Tampereen yliopistolla 6.11.2018 pidetty luento, joka kuuluu kasvatustieteiden tiedekunnan syventävien opintojen opintojaksoon Kasvatusfilosofia: ihminen, luonto ja kulttuuri.

1. A) Elämän tarkoitus filosofisena ja
kasvatuksellisena kysymyksenä
B) Henkinen uhmavoima
tarkoituksen tahdon elvyttäjänä
Tampereen yliopisto 6.11.2018
Timo Purjo, FT

2. Taustaa
▪ Itävaltalainen professori, lääketieteen (psykiatria ja neurologia) ja filosofian tohtori
Viktor Frankl (1905-1997) ryhtyi tutkimaan kysymystä elämän tarkoituksesta ja
kirjoittamaan siitä jo kouluaikanaan. Ensimmäisen julkisen luennon hän piti aiheesta
1921. Lääketieteellisten opintojensa aikana hän alkoi kehittämään omaa
tarkoituskeskeistä teoriaansa ja siihen perustuvaa psykoterapiamuotoa eli
logoteoriaa ja logoterapiaa. Hänen ensimmäinen tieteellinen artikkelinsa aiheesta
julkaistiin 1925.
▪ Viktor Frankl sovelsi logoteoriaa tuloksellisesti tuhansiin, erityisesti masennuksesta ja
itsetuhoisuudesta kärsiviin potilaisiin 1920- ja 1930-luvuilla. 2. maailmansodan jälkeen
logoteoria alkoi leviämään ympäri maailmaa ja sitä tutkitaan, kehitetään, koulutetaan
ja sovelletaan yli 40 maassa kaikilla eri mantereilla. Sen pätevyydestä on julkaistu
tuhansia tieteellisiä väitöskirjoja, tieteellisiä artikkeleja ym. tutkimuksia. Myös
Suomessa logoteorian ja logoterapian suosio on kasvussa ja niistä tehdään jatkuvasti
lisää myös yliopistotasoista tutkimusta. (Koulutuksista ym.: www.logoteoria.net.)

3. A) Elämän tarkoitus
filosofisena ja kasvatuksellisena kysymyksenä
▪ Viktor Franklin mukaan elämän tarkoitus on olemassa
A. Elämän perimmäiseen tarkoitukseen liittyvänä metafyysisenä
kysymyksenä, joka ylittää käsityskykymme
▪ Sillä, että ylipäätään on jotain olemassa olevaa, on jokin tarkoitus
▪ ”Maailmankaikkeuden järjellisyyden periaate”,
”Maailmankaikkeus on mielekäs kokonaisuus”
B. Ihmisen elämän yksittäisissä tilanteissa tai hetkissä ilmenevinä
yksilöllisinä tarkoitusmahdollisuuksina, jotka hän voi ymmärtää
henkisten kykyjensä avulla
▪ Franklin mukaan ihmisen ei tule kysyä elämän tarkoitusta, vaan
vastata, kun elämä asettaa ihmiselle siihen liittyviä kysymyksiä

4. Mistä elämässä on kyse?
▪ Viktor Frankl korostaa, että elämämme olemus on, että
olemme kyseltävänä. Elämämme on siis eräänlainen koko
sen ajan kestävä kyselytunti. Emme voi kysyä elämämme
tarkoitusta, koska se muodostuu niistä kulloinkin
antamistamme vastauksista, joita annamme elämän
konkreettisiin kysymyksiin.Vastaukset eivät kuitenkaan ole
sanoja, vaan vastauksemme ovat omat tekomme, oma
elämämme ja koko olemassaolomme. Vastauksemme
kysymykseen elämämme tarkoituksesta ilmenevät siinä,
miten vastaamme elämälle, miten vastuullisena elämme
omaa elämäämme.

5. Vastuullisena oleminen
▪ Vastuullisena olemisessa on kyse siitä, että vastaamme –
otamme vastaan ja annamme vastauksemme – meille eri
ajankohtina, kunakin hetkenä, tarjoutuviin tarkoitus-
mahdollisuuksiin ja teemme sen toimintamme kautta
▪ Vastuullisena oleminen merkitsee kaiken sen
mahdollisimman täysimääräistä todellistamista, mitä
olemukseltamme olemme ja millaisena meidän on
oleminen – mitä voimme olla ja millaiseksi meidän tulisi
tulla ollaksemme ”parhaita mahdollisia itseämme”

6. Tarkoituksen tahto kasvatusvaikuttamisen
(logo)teoreettisena perustana
▪ Viktor Frankl toteaa, että tarkoituksen tahto on sisään-
rakennettuna ihmiseen. Sen mukaisesti meissä kaikissa on
olemuksellinen ymmärrys siitä, mistä elämässä ja ihmisenä
olemisessa on kaiken kaikkiaan kysymys. Ihmiselle on ilman
minkäänlaista kokemisen ja merkityksenannon prosessia
annettu lähtökohtainen ymmärrys siitä, että hänen
maailmassa olemisen päämääränä on etsiä, löytää ja
toteuttaa niitä tarkoituksia, joita elämässä on tarjolla.
▪ Toisin sanoen, ihmisenä olemiseen kuuluu sisäinen pyrkimys
suuntautua aina kohti jotain hänen itsensä ulkopuolella
olevaa tarkoitusta, tiedosti hän sitä tai ei.

7. Tarkoituksen tahto kasvatusvaikuttamisen perustana
▪ Viktor Frankl korostaa myös, että tarkoituksen tahdon toteutuminen on
ihmisen perustavin tarve
▪ Tarkoituksen tahdon ilmeneminen ihmisessä vaatii siis sen herättelyä
varhaislapsuudesta alkaen. Lapsuudessa tästä ovat vastuussa erilaiset
kasvatusvaikuttajat. Koska tarkoituksen tahdon on tieteellisissä
kokeissa todistettu automaattisesti ilmenevän jo hyvin varhaisessa
lapsuudessa, kyse on itse asiassa siitä, että sitä ei tukahduteta. Jos näin
käy, se ei kuitenkaan onneksi katoa kokonaan, vaan se on koska tahansa
herätettävissä uudestaan. Silloin saatetaan tarvita kuitenkin
voimakastakin ravistelua, sitä voimakkaampaa, mitä kauempaa se on
uinunut, ”nukkunut Ruususen unta”.

8. Tarkoituksen tahto kasvatusvaikuttamisen perustana
▪ Kuten vertauskuvasta prinsessa Ruususestakin voidaan päätellä, tarkoituksen
tahdon herättäminen ja sen jatkuva vahvistaminen tapahtuu rakkaudella ja
rakkaudessa. Kun lähimmäinen tai rooliperustainen kasvattaja pyrkii
vaikuttamaan toisen ihmisen tarkoituksen tahtoa aktivoivalla tavalla, voi siinä
onnistua vain asennoitumalla toiseen rakkaudellisesti.
▪ Ihmisyyden ydintä on ylimalkaan se, että tunnustamme toisen ihmisen
arvokkuuden, asennoidumme hänen ihmisarvoonsa itseisarvona, ehdottomana
perusarvona, jota ei voi kenenkään kohdalla kyseenalaistaa.Tämän mukaisesti
näemme kaikilla olevan ainakin potentiaalisesti kaikki mahdolliset henkiset ja
eettiset kyvyt emmekä epäröi uskoa ja luottaa niiden ilmenemisen
mahdollisuuteen, vaikka mikään ei olisikaan siihen saakka puhunut sen
puolesta.

9. Hyvän elämän perusta
9

10. Onnellisuus tarkoituksen löytämisen ja
toteuttamisen sivuvaikutuksena (©Viktor Frankl)

11. Yhteisen hyvän ja oman hyvinvoinnin
keskinäinen suhde

12. 
Oman elämän kokonaislaadun, tarkoituspitoisuuden
määrittävät yksittäiset otokset, niiden sisällön rikkaus
Ihmisen koko elämän tarkoituksen muodostuminen

13. Elämän tehtäväluonne
▪ Isän vastaus pojalleen, joka kysyy tältä elämän tarkoitusta:
”Minä ja sinä emme tietenkään voi yksin ratkaista
maailman ongelmia, mutta se ei estä meitä toimimasta
niin kuin koko maailman kohtalo olisi harteillamme.Tämän
näkemyksen mukaan jokaisen on kannettava oma
osuutensa vastuusta maailmasta. Meidän on aloitettava
itsestämme ja ymmärrettävä tehtäväksemme, että
jätämme maailman jonakin päivänä vähän parempana kuin
se oli tullessamme.”
Stefan Einhorn: Ihmisen tehtävä
Syksy 2018© Timo Purjo ja VFIF 13

14. Elämämme osana ihmiskunnan jatkumoa

15. Mitä on tarkoitus?
▪ Koska tarkoituksen tahto (saks. Wille zum Sinn) on ihmisen
perustavin tarve, on olennaista ymmärtää oikein, miten
tarkoituksen käsite on ymmärrettävä
▪ Saksankielinen sana Sinn on vaikea kääntää niin, että
käännöksestä ilmenisi sen alkuperäinen merkitys
▪ Franklilla Sinn-käsitteen merkityssisältö painottuu ennen
kaikkea merkitysvivahteeseen Wertbezogenheit, arvoihin
suhteessa olemiseen

16. ▪ Kaikki tarkoitusmahdollisuudet löytyvät itsen ulkopuolelta
siitä, mikä on yleisinhimillisesti arvokasta
▪ Kyse on siis pysyvistä universaaleista henkisistä ja
eettisistä arvoista
▪ Esim. hyvyys, kauneus, rakkaus, totuus ja
oikeudenmukaisuus
▪ Olemalla suhteissa edellä mainittuihin arvoihin on
mahdollista todellistaa niiden päämäärien mukaisia
tarkoituksia
Syksy 2018© Timo Purjo ja VFIF 16
Miten arvoja ja tarkoituksia voi löytää?

17. Miten arvoja ja tarkoituksia voi löytää?
▪ Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavankaltaisia
vaihtoehtoja
1. Minun on pyrittävä eläytymään johonkin
arvonkantajaan (esim. luontoon – kasveihin,
vesistöihin, ilmastoon) ja yritettävä kokea siinä piilevä
arvo, sekä tehtävä kaikki voitavani, jotta tämä
arvonkantaja kykenee ilmentämään arvokkuuttaan
myös jatkossa mahdollisimman täysimääräisesti
2. Minun on luotava tai aikaansaatava jotain arvokasta,
joka voi siten toimia arvonkantajana (jokin asia, esine,
ilmiö, teos tms. luomus), tai luoda tai aikaansaada
jotain arvokasta jollekin toiselle (jokin teko)

18. Miten arvoja ja tarkoituksia voi löytää?
3. Minun on pyrittävä eläytymään johonkin ihmiseen
tms. itseisarvoiseen olioon (esim. eläimeen) ja
yritettävä kokea hänessä piilevä kaikkein arvokkain,
mitä hän ei ole kyennyt näkemään itsessään, sekä
tehtävä kaikki voitavani, jotta tämä kaikkein arvokkain
saa mahdollisuuden alkaa ilmetä hänessä
 Kyse on rakkaudellisesta asennoitumisesta toiseen,
jonka avulla tämä saa mahdollisuuden tulla
“parhaaksi mahdolliseksi itsekseen”
 Rakkaudellinen asennoituminen on keskeistä
kasvattajan työssä, jotta hän voisi onnistua siinä

19. Mitä tarkoitus siis on?
▪ Elämälle ei luo tarkoitusta mikä tahansa asia, joka sattuu olemaan
ihmiselle itsellensä merkityksellinen (esim. mielenkiintoinen,
hyödyllinen, järkevä, välineellisesti tärkeä ja arvokas)
▪ Täysin oman yksityisen merkityksen luominen elämälleen on mahdotonta,
vaikka se (”itsensä toteuttaminen”) voikin olla jonkun ihmisen ihanne, vaan
▪ kaikki tarkoituksellisuus suuntautuu itsen ulkopuolelle, johonkin
yleisinhimillisesti arvokkaaseen
▪ Suhteessa merkityksellisyyteen
▪ Kaikki pelkästään yksilölle itsellensä merkityksellinen ei ole tarkoituksellista,
mutta
▪ kaikki tarkoituksellinen on myös merkityksellistä tarkoituksellisia tekoja
tekevälle yksilölle itsellensä (hänen saadessaan kokea itsensä
merkitykselliseksi jonkin arvokkaan asian toteutumisessa tai jollekin toiselle
ihmiselle)

20. Mitä tarkoitus siis on?
▪ Teon tarkoituspitoisuus ei siis määräydy jonkin asian
kokemisesta hetkellisesti merkitykselliseksi, vaan teon
suhteesta johonkin universaalisti pätevään arvoon ja siihen
perustuvasta teon merkityksestä toiselle, kaikille
osapuolille yhteisesti tai kaikille (ihmisille ym.) yleisesti
▪ Lisäksi Frankl erotti jyrkästi toisistaan tarkoituksen
antamisen olemassaololleen, jota hän piti ajatuksena
mahdottomana, ja tarkoituksen etsimisen ja löytämisen
maailmasta, jossa se on

21. Mitä tarkoitus siis on?
▪ Ihmisen olemassaolon tarkoitus toteutuu siinä, että
ihminen suuntautuu yksilöllisenä persoonana omien
rajojensa ulkopuolelle yhteisöön
 Ihmisenä oleminen on suhteissa olemista
▪ Vain kokonaisuudesta yksilöllinen persoona saa
merkityksensä ja vasta kokonaisuudelle kukin
ainutlaatuinen ihminen merkitsee jotain
 Ihmisenä oleminen on toisilleen olemista

22. B) Henkinen uhmavoima
tarkoituksen tahdon elvyttäjänä
▪ Monenlainen ongelmallinen oireilu voi aiheutua
lapsen/nuoren tarkoituksen tahdon turhautumisesta – hän
on turhaan yrittänyt toteuttaa (tiedostamaansa tai
tiedostamatonta) tarkoituksen tahtoaan
▪ Ne lapset/nuoret, joissa ehkä kuvittelemme olevan vähiten
tahtoa arvokkaaseen ja hyvään, voivatkin olla kaikkein
potentiaalisimpia hyvien tekojen tekijöitä
▪ Opettaja tai muu kasvatusvaikuttaja voi olla tärkein ihminen, jotta
tämä potentiaali saa mahdollisuuden ilmetä

23. Tarkoituksen tahdon turhautuminen tai estyminen
▪ Tarkoituksen tahdon turhautuminen voi ilmetä vakavana oireiluna,
kuten masentuneisuus, väkivaltaisuus, itsetuhoisuuden monet muodot
jne.Tämä johtuu juuri siitä, että tarkoituksen tahdon toteutuminen on
ihmisen perustavin tarve
▪ Tarkoituksen tahdon toteuttaminen voi myös estyä hetkellisesti
kahdesta eri syystä (erityisesti lapsilla/nuorilla)
1. Ihmisen yhteys koko henkiseen olemuspuoleensa on lukkiutunut
tunnemyrskyn takia – hän on psyykkisten tunteidensa mukanaolemisen tilassa
eikä kykene etääntymään niistä henkiseen vapauteensa
2. Ihmisen tarkoituksen tahto ei ole riittävän voimakas tarkoitusmahdollisuuksiin
tarttumiseksi vertaispaineiden takia

24. Tarkoituksen tahdon elvyttäminen tai aktivoiminen
▪ Henkinen uhmavoima on kaikissa ihmisissä oleva
potentiaalinen voima, jonka hän voi ottaa käyttöönsä
tarkoituksen tahtonsa toteutumisen mahdollistumiseksi
▪ Varsinkin vähäisellä elämänkokemuksella varustettu
lapsi/nuori ei useinkaan pysty itse käynnistämään tätä
hänessä piilevää poikkeuksellista voimaa, jonka avulla hän
saisi tarvittavaa lisävoimaa tarkoituksen tahtoonsa
▪ Lähimmäinen, rooliperustainen kasvattaja (myös opettaja,
logoterapeutti tms.), kaveri jne. voi ”defibrilloida” henkisen
uhmavoiman käynnistymään

25. Henkiseen uhmavoimaan vetoaminen
▪ Henkiseen uhmavoimaan vetoamisen kohteena ovat toisen
arvotunteet, jotka on saatava heräämään tai suorastaan
ravisteltava hereille
▪ Henkisten, arvoja kokevien tunteiden avulla ihminen voi olla
yhteydessä siihen, mikä on arvokasta ja hyvää, hänelle aidosti ja
alkuperäisesti tärkeää ja hänen rakkautensa arvoista
▪ Keinoja ovat arvokkaaseen ja hyvään kannustaminen,
rohkaiseminen, jopa yllyttäminen
▪ Kaikkeen sellaiseen, jonka tietää tai arvelee kiinnostavan tai
innostavan toista, parhaimmillaan herättävän hänessä intohimoa
▪ Kaikkeen sellaiseen, jota toinen syvimmiltään rakastaa, kaipaa ja
tahtoo

26. “Opettaja muutti elämäni”
OPETTAJA MUUTTI ELÄMÄNI
▪ ”Olin ujo, sulkeutunut ja syrjässä sijaitsevan köyhän talon pieni
mitätön tyttö. Mutta Sinä, Pirkko-ope (PirkkoVäänänen,
Ilomantsi), joka olit opettajamme äitiysloman sijaisena,
huomasit minut ja annoit tilaisuuden! Sain lausua "Nukkeäiti" -
runon äitienpäiväjuhlassa kunnantalon runsaalle yleisölle. Se
tapahtuma muutti minua pysyvästi. Pikku hiljaa uskaltauduin
puhumaan ja esiintymäänkin, koska sain sinulta kannustusta ja
hyväksyntää. Olen jo yli kuusikymppinen, mutta olet
edelleenkin lämpimissä ajatuksissani.” -Maire
Keskiviikko 31.10.2018
Ajatusten aamiainen

27. Henkisen uhmavoiman aktivoinnin vaikutus
▪ Vähitellen henkinen uhmavoima sulautuu tarkoituksen
tahtoon, josta tulee pysyvästi voimakas sikäli kun ihminen
(saa mahdollisuuden) jatkaa sen toteuttamista keskeisenä
osana elämäänsä

28. Toivottu – ja usein toteutunutkin – lopputulos
Eettinen subjekti kulttuurin uudistajanaIhmisen eettinen kehitys