Mobiilireittejä kulttuuriperintöön -hankkeessa 12 museota ja 11 koulua/historiakerhoa loi yhteistyössä mobiilireitin museoiden Seinätön museo -alustalle
Compilaiton of Cultural accesibility projectsMariana Salgado
This short description of The Secret Life of Objects was published as part of the compilation of Cultural Accessibility Projects.(April 2008). Turku. Finland. It was presented in the From Monologue to Dialogue. European Year of Intercultural Dialogue.
Compilaiton of Cultural accesibility projectsMariana Salgado
This short description of The Secret Life of Objects was published as part of the compilation of Cultural Accessibility Projects.(April 2008). Turku. Finland. It was presented in the From Monologue to Dialogue. European Year of Intercultural Dialogue.
Pro Karhusaari ryn esitys Karhusaaren kehitystavoitteista ja yhdistyksen toiminnasta Uudenmaanliiton koordinoimana Uusimaa-päivänä 11.5.2022.
Mitä aiomme saada aikaan 5 vuodessa?
• elävä paikka espoolaisille (elämyksiä kaikenikäisille ja eri tarpeisiin)
• ympärivuotinen toiminta ja tapahtumatuotanto (neloskierre)
• yhteistoiminnallinen operointimalli
(yrittäjyyshenkinen verkosto/ osuuskunta tms.)
• talousrakennukset kuntoon (tarvitaan n. 20 milj. euroa kaupungin budjetin ulkopuolista rahoitusta Karhusaareen)
Mikä on Pro Karhusaari ry ?
Vapaaehtoistyötä tekevä avoin yhdistys, runsaat 50 jäsentä, laaja yhteistyöverkosto, kymmeniä osaavia ja toimimaan motivoituneita usean alan ammattilaisia.
Ihmiskeskeinen yhteiskehittäjä, yhteistyöverkostojen kutoja ja resurssien tuottaja kaupungille.
Karhusaaren systeemisen kehittämisen tukija Espoon kaupungin eri toimijoille (tilapalvelut, kulttuuri, tekninen toimi, tontit, elinkeinot, merellinen Espoo, Rantaraitti, liikunta, viherpalvelut, e-urheilu...), ml. EKYL, läheiset asukasyhdistykset, Karhusaaren alueen taiteilijat ja yrittäjät, sekä muut yksityiset ja julkiset sidosryhmät.
Espoo-tarinan toteuttaja: taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävä Karhusaari!
• Karhusaari kaikille: lapsille, perheille, opiskelijoille, työikäisille, senioreille ja kansainvälisille vieraille
• kestävän elinvoimaisen kaupunkilaisuuden, uutta luovan yrittäjyyden ja työssä onnistumisen tukija
• talousrakennusten kunnostamisen, alueen tapahtumatuotantojen ja tarjoutuvuuden edistäjä
• monialainen verkostomainen ja ekosysteeminen resursointiyhteistyö eri osapuolten kanssa
Yhdistys on kanavoinut asukkaiden osallisuutta ja organisoi lähes 6000 allekirjoitusta keränneen kuntalaisaloitteen, joka luovutettiin valtuustolle syksyllä 2021.
Vuoden 2022 teemana ”I-kerroksien avaaminen” kaupunkilaisten ja tapahtumien käyttöön, konseptia pilotoidaan monipuolisella tapahtumakokonaisuudella Espoo 50V -viikolla elokuussa.
Vuosien 2021-2022 toimintamme on mahdollistanut Museoviraston rahoittama Elävä perintö -projekti sekä kulttuuritapahtumien järjestämistä palveleva Espoon kaupungin omistama tilamme Karhusaaren Hevosmiehentalossa.
Paikkaoppi on kouluille maksuton verkkopohjainen oppimisympäristö.
Se sisältää työkaluja paikkatietotaitojen perusteiden hallintaan interaktiivisen kartan, joka toimii projektialustana oppilaiden omille ympäristöhavainnoille.
PaikkaOpissa on myös ideoita paikkatiedon soveltavaan käyttöön eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa.
Kulttuurikasvatussuunnitelma: Suunnitelmallisuutta, yhdessä tekemistä, tasa-a...KuPeKasvatus
Tämä esitys on tarkoitettu Kulttuurivoltti-hankkeen työpajakiertueelle, jonka tavoitteena on saada Suomeen enemmän kulttuurikasvatussuunnitelmia. Esityksessä käydään läpi mikä kulttuurikasvatussuunnitelma on, miksi sen tekeminen kannattaa ja miten se tehdään.
Pro Karhusaari ryn esitys Karhusaaren kehitystavoitteista ja yhdistyksen toiminnasta Uudenmaanliiton koordinoimana Uusimaa-päivänä 11.5.2022.
Mitä aiomme saada aikaan 5 vuodessa?
• elävä paikka espoolaisille (elämyksiä kaikenikäisille ja eri tarpeisiin)
• ympärivuotinen toiminta ja tapahtumatuotanto (neloskierre)
• yhteistoiminnallinen operointimalli
(yrittäjyyshenkinen verkosto/ osuuskunta tms.)
• talousrakennukset kuntoon (tarvitaan n. 20 milj. euroa kaupungin budjetin ulkopuolista rahoitusta Karhusaareen)
Mikä on Pro Karhusaari ry ?
Vapaaehtoistyötä tekevä avoin yhdistys, runsaat 50 jäsentä, laaja yhteistyöverkosto, kymmeniä osaavia ja toimimaan motivoituneita usean alan ammattilaisia.
Ihmiskeskeinen yhteiskehittäjä, yhteistyöverkostojen kutoja ja resurssien tuottaja kaupungille.
Karhusaaren systeemisen kehittämisen tukija Espoon kaupungin eri toimijoille (tilapalvelut, kulttuuri, tekninen toimi, tontit, elinkeinot, merellinen Espoo, Rantaraitti, liikunta, viherpalvelut, e-urheilu...), ml. EKYL, läheiset asukasyhdistykset, Karhusaaren alueen taiteilijat ja yrittäjät, sekä muut yksityiset ja julkiset sidosryhmät.
Espoo-tarinan toteuttaja: taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävä Karhusaari!
• Karhusaari kaikille: lapsille, perheille, opiskelijoille, työikäisille, senioreille ja kansainvälisille vieraille
• kestävän elinvoimaisen kaupunkilaisuuden, uutta luovan yrittäjyyden ja työssä onnistumisen tukija
• talousrakennusten kunnostamisen, alueen tapahtumatuotantojen ja tarjoutuvuuden edistäjä
• monialainen verkostomainen ja ekosysteeminen resursointiyhteistyö eri osapuolten kanssa
Yhdistys on kanavoinut asukkaiden osallisuutta ja organisoi lähes 6000 allekirjoitusta keränneen kuntalaisaloitteen, joka luovutettiin valtuustolle syksyllä 2021.
Vuoden 2022 teemana ”I-kerroksien avaaminen” kaupunkilaisten ja tapahtumien käyttöön, konseptia pilotoidaan monipuolisella tapahtumakokonaisuudella Espoo 50V -viikolla elokuussa.
Vuosien 2021-2022 toimintamme on mahdollistanut Museoviraston rahoittama Elävä perintö -projekti sekä kulttuuritapahtumien järjestämistä palveleva Espoon kaupungin omistama tilamme Karhusaaren Hevosmiehentalossa.
Paikkaoppi on kouluille maksuton verkkopohjainen oppimisympäristö.
Se sisältää työkaluja paikkatietotaitojen perusteiden hallintaan interaktiivisen kartan, joka toimii projektialustana oppilaiden omille ympäristöhavainnoille.
PaikkaOpissa on myös ideoita paikkatiedon soveltavaan käyttöön eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa.
Kulttuurikasvatussuunnitelma: Suunnitelmallisuutta, yhdessä tekemistä, tasa-a...KuPeKasvatus
Tämä esitys on tarkoitettu Kulttuurivoltti-hankkeen työpajakiertueelle, jonka tavoitteena on saada Suomeen enemmän kulttuurikasvatussuunnitelmia. Esityksessä käydään läpi mikä kulttuurikasvatussuunnitelma on, miksi sen tekeminen kannattaa ja miten se tehdään.
Palkitut kulttuurikasvatussuunnitelmat värittävät Suomen ja ehkä vielä Euroop...KuPeKasvatus
Kulttuurikasvatussuunnitelmat ja Kulttuurivoltti-hanke saivat EU:n ja Europa Nostran kulttuuriperinnön pääpalkinnon 2018, mistä hankkeessa ja suunnitelmissa oli kysymys, esitys Toholammilla maaliskuussa 2019
The document discusses the role of youth in cultural heritage participation and engagement. It outlines the goals of the Association of Cultural Heritage Education in Finland, which include developing methods and tools to support children and youth's active role in defining and experiencing cultural heritage. It provides examples of programs and initiatives carried out in Finland that aim to ensure all children have equal access and opportunities to learn about and experience cultural heritage through schools and other activities.
Living Cultural Heritage in Europe, eTwinning conference in Warsaw.KuPeKasvatus
Vuoden 2018 Varsovan eTwinning -konferenssin esitys eurooppalaisesta elävästä perinnöstä.
A presentation on Living Cultural Heritage in Europe at the 2018 eTwinning conference in Warsaw.
European Best-Practice-Example: World heritage Education in FinlandKuPeKasvatus
The Association of Cultural Heritage Education in Finland works nationwide to develop methods and tools for cultural heritage education. It supports involving children and youth in defining and engaging with cultural heritage. It participated in developing Finland's National World Heritage Strategy, which focuses on heritage policy, preservation, capacity building, and raising awareness. The Association promotes including world heritage education in national curricula and provides teachers with training and materials to implement this. It produces learning materials on intangible cultural heritage and works with youth to create videos and mobile routes of world heritage sites.
2. • Idea: lapset ja nuoret suunnittelevat
yhteistyössä museon kanssa
mobiilireitin läheiseen
kulttuuriympäristöönsä
• Kumppanit: Suomen
Kulttuuriperintökasvatuksen seura ja
Museoliitto, sekä 11 museota ja
koulua/historiakerhoa
• Miten: mobiilireitit rakennetaan
museoiden käytössä olevalle Seinätön
museo-palvelimelle
• Mitä: kuvien ja tekstien lisäksi
Seinätön museo -opasteissa voi
hyödyntää esimerkiksi selostajaääntä,
pelillisiä ominaisuuksia, ääneen
ajastettuja kuvavaihdoksia, gps-
paikannusta, videoita, haastatteluja,
sisä- ja ulkokarttoja ja siihen voi
rakentaa myös erilaisia kieliversioita
3. • Osallisuus: lapset ja nuoret
valmistelevat mobiilireitin omista
lähtökohdistaan ja omien kiinnostusten
pohjalta
• Taidot: hanke vahvistaa lasten ja
nuorten paikallisidentiteettiin kasvamista
ja lisää yhteisöllisyyttä ja kuulluksi
tulemisen tunnetta, sekä opitaan
näyttelyn rakentamisesta ja lopuksi
tietysti juhlitaan näyttelyn avajaisia
• Saavutettavuus: mobiilireitti on kaikkien
käytettävissä
• Rahoitus: Kulttuuriperinnön
eurooppalaisen teemavuoden rahoitus
2018 Museovirastolta 30 000€
4. Sammallahdenmäki
• Rauman museon ja Lapin koulun 5b-
luokka
• Opettaja kertoi projektin sujuneen hyvin ja
siihen yhdistyneen ainakin äidinkielen,
historian sekä tieto- ja viestintäteknologian
(tvt) sisältöjä. Kaikki reitit sisältävät kuvien
ja informatiivisen sisällön lisäksi
monivalintakysymyksiä, jotka osaltaan
mittaavat sitä, onko lukija ollut hereillä
mobiilireittinsä ääressä. ”Oppilaat ottivat
kuvia, nauhoittivat esittelyjä ja laativat
tekstejä itse. Opettaja auttoi tiedostojen
siirtämisessä mobiilialustaan.”
• Reitin tekemisen yhteydessä oppilaiden
kanssa keskusteltiin muun muassa
lähteiden käytöstä.
• https://tarinasoitin.fi/RaLaSa/fi
5. Vanha Rauma
• Reitti syntyi Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen
seuran ja Rauman merimuseon historiakerhon
sekä Rauman museon yhteistyönä
• Kerholaiset poimivat Vanhan Rauman alueelta
heille tällä hetkellä tärkeitä paikkoja, joista moni oli
hieman yllättäen ruokaravintola. Vanhojen
rakennusten arvo määrittyi nykyhetkessä nuorille
esimerkiksi viihtyisän ravintolan kautta. Reitille
pääsi myös Vanhan Rauman ulkopuolella
sijaitseva McDonalds-pikaruokaravintola, jonka
”euron (juusto)hampurilainen” voisi nuorten
mukaan olla tulevaisuuden perinneruoka Raumalla
lapskoussin sijaan.
• https://tarinasoitin.fi/suosikit
6. Espoo
• Kaitaan koulun 7.-luokkalaiset ja Espoon
kaupunginmuseon yhteistyönä syntyneessä
mobiilireitissä minianimaatiot herättävät henkiin
Villa Rulluddin huvilaelämää.
• Villa Rulluddin mobiilireitin animaatioiden teemat
ovat oppilaiden itsensä valitsemia ja niissä
tarkastellaan aluetta ja valittua aihetta nuorten
omin silmin.
• Animaatioiden ohella oppilaat toteuttivat Rulludd-
aiheisen tietovisan, joka on pelattavissa
mobiilioppaassa.
• https://tarinasoitin.fi/rulludd
7. Vantaa
• ”Päivä huipentui Peltolan koulun 8E-
luokan kulttuuriympäristö -mobiilireitin
julkaisuun. Vantaan kaupunginmuseo oli
osallisena Suomen
kulttuuriperintökasvatuksen seura ry:n
Mobiilireittejä kulttuuriperintöön -
hankkeessa, jossa luodaan toimintamalli
koulujen ja museoiden
mobiilireittiyhteistyöhön. Luokka teki
reitin koulunsa lähialueilla sijaitsevista
kohteista. Avukseen he saivat
kaupunginmuseolta aineiston eli kuvat ja
tekstejä. Valmiiden aineistojen lisäksi
oppilaat saivat pohdittavakseen myös
kohteiden nykymerkityksen. Reitin teko
oli oiva tapa tutustua lähialueiden
kulttuuriympäristöön ”eikä se ollut edes
vaikeeta”, he totesivat
julkistustilaisuuden haastattelussa.” –
Vantaan kaupunginmuseon blogi
• https://tarinasoitin.fi/viertola
•
8. Tampere x 2
• Reitit syntyivät Tampereen Juhannuskylän
historiakerhon ja Varalan urheiluopiston
yhteistyössä Rupriikin ja Postimuseon
kanssa
• Avajaiset huomioitiin Ylen Hämeen uutisia
myöten
• https://tarinasoitin.fi/viestinnanhistoria
• https://tarinasoitin.fi/posteljooninmatkassa
9. Verla
• Jaalan koulu Kouvolasta ja Verlan
museo: Reitti maailmanperintökohde
Verlasta
• ”Lapset saivat valita, mistä kertovat ja
miten kertovat. Ja vaikuttivat kyllä
hyvin ylpeiltä saadessaan kertoa myös
muille.”
• https://tarinasoitin.fi/verlajaala
10. Tuusula
• ” Paijalan koulun 5A ja 5B -luokkien
reitillä kuljetaan paikoissa, jotka
koululaiset ovat itse valinneet
omasta lähiympäristöstään. Reitillä
tutustutaan muun muassa
Tuusulanjärveen, Paijalan kylätiehen
ja Metsämörriin. Koululaisilla on ollut
käytössä historiakuvia Paijalan
alueelta Tuusulan museon
kuvakokoelmista ja he ovat itse
kuvanneet kohteita. Lapset ovat
etsineet tietoa kohteista verkosta,
kirjoista ja lisäksi jokainen ryhmä
esitti kysymyksen Tuusulan
museolle.”
• Lasten tärkeät kohteet Tuusulan
Paijalassa:
https://tarinasoitin.fi/paijala2018
11. Lohja
• Missä Lohjalla majaili punaisen kaartin
esikunta vuonna 1918? Missä valkoiset
kuulustelivat punaisia? Miten kävi
Lohjalla nuorelle saksalaissotilaalle, ja
mihin hänet haudattiin? Missä
saksalaiset ampuivat tykillä? Näihin ja
moniin muihin kysymyksiin löytyy
vastaus juuri valmistuneesta, Lohjan
vuoteen 1918 liittyvästä mobiilireitistä.
• Reitin ovat tehneet yhteistyönä Lohjan
museo sekä Harjun koulun oppilaiden
historiakerho. Taustalla on Suomen
Kulttuuriperintökasvatuksen seura.
• Vuoden 1918 tapahtumapaikkoja Lohjan
keskustan alueella:
https://tarinasoitin.fi/harju1918
12. Heinola
• ”Ryhmä Lyseonmäen koulun oppilaita on
tehnyt syksyn aikana kuvataiteen oppitunnilla
opettaja Anne Isosompin ohjauksessa ja
yhteistyössä Heinolan museoiden kanssa
omia tulkintojaan Kävelyretkiä vanhaan
Heinolan -reitistä.
(https://tarinasoitin.fi/vanhaheinola/).
Valokuvaamalla, piirtämällä ja maalaamalla
kuvitettu reitti Kävelyretki nuorten Heinolaan
on kenen tahansa nähtävissä mobiilisti
internetyhteydellä varustetulla laitteella.”
13. Kuhmoinen
• Kuhmoisten yhtenäiskoulun 7.–8. -
luokkalaisten Linnavuorelle
laatima mobiilireitti yhdessä Keski-
Suomen museon kanssa: ”Tämä
on paras kartta ja opastus
linnavuorelle, jonka tähän
mennessä olen eläissäni nähnyt,
Keski-Suomen museon
arkeologian amanuenssi Miikka
Kumpulainen hehkutti.
• https://tarinasoitin.fi/kuhmopas?fbc
lid=IwAR0E4GeTusGXFEbxbxjL_
7JwJIgMwdQivHPq1fMqeVsMU-
ozR7eVbKZ82Uc
14. Pro gradu –työ
hankkeesta/Taru Kuhalampi
1/3
• Nuoret kokivat vaikutusmahdollisuutensa
hyväksi ja tämä liittyi erityisesti
mahdollisuuteen esittää omia mielipiteitä ja
ideoita. Vaikutusmahdollisuus ei
kuitenkaan tarkoittanut automaattisesti
tahtoa vaikutusmahdollisuuden
hyödyntämiseen, sillä nuoret kokivat aiheen
itselleen vieraaksi. Osallisuuden kannalta
olisi siis tarpeen selvittää, mitkä ovat nuorten
syitä vaikuttaa ja millaisiin asioihin he
haluavat vaikuttaa ja ottaa tämä huomioon
työskentelyä suunniteltaessa.
15. • Nuoret kokivat työskentelyn alun
luentomaisuuden itselleen toimimattomaksi ja
tämä aiheutti levottomuutta ja keskittymisen
haasteita. Konkreettinen asian parissa
työskentely pienryhmissä oli toimivampaa ja
sai myös kiinnostuksen aiheeseen
heräämään.
• Työskentelytapoja suunnitellessa onkin
tärkeää löytää kohdejoukolle toimivat
osallistumisen tavat. Samaan aikaan olisi
tärkeää, että jokaisella olisi työskentelyssä
tärkeä rooli. Tarpeellisuuden kokemus oli
yhteydessä konkreettiseen tekemiseen.
• Pienryhmätyöskentelyn kuvauksissa osa
nuorista kuvasi, että he kokivat itsensä
tarpeelliseksi silloin, kun joku toinen ryhmän
jäsen oli poissa ja he joutuivat itse tekemään
enemmän töitä.
2/3
16. 3/3• Nuorten ryhmäkoheesio oli vahva. Tutussa
ryhmässä totuttuihin rooleihin ja
ryhmäidentiteettiin on helppoa tukeutua varsinkin
uuden, epävarmuutta aiheuttavan asian edessä.
• Ryhmäkoheesio saattaa tällaisessa tilanteessa
vahvistua, mikä voi toisaalta edistää
tavoitteeseen pääsemistä, mutta myös
vaikeuttaa uuden, vieraaksi koetun asian
omaksumista.
• Koulukonteksti ja sen kiireisyys sekä uuden,
vieraaksi koetun aiheen aiheuttama
epävarmuus teki työskentelystä
suorituskeskeistä. Mobiilireitti koettiin
annettuna tehtävänä, joka piti suorittaa.
Tavoiteorientoituneisuus vei ryhmän työskentelyä
eteenpäin joutuisasti, mutta teki haastavaksi
kulttuuriperinnön omakohtaisten merkitysten
äärelle löytämisen.