Kuormitus kuriin -hankkeen projektipäällikön Riikka Salomaan esitys Naisten metsäillassa Kangasniemellä 15.3.2018 (Naisenergiaa metsiin -hanke).

1. Metsänomistajailta naisille 15.3.2018 Kangasniemellä
Riikka Salomaa, projektipäällikkö Kuormitus Kuriin –hanke
Suomen metsäkeskus
https://www.metsakeskus.fi/kuormitus-kuriin
Metsätalouden vesistökuormitus
Kangasniemen seudulla

2. Lähde: paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta/

3. Pintavesien ekologisen tilan luokittelu
Lähde:http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_luokittelu

4. Lähde: paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta/

5. Pintavesien kemiallisen tilan luokittelu
Lähde: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_luokittelu
- Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä
olevien vaarallisten ja haitallisten aineiden pitoisuuksia
verrataan lainsäädännössä asetettuihin
ympäristönlaatunormeihin. Ympäristönlaatunormit on
asetettu yhteensä 53 aineelle/aineryhmälle.
- Esimerkkejä haitallisista aineista ovat mm. elohopea,
kadmium, lyijy, organohalogeeniyhdisteet ja orgaaniset
tinayhdisteet
- Kemiallisen tilan perusteella vedet luokitellaan hyväksi tai
sitä huonommaksi

6. Metsätalouden vesistökuormitus
• Metsätalouden kuormitus on
tyypiltään hajakuormitusta.
• Toimet muuttaneet vesistöjen luonnontilaa
pitkän ajan kuluessa; tukinuitto,
uudisojitukset, kunnostusojitukset ->
kasvanut valunta lisää uomaeroosiota,
ravinteiden, humuksen, kiintoaineksen,
metallien sekä haitallisten aineiden
kulkeutumista.
• Metsätalouden osuus
kokonaisravinnekuormituksesta on
pieni, mutta alueellisesti
kuormituksen osuus vaihtelee
paljon
• Myös luonnontilaisista metsistä ja
soilta valuu ravinteita, kiintoaineita
ja humusta.
Lähde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma 2016-21

7. Metsätalouden
vesistökuormitus
• Latvavesistöissä
metsätalous voi olla ainoa
vesistökuormitusta
aiheuttava
maankäyttömuoto
• Metsien käsittely
turvemailla,
kunnostusojitukset ja
metsänuudistaminen
maanmuokkauksineen
aiheuttavat suurimman
osa metsätalouden
kiintoainekuormituksesta
ja merkittävän osan
fosforikuormasta

8. Mitä vesistökuormitus on?
• Kiintoainekuormitus
› Kiintoaines voi olla
kivennäismaalajeja
(esim. hiesu) tai
orgaanisia maalajeja
(esim. turve).
› Kiintoainekuormitukseen
vaikuttaa maalaji,
valunnan määrä,
pinnanmuodot,
virtaamanopeus, kaivuun
ajankohta, sademäärät.

9. Mitä vesistökuormitus on?
• Ravinnekuormitus
› Haitallisimpia kasvien
pääravinteet typpi (N) ja
fosfori (P). Muita yleisiä
kalium (K), kalsium (Ca).
› Sitoutuneena
kiintoaineeseen tai veteen
liuenneina
• Humuskuormitus
• Happamuuskuormitus
• Metallikuormitus
• Pohjavesiin kohdistuva
kuormitus

10. Mikä aiheuttaa vesistökuormitusta?
• Toimenpiteet, jotka paljastavat maanpintaa jättäen sen alttiiksi eroosiolle
ja syöpymiselle sekä voimistavat hetkellisiä virtaamia
• Metsänkäsittely turvemailla
• Kunnostusojitus
• Metsänuudistaminen
• Maanmuokkaus
• Puunkorjuun maastovauriot

11. Yli 90 % metsätalouden
aiheuttamasta
kiintoainekuormasta
Yli puolet fosforikuormasta
Kunnostusojitukset

12. Mikä aiheuttaa vesistökuormitusta?
• Hakkuut, lannoitus ja kulotus
• Haitallisten aineiden joutuminen maahan ja
edelleen vesistöihin.

13. Mitä vesistökuormituksesta aiheutuu ?
• Kiintoaine samentaa
veden, laskeutuu
pohjaan, aiheuttaa
liettymistä ja ojien
tukkeutumista.
• Pienissä virtavesissä
pohja ”umpeutuu”, jolloin
esim. kutupaikat
katoavat.

14. Mitä vesistökuormituksesta aiheutuu ?
• Ravinteet ja orgaaninen hiili
lisäävät veden
perustuotantoa, levien ja
vesikasvien kasvua, joka
edelleen voi aiheuttaa
leväkukintoja, veden
samentumista,
hapettomuutta, kalakuolemia
ja veden yleistä
käyttökelvottomuutta.
• Orgaaninen aines kuluttaa
hajotessaan veden happea
ja voi aiheuttaa syvänteiden
hapettomuutta. Hapettomuus
vapauttaa pohjasta
ravinteita.

15. Keskeiset toimet metsätalouden
vesistökuormituksen vähentämiseksi
• Kuormitustekijöiden tunnistaminen
• metsätalouden toimenpiteet ja niiden määrä
• toimenpiteiden kuormittavuus suhteessa vastaanottavaan vesistöön
• eroosioriski
• Toimenpiteiden tarveharkinta
• ajoitus
• menetelmät
• Suojavyöhykkeet
• Vesiensuojelurakenteet

16. Kangasniemen pinta-ala n. 132 600 ha
Vedet
19 %
Pellot
3 %
Metsätalousmaa
73 %
LS-alueet
1 %
Muut
4 %
- Kaikkien vesialueiden
yhteenlaskettu rantaviiva
2020 kilometriä

17. - Turvemaita 12 %
metsätalousmaasta
- Turvemaat +
soistumat 17 %
Kangasniemen
maaperä
Lähde: GTK

18. Ojitusalueet Etelä-Savossa

19. Uudis- ja kunnostusojitukset
Kangasniemellä
141
0
232
1784
3639
2939
3656
2646
652
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
1930-1940 1941-1950 1951-1960 1961-1970 1971-1980 1981-1990 1991-2000 2001-2010 2011-2018
ha

20. Ojitusten tarveharkinta
• Kannattavuuden
näkökulma selkeä kriteeri:
puun tuottaminen,
ympäristöarvot
• Ravinteisuus: liian karut ja
uusinvestointikelvottomat
alueet
• Biologinen kuivatus,
kuutiomäärärajat
• Kangasmaiden ojitukset

21. Ojitushankekohtaisia menetelmiä - virtaamansäätöpato

22. pintavalutuskenttä
kosteikko laskeutusallas
Ojitushankekohtaisia
menetelmiä

23.  Määrä kasvussa, vastaa aiempia kunnostusojituspinta-aloja
 Huomioitava kuormittavien tekijöiden ajoitus valuma-alueella
Turvemaametsien uudistaminen

24. Maanmuokkausmenetelmän valinta

25. Suojavyöhykkeet
• Suojavyöhyke vähentää kiintoaineen ja ravinteiden päätymistä vesistöön tai
pienveteen

26. Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus