ou pull requests? Quelle taille de commit? Dois-je revoir tous les commits?
Quelques éléments de réponse dans cette présentation faite pour Agile Grenoble 2016
Slides of the presentation held at the Humboldt University of Berlin on 2016, December the 7th.
Abstract:
The declarative modelling of business processes is based upon the specification of behavioural rules that constrain the work-flows enactment. It is meant not to explicitly specify every possible execution path from the beginning to the end: The carry-out of the process is up to the actors, who can vary the execution dynamics as long as they do not violate the constraints imposed by the declarative model. The constraints specify the conditions that require or forbid the execution of activities, either considering them singularly or depending on the occurrence of other ones. In this talk, the recent advancements in the automated discovery of declarative control flows from event logs are discussed, together with open challenges in the field.
"Spécification par l'exemple" par l'exemple : le BDD démystifiéGerald Reinhart
But : Donner envie d'essayer ou de réessayer le BDD Public : Product Owner ET Développeurs Constats que l'on peut faire dans de nombreux projets : - les fonctionnalités développées ne correspondent pas à ce qu'avait le Product Owner en tête - les tests fonctionnels sont instables, on n'a pas vraiment confiance en eux - la documentation fonctionnelle n'est pas à jour La pratique de la spécification par l'exemple (~= BDD) peut améliorer tout ça ! On va s'affranchir de la théorie : on va appliquer le principe de la spécification par l'exemple à la présentation elle même : on va dérouler un exemple complet. Dans le contexte d'une bibliothèque, on va dérouler le BDD sur une User Story : - écrire les scénarios - organiser les scénarios - rendre exécutable les scénarios - implémenter les scénarios - rendre les tests fonctionnels automatiques - exposer la documentation générée Les différents étapes, trucs et astuces seront synthétisés en conclusion. (c'est une présentation classique, pas un atelier)
Code disponible : https://github.com/GeReinhart/dojo-bdd-library-ws-java
Mobiilireittejä kulttuuriperintöön -hankkeessa 12 museota ja 11 koulua/historiakerhoa loi yhteistyössä mobiilireitin museoiden Seinätön museo -alustalle
Pro Karhusaari ryn esitys Karhusaaren kehitystavoitteista ja yhdistyksen toiminnasta Uudenmaanliiton koordinoimana Uusimaa-päivänä 11.5.2022.
Mitä aiomme saada aikaan 5 vuodessa?
• elävä paikka espoolaisille (elämyksiä kaikenikäisille ja eri tarpeisiin)
• ympärivuotinen toiminta ja tapahtumatuotanto (neloskierre)
• yhteistoiminnallinen operointimalli
(yrittäjyyshenkinen verkosto/ osuuskunta tms.)
• talousrakennukset kuntoon (tarvitaan n. 20 milj. euroa kaupungin budjetin ulkopuolista rahoitusta Karhusaareen)
Mikä on Pro Karhusaari ry ?
Vapaaehtoistyötä tekevä avoin yhdistys, runsaat 50 jäsentä, laaja yhteistyöverkosto, kymmeniä osaavia ja toimimaan motivoituneita usean alan ammattilaisia.
Ihmiskeskeinen yhteiskehittäjä, yhteistyöverkostojen kutoja ja resurssien tuottaja kaupungille.
Karhusaaren systeemisen kehittämisen tukija Espoon kaupungin eri toimijoille (tilapalvelut, kulttuuri, tekninen toimi, tontit, elinkeinot, merellinen Espoo, Rantaraitti, liikunta, viherpalvelut, e-urheilu...), ml. EKYL, läheiset asukasyhdistykset, Karhusaaren alueen taiteilijat ja yrittäjät, sekä muut yksityiset ja julkiset sidosryhmät.
Espoo-tarinan toteuttaja: taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävä Karhusaari!
• Karhusaari kaikille: lapsille, perheille, opiskelijoille, työikäisille, senioreille ja kansainvälisille vieraille
• kestävän elinvoimaisen kaupunkilaisuuden, uutta luovan yrittäjyyden ja työssä onnistumisen tukija
• talousrakennusten kunnostamisen, alueen tapahtumatuotantojen ja tarjoutuvuuden edistäjä
• monialainen verkostomainen ja ekosysteeminen resursointiyhteistyö eri osapuolten kanssa
Yhdistys on kanavoinut asukkaiden osallisuutta ja organisoi lähes 6000 allekirjoitusta keränneen kuntalaisaloitteen, joka luovutettiin valtuustolle syksyllä 2021.
Vuoden 2022 teemana ”I-kerroksien avaaminen” kaupunkilaisten ja tapahtumien käyttöön, konseptia pilotoidaan monipuolisella tapahtumakokonaisuudella Espoo 50V -viikolla elokuussa.
Vuosien 2021-2022 toimintamme on mahdollistanut Museoviraston rahoittama Elävä perintö -projekti sekä kulttuuritapahtumien järjestämistä palveleva Espoon kaupungin omistama tilamme Karhusaaren Hevosmiehentalossa.
Marketta Kyttä on Aalto-yliopiston YTK-yksikössä työskentelevä tutkija. Hänen erityisalaansa ovat ihmisten ja erityisesti lasten ympäristökokemukset. Väitöskirjassaan Kyttä tutki lapsiystävällistä ympäristöä ja totesi, että lapsi tarvitsee aktiviteettimahdollisuuksia ja liikkumisvapautta.
Kyttä on tiiviisti seurannut teeman kansainvälistä tutkimusta ja on todennut, että Nurmijärvi-ilmiölle on syntynyt selvä vastatrendi: lapsiperheet suosivat kaupunkien keskusta-alueita yhä enemmän ja enemmän, sillä kaupunkimiljöö mahdollistaa urbaanin elämäntavan niin lapselle kuin vanhemmillekin. Kaupunki tarjoaa huomattavasti enemmän virikkeitä ja anonyymejä silmäpareja, jotka voivat vahtia lasten liikkeitä. Megapolis-tapahtumassa Marketta Kyttä kertoo siitä, millaisena kaupunki näyttäytyy lasten ja lapsiperheiden arjessa.
Tulevaisuuden asiakkaat ja kansainvälisten matkailuympäristöjen kehittäminen. Ennakoinnista kilpailukykyä Lapin matkailulle projektin tarpeisiin valmisteltu asiantuntija-alustus.
Palkitut kulttuurikasvatussuunnitelmat värittävät Suomen ja ehkä vielä Euroop...KuPeKasvatus
Kulttuurikasvatussuunnitelmat ja Kulttuurivoltti-hanke saivat EU:n ja Europa Nostran kulttuuriperinnön pääpalkinnon 2018, mistä hankkeessa ja suunnitelmissa oli kysymys, esitys Toholammilla maaliskuussa 2019
Living Cultural Heritage in Europe, eTwinning conference in Warsaw.KuPeKasvatus
Vuoden 2018 Varsovan eTwinning -konferenssin esitys eurooppalaisesta elävästä perinnöstä.
A presentation on Living Cultural Heritage in Europe at the 2018 eTwinning conference in Warsaw.
European Best-Practice-Example: World heritage Education in FinlandKuPeKasvatus
World Heritage Education, Intangible Heritage Education, Culture Education Plans in Leipzig at the Conference "World Heritage: Places for Building Capacities and Lifelong Learning in Europe"
2. Ohjelma
• Mikä on kulttuuriympäristö?
• Miksi lähiympäristöön tutustuminen on
tärkeää lapselle ja nuorelle?
• Millainen sivusto on www.nurkantakana.fi?
• Pohdintatehtävä (pareittain)
• Sovelletaan: instagram & snapchat
• Ulos kuvaamaan #nurkantakana
• Purku
IraVihreälehto Suomen
Kultturiperintökasvatuksen seura
3. Kulttuuriympäristö?
• Asiantuntijavalinnat: arvostetut paikat ja
objektit
• Muistin paikat, mielenpaikat, kohtaamispaikat,
yhteisölliset maamerkit, ”aineettomat
merkitykset”, turvapaikat, kodit, pihapiirit
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura
www.kulttuuriperintokasvatus.fi
4. • Paikan identiteetti lomittuu asujiensa identiteetteihin ja ne
ovat keskenään vuorovaikutuksessa.
• Paikan identiteetti on aina ihmisten tuottamaa ja ylläpitämää
ja muokkautuu riippuen aikakaudestaan ja asujistaan
• Paikkaan kuulumisen tai kuulumattomuuden tunne rakentuu
nykyhetken kokemuksista ja menneisyyden mielikuvista
- Cecilia af Forselles-Riska
IraVihreälehto Suomen
Kultturiperintökasvatuksen seura
5. Lapsen ja nuoren kannalta:
• Kiinnittyminen paikkaan vahvistaa lapsen
sosiaalista ja kulttuurista identiteettiä.
• Kulttuuriympäristökasvatuksella on
mahdollista rakentaa lapsen osallisuutta
yhteisönsä ja yhteiskunnan jäsenenä.
(PäiviGranö: Kulttuuriympäristö ja lapsen kehitys)
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura
www.kulttuuriperintokasvatus.fi
6. Kulttuuri-identiteetin alleviivaamisesta ja
kulttuurierojen korostamisesta kohti
yhdistävien tekijöiden löytämistä
yhteisöllisyyden edistämistä
osallisuutta
Kotikulttuurin ei pitäisi marginalisoitua vain kodin
piiriin kuuluvaksi, sillä tällöin on vaarana että lapsi
siirtyy oman elämänsä keskeltä jonkun toisen
elämän syrjälle.
(Maija Lanas 2014)
IraVihreälehto Suomen
Kultturiperintökasvatuksen seura
7. Kulttuuriympäristö – What’s not to like!
• Ei ”vain” kulttuuri – ei ”vain” luonto / ympäristö
• Lasten ja nuorten osallistuminen ja itse tekeminen –
toiminnallisuus
• Linkki opetussuunnitelmat: Ilmiöt / laaja-alainen osaaminen
/ monialaiset oppimiskokonaisuudet
• Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa / Jaettu
asiantuntijuus (kotiseututoimijat, taitelijat, museot,
kaupunkisuunnittelu)
• Alueellisuus, paikallisuus
• Ei ylimalkaisia, tekopirteitä kehotuksia (”Tehkää jotain
kivaa ulkona!”), vaan yksityiskohtaisia, inspiroivia,
arjessa testattuja ja hyviksi havaittuja malleja valmiina
käyttöön.
8.
9. TUTKIMUS
Päivi Granö:
”Kulttuuriympäristö ja
lapsen kehitys”
Lapsen tarpeet ja oikeudet
Malli:Taidetta salaisessa
puutarhassa
Esimerkkiprojekti:TUNNE +
TILA / RAUMA
Puutarhakasvatus, rakennus-
perintö, ympäristötaide
Kadonneen jäljillä
GAMMELBACKA, PORVOO
Mobiilireitit, paikkatieto,
valokuvanäyttely
Korjauskummit
SIRKUSHEVOSET
SAIRASTAA, KERAVA
Julkinen taide,
konservointi, taidekasvatus
Kakkua ja kuohujuomaa
A. KIVEN SYNTYMÄPÄIVÄT,
SIUNTIO
Merkkihenkilö, paikallishistoria,
performanssi
Meidän pihan
muodonmuutos
KYLÄKOULUN PIHA,
YLISTARO
Elävöitys, pihapiiri, pop-up,
tapahtuma
Retkellä yhteiseen
perintöön
YLI-LUIRON PARTISAANI-
ISKU,VUOTSO
Muistitieto,
paikallishistoria,
sukupolvet
Arkkitehdit asialla
KYLÄ JA KAUPUNKI -työpaja,
SUOMUSSALMI
Arkkitehtuurikasvatus,
paikkakokemus, pienoismallit
Menneen ajan lumoa
LÄHTISITKÖ SINÄ?,
PETALAX
Aikamatka, draamakasvatus,
paikallishistoria
(moniäänisyys)
Otetaan historia omaksi
ADOPTOI MONUMENTTI,
TAMPERE
Hoito ja suojelu,
kulttuurimaisema,
Patsaita katsastamassa
PATSASKATSASTUS, JUUKA
Sanataide, taidekasvatus,
veistokset
TIETOA HANKKEESTA
10. www.nurkantakana.fi
1. Näin se tehtiin
2. Vinkit joilla onnistut
3. Ihmiset & työnjako
4. Aikataulu
5. Tarvikkeet
6. Kevennä & syvennä
7. Mitä opitaan
8. Kiitokset & lähteet
IraVihreälehto Suomen
Kultturiperintökasvatuksen seura
11. Tehtävä
• Jakautuminen ryhmiin (2-3)
• Nopsa perehtyminen
yhteen malliin sivulla
www.nurkantakana.fi:
1. Mistä mallissa on
kysymys?
2. Voisitko soveltaa tätä
mallia työssäsi? Miten?
3. Purku yhteisesti
IraVihreälehto Suomen
Kultturiperintökasvatuksen seura
12. Miksi instagramiin?
• Idea: valokuvien ja
videoiden jakaminen
• yli 300 milj. käyttäjää
päivittäin, 95 milj.
valokuvaa/videota ladataan
päivässä (9/2016)
• Facebookin jälkeen
käytetyin päivittäinen
some-palvelu
• 90% instagramin
käyttäjistä on alle 35v.
IraVihreälehto Suomen
Kultturiperintökasvatuksen seura
13. Miksi snäppiin?
• Jos et ole snäpissä, olet
luultavasti yli 30v
• yli 150 milj, käyttäjää
lähettävät 400 milj. snäppiä
päivittäin
• Idea: jakaa kuvia ja
videoita, MUTTA ne
katoavat sekunneissa
(MyStory 24h)
• Mukaan saa myös lisätyn
todellisuuden: tekstiä,
filttereitä, kuvia, emojit,
omat hahmot..
IraVihreälehto Suomen
Kultturiperintökasvatuksen seura
14. Sovella: Ryhmän kanssa voidaan tutustua lähiympäristöön omien valokuvien avulla, sovitaan
yhteinen # instagramiin tai jaetaan kuvat Whatsapp-ryhmässä. Suosittelen lämpimästi
Snapchattia, lisätty todellisuus tuo kuviin uuden tason!
IraVihreälehto Suomen
Kultturiperintökasvatuksen seura
15. Tehtävä:
Ulos!
Etsitään ennalta määrätty kohde
lähiympäristöstä esim. #mielipaikka
#maamerkki #monumentti #aikamatka
Napsaistaan kuva ja liitetään teksti
Jaetaan kuvaWhatsapp –ryhmässä tai
instagramissa #nurkantakana #mielipaikka
Keskustelu, vertailu, palaute
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura
www.kulttuuriperintokasvatus.fi