Jotta organisaation työntekijät voivat kokonaisvaltaisesti hyvin, ovat innovatiivisia ja tehokkaita, on mahdollista kehittää heidän tietoisuustaitojaan. Nykään puhutaan myös hyväksyvän läsnäolon tunnetaidoista ja älystä. Nämä taidot ovat erityisen tärkeitä esimiehille ja johtajille. Tässä on aiheesta tekemäni kaksituntisen alustukseni diamateriaali.
Jotta organisaation työntekijät voivat kokonaisvaltaisesti hyvin, ovat innovatiivisia ja tehokkaita, on mahdollista kehittää heidän tietoisuustaitojaan. Nykään puhutaan myös hyväksyvän läsnäolon tunnetaidoista ja älystä. Nämä taidot ovat erityisen tärkeitä esimiehille ja johtajille. Tässä on aiheesta tekemäni kaksituntisen alustukseni diamateriaali.
Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistyksen, MIELI Suomen mielenterveys ry:n, Takuusäätiö ry:n ja Työttömien
keskusjärjestön Terveydeksi 2.0 hankkeen yhdessä tuottama paketti
käsittelee työttömyyden tai työttömyysuhan näkökulmasta terveyttä, mielenterveyttä, taloutta sekä työnhakua.
Tampereen yliopistolla 6.11.2018 pidetty luento, joka kuuluu kasvatustieteiden tiedekunnan syventävien opintojen opintojaksoon Kasvatusfilosofia: ihminen, luonto ja kulttuuri.
Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...THL
Lape-muutos-ohjelman matalan kynnyksen palvelujen yhteistyökokous Aleksis Kivenpäivänä 2016. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti. Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet –yksikkö, THL
Tunnejohtamisella kohti työhyvinvointia.
Pirkko-Liisa Vesterinen
Artikkeli on julkaistu kirjassa: Pauli Juuti (toim.) Strategia, tunteet ja toiminta. Vesterinen, Pirkko: Tunnejohtamisella kohti työhyvinvointia. Tammer-Paino Oy. Tampere, 2007. (s.104-128)
Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistyksen, MIELI Suomen mielenterveys ry:n, Takuusäätiö ry:n ja Työttömien
keskusjärjestön Terveydeksi 2.0 hankkeen yhdessä tuottama paketti
käsittelee työttömyyden tai työttömyysuhan näkökulmasta terveyttä, mielenterveyttä, taloutta sekä työnhakua.
Tampereen yliopistolla 6.11.2018 pidetty luento, joka kuuluu kasvatustieteiden tiedekunnan syventävien opintojen opintojaksoon Kasvatusfilosofia: ihminen, luonto ja kulttuuri.
Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...THL
Lape-muutos-ohjelman matalan kynnyksen palvelujen yhteistyökokous Aleksis Kivenpäivänä 2016. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti. Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet –yksikkö, THL
Tunnejohtamisella kohti työhyvinvointia.
Pirkko-Liisa Vesterinen
Artikkeli on julkaistu kirjassa: Pauli Juuti (toim.) Strategia, tunteet ja toiminta. Vesterinen, Pirkko: Tunnejohtamisella kohti työhyvinvointia. Tammer-Paino Oy. Tampere, 2007. (s.104-128)
2. Tämän kaiken tiedät jo, minä vain muistutan.
Ihan yksinkertaista, ja siksi niin vaikeaa.
Jos kaikki elämässäsi on jo kunnossa,
nauti ja jaa iloasi!
3. Mitä onnellisuus meille on?
* ”Ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.”
* ”Hänen on varmasti onnellinen – noin kaunis ja rikas.”
* ”Olen minäkin joskus ollut onnellinen – hetkittäin.”
Haluan olla aina onnellinen,
koska olen sen arvoinen!
koska olen ansainnut sen!
4. Miksi onnellisuus on tärkeää? 1
• Onnellisuus pitää terveenä ja ilmeisesti myös pidentää ikää.
* tämän varmistavat mm. mielihyvähormonit:
Dopamiini = säätelee mm. tarkkaavaisuutta, vahvistaa oppimista. Dopamiini aiheuttaa
mielihyvän kokemuksia ja osallistuu tunteiden säätelyyn.
Serotoniini = mielihyvähormoni, joka saa aikaan mm. motivaation liittyä toisiin. Onnellisuus
auttaa luomaan ja vaalimaan sosiaalisia suhteita. Tämä on tärkeää erityisesti ujoille, sillä
ihminen lajina on luotu sosiaaliseksi: saamme niin paljon tärkeitä asioita vain keskinäisessä
kanssakäymisessä.
Oksitoniini = lieventää pelkoa ja ahdistusta. Oksitosiini vahvistaa ihmisten välistä
kiintymystä ja luottamusta toisiinsa.
Endorfiini = Elimistö tuottaa endorfiineja etenkin unen aikana. Endorfiineja vapautuu
myös esimerkiksi pitkäkestoisen liikunnan, mielimusiikin kuuntelun, nauramisen, itkemisen
ja seksin yhteydessä. Myös auringonpaiste ja voimakkaat mausteet sekä kaakao lisäävät
endorfiinien eritystä.
5. Miksi onnellisuus on tärkeää? 2
• Onnellisuus kaunistaa/komistaa, sillä onnellinen ihminen hymyilee herkästi:
* hymy treenaa sopivia kasvolihaksia, niin että näytämme hehkeiltä. Lisäksi ao. lihakset
aktivoivat mielihyvähormoneja, niin että hyväolo leviää meihin laajemminkin.
• Onnellinen ihminen on auki luovuudelle, uusille asioille, muutoksille, sillä hänen
pelkoporttinsa ei ole käytössä.
* kosketus universaaliin tasapainoon, sielun ydintilaan: olla täydellisesti hyväksytty, arvokas
* Huom. Taiteilijan ei tarvitse olla onneton voidakseen saada suurta aikaan.
Päinvastoin: onnen hurmiossa syntyy suurta!
• Onnellisella ihmisellä ”positiivinen stressivalmius”,
mikä helpottaa tiukoissa elämäntilanteissa:
* eustressi = Elämä on ihanaa!
* distressi = Elämä on kamalaa!
* kumpi stressi iskee päälle, riippuu paljolti siitä, millaiseksi aivot-sydän-keho –yhteistyö
on kehittynyt.
6. Voinko olla kesto-onnellinen?
• ”Ei nyt sentään onnellinen – mutta ihan tyytyväinen”
* mitä vikaa onnellisuudessa, jopa kesto-onnellisuudessa?
• Onnen tunne on tulos, seuraus, jonka herättää
* tapahtuma
* ”olento” – ihminen, lemmikki, luonto
* olosuhde, esteettinen ympäristö, musiikki, taide .. kauneus
* minä itse
• Kesto-onnellisuus on tahtotila:
* asenne
* tapa havainnoida ja arvioida itseä ja ympäristöä
* tapa toimia
• Tarina ohikulkevasta miehestä ja kolmesta työn tekijästä:
* ”kannan kiviä”
* ”ansaitsen leipääni”
* ”rakennan katedraalia”
7. Mitä onnellisessa ihmisessä tapahtuu? 1
• Fysiologisesti – kehollisesti:
* keho on onnentunteen koti
* aivot ja sydän ja vatsa vastaavat sekä itsenäisesti että yhdessä tapaamme
** havaita ja ymmärtää
** reagoida asioihin ja aktivoida asioita
* aivot-sydän-vatsa –yhteistyö tuottaa ja säätelee onnellisuutta
Emotionaalisesti – tunnetasolla:
* emootio on reaktio johonkin sisäiseen tai ulkoiseen havaintoon = automaatio
* emootio herättää tunteen, joka sitten vaikuttaa ajatteluumme, asenteisiin jne.
=> mihin huomio kiinnittyy, siihen liittyvät tunteet aktivoituvat.
=> voimme tietoisesti kiinnittää huomiomme asioihin, jotka herättävät
myönteisiä emootioita => onnellisuutta tukevia tunteita.
8. Mitä onnellisessa ihmisessä tapahtuu? 2
• Tunteet vaikuttavat Minuun – Minä vaikuttaa tunteisiini
* mitä ajattelen Minusta? – Elämän Uhri, Taistelija, Taiteilija, Turisti .. Tekijä?
* mitä ajattelen muista – yleensä kivoja, luotettavia, helposti lähestyttäviä – vai ..?
=> Minä on paras onnellisuuden moottori – tai sen pahin jarru
=> Minäkuva on kehittynyt ajan myötä => ja sitä voi muuttaa
• Myönteinen Minäkuva => mielihyvähormonit => onnellisuuden tunne => ..
* vastaavasti: ikävien asioiden ajattelu/kielteinen Minäkuva => stressihormonit => ..
• POHDINTAA:
* 7 ominaisuuttani, joista pidän
* 7 ominaisuuttani, joita haluan kehittää
* 7 ominaisuuttani, joiden kanssa suostun elämään sopusoinnussa
9. Mitä onnellisessa ihmisessä tapahtuu? 3
• ”Järjen” tasolla, ajatuksissa:
* tunteet ja ajattelu ohjaavat toinen toistaan
** KOKEILE: ajattele jotain todella mukavaa – tapahtunutta tai kuviteltua
* tunteiden maustama käsitys asioista on se totuus, joka ohjaa Elämää
** aivot rakentavat kytkentöjä, joiden avulla toimimme
• Henkinen ulottuvuus meissä luo uutta:
* spiritual intelligence – hyvinvoinnin osatekijöiden yhdistäjä, ”liima”
* suhde ei-olevaan: luovuus, intuitio ..
* suhde hyvään: esteettiset, hengelliset jne. oivallukset/kokemukset ..
• Henkinen ulottuvuus on vapaa liikkumaan ja luomaan onnellisuutta:
* ”kohti” – toteuta käsityksesi Hyvästä Elämästä
* ”pois” – jäähyväiset jarruttavalle Menneelle
10. Onnellisuus on tahtomista olla onnellinen
• Sonja Luybomirsky: Onnen piirakka
* 50 prosenttia onnellisuudesta selittyy henkilön persoonallisuudella
* 10 prosenttia onnellisuudesta selittyy konkreettisilla ympäristö- ja vast. tekijöillä:
varakkuus, harmoninen ydinperhe, vähän isoja vastoinkäymisiä jne.
* 40 prosenttia onnellisuudesta rakentuu sen mukaan, miten ihminen asennoituu
elämään, suhtautuu persoonallisuutensa ”heikkouksiin”, vastoinkäymisiin yms.
• Toistan:
* Sonja Luybomirsky:
40 prosenttia onnellisuudesta rakentuu sen mukaan, miten ihminen asennoituu
elämään ja itseensä.
11. Mikä estää onnellisuuttasi?
• Nykyhetken onnellisuus:
* on valinta: menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta sen ei tarvitse antaa enää määrätä
* vaikuttaa ratkaisevasti, millaista elämämme jatkossa on
• VAARALLISTA: Ei ole mitään hyvää, mitä odottaisi .. hällä välilä ..:
* elämä sumussa on pelkkää karikkojen välttelyä
• Vahvimmat estävät tunteet:
* pelko – mistä? Liittyy tulevaisuuteen
* häpeä – mistä? Liittyy menneisyyteen
** KYSYMYS: mitä sinulle tapahtuu, jos pahin toteutuisi?
• Henkilökohtainen Hyvän Ihmisen Käsikirja:
* kokoelma asioita, joita ei voi tehdä, tunteita, joita ei ole lupa tuntea/ilmaista jne.
* kokoelma velvoitteita, jotka on ensin hoidettava: ”sitku tämä valmis, sitku olen
5kg laihempi, sitku ..
=> ketkä, mitkä tapahtumat ovat sinun Hyvän Ihmisen Käsikirjan sisällön määritelleet?
12. ”Kohti”
- luo tulevaisuutesi nyt
ja ala toteuttaa sitä
• Elämä on paljon mukavampaa, jos odotettavissa on mukavia asioita:
* ”Mieti tarkkaan, mitä haluat, sillä voit saada sen.”
• Unelmat ovat elintärkeä osa hyvinvointia => onnellisuutta:
* unelmat kertovat aidoista elämäodotuksista, onnellisuuden aineksista
* elämänodotukset vaikuttavat meissä koko ajan: joko ne saavat vastetta, tai eivät
=> sitä onnellisempia olemme, mitä täyteläisemmin elämme Omaa Elämää
• Sisäpuhelu: Millaista elämä on kun unelmani on totta?
* kysymys aktivoi tiedostamattoman ja tietoisen mielen yhteistyöhön
* vastaukset saattavat yllättää
• Aarrekartta – Hyvän Elämän Afrikan Tähti
13. ”Pois”
- jäähyväiset jarruttavalle Menneelle
• Meillä lienee kaikilla onnellisuutta jarruttavia, jopa estäviä, asioita Menneessä:
* surullisia/ahdistavia muistoja lapsuudesta/nuoruudesta/aikuisiän tilanteista
* syntyneitä päähänpinttymiä – vähätteleviä, epäuskoisia, torjuvia – Minästä ja muista
* tottumukseksi muodostuneita tapoja, jotka herkästi lisäävät ikävää oloa, mm.
** keskustelu kriittiseen sävyyn: epäkohtien käsittely ensimmäiseksi jne.
** harmillisten/surullisten asioiden jatkuva vatkaaminen, ilman että teemme asialle
ja/tai olollemme mitään
• Negatiiviset asiat toimivat kuin ajoankkuri merellä: laahaa piilossa, arjen pinnan alla.
• Vapauta itsesi Menneen taakasta, jotta voit kevein repuin jatkaa:
* kirjoita kirje, mutta älä lähetä sitä – kirjoittaminen on se juttu, ei vastaanottaminen
* ole vilpitön tunteissasi, älä pienentele/suurentele tapahtumia
* irrottaudu: ”Jää hyvästi” – ”Far väl”
* tee kirjeelle se mikä sinusta tuntuu vapauttavalta ja arvokkaalta (paitsi älä lähetä): polta, talleta ..
14. Olenko onnellinen?
- tee PERMA®-testi
• Martin Seligman: PERMA®
* (Pleasure) Mielihyvää tuottavia tekijöitä
** sekä konkreettisia että ei-konkreettisia
* (Engagement) Mahdollisuus itseä sopivasti haastaviin ja motivoiviin tehtäviin
** ei ole pakko olla ”hyödyllinen”
* (Relationships) Ihmissuhteita, jotka luovat mieluisaa yhteenkuuluvuutta
** TOSITÄRKEÄ
* (Meaning) Kokemus, että kuuluu johonkin isompaan
** muista tarina ohikulkijasta ja kolmesta rakennusmiehestä
* (Accomplishments) Onnistumisen kokemuksia itselle tärkeissä tavoitteissa
** sinä määrittelet onnistumisen mittariston
15. Auta Minää olemaan onnellinen,
voimaan myvin
• Laajenna asia- ja ihmispiiriäsi – astu turva-alueesi ulkopuolelle:
* ASENNETARKISTUS: kaikella ja kaikilla on itsensä kannalta mielekäs tarkoitus.
* tutustu toisten totuuksiin, yritä ymmärtää niitä – vaikka et omaksuisikaan niitä omiksesi
• Hanki onnellisuussilmälasit ja –kuulokoje:
* uusien asioiden äärellä tutustu ensin siihen, mikä niissä on kivaa, asioita edistävää jne.
* vastaa myönteisiin kommentteihin ja sano sellaisia itsekin.
• 10 kiitosta aamuin illoin:
* kerro itsellesi vähintään 10 pientä/suurta asiaa, joista olet iloinen, suorastaan
kiitollinen, että ne ovat elämässäsi
* tee harjoitus vuoteessa: 1) heti herättyäsi, ja 2) mennessäsi nukkumaan
• Kolme Hyvän pohdintaa päivän päätteeksi:
* mitkä kolme asiaa menivät tänään hyvin?
* miksi ne onnistuivat – asiat, henkilöt, olosuhteet?
* mikä oli minun osuuteni näiden asioiden onnistumisessa?
16. Lopuksi:
Onnellisuus ei ole pysyvä olotila, mutta sen voi päivittää tarvittaessa.
Onnellisuus syntyy toiminnassa,
hyvistä ajatuksista, tunteista ja teoista.
Kesto-onnellisuus on myös sosiaalinen kokemus:
tarvitsemme toisiamme,
jotta kykenemme
luomaan onnellisuutta ja iloitsemaan siitä.
Kristiina Harju
HARJU Consulting Oy
www.kristiinaharju.fi