7.5.2020 pidetyn Suonpohja ja petoheitot metsittämällä hiilinieluiksi ja vesistökuormitus kuriin -webinaarin materiaalia:
Peltoheittojen metsitys; Antti Wall, Luonnonvarakeskus
Webinaarin järjesti yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi- ja Laatuloikka luonnonhoitoon Pohjois-Savossa -hankkeet.
7.5.2020 pidetyn Suonpohja ja petoheitot metsittämällä hiilinieluiksi ja vesistökuormitus kuriin -webinaarin materiaalia:
Peltoheittojen metsitys; Antti Wall, Luonnonvarakeskus
Webinaarin järjesti yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi- ja Laatuloikka luonnonhoitoon Pohjois-Savossa -hankkeet.
Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
Metsänkäsittelyn mahdollisuudet vaikuttaa puuston määrään (hiilivarasto) ja kasvuun (hiilinielu) Suomessa, Vaikutustarkastelu kohdistuu puustoon, tarkasteluun ei sisälly käsittelyvaikutuksia metsämaan ja muun kasvillisuuden hiilivarastoihin ja niiden muutoksiin.
Taakanjakosektori: tavoitepolku ja lisätoimet, ilmastopolitiikan ala: päästöt ja nielut, kokonaispäästöjen tavoiteura, päästöjen rajoittaminen, päästöjen poissulkemisen haasteita, menestyvä ja ”nettonegatiivinen” Suomi
Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen välitulosseminaari Helsingissä 22.1.2018. Lisätietoa hallituksen kärkihankkeesta maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla: http://mmm.fi/metsatieto-ja-sahkoiset-palvelut
Puutuotteet toimivat hiilivarastona ja tässä varastossa tapahtuu muutoksia, kasvihuonekaasuinventaario (KHK) tuottaa tietoa näistä muutoksista , tietoja raportoidaan: YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan alla, myös EU:lle, EU:n LULUCF-tilinpidossa
Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen välitulosseminaari Helsingissä 22.1.2018. Lisätietoa hallituksen kärkihankkeesta maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla: http://mmm.fi/metsatieto-ja-sahkoiset-palvelut
Kuitulietteet maatalouden vesiensuojelukeinona - KUITU-hanke 2019 - 2021
Paula Luodeslampi ja Pasi Valkama, VHVSY
Jaana Uusi--Kämppä, Risto Uusitalo ja Kimmo Rasa, LUKE
Janne Heikkinen, Keski--Uusimaan Uusimaan ympäristökeskusympäristökeskus
9.3.2020
9.3.2020
Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
Metsänkäsittelyn mahdollisuudet vaikuttaa puuston määrään (hiilivarasto) ja kasvuun (hiilinielu) Suomessa, Vaikutustarkastelu kohdistuu puustoon, tarkasteluun ei sisälly käsittelyvaikutuksia metsämaan ja muun kasvillisuuden hiilivarastoihin ja niiden muutoksiin.
Taakanjakosektori: tavoitepolku ja lisätoimet, ilmastopolitiikan ala: päästöt ja nielut, kokonaispäästöjen tavoiteura, päästöjen rajoittaminen, päästöjen poissulkemisen haasteita, menestyvä ja ”nettonegatiivinen” Suomi
Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen välitulosseminaari Helsingissä 22.1.2018. Lisätietoa hallituksen kärkihankkeesta maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla: http://mmm.fi/metsatieto-ja-sahkoiset-palvelut
Puutuotteet toimivat hiilivarastona ja tässä varastossa tapahtuu muutoksia, kasvihuonekaasuinventaario (KHK) tuottaa tietoa näistä muutoksista , tietoja raportoidaan: YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan alla, myös EU:lle, EU:n LULUCF-tilinpidossa
Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen välitulosseminaari Helsingissä 22.1.2018. Lisätietoa hallituksen kärkihankkeesta maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla: http://mmm.fi/metsatieto-ja-sahkoiset-palvelut
Kuitulietteet maatalouden vesiensuojelukeinona - KUITU-hanke 2019 - 2021
Paula Luodeslampi ja Pasi Valkama, VHVSY
Jaana Uusi--Kämppä, Risto Uusitalo ja Kimmo Rasa, LUKE
Janne Heikkinen, Keski--Uusimaan Uusimaan ympäristökeskusympäristökeskus
9.3.2020
9.3.2020
Monimetsä-hankkeen 20.11.2017 järjestämässä Luonnonhoidon ja vesiensuojelun hankeseminaarissa pidetyn esityksen materiaali. Esityksen piti Teuvo Taura.
Suomen metsäkeskuksen Suometsien sadonkorjuu -hankkeen järjestämän Pehmeiden maiden puunkorjuun kehittämispäivän materiaalia. Kehittämispäivä järjestettiin 22.11.2018 Seinäjoella.
Suometsien sadonkorjuu -hanke - Tatu Viitasaari Suomen metsäkeskus
Fenix - suonpohjille uusi elämä -hankkeen Toholammilla 23.10.2018 järjestämän Kunnostusojitus ja turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys -tilaisuuden materiaalia.
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys - Jyrki Hytönen, Luonnonvarakeskus
Fenix -hanketta toteuttaa Suomen metsäkeskus ja Luke.
Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Kurikan Jurvassa 1.10.2019 järjestetyn
Suometsien käsittelytapojen monipuolistaminen -koulutuksen materiaalia.
Suometsien käsittelysuosituksia: Suometsien käsittelyn vesistövaikutukset - Pentti Niemistö, LUKE
Koulutuksen järjesti yhteistyössä Suomen metsäkeskus, LUKE, Tapio Oy, sekä Suometsien sadonkorjuu- ja Fenix -hankkeet.
2. Tuhkaa lannoitteeksi ja maarakentamiseen
• Suomessa syntyy energian tuotannossa tuhkaa runsaat
1,3 miljoonaa tonnia vuosittain
• Puutuhkaa syntyy noin 200 000 tonnia vuodessa
• Turpeen ja puun sekatuhkaa syntyy noin 100 000 tonnia ja
puhdasta turvetuhkaa noin 250 000 tonnia vuodessa
• Puun ja turpeen poltosta syntyvistä ns. biotuhkista on
tähän asti käytetty lannoitukseen runsaat 15 %
• Maarakentamisessa tuhkaa on hyödynnetty esimerkiksi
väylärakentamisessa, kenttärakenteissa, valleissa sekä teollisuus- ja
varastorakennusten pohjarakenteissa
• Vuoden 2018 alusta nk. MARA-asetuksen uudistuksen myötä tuhkan
käyttömahdollisuudet laajenivat metsä- ja yksityisteihin
28.2.2019 2
Rakeistettua
sekapolton
tuhkaa
Maalevityslaite irto- ja
rakeistetulle tuhkalle
3. Puutuhka sopii myös
kivennäismaametsien
lannoitukseen
• Puutuhkan käyttö kivennäismaametsien lannoituksessa -hankkeessa
pilotoitiin puutuhkan turvallista käyttöä kivennäismaametsissä
• Tuhkan hyvät lannoiteominaisuudet turvemailla tunnetaan hyvin
• Kivennäismailla tuhka tarvitsee typpilisäyksen
• Tuhkan ja typen seoslannoite voi lisätä puuston kasvua myös
kivennäismailla jopa yli 20 vuoden ajan
- Pelkän typpilannoituksen vaikutusaika kivennäismailla on alle kymmenen
vuotta
• Tuhkan sisältämät ravinteet ja hivenaineet ovat puuston kannalta
optimaalisessa muodossa
• Tuhkalannoituksella ei ole todettu haitallisia vaikutuksia valumavesiin
• Tuhkalannoituksella ei todettu haittavaikutuksia marjoihin eikä sieniin
• Hanke antoi vahvistusta päivitettäessä MMM:n lannoiteasetusta
• Hanke toteutettiin MMM:n rahoituksella vuosina 2016-2018
• Lisää tietoa aiheesta hankkeen verkkosivuilla
4. Tuhkaa happamille
sulfaattimaille
• HaSuMetsä -hankkeessa pilotoidaan tuhkalannoitteen vaikutusta
happamien sulfaattimaiden metsänuudistamisalojen
vesiensuojelussa
• Hankkeen tavoitteena on selvittää, onko uudistusalalle levitettävän
puu- ja turvetuhkan avulla mahdollista ennaltaehkäistä happamien
sulfaattimaiden valumavesien happamuutta ja onko vaikutus
pitkäaikainen
• Hankkeessa seurataan käytännön kohteilla tuhkan vaikutuksia
happamuuden ehkäisijänä ja laaditaan suositukset tuhkan käytölle
metsänuudistamisen yhteydessä
• Tulokset viedään aktiivisesti toimijoiden käyttöön
• Tieto lisää olennaisesti tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksia, sillä
happamilla sulfaattimailla uudistetaan metsää merkittävillä pinta-aloilla
• Hanke toteutetaan vesien- ja merenhoidon kärkihankerahoituksella
vuosina 2018-2020
• Lisää tietoa aiheesta hankkeen verkkosivuilla
5. Tuhkasta tieto toimijoiden
käyttöön tehokkaammin
• Tuhkan tuotanto- ja käyttöpotentiaalit – tuhkan
hyödyntäminen tienrakennuksessa -hankkeessa parannettiin
kokonaiskuvaa tuhkan saatavuudesta
• Kaikki ympäristöluvan tarvitsevat tuhkan tuottajat ilmoittavat
tuottamansa tuhkan määrän ja laadun Suomen
ympäristökeskuksen ylläpitämään tietojärjestelmään
• VAHTI-tietokantaa hyödyntäen lisättiin tiedot tuotetun tuhkan
määrästä Biomassa-atlakseen, josta ne ovat saatavissa
paikkatietohakuna
• Toimijat voivat hyödyntää Biomassa-atlasta etsiessään tietoa
lähialueella käytettävissä olevan tuhkan määristä
• Hanke toteutettiin MMM:n rahoittamana vuonna 2017
• Lisää tietoa aiheesta verkkosivuilla
6. Uudet toimintamallit tuhkan
hyödyntämiseen
• ARVO-TUHKA; Tuhkan maarakentamisen arvoketjut –hankkeessa
kootaan yhteen tuhkan tuottajia ja käyttäjiä Päijät-Hämeessä
• Hankkeessa testataan tuhkan käyttöä tienrakennuksen materiaalina
• Lisäksi selvitetään eri rakentamisvaihtoehtojen kannattavuutta
• Hankkeessa kehitetään tuhkan käyttöön liittyvää toimintaketjua
tienrakentamisessa ja -parantamisessa
• Yhteistyöhanke toteutetaan Lahden ammattikorkeakoulun kanssa
vuosina 2018-2020 ja hanketta rahoittaa maaseudun kehittämisohjelma
• Lisää tietoa aiheesta hankkeen verkkosivuilla
• PUTKI-hankkeessa luodaan Keski-Suomeen kaksi alueellista tuhkan
hyödyntämisen ekosysteemimallia
• Ekosysteemimallissa tuhka kiertää tuhkan tuottajilta lähialueiden metsiin
lannoitteeksi
• Lisää tietoa aiheesta hankkeen verkkosivuilla