Mitkä ovat pahimmat kasvinsuojelun ongelmat marjatuotannossa? Eeva Leppänen, Marjaosaamiskeskus. IPM-Suomi: Tila, tieto ja tulevaisuus -tilaisuus 20.11.2014.
Mitkä ovat pahimmat kasvinsuojelun ongelmat marjatuotannossa? Eeva Leppänen, Marjaosaamiskeskus. IPM-Suomi: Tila, tieto ja tulevaisuus -tilaisuus 20.11.2014.
Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Mitä ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset maa-, metsä-, riista, kala- ja porotaloudelle? Millä tavoin eri sektorit voivat ilmastonmuutokseen sopeutua?
PDF:ssä kaikki tilaisuuden esitykset:
- Tilaisuuden avaus: Sopeutumisen tila 2017, Professori Pirjo Peltonen-Sainio, Luke
- Säille alttiista ilmastokestäväksi? Maatalouden toimintasuositukset, Pirjo Peltonen-Sainio
- Lopetetaanko kansainvälinen kasvikauppa? Metsätalouden toimintasuositukset, johtava tutkija Risto Sievänen
- Ovatko riista ja metsästys murroksessa? Riistatalouden toimintasuositukset, erikoistutkija Pekka Helle
- Särkikö arvokalojen tilalle? Kalatalouden toimintasuositukset, erikoistutkija Teppo Vehanen
- Mistä poro löytää laidunta? Porotalouden toimintasuositukset, erikoistutkija Jouko Kumpula
- Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vahvistaa sää- ja ilmastoriskien hallintaa, Ylitarkastaja Saara Lilja-Rothsten, MMM
Tutkija Jaana Sorvali, Luke: Sidosryhmien tunnistamat sopeutumistarpeet (Sopeutumisen tila - Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla)
Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Mitä ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset maa-, metsä-, riista, kala- ja porotaloudelle? Millä tavoin eri sektorit voivat ilmastonmuutokseen sopeutua?
PDF:ssä kaikki tilaisuuden esitykset:
- Tilaisuuden avaus: Sopeutumisen tila 2017, Professori Pirjo Peltonen-Sainio, Luke
- Säille alttiista ilmastokestäväksi? Maatalouden toimintasuositukset, Pirjo Peltonen-Sainio
- Lopetetaanko kansainvälinen kasvikauppa? Metsätalouden toimintasuositukset, johtava tutkija Risto Sievänen
- Ovatko riista ja metsästys murroksessa? Riistatalouden toimintasuositukset, erikoistutkija Pekka Helle
- Särkikö arvokalojen tilalle? Kalatalouden toimintasuositukset, erikoistutkija Teppo Vehanen
- Mistä poro löytää laidunta? Porotalouden toimintasuositukset, erikoistutkija Jouko Kumpula
- Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vahvistaa sää- ja ilmastoriskien hallintaa, Ylitarkastaja Saara Lilja-Rothsten, MMM
Tutkija Jaana Sorvali, Luke: Sidosryhmien tunnistamat sopeutumistarpeet (Sopeutumisen tila - Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla)
Taustaa
Hyönteistutkimus Lukessa
Mitkä ovat varteenotettavimpia hyönteisiä kasvatettavaksi?
Kuluttajanäkökulma hyönteisiin
Mitä hyönteisten kasvatus vaatii?
Haasteet ja mahdollisuudet
19.5.2020 järjestetyn Hyvinvointia metsästä -webinaarin aineistoa.
Keruualueiden luomusertifiointi - Alma Lehti, ProAgria
Webinaarin järjesti Suomen metsäkeskuksen Metsäbiotalous kasvuun -hanke yhteistyössä EkoTeko-, Luomumpi Varsinais-Suomi- ja Luomuisa Satakunta -hankkeiden kanssa.
International horse breeding is moving towards more goal-directed approaches focused on performance, health, and temperament. As the horse industry changes, future markets and breeding goals may prioritize easy-to-handle horses suitable for new recreational uses like therapy and tourism. Genomic selection and nutrigenomics can help breeders select for improved health and manage genetic diseases. Overall, the future of horse breeding likely involves multipurpose horses contributing to rural economies and new models of human-horse interaction.
This document discusses factors that affect the beginning of young trotters' racing careers. It finds that genetics play a role, with heritability estimates of 0.20-0.25 for age at first start. Sex also impacts starting age, with males entering training and racing earlier. Additionally, season of birth influences starting age, with horses born in January-March beginning around 6 months earlier. Overall, an early start to racing that allows horses to race for several years is favored by genetic selection, as it is associated with better later performance and health.
5. Tunnista lajit – tunne kasvurytmi 2
•Nopeasti kasvavat
emäkki, hatikka, tatarit, lemmikki, linnunkaali, matara , orvokki, peipit, pihatähtimö, pillikkeet, ristikukkaiset,
•Hitaammin kasvavat
–saunakukka, savikka…
Jokioinen 20.11.2014
5
6. Tunnista lajit – tunne kasvurytmi 3
•Kestorikat
–Juolavehnä kasvaa tasaisesti koko sulan ajan
•Ensin ruusuke, sitten kukkavarsi
–ohdake, valvatti, matara, saunakukka
–ohdakkeen ja valvatin kukkavarsi kasvaa
Jokioinen 20.11.2014
6
7. Torjunta: siemenrikat
•Pintaäestykset ennen kylvömuokkausta 1- 2 senttiin 2 – 3 kertaa n. viikon välein
•Myöhäistetty kylvö (2-3 päivää, jopa viikkoa myöhemmin kuin tavanomainen vastaava)
–tehokas tapa öljykasvien viljelyssä
•Täystiheä kylvös puhtaalla siemenellä
– 1,15 – 1,2 x tavanomainen siemenmäärä
Jokioinen 20.11.2014
7
13. Mikä hiiskatin IPM?
•Integrated Pest Management (engl. integrated = eri osista koostuva, yhdistetty)
–Kasvinsuojelun kytkeminen viljelykokonaisuuteen – älykäs kasvinsuojelu
•Panostus sadon käyttötarkoitukseen
•Ensisijaisesti biologisten, fysikaalisten, mekaanisten ja muiden menetelmien käyttö
•Tuotantoympäristön reunaehtojen huomioon otto
•Kemiallinen torjunta asettuminen oikeaan mittakaavaan
–Kemiallisen torjunnan osaaminen
Jokioinen 20.11.2014
13
14. Mikä on IPM tarkemmin?
•Kasvinsuojelun toimenpiteet ensisijaisesti muita kuin kemiallisia torjuntamenetelmiä
–Mekaaniset menetelmät: muokkaus, kylvö, hoitotyöt
–Viljelykierto
–Esikasvivaikutukset: typensidonta, juurivuoto
–Laji, lajike, terve lisäysaineisto
–Sadon käyttötarkoitus
–Tuotantoympäristön huomioon otto
•Mm. suojaetäisyydet vesistöön
Jokioinen 20.11.2014
14
16. Kaksisyvyysaura
Jokioinen 20.11.2014
16
Landsperg - kaksisyvyysaura
Auran toimintaperiaate: ”apuaura” leikkaa 10-senttisen viilun ja pudottaa sen 180 astetta käännettynä edellä kulkevan auran tekemän vaon pohjalle. Seuraava ”oikea” viilu tulee sen päälle. (Gummersson ja Svensson 1973)