Tampereen yliopistolla 6.11.2018 pidetty luento, joka kuuluu kasvatustieteiden tiedekunnan syventävien opintojen opintojaksoon Kasvatusfilosofia: ihminen, luonto ja kulttuuri.
Tampereen yliopistolla 29.1.2018 pidetty luento, joka kuuluu kasvatustieteiden yksikön Kasvatuksen historialliset ja filosofiset lähtökohdat -opintojaksoon
Tampereen yliopistolla 30.1.2017 pidetty luento, joka kuuluu kasvatustieteiden yksikön Kasvatuksen historialliset ja filosofiset lähtökohdat -opintojaksoon
Jatkoryhmän arviointityöpaja, Descom Oy, 28.5.2015Peilaus Oy
Kuuden viikon perustyöpajojen sarjan jälkeen pidetty kolmen kuukauden jatkotyöpaja, jossa syvennettiin tahtoa ja ymmärrystä harjoittelemisesta ja sen seurauksista.
Tampereen yliopistolla 6.11.2018 pidetty luento, joka kuuluu kasvatustieteiden tiedekunnan syventävien opintojen opintojaksoon Kasvatusfilosofia: ihminen, luonto ja kulttuuri.
Tampereen yliopistolla 29.1.2018 pidetty luento, joka kuuluu kasvatustieteiden yksikön Kasvatuksen historialliset ja filosofiset lähtökohdat -opintojaksoon
Tampereen yliopistolla 30.1.2017 pidetty luento, joka kuuluu kasvatustieteiden yksikön Kasvatuksen historialliset ja filosofiset lähtökohdat -opintojaksoon
Jatkoryhmän arviointityöpaja, Descom Oy, 28.5.2015Peilaus Oy
Kuuden viikon perustyöpajojen sarjan jälkeen pidetty kolmen kuukauden jatkotyöpaja, jossa syvennettiin tahtoa ja ymmärrystä harjoittelemisesta ja sen seurauksista.
Tampereen yliopistolla 8.2.2016 pidetty luento, joka kuuluu kasvatustieteiden yksikön Kasvatuksen historialliset ja filosofiset lähtökohdat -opintojaksoon
Luovaan opettajuuteen-koulutukset 2011
Koulutuksissa pohditaan taidekasvatuksen mahdollisuuksia kouluympäristössä ja tutustutaan luovan toiminnan edellytyksiin ja menetelmiin. Kohderyhmänä opettajat ja muut opetuksen kehittäjät.
Esitykseni Suomen Nuorkauppakamarien alukokouksessa Espoon Korpilammella 5.3.2016.
Johtajuudessa käsiteltään mitä on hyvä ja huono johtaminen ja millainen on hyvä ja huono johtaja.
Karismaosuus perustui yleisön etukäteen tekemiin Karisma Itsearvioprofiileihin.
Puhetaidossa kerroin puheenpitämisen salaisuudet, joita ei puhetaito-oppaista sellaisenaan löydy.
Filosofointi lasten kanssa - teoria ja käytäntöAkseli Huhtanen
Lasten kanssa filosofointi teorian ja käytännön näkökulmista. Esitelmä Kasvatusfilosofia -seminaarikurssilla, syksy 2015, Helsingin yliopisto. Aiheet: Filosofiaa lapsille, P4C, filosofiaa lasten kanssa, filosofointi osana opetusta, teoriatausta, vaikuttavuustutkimus.
Vapaaehtoistoiminta on suuressa muutoksessa kun vapaa-ajanviettotapojen määrä kasvaa koko ajan. Miten järjestöjen vapaaehtoistoiminnan johtamisen pitäisi vastata muutokseen?
Mitä on hyvä johtaminen? Mitä on huono johtaminen? Millainen on hyvä johtaja? Millainen on huono johtaja? Mistä muodostuu vaikuttavuus, uskottavuus ja vaikutusvalta? Miten sitä voi profiloida? MIten karismaa voi kehittää? Mistä muodostuu euroopanmestaruuspuhe? Tunteen merkitys? Reitti kuulijan sydämeen? Täydellisen puheen runko.
Tampereen yliopistolla 8.2.2016 pidetty luento, joka kuuluu kasvatustieteiden yksikön Kasvatuksen historialliset ja filosofiset lähtökohdat -opintojaksoon
Luovaan opettajuuteen-koulutukset 2011
Koulutuksissa pohditaan taidekasvatuksen mahdollisuuksia kouluympäristössä ja tutustutaan luovan toiminnan edellytyksiin ja menetelmiin. Kohderyhmänä opettajat ja muut opetuksen kehittäjät.
Esitykseni Suomen Nuorkauppakamarien alukokouksessa Espoon Korpilammella 5.3.2016.
Johtajuudessa käsiteltään mitä on hyvä ja huono johtaminen ja millainen on hyvä ja huono johtaja.
Karismaosuus perustui yleisön etukäteen tekemiin Karisma Itsearvioprofiileihin.
Puhetaidossa kerroin puheenpitämisen salaisuudet, joita ei puhetaito-oppaista sellaisenaan löydy.
Filosofointi lasten kanssa - teoria ja käytäntöAkseli Huhtanen
Lasten kanssa filosofointi teorian ja käytännön näkökulmista. Esitelmä Kasvatusfilosofia -seminaarikurssilla, syksy 2015, Helsingin yliopisto. Aiheet: Filosofiaa lapsille, P4C, filosofiaa lasten kanssa, filosofointi osana opetusta, teoriatausta, vaikuttavuustutkimus.
Vapaaehtoistoiminta on suuressa muutoksessa kun vapaa-ajanviettotapojen määrä kasvaa koko ajan. Miten järjestöjen vapaaehtoistoiminnan johtamisen pitäisi vastata muutokseen?
Mitä on hyvä johtaminen? Mitä on huono johtaminen? Millainen on hyvä johtaja? Millainen on huono johtaja? Mistä muodostuu vaikuttavuus, uskottavuus ja vaikutusvalta? Miten sitä voi profiloida? MIten karismaa voi kehittää? Mistä muodostuu euroopanmestaruuspuhe? Tunteen merkitys? Reitti kuulijan sydämeen? Täydellisen puheen runko.
The document summarizes a presentation on using a meaning-centered approach to prevent suicide in adolescents. Key findings from a research project include that suicidal thoughts are common among youth but recurrent thoughts indicate a higher risk. Risk factors include previous attempts and mental health issues. While mental disorders are linked to suicide, treatments targeting disorders alone are less effective than those addressing suicidal behaviors directly. A meaning-centered approach focuses on positive reasons for living rather than just risk factors. The development project created methods to help professionals anticipate suicide risks early, encourage finding meaning, and promote purpose among at-risk youth.
Logotheory as Phenomenological PhilosophyTimo Purjo
This document discusses philosophical perspectives on the human person and spirituality. It describes philosophical anthropology as examining the constitution and existence of humans holistically and normatively. Phenomenology is discussed as a method to analyze experiences and awareness. Max Scheler's view of spirit, psyche, and body as modes of human existence is presented, as is Nicolai Hartmann's division of reality into inanimate, organic, psychic, and intellectual-spiritual levels. The spiritual is described as capable of self-reflection, directionality, and sharing meanings intersubjectively. Situationality is introduced as how one relates to their world. The differences between psychic and spiritual awareness are outlined, with the spiritual described as objectifying experiences through concepts and
Viktor Frankl's Philosophical Theory on Man's Search for MeaningTimo Purjo
This document discusses Viktor Frankl's philosophical theory on man's search for meaning, known as logotherapy. Some key points:
- Frankl's theory focuses on finding meaning and purpose in life rather than pleasure or self-gratification. He saw humans as spiritual beings seeking meaning.
- Logotherapy involves helping people discover meanings and purposes that can lead to happiness through techniques like existential analysis and counseling.
- Frankl saw an "existential vacuum" as a spiritual problem caused by a lack of meaning, rather than psychological issues. His approach was to help people reconstruct their worldviews.
- Frankl advocated a Socratic approach of "education" focused on values, responsibility, and
Nuoren aito kohtaaminen, Studia Generalia -luentosarjaTimo Purjo
Studia Generalia -luentosarja aiheesta Nuoren aito kohtaaminen Nuorisokeskus Marttisessa Virroilla, Etelä-Pohjanmaan opistolla Ilmajoella ja Nuorisokeskus Villa Elbassa Kokkolassa 25.-27.3.2014.
The Confusion between Frankl’s Values and Universal ValuesTimo Purjo
The document discusses Timo Purjo's research into Viktor Frankl's concept of values and how it developed over time from 1925 to 1995. Purjo argues that although Frankl referred to universal potential meanings as "values" in logotherapy, he was actually basing these potential meanings on Max Scheler's theory of objective, absolute values. The document outlines Scheler's view of different levels of values and analyzes key parts of Frankl's work to show how his understanding of values drew from Scheler and shifted from referring to subjective values to objective values over time. Purjo concludes that Frankl created his own "value theory" where values represent universal ethical principles that guide one in finding meaning through creative, experiential
Self-Destructive Behavior and Suicide Prevention in AdolescenceTimo Purjo
This document discusses self-destructive behavior and suicide prevention from an existential and meaning-centered perspective. It summarizes research showing that suicidal thoughts are common among adolescents, with up to 30% considering suicide and 10% attempting. It critiques the current model that views suicide as a symptom of mental illness, arguing treatments targeting suicidal behavior directly have been more effective. The document emphasizes identifying reasons for living and positive factors that promote resilience to help prevent suicide.
A Violently Acting Young Person's Will to Meaning and LoveTimo Purjo
This document summarizes a presentation on educating violently acting young people towards meaning, love, and ethical behavior. It discusses recognizing adolescents as persons requiring respect, love, and esteem from educators. It explores how meaning, love, and happiness are interrelated, and how contributing to the common good orients youth towards their own well-being. The presentation aims to help young people find meaning and love in their lives to cultivate their lost humanity through ethical education emphasizing personhood.
A Violently Acting Young Person's Will to Meaning and Love
Timo Purjo, TaY 11.11.19
1. A) Elämän tarkoitus filosofisena ja
kasvatuksellisena kysymyksenä
B) Henkinen uhmavoima
tarkoituksen tahdon elvyttäjänä
Tampereen yliopisto 11.11.2019
Timo Purjo, FT
2. Taustaa
▪ Itävaltalainen professori, lääketieteen (psykiatria ja neurologia) ja filosofian tohtori
Viktor Frankl (1905-1997) ryhtyi tutkimaan kysymystä elämän tarkoituksesta jo
kouluaikanaan. Ensimmäisen julkisen luennon hän piti aiheesta 1921 eli 16-vuotiaana.
Lääketieteellisten opintojensa aikana hän alkoi kehittää omaa arvo- ja tarkoitus-
keskeistä filosofista teoriaansa, logoteoriaa, ja siihen perustuvaa psykoterapia-
muotoa, logoterapiaa. Hänen ensimmäinen tieteellinen artikkelinsa aiheesta
julkaistiin 1925.
▪ Viktor Frankl sovelsi logoteoriaa tuloksellisesti tuhansiin, erityisesti masennuksesta ja
itsetuhoisuudesta kärsiviin potilaisiin 1920- ja 1930-luvuilla. 2. maailmansodan jälkeen
logoteoria alkoi leviämään ympäri maailmaa ja sitä tutkitaan, kehitetään, koulutetaan
ja sovelletaan yli 40 maassa kaikilla eri mantereilla. Sen pätevyydestä on julkaistu
tuhansia tieteellisiä väitöskirjoja, tieteellisiä artikkeleja ym. tutkimuksia. Myös
Suomessa logoteorian ja logoterapian suosio on kasvussa ja niistä tehdään jatkuvasti
lisää myös yliopistotasoista tutkimusta. (Koulutuksista ym.: www.logoteoria.net.)
3. A) Elämän tarkoitus
filosofisena ja kasvatuksellisena kysymyksenä
▪ Viktor Franklin mukaan elämän tarkoitus on olemassa
A. Elämän perimmäiseen tarkoitukseen liittyvänä metafyysisenä
kysymyksenä, joka ylittää käsityskykymme
▪ Sillä, että ylipäätään on jotain olemassa olevaa, on jokin tarkoitus
▪ ”Maailmankaikkeuden järjellisyyden periaate”,
”Maailmankaikkeus on mielekäs kokonaisuus”
B. Ihmisen elämän yksittäisissä tilanteissa tai hetkissä ilmenevinä
yksilöllisinä arvokkaina tarkoitusmahdollisuuksina, jotka hän voi
ymmärtää henkisten kykyjensä avulla
▪ Franklin mukaan ihmisen ei tule kysyä elämän tarkoitusta, vaan
vastata, kun elämä asettaa ihmiselle siihen liittyviä kysymyksiä
4. Mistä elämässä on kyse?
▪ Viktor Frankl korostaa, että elämämme olemus on, että
olemme kyseltävänä. Elämämme on siis eräänlainen koko
sen ajan kestävä kyselytunti. Emme voi kysyä elämämme
tarkoitusta, koska se muodostuu niistä kulloinkin
antamistamme vastauksista, joita annamme elämän
konkreettisiin kysymyksiin.Vastaukset eivät kuitenkaan ole
sanoja, vaan vastauksemme ovat omat tekomme, oma
elämämme ja koko olemassaolomme. Vastauksemme
kysymykseen elämämme tarkoituksesta ilmenevät siinä,
miten vastaamme elämälle, miten vastuullisena elämme
omaa elämäämme.
5. Vastuullisena oleminen
▪ Vastuullisena olemisessa on kyse siitä, että vastaamme –
otamme vastaan ja annamme vastauksemme – meille eri
ajankohtina, kunakin hetkenä, tarjoutuviin arvokkaisiin
tarkoitusmahdollisuuksiin ja teemme sen toimintamme
kautta
▪ Vastuullisena oleminen merkitsee kaiken sen
mahdollisimman täysimääräistä todellistamista, mitä
olemukseltamme olemme ja millaisena meidän on
oleminen – mitä voimme olla ja millaiseksi meidän tulisi
tulla ollaksemme ”parhaita mahdollisia itseämme”
6. Tarkoituksen tahto kasvatusvaikuttamisen
(logo)teoreettisena perustana
▪ Viktor Frankl toteaa, että tarkoituksen tahto on sisään-
rakennettuna ihmiseen. Sen mukaisesti meissä kaikissa on
olemuksellinen ymmärrys siitä, mistä elämässä ja ihmisenä
olemisessa on kaiken kaikkiaan kysymys. Ihmiselle on ilman
minkäänlaista kokemisen ja merkityksenannon prosessia
annettu lähtökohtainen ymmärrys siitä, että hänen
maailmassa olemisen päämääränä on etsiä, löytää ja
toteuttaa niitä arvokkaita tarkoituksia, joita elämässä on
tarjolla.
▪ Toisin sanoen, ihmisenä olemiseen kuuluu sisäinen pyrkimys
suuntautua aina kohti jotain hänen itsensä ulkopuolella
olevaa arvokasta tarkoitusta, tiedosti hän sitä tai ei.
7. Tarkoituksen tahto kasvatusvaikuttamisen perustana
▪ Viktor Frankl korostaa myös, että tarkoituksen tahdon toteutuminen on
ihmisen perustavin tarve
▪ Tarkoituksen tahdon ilmeneminen ihmisessä vaatii siis sen herättelyä
varhaislapsuudesta alkaen. Lapsuudessa tästä ovat vastuussa erilaiset
kasvatusvaikuttajat. Koska tarkoituksen tahdon on tieteellisissä
kokeissa todistettu automaattisesti ilmenevän jo hyvin varhaisessa
lapsuudessa, kyse on itse asiassa siitä, että sitä ei tukahduteta. Jos näin
käy, se ei kuitenkaan onneksi katoa kokonaan, vaan se on koska tahansa
herätettävissä uudestaan. Silloin saatetaan tarvita kuitenkin
voimakastakin ravistelua, sitä voimakkaampaa, mitä kauempaa se on
uinunut, ”nukkunut Ruususen unta”.
8. Tarkoituksen tahto kasvatusvaikuttamisen perustana
▪ Kuten vertauskuvasta prinsessa Ruususestakin voidaan päätellä, tarkoituksen
tahdon herättäminen ja sen jatkuva vahvistaminen tapahtuu rakkaudella ja
rakkaudessa. Kun lähimmäinen tai rooliperustainen kasvattaja pyrkii
vaikuttamaan toisen ihmisen tarkoituksen tahtoa aktivoivalla tavalla, voi siinä
onnistua vain asennoitumalla toiseen rakkaudellisesti.
▪ Ihmisyyden ydintä on ylimalkaan se, että tunnustamme toisen ihmisen
arvokkuuden, asennoidumme hänen ihmisarvoonsa itseisarvona, ehdottomana
perusarvona, jota ei voi kenenkään kohdalla kyseenalaistaa.Tämän mukaisesti
näemme kaikilla olevan ainakin potentiaalisesti kaikki mahdolliset henkiset ja
eettiset kyvyt emmekä epäröi uskoa ja luottaa niiden ilmenemisen
mahdollisuuteen, vaikka mikään ei olisikaan siihen saakka puhunut sen
puolesta.
12.
Oman elämän kokonaislaadun, tarkoituspitoisuuden
määrittävät yksittäiset otokset, niiden sisällön rikkaus
Ihmisen koko elämän tarkoituksen muodostuminen
15. Mitä on tarkoitus?
▪ Koska tarkoituksen tahto (saks. Wille zum Sinn) on ihmisen
perustavin tarve, on olennaista ymmärtää oikein, miten
tarkoituksen käsite on ymmärrettävä
▪ Saksankielinen sana Sinn on vaikea kääntää niin, että
käännöksestä ilmenisi sen alkuperäinen merkitys
▪ Franklilla Sinn-käsitteen merkityssisältö painottuu ennen
kaikkea merkitysvivahteeseen Wertbezogenheit, arvoihin
suhteessa olemiseen
17. Miten arvoja ja tarkoituksia voi löytää?
▪ Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavankaltaisia
vaihtoehtoja
1. Minun on pyrittävä eläytymään johonkin
arvonkantajaan (esim. luontoon – kasveihin,
vesistöihin, ilmastoon) ja yritettävä kokea siinä piilevä
arvo, sekä tehtävä kaikki voitavani, jotta tämä
arvonkantaja kykenee ilmentämään arvokkuuttaan
myös jatkossa mahdollisimman täysimääräisesti
2. Minun on luotava tai aikaansaatava jotain arvokasta,
joka voi siten toimia arvonkantajana (jokin asia, esine,
ilmiö, teos tms. luomus), tai luoda tai aikaansaada
jotain arvokasta jollekin toiselle (jokin teko)
18. Miten arvoja ja tarkoituksia voi löytää?
3. Minun on pyrittävä eläytymään johonkin ihmiseen
tms. itseisarvoiseen olioon (esim. eläimeen) ja
yritettävä kokea hänessä piilevä kaikkein arvokkain,
mitä hän ei ole kyennyt näkemään itsessään, sekä
tehtävä kaikki voitavani, jotta tämä kaikkein arvokkain
saa mahdollisuuden alkaa ilmetä hänessä
➢ Kyse on rakkaudellisesta asennoitumisesta toiseen,
jonka avulla tämä saa mahdollisuuden tulla
“parhaaksi mahdolliseksi itsekseen”
➢ Rakkaudellinen asennoituminen on keskeistä
kasvattajan työssä, jotta hän voisi onnistua siinä
19. Mitä tarkoitus siis on?
▪ Elämälle ei luo tarkoitusta mikä tahansa asia, joka sattuu olemaan
ihmiselle itsellensä merkityksellinen (esim. mielenkiintoinen,
hyödyllinen, järkevä, välineellisesti tärkeä ja arvokas)
▪ Täysin oman yksityisen merkityksen luominen elämälleen on mahdotonta,
vaikka se (”itsensä toteuttaminen”) voikin olla jonkun ihmisen ihanne, vaan
▪ kaikki tarkoituksellisuus suuntautuu itsen ulkopuolelle, johonkin
yleisinhimillisesti arvokkaaseen
▪ Suhteessa merkityksellisyyteen
▪ Kaikki pelkästään yksilölle itsellensä merkityksellinen ei ole tarkoituksellista,
mutta
▪ kaikki tarkoituksellinen on myös merkityksellistä tarkoituksellisia tekoja
tekevälle yksilölle itsellensä (hänen saadessaan kokea itsensä
merkitykselliseksi jonkin arvokkaan asian toteutumisessa tai jollekin toiselle
ihmiselle)
20. Mitä tarkoitus siis on?
▪ Teon tarkoituspitoisuus ei siis määräydy jonkin asian
kokemisesta hetkellisesti merkitykselliseksi, vaan teon
suhteesta johonkin universaalisti pätevään arvoon ja siihen
perustuvasta teon merkityksestä toiselle, kaikille
osapuolille yhteisesti tai kaikille (ihmisille ym.) yleisesti
▪ Lisäksi Frankl erotti jyrkästi toisistaan tarkoituksen
antamisen olemassaololleen, jota hän piti ajatuksena
mahdottomana, ja tarkoituksen etsimisen ja löytämisen
maailmasta, jossa se on
21. Mitä tarkoitus siis on?
▪ Ihmisen olemassaolon tarkoitus toteutuu siinä, että
ihminen suuntautuu yksilöllisenä persoonana omien
rajojensa ulkopuolelle yhteisöön
➢ Ihmisenä oleminen on suhteissa olemista
▪ Vain kokonaisuudesta yksilöllinen persoona saa
merkityksensä ja vasta kokonaisuudelle kukin
ainutlaatuinen ihminen merkitsee jotain
➢ Ihmisenä oleminen on toisilleen olemista
22. B) Henkinen uhmavoima
tarkoituksen tahdon elvyttäjänä
▪ Monenlainen ongelmallinen oireilu voi aiheutua
lapsen/nuoren tarkoituksen tahdon turhautumisesta – hän
on turhaan yrittänyt toteuttaa (tiedostamaansa tai
tiedostamatonta) tarkoituksen tahtoaan
▪ Ne lapset/nuoret, joissa ehkä kuvittelemme olevan vähiten
tahtoa arvokkaaseen ja hyvään, voivatkin olla kaikkein
potentiaalisimpia hyvien tekojen tekijöitä
▪ Opettaja tai muu kasvatusvaikuttaja voi olla tärkein ihminen, jotta
tämä potentiaali saa mahdollisuuden ilmetä
23. Tarkoituksen tahdon turhautuminen tai estyminen
▪ Tarkoituksen tahdon turhautuminen voi ilmetä vakavana oireiluna,
kuten masentuneisuus, väkivaltaisuus, itsetuhoisuuden monet muodot
jne.Tämä johtuu juuri siitä, että tarkoituksen tahdon toteutuminen on
ihmisen perustavin tarve
▪ Tarkoituksen tahdon toteuttaminen voi myös estyä hetkellisesti
kahdesta eri syystä (erityisesti lapsilla/nuorilla)
1. Ihmisen yhteys koko henkiseen olemuspuoleensa on lukkiutunut
tunnemyrskyn takia – hän on psyykkisten tunteidensa mukanaolemisen tilassa
eikä kykene etääntymään niistä henkiseen vapauteensa
2. Ihmisen tarkoituksen tahto ei ole riittävän voimakas tarkoitusmahdollisuuksiin
tarttumiseksi vertaispaineiden takia
24. Tarkoituksen tahdon elvyttäminen tai aktivoiminen
▪ Henkinen uhmavoima on kaikissa ihmisissä oleva
potentiaalinen voima, jonka hän voi ottaa käyttöönsä
tarkoituksen tahtonsa toteutumisen mahdollistumiseksi
▪ Varsinkin vähäisellä elämänkokemuksella varustettu
lapsi/nuori ei useinkaan pysty itse käynnistämään tätä
hänessä piilevää poikkeuksellista voimaa, jonka avulla hän
saisi tarvittavaa lisävoimaa tarkoituksen tahtoonsa
▪ Lähimmäinen, rooliperustainen kasvattaja (myös opettaja,
logoterapeutti tms.), kaveri jne. voi ”defibrilloida” henkisen
uhmavoiman käynnistymään
25. Henkiseen uhmavoimaan vetoaminen
▪ Henkiseen uhmavoimaan vetoamisen kohteena ovat toisen
arvotunteet, jotka on saatava heräämään tai suorastaan
ravisteltava hereille
▪ Henkisten, arvoja kokevien tunteiden avulla ihminen voi olla
yhteydessä siihen, mikä on arvokasta ja hyvää, hänelle aidosti ja
alkuperäisesti tärkeää ja hänen rakkautensa arvoista
▪ Keinoja ovat arvokkaaseen ja hyvään kannustaminen,
rohkaiseminen, jopa yllyttäminen
▪ Kaikkeen sellaiseen, jonka tietää tai arvelee kiinnostavan tai
innostavan toista, parhaimmillaan herättävän hänessä intohimoa
▪ Kaikkeen sellaiseen, jota toinen syvimmiltään rakastaa, kaipaa ja
tahtoo
26. “Opettaja muutti elämäni”
OPETTAJA MUUTTI ELÄMÄNI
▪ ”Olin ujo, sulkeutunut ja syrjässä sijaitsevan köyhän talon pieni
mitätön tyttö. Mutta Sinä, Pirkko-ope (PirkkoVäänänen,
Ilomantsi), joka olit opettajamme äitiysloman sijaisena,
huomasit minut ja annoit tilaisuuden! Sain lausua "Nukkeäiti" -
runon äitienpäiväjuhlassa kunnantalon runsaalle yleisölle. Se
tapahtuma muutti minua pysyvästi. Pikku hiljaa uskaltauduin
puhumaan ja esiintymäänkin, koska sain sinulta kannustusta ja
hyväksyntää. Olen jo yli kuusikymppinen, mutta olet
edelleenkin lämpimissä ajatuksissani.” -Maire
Keskiviikko 31.10.2018
Ajatusten aamiainen
27. Henkisen uhmavoiman aktivoinnin vaikutus
▪ Vähitellen henkinen uhmavoima sulautuu tarkoituksen
tahtoon, josta tulee pysyvästi voimakas sikäli kun ihminen
(saa mahdollisuuden) jatkaa sen toteuttamista keskeisenä
osana elämäänsä
28. Toivottu – ja usein toteutunutkin – lopputulos
Eettinen subjekti kulttuurin uudistajanaIhmisen eettinen kehitys